Poikkeamishakemus , , Horniontie 542, Salonoja Niilo Johannes kp

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Horniontie 542, Salonoja Niilo Johannes kp 280/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Niilo Johannes Salonojan kuolinpesä on jättänyt poik kea mis ha kemuk sen, joka koskee määräalaa Karkun Hanhijärven rannalla olevas ta kiinteistöstä Salonselänne , osoitteessa Hor niontie 542. Määräalan pinta-ala on n m2. Rakennushanke Hakemus koskee loma-asunnon ja saunarakennuksen rakentamista kiin teis töl le, jolla olevalle rakennukselle ei ole rakennuslupaa tai muu ta luotettavaa selvitystä, jonka mukaan rakennushanketta olisi mah dol li suus käsitellä korvaavana asuinrakentamisena. Haetun loma-asunnon kerrosala on 100 m2. Rakennuspaikalle jääväk si esitetään varastoa, n. 12 m2. Purettavaksi esitetään sau na tupaa n. 20 m2, puusuojaa ja puuceeta. Haettu kokonaiskerrosala on 112 m2. Poikkeaminen MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Lisäksi poi ke taan rakennusjärjestyksen 7 :stä (rakennuksen etäisyys naapu ri kiin teis tön rajasta) ja 10 :stä (rakennuksen etäisyys ran ta vii vasta). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai

2 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Rakennushanketta on perusteltu nykyisen rakennuskannan iällä ja huo no kun toi suu del la. Rakentamisella ei nähdä olevan merkitystä eikä haittaa esim. naapurikiinteistöjen toiminnalle. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä ei mer kin tö jä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maa kunta kaa va 2040:ssa alue on esitetty merkinnällä MK: Maa- ja met sä talous val tai nen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta mer kit tävä. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä loma-asumiseen. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee pienikokoisen (4,7 ha) Hanhijärven kaakkois ran nal la, n. 6 km linnuntietä Karkun taajamasta luoteeseen. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Kolme naapureista on huomauttanut ha ke muk ses ta. Kaksi huomautusta koskee rakentamista 5 metriä lähem mäk si naapurin rajaa, mikä aiheuttaa haittaa naapurikiinteistön omis ta jil le. Yhdessä huomautuksessa ei suositella rakentamista, jos se aiheuttaa Hanhijärven ja sen luonnonmukaisen maaston muut tamis ta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti Ra ken nus pai kal le kulkee kevyesti sorastettu tie, joka päättyy noin 50 metriä ennen raken nuk sia. Rantaan johtaa kapea polku, joka ylittää luon non ti lai sen ja metsälain 10 mahdollisesti suojelemaksi tulkittavan noron. Raken nus pai kal la oleva vapaa-ajan rakennus on kevyesti pe rus tet tu, ainakin osin purkutavarasta pystytetty maja tai koju, jossa on sau naja oleskelutiloja. Rakennuksen koko on noin 20 m2. Ra ken nus pai kalla on lisäksi keittokota, puucee ja matala puusuoja. Ra ken nus paik ka on hyvin luonnontilainen, karu ja luonnonympäristönä kal lio pal jas tumi en, kivikkojen ja noron vuoksi herkkä. Rakennuksille ei löydy rakennuslupia. Hakijan mukaan mökin ra kenta mi nen olisi aloitettu ja 1960-lukujen vaihteessa. Ra ken nus luvan haku on jäänyt kesken, koska lupa-asiakirjat eivät olleet asianmu kai set ja hakemusta ei siksi käsitelty kunnan rakennustoimessa. Ra ken nus ta ei näy kuitenkaan v painetussa peruskartassa. Ve rot ta jan tiedon mukaan 21 m2 rakennus olisi vuodelta On

