Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Kyrönsuonkatu 7 151/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Ville-Veikko Aukee on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Sas ta ma lan Vammalassa osoitteessa Kyrönsuonkatu 7 sijaitsevaa tont tia Tontin pinta-ala on 978 m2. Rakennushanke Tarkoitus on rakentaa 52 k-m2 kokoinen autotalli. Tontilla on ny kyisin asuinrakennus. Käytetty kerrosala on 140 k-m2. Poikkeaminen Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Autotalli on tar koi tus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn rakennusalan ul ko puo lel le. Se sijaitsisi kaavamääräysten vastaisesti kahden met rin päässä tonttien välisestä rajasta. Asemakaavan mukainen ra ken nusoi keus ylittyisi n. 21,5 % eli n. 34 k-m2. Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai-

2 heut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Tontin mallista johtuen autotallirakennus on sijoitettu 2 m:n etäi syydel le naapurin rajasta, jotta jäisi riittävän leveä kulkuväylä pää si säänkäyn nil le. Toisessa suunnassa sijoitus siten, että auto mahtuu juu ri tontin puolelle autotallin edessä ja mahdollisimman yhtenäinen oleske lu pi ha jää vielä tontin takaosaan, lisäksi autotallin kulmasta naa puri ra ken nuk sen kulmaan jää etäisyyttä n. 11,5 metriä. Lisäksi voimassa olevassa vanhassa kaavassa rakennusoikeus on mää ri tel ty rakennusalueena, joka kartasta mitattuna on 158 ne liömet riä. Nykykaavassa omakotialueella on yleisesti käytössä 0,20 te hok kuuslu ku, joka tällä tontilla vastaisi 195 neliömetrin ra ken nus oi keut ta. Autotallin rakentamisen jälkeen koko tontin käytetty rakennusoikeus oli si 192 neliömetriä, joka mahtuisi nykykaavojen normaaliin ra kennus oi keu teen. Eli haetaan poikkeamista nykyisen rakennusoikeuden 21,5 % ylittämiselle (34,0 m2). Tarve suuremman kuin 18m2 autotallille olisi ilmeinen koska tontilla ei ole muutakaan varastotilaa ja lapsiperheen kaikki mm. ul ko lii kunta vä li neet ja pihanhoitovälineet, polkupyörät yms. olisi hyvä saada johon kin sääsuojaan. Jos talli rakennettaisiin kaavassa osoitetulle alueelle: Tässä kohdassa tonttia sijaitsee oma kaivo jonka haluaisimme sääs tää. (Jäisi tallin alle ) Toinen ongelma on tässä kohdassa sijaitseva töyräs jossa pe lätään olevan peruskallio. Kustannukset olisivat merkittävän suuret jos töyräs kaivettaisiin maantasalle. Autotalli peittäisi risteyksessä näkyvyyden aiheuttaen vaa ra ti lantei ta Lisäksi talli tulisi liian lähelle asuinrakennusta. Paloturvallisuus tekijä. (Talo ja talli vierekkäin) Tontin visuaalinen yleisilme ei olisi niin sopusuhtainen Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty taa ja ma toi min tojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa jama toi min to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin-

3 non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkis tys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken nealuei ta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksessa alue on merkit ty keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan val takun nan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkau pun ki seu dun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskus ten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaik ka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine lii ken ne aluei neen ja puistoineen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yh dys kun ta ra ken teen eheys, kaupunkikuvan omaleimaisuus, asuinym pä ris tön laatu ja monipuolisuus, yhteydet seudullisille vir kis tysalueil le, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset se kä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ke hit tämi nen. Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvo jen säilyminen. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merki tyk sel tään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vä hit täis kaupan suuryksiköt on suunniteltava keskustaympäristöön soveltuviksi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yk si tyis koh tai semmas sa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä hai tal li sia vaikutuksia muille keskusta-alueille tai seudun palveluverkon ta sapai noi sel le kehittämiselle. Yleiskaava Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaavassa vuodelta 2014 alueel la on merkintä kerrostalovaltainen alue (AK). Merkinnällä on osoitet tu asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pää osa sijoittuu kerrostaloihin. Merkintä voi sisältää myös pie neh köjä palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työ paik ka toi minnan alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja eri tyis aluei ta sekä pääväyliä pienempiä katualueita. Alueen toteutus tulee tut kia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Asemakaava Asemakaavassa, joka on vuodelta 1965, alue on merkitty yk si ker roksis ten ja enintään kaksiasuntoisten omakotitalojen kort te li alu eek si. Kaavan yleismääräyksissä määrätään: Korttelialueilla olevia kasvavia puita saa poistaa ainoastaan jär jestys oi keu den luvalla. Kaksi- ja yksikerroksisen rakennuksen sekä omakotirakennuksen har jan tulee olla rakennusalan pidemmän sivun suuntainen. Rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa enintään 2,5 m ra ken nuk-

