Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Runonnokantie /10.03.

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Runonnokantie / /2016 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Heikki Timonen on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee tilaa Runonnokka Kiuralassa. Tilan pinta-ala on 5865 m2, josta Heikki Timonen, Maija Riitta Timonen, Jussi Timonen, Anni ka Timonen ja Pekka Timonen ovat vuokranneet hakemuksen liittee nä olevan vuokrasopimuksen mukaan noin 2000 m2. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa vakituiseen asuinkäyttöön uusi yk si kerrok si nen asuinrakennus kiinteistöllä sijaitsevan vanhan asuin ra kennuk sen lisäksi. Uuden asuinrakennuksen haettu kerrosala on 120 m2. Kiinteistöllä sijaitseva vanhempi asuinrakennus on noin 113 k-m2, ta lous ra ken nus n. 15 k-m2, sauna n. 15 k-m2 ja venevaja n. 15 k-m2 eli yhteensä käytetty kerrosala on noin 158 k-m2. Uuden asuin ra kennuk sen myötä kiinteistön yhteenlaskettu kerrosala tulisi ole maan noin 278 k-m2. Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 72 edellyttää ranta-alueelle ra ken tami sel ta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jos sa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä ra ken nus luvan perusteena. Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus järjes tyk sen 9 määräyksestä siitä, että ranta-alueella olevalle ra kennus pai kal le saa rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuin ra ken nuksen. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

2 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista, lisätiedot Alueella ei ole ranta-asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleis kaavaa. Rakentamisella edistetään esteetöntä ympäristöä. Parannamme tontin/tilan tarkoituksenmukaista käyttöä sekä ra kennus ten energiatehokkuutta. Tässä luvassa haettu rakentaminen on asuinrakennuksen kor vaamis ta uudella asuinrakennuksella, joten se ei vaadi ranta alueen mitoi tuk sen laskemista. (Kts. myös Pirkanmaan ympäristökeskus poikkea mis pää tös v 1998). Liitytään vesi -ja viemäriverkostoon. Rakentaminen ei ole haitallista ympäristölle eikä haittaa yh dys kun take hi tys tä, eikä myöskään kaavoitusta. Rakentaminen ei vaikuta haital li ses ti ympäröivään luontoon. Rakennuspaikka on sijainniltaan suo jai sa, eikä tule osaltaan muuttamaan rantanäkymää järveltä katsot tu na. Rakentamisella edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, ke hit tä mis tä ja ylläpitoa. Lupahakemuksen rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja vie mä river kos toon. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) rakennuspaikka sijait see valtakunnallisesti arvokkaalla Karkun-Tyrvään kult tuu ri mai sema-alu eel la. Myös maakuntakaava 2040 ehdotuksessa alue on valta kun nal li ses ti arvokasta maisema-aluetta. Yleiskaava, asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa, asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Kiinteistö sijaitsee Kiuralassa Kiuralasta Isosaareen johtavan sillan ete lä puo lel la Runonnokka nimisessä niemessä. Rakennuspaikalta on maanteitse matkaa Karkkuun, jossa sijaitsevat lähimmät palvelut mm. alakoulu ja kirjasto, noin 7,5 kilometriä. Muita palveluita löytyy lä him mil lään Vammalasta n. 18 km etäisyydeltä. Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu ja heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Hakemus koskee uuden vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetun ra ken-

3 nuk sen rakentamista ranta-alueella sijaitsevalle kiinteistölle, jolla jo ennestään sijaitsee 1937 rakennettu asuinrakennus. Maj-Britt Neronen on aiemmin asunut kiinteistöllä sijaitsevassa 1937 ra ken ne tus sa asuinrakennuksessa, johon on tehty laa jennus osa, jossa sijaitsee wc, pesuhuone ja keittiön laajennus. Tuolloin on myös rakennuksen vesihuolto uudistettu. Vuonna 1998 Pirkanmaan ympäristökeskus myönsi Maj-Britt Ne rosel le poikkeamisluvan rakentaa kiinteistölle uudisrakennus, jonka ker ros ala on 75 m2, josta 50 m2 on varastotiloja ja 25 m2 asuin ti lo ja eli rakennuksen, jonka pääkäyttötarkoitus on ta lous ra ken nus. Vamma lan kaupunki myönsi poikkeamisluvan mukaisen ra ken nus lu van 39,7 m2 autotallille, jonka kyljessä on 27,4 m2 kokoinen tu pa keit tiö, vuon na Apulaisrakennustarkastaja paikalla käydessään to te si, että han ke oli toteutettu poikkeamisluvasta ja ra ken nus lu vas ta poiketen n. 25 % myönnettyä kerrosalaa suurempana ja myös si sä ti loil taan vas toin myönnettyjä lupia. Rakennukseen oli tehty mm. wc ja sauna, joi ta luvissa ei ollut. Rakennustarkastajan päi vä tys sä kirjees sä rakentajalle sanottiin, että rakennus tuli saattaa myön ne tyn lu van mukaiseksi tai siihen tuli hakea ja saada lupa laa jen ta mi seen ja sisäisiin muutoksiin. Samassa kirjeessä ra ken nus tar kas ta ja pyysi ra ken ta jal ta selitystä asian johdosta men nes sä. Sas ta malan kaupungin tietojen mukaan selitystä eikä uusia lu pa ha ke muk sia ole saatu ennen nyt käsiteltävää hakemusta. Asia on tuolloin jäänyt tä hän ti lan tee seen. Maj-Britt Neronen asuu kyseisessä