3 epä sel vää, miten silloinen Karkun kunta on menetellyt vapaa-ajan asun to jen lupien suhteen, koska ko. kunnan alueella useiltakin lo mara ken nuk sil ta puuttuvat luvat. Rakennuspaikalla olevan ra ken nuk sen rakentamistapa viittaa kuitenkin siihen, ettei se olisi täyttänyt ra kenta mis ajan koh tan sa loma-asunnolle asetettuja vaatimuksia ja hy vää rakennustapaa. Siten ei ole perusteita katsoa, että kyseessä oli si luvallinen vapaa-ajan asunto, jota voisi pitää korvaavan asuin ra kenta mi sen edellytyksenä. Sen sijaan on mahdollista ajatella, että kyseessä olisi ta lous ra kennus, rantasauna. Rakentamisajankohdan mukaisesti rantasaunoille ei ole edellytetty yleensä lupaa, ja rakennukset on perustettu ja raken net tu usein kevyesti. Myös rakennuksen koko ja varustelutaso pe rus te lee tulkintaa olemassa olevana saunarakennuksena. Hanhijärvi on kooltaan vain 4,7 ha. Pienten järvien ran ta ra ken ta misen mitoitus määritellään yleensä vesihehtaarien mukaisesti, enintään 2 rakennuspaikkaa/ha. Emätilan Selin I (rekisteröity ) mi toi tus ran ta vii van pi tuus vastarannan läheisyys huomioon ottaen on vain 35 metriä. Ran ta vii van pituuteen perustuvassa mi toi tuk ses sa pienillä jär vil lä käy te tään mitoituslukua 3-4 rakennuspaikkaa ran ta viiva ki lo met riä koh den. Tämä tuottaisi emätilan ra ken nus paik ka määräk si vain 0,1 rp/km. Lupaa rantarakentamiselle ei olisi mah dol lis ta puol taa lain kaan, mikäli olemassa olevaa rakennusta ei voitaisi tul kita kor vat ta vak si rakennukseksi. Hanhijärvellä on tämän ra ken nus paikan lisäksi 3-4 muuta käytettyä rantarakennusoikeutta, joista osal la lu pa puut tuu tai lupatilanne on epäselvä. Tämäkään ei puolla haettua va paa-ajan asunnon rakentamista. Uutta loma-asuntoa on haettu 2 metrin etäisyydelle rajasta. Kiin teistön osalta maanmittauslaitoksen paikkatieto ja kiinteistön rajan asema piir rok ses sa merkitty sijainti poikkeavat toisistaan. Kohdekäynnin pe rus teel la asemapiirros on laadittu oikein: kivipyykki n:o 110 on todet ta vis sa maastossa ja rajalinja on lisäksi kepitetty ainakin ran taosuu del la. Naapureiden huomautukset liian lähelle rajaa ra ken ta mises ta ovat perusteltuja. Ilman naapurin kirjallista suostumusta ei ole syy tä sallia rakentamista rakennusjärjestyksen edellyttämää 5 met riä lä hem mäk si. Myös rajalle päin kohoava maasto ja sen luon non ti laisuus perustelevat tätä. Yhdyskuntasuunnittelu puoltaa haetun rakentamisen sijaan poik keamis lu van myöntämistä kerrosalaltaan enintään 25 m2:n kokoiselle sau na ra ken nuk sel le. Saunan rantaa lähimmästä rakennusosasta tulee olla vähintään 15 metrin kohtisuora etäisyys rantaviivaan. Vanha sau na ra ken nus tulee purkaa ennen uuden saunarakennuksen raken ta mis ta, jotta rakentaminen tapahtuisi samalle paikalle, kuitenkin vä hin tään 5 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Mah dol lisen tien tekeminen rakennuspaikalle tulee toteuttaa kevyesti so ras-

4 ta en. Noro tulee ylittää esimerkiksi tukeista tehdyllä, veden vir tauksen mahdollistavalla sillalla. Noron ympäristöä ei tule muuttaa 5-10 m leveällä vyöhykkeellä noron molemmin puolin. Koko ra ken nuspaik ka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja mah dol liset rakennusaikaiset vauriot luonnolle tulee korjata. Rakennuksen vä ri tyk sen tulee olla sävyltään tumma ja väriltään ympäristöön so piva. Rakennuspaikalle ei saa tehdä vesikäymälää. Lupaehtojen mukaisesti toteutettuna rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai luonnonsuojelulle, ei johda vaikutuksiltaan merkit tä vään rakentamiseen, ja rakennushanke täyttää muutenkin poikkea mi sel le MRL 171 :ssä annetut edellytykset. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kau pun gin hal li tuksel le poikkeamisluvan myöntämistä 25 k-m2 korvaavalle ran ta saunal le, valmistelutekstistä ilmi käyvän perustelun ja lupaehtojen mukai ses ti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen. Sastamalan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da tetaan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: MRL:n 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Alueella ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Lisäksi poi ke taan rakennusjärjestyksen 7 :stä (rakennuksen etäisyys naa pu ri kiin teis tön rajasta) ja 10 :stä (rakennuksen etäisyys ran ta vii vas ta). Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, hal lin to joh taja Ta pio Rautava