4 ses ta ulkonevia avoimia portaita ja vilpoloita, ei kuitenkaan 3 m lähem mäk si tontin rajaa. Rakennusalaa saa erityisistä syistä järjestysoikeuden luvalla siirtää enin tään 2 m, ei kuitenkaan 4 m lähemmäksi tontin rajaa eikä 8 m lähem mäk si toista rakennusta omalla tontilla. Yksikerroksisen rakennuksen tontilla, jolle ei ole piirretty ta lous ra kennuk sen rakennusalaa, saadaan rakentaa enintään 30 m2 suu rui nen talousrakennus ehdolla, että se sijoitetaan kiinni pää ra ken nuk seen. Talousrakennus saa tällöin ylittää päärakennukselle varatun ra kennus alan edellyttäen, että se ei tule esipihalle eikä 4 m lä hem mäk si tontin rajaa. Tällaisen talousrakennukseen saa sijoittaa au to säi ly tyspai kan. Tontille on merkitty päärakennuksen rakennusala, joka on n. 119 m2. Päärakennuksen rakennusalaan kiinni on merkitty ta lous ra kennuk sen rakennusala joka on n. 39 m2. Talousrakennuksen ra kennus alal le rakennettavaan talousrakennukseen saa sijoittaa yhden au to suo ja pai kan. Tontin kokonaisrakennusoikeus on kaavaan merkit ty jen rakennusalojen summa eli n. 158 k-m2. Sijainti Tontti sijaitsee Sastamalan Vammalan Ojansuun kaupunginosassa osoit tees sa Kyrönsuonkatu 7. Suuri osa tarpeellisista palveluista sijait see kilometrin säteellä. Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu ja heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 52 k-m2 kokoinen autotalli pien ta lo ton til le. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alu eella. Asemakaavassa rakennuspaikka kuuluu yksikerroksisten oma koti ta lo jen korttelialueeseen ja siihen on merkitty tontin itälaitaan melko tar kat rakennusalat, joiden mukaisesti myös rakennusoikeus muodos tuu. Päärakennuksen rakennusala on n. 119 m2. Pää ra ken nuksen rakennusalaan kiinni sen pohjoispuolelle on merkitty ta lous raken nuk sen rakennusala, joka on n. 39 m2. Talousrakennuksen raken nus alal le rakennettavaan talousrakennukseen saa kaavan mukaan sijoittaa yhden autosuojapaikan. Tontin ko ko nais ra ken nus oikeus on kaavaan merkittyjen rakennusalojen summa eli n. 158 k-m2. Autotalli on tarkoitus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn raken nus alan ulkopuolelle ja se sijaitsisi kaavamääräysten vas tai ses ti

5 kahden metrin päässä tonttien välisestä rajasta. Tontilla si jait se van asuinrakennuksen kerrosala on 140 m2 ja uuden autotallin ker ros ala tulisi olemaan 52 m2 eli yhteensä rakennusten kerrosala tu li si olemaan 192 m2. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus ylit tyi si 34 m2 eli n. 21,5 %. Kaavaan merkityn talousrakennuksen rakennusalan kohdalla on pieni kumpare, joka pitäisi poistaa, jotta tontille voitaisiin rakentaa au total li/ta lous ra ken nus rakennusalalle. Yhdyskuntasuunnittelun mie les tä kumpare tuo katukuvaan miellyttävän lisän ja sen säilyminen olisi suo ta vaa. Myös hakijan mainitsema tavoite pihakaivon säi lyt tä mi sestä on yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan oikeutettu. Yhdys kun ta suun nit te lu katsoo, että rakennuksen sijoittamiselle muu al le kuin kaavaan merkitylle rakennusalalle on riittävät perustelut. Kaavan mukainen 158 k-m2 rakennusoikeus 978 m2 kokoisella tontil la vastaa tehokkuutta e=0,16. Hakemuksen mukainen ra ken ta misen määrä tontilla eli 192 k-m2 vastaisi tehokkuutta e=0,20. Saman ase ma kaa van alueella Lemmenpolun ja Pikkusuonkadun varrella tont tien rakennusoikeus vastaa tehokkuutta, joka on n. 0,18 0,21. Kah del la uudemmalla asemakaava-alueella hakijan tontista katsoen Maa la rin ka dun ja Kyrönsuonkadun toisella puolella tehokkuudet ovat e=0,25 ja e=0,20. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että ha ke muk sen mukainen rakentamisen määrä vastaa ympäristön ra ken nus oi keuksia sekä toteutuneita rakentamisen määriä eikä ole koh tuut to man suuri. Asemakaava on vuodelta 1965 eikä monelta osaltaan vastaa ny kykäy tän tö jä eikä nykyisiä tarpeita. Rakennuspaikan välittömässä lähei syy des sä on 20 tonttia, jotka sijaitsevat tämän 1965 laaditun kaavan alueella. Näistä 5 on toteutunut kaavan mukaisesti. Lopuilla tonteil la kaavasta on poikettu, joskus hyvinkin paljon. Kaavasta poik keami sia on etenkin talousrakennusten ja autotallien kohdalla. Myös raken nus oi keuk sia on ylitetty monella tontilla. Yhdyskuntasuunnittelu kat soo, että olisi kohtuutonta ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden vas tais ta vaatia juuri tässä tapauksessa osin vanhanaikaiseksi jääneen kaavan noudattamista. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan rakennushankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukainen erityinen syy. Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hankkeella on myös muut 171 mu kai set edellytykset. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

6 se myöntää Ville-Veikko Aukeen hakemuksen mukaisen poik kea mislu van. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen. Sastamalan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da tetaan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Autotalli on tar koi tus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn rakennusalan ul ko puo lel le. Se sijaitsisi kaavamääräysten vastaisesti kahden met rin päässä tonttien välisestä rajasta. Asemakaavan mukainen ra ken nusoi keus ylittyisi n. 21,5 % eli n. 34 k-m2. MRL:n 58.1 :n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin ase makaa vaa (rakentamisrajoitus). Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, hallintojohtaja Ta pio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää myöntää Ville-Veikko Au keelle poikkeamisluvan, joka koskee Sastamalan Vammalassa osoit teessa Kyrönsuonkatu 7 sijaitsevaa tonttia Tontin pin ta-ala on 978 m2. Hakijalla on tarkoitus rakentaa 52 k-m2:n kokoinen autotalli. Tontilla on nykyisin asuinrakennus. Käytetty kerrosala on 140 k-m2. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus suostuu Ville-Veikko Aukeen poik kea mis ha ke mukseen, koska kaupunginhallituksen näkemyksen mu kaan maan käyt töja rakennuslaissa asetetut (MRL ) edel ly tyk set poik kea mi selle täyttyvät ja poikkeamiselle on erityinen syy (MRL ). Perustelut: Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 52 k-m2:n kokoinen autotalli pien ta lo ton til le. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alu eella. Asemakaavassa rakennuspaikka kuuluu yksikerroksisten oma ko-