5 Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää myöntää Niilo Johannes Salonojan kuolinpesälle kerrosalaltaan enintään 25 m2:n kokoiselle sau na ra ken nuk sel le poikkeamisluvan, joka koskee määräalaa Karkun Hanhijärven rannalla ole vas ta kiinteistöstä Salonselänne , osoitteessa Hor nion tie 542. Määräalan pinta-ala on n m2. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelun lausun nos saan esittämät ja jäljempänä perusteluissa esitetyt lu pa eh dot. Hakemus koskee loma-asunnon ja saunarakennuksen rakentamista kiin teis töl le, jolla olevalle rakennukselle ei ole rakennuslupaa tai muu ta luotettavaa selvitystä, jonka mukaan rakennushanketta olisi mah dol li suus käsitellä korvaavana asuinrakentamisena. Haetun loma-asunnon kerrosala on 100 m2. Rakennuspaikalle jääväk si esitetään varastoa, n. 12 m2. Purettavaksi esitetään sau na tupaa n. 20 m2, puusuojaa ja puuceeta. Haettu kokonaiskerrosala on 112 m2. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus suostuu Niilo Johannes Salonojan kuolinpesän poik kea mis ha ke muk seen kerrosalaltaan enintään 25 m2:n kokoisen sau na ra ken nuk sen osalta, koska kaupunginhallituksen näkemyksen mu kaan maan käyt tö- ja rakennuslaissa asetetut (MRL ) edelly tyk set poik kea mi sel le täyttyvät ja poikkeamiselle on erityinen syy (MRL ). Perustelut: Kaupungin yhdyskuntasuunnittelu on tehnyt rakennuspaikalle koh dekäyn nin Ra ken nus pai kal le kulkee kevyesti sorastettu tie, joka päättyy noin 50 metriä ennen ra ken nuk sia. Rantaan johtaa kapea polku, joka ylittää luon non ti lai sen ja metsälain 10 :n mu kai ses ti mahdollisesti suojelemaksi tulkittavan noron. Ra ken nus pai kal la oleva vapaa-ajan rakennus on kevyesti pe rus tet tu, ainakin osin pur ku tava ras ta pystytetty maja tai koju, jossa on sau na- ja oles ke lu ti lo ja. Rakennuksen koko on noin 20 m2. Ra ken nus pai kal la on lisäksi keitto ko ta, puucee ja matala puusuoja. Ra ken nus paik ka on hyvin luonnon ti lai nen, karu ja luonnonympäristönä kal lio pal jas tu mi en, ki vik kojen ja noron vuoksi herkkä. Rakennuksille ei löydy rakennuslupia. Hakijan mukaan mökin ra kenta mi nen olisi aloitettu ja 1960-lukujen vaihteessa. Ra ken nus luvan haku on jäänyt kesken, koska lupa-asiakirjat eivät olleet asianmu kai set ja hakemusta ei siksi käsitelty kunnan rakennustoimessa. Ra ken nus ta ei näy kuitenkaan v painetussa peruskartassa. Ve rot ta jan tiedon mukaan 21 m2:n kokoinen rakennus olisi vuodelta On epä sel vää, miten silloinen Karkun kunta on menetellyt vapaa-ajan asun to jen lupien suhteen, koska ko. kunnan alueella useilta kin lo ma ra ken nuk sil ta puuttuvat luvat. Rakennuspaikalla olevan ra-

6 ken nuk sen rakentamistapa viittaa kuitenkin siihen, ettei se olisi täyttä nyt ra ken ta mis ajan koh tan sa loma-asunnolle asetettuja vaa ti muk sia ja hy vää rakennustapaa. Siten ei ole perusteita katsoa, että ky seessä oli si luvallinen vapaa-ajan asunto, jota voisi pitää kor vaa van asuin ra ken ta mi sen edellytyksenä. Sen sijaan on mahdollista ajatella, että kyseessä olisi ta lous ra kennus, rantasauna. Rakentamisajankohdan mukaisesti rantasaunoille ei ole edellytetty yleensä lupaa, ja rakennukset on perustettu ja raken net tu usein kevyesti. Myös rakennuksen koko ja varustelutaso pe rus te lee tulkintaa olemassa olevana saunarakennuksena. Hanhijärvi on kooltaan vain 4,7 ha. Pienten järvien ran ta ra ken ta misen mitoitus määritellään yleensä vesihehtaarien mukaisesti, enintään 2 rakennuspaikkaa/ha. Emätilan Selin I (rekisteröity ) mi toi tus ran ta vii van pi tuus vastarannan läheisyys huomioon ottaen on vain 35 metriä. Ran ta vii van pituuteen perustuvassa mi toi tuk ses sa pienillä jär vil lä käy te tään mitoituslukua 3-4 rakennuspaikkaa ran ta viiva ki lo met riä koh den. Tämä tuottaisi emätilan ra ken nus paik ka määräk si vain 0,1 rp/km. Lupaa rantarakentamiselle ei olisi mah dol lis ta puol taa lain kaan, mikäli olemassa olevaa rakennusta ei voitaisi tul kita kor vat ta vak si rakennukseksi. Hanhijärvellä on tämän ra ken nus paikan lisäksi 3-4 muuta käytettyä rantarakennusoikeutta, joista osal la lu pa puut tuu tai lupatilanne on epäselvä. Tämäkään ei puolla haettua va paa-ajan asunnon rakentamista. Uutta loma-asuntoa on haettu 2 metrin etäisyydelle rajasta. Kiin teistön osalta maanmittauslaitoksen paikkatieto ja kiinteistön rajan asema piir rok ses sa merkitty sijainti poikkeavat toisistaan. Kohdekäynnin pe rus teel la asemapiirros on laadittu oikein: kivipyykki n:o 110 on todet ta vis sa maastossa ja rajalinja on lisäksi kepitetty ainakin ran taosuu del la. Naapureiden huomautukset liian lähelle rajaa ra ken ta mises ta ovat perusteltuja. Ilman naapurin kirjallista suostumusta ei ole syy tä sallia rakentamista rakennusjärjestyksen edellyttämää 5 met riä lä hem mäk si. Myös rajalle päin kohoava maasto ja sen luon non ti laisuus perustelevat tätä. Yhdyskuntasuunnittelu on lausunnossaan puoltanut haetun ra ken tami sen sijaan poik kea mis lu van myöntämistä kerrosalaltaan enintään 25 m2:n kokoiselle sau na ra ken nuk sel le. Lausunnon mukaan sau nan rantaa lähimmästä ra ken nus osas ta tu lee olla vähintään 15 met rin kohtisuora etäisyys ran ta vii vaan. Vanha sau na ra ken nus tulee pur kaa ennen uuden sau na ra ken nuk sen ra ken ta mis ta, jotta ra ken ta mi nen tapahtuisi samalle pai kal le, kuitenkin vä hin tään 5 metrin etäi syy del le naapurikiinteistön ra jas ta. Mah dol li sen tien tekeminen ra ken nus paikal le tulee toteuttaa ke vyes ti so ras ta en. Noro tulee ylittää esi mer kik si tukeista tehdyllä, ve den vir tauk sen mahdollistavalla sil lal la. Noron ympäristöä ei tule muut taa 5-10 m leveällä vyöhykkeellä no ron

7 molemmin puolin. Koko ra ken nus paik ka tulee säilyttää mah dol li simman luonnontilaisena ja mah dol li set rakennusaikaiset vauriot luonnol le tulee korjata. Ra ken nuk sen vä ri tyk sen tulee olla sävyltään tumma ja väriltään ym pä ris töön so pi va. Rakennuspaikalle ei saa teh dä vesikäymälää. Yhdyskuntasuunnittelun lausunnossaan esittämien lupaehtojen mukai ses ti to teu tet tu na rakennushanke ei aiheuta hait taa kaa voi tuk sel le tai luon non suo je lul le, ei johda vaikutuksiltaan mer kit tä vään ra ken tami seen, ja ra ken nus han ke täyttää muutenkin poik kea mi sel le MRL 171 :ssä an ne tut edellytykset. Kaupunginhallitus katsoo, että rakennushankkeella on yh dys kun tasuun nit te lun lausunnon mukaisilla ehdoilla MRL:n :n mu kainen erityinen syy. Hanke ei ai heu ta hait taa kaavoitukselle, kaa van to teut ta mi sel le tai alueiden käy tön muul le järjestämiselle. Hank keel la on myös muut MRL:n :n mu kai set edellytykset. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 72, 171, 173 ja 174 Rakennusjärjestys 7 ja 10 Metsälaki 10 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet: Tämä poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin ra ken nus val von ta vi ran omai sel ta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 520 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennuslautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, puh