7 ti ta lo jen korttelialueeseen ja siihen on merkitty tontin itälaitaan melko tar kat rakennusalat, joiden mukaisesti myös rakennusoikeus muodos tuu. Päärakennuksen rakennusala on n. 119 m2. Pää ra ken nuksen rakennusalaan kiinni sen pohjoispuolelle on merkitty ta lous raken nuk sen rakennusala, joka on n. 39 m2. Talousrakennuksen raken nus alal le rakennettavaan talousrakennukseen saa kaavan mukaan sijoittaa yhden autosuojapaikan. Tontin ko ko nais ra ken nus oikeus on kaavaan merkittyjen rakennusalojen summa eli n. 158 k-m2. Autotalli on tarkoitus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn raken nus alan ulkopuolelle ja se sijaitsisi kaavamääräysten vas tai ses ti kahden metrin päässä tonttien välisestä rajasta. Tontilla si jait se van asuinrakennuksen kerrosala on 140 m2 ja uuden autotallin ker ros ala tulisi olemaan 52 m2 eli yhteensä rakennusten kerrosala tu li si olemaan 192 m2. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus ylit tyi si 34 m2 eli n. 21,5 %. Asemakaavaan merkityn talousrakennuksen rakennusalan kohdalla on pieni kumpare, joka pitäisi poistaa, jotta tontille voitaisiin rakentaa au to tal li/ta lous ra ken nus rakennusalalle. Yhdyskuntasuunnittelu on lau sun nos saan tuonut esille, että kumpare tuo katukuvaan miel lyt tävän lisän ja sen säilyminen olisi suotavaa. Myös hakijan mainitsema ta voi te pihakaivon säilyttämisestä on yhdyskuntasuunnittelun nä kemyk sen mukaan oikeutettu. Kaupunginhallitus katsoo yh dys kun tasuun nit te lun tavoin, että rakennuksen sijoittamiselle muualle kuin kaa vaan merkitylle rakennusalalle on riittävät perustelut. Asemakaavan mukainen 158 k-m2:n rakennusoikeus 978 m2:n kokoi sel la tontilla vastaa tehokkuutta e=0,16. Hakemuksen mukainen ra ken ta mi sen määrä tontilla eli 192 k-m2 vastaisi tehokkuutta e=0,20. Sa man asemakaavan alueella Lemmenpolun ja Pik ku suonka dun var rel la tonttien rakennusoikeus vastaa tehokkuutta, joka on n. 0,18 0,21. Kahdella uudemmalla asemakaava-alueella hakijan ton tis ta kat soen Maalarinkadun ja Kyrönsuonkadun toisella puolella te hok kuu det ovat e=0,25 ja e=0,20. Kaupunginhallitus katsoo yh dyskun ta suun nit te lun tavoin, että hakemuksen mukainen rakentamisen mää rä vas taa ympäristön rakennusoikeuksia sekä toteutuneita raken ta mi sen mää riä ja se ei ole kohtuuttoman suuri. Asemakaava on vuodelta 1965 ja se ei monelta osaltaan vastaa nyky käy tän tö jä eikä nykyisiä tarpeita. Rakennuspaikan välittömässä lähei syy des sä on 20 tonttia, jotka sijaitsevat tämän vuonna 1965 laa ditun kaavan alueella. Näistä viisi on toteutunut kaavan mukaisesti. Lo puil la tonteilla kaavasta on poikettu, joskus hyvinkin paljon. Kaavas ta poikkeamisia on etenkin talousrakennusten ja autotallien kohdal la. Myös rakennusoikeuksia on ylitetty monella tontilla. Kau pungin hal li tus katsoo, että olisi kohtuutonta ja tasapuolisen kohtelun peri aat tei den vastaista vaatia juuri tässä tapauksessa osin van han ai-

8 kai sek si jääneen kaavan noudattamista. Kaupunginhallitus katsoo, että rakennushankkeella on MRL:n :n mukainen erityinen syy. Hanke ei ai heu ta hait taa kaavoitukselle, kaa van toteuttamiselle tai alueiden käy tön muul le järjestämiselle. Hank keel la on myös muut MRL:n :n mu kai set edellytykset. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 58, 171, 173 ja 174 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet: Tämä poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin ra ken nus val von ta vi ran omai sel ta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 520 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennuslautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että kau pun gin hal li tuksen jäsen Leena Saarela ilmoitti olevansa esteellinen (osal li suus jäävi) asiassa, eikä Leena Saarela ottanut osaa asian käsittelyyn ei kä päätöksentekoon. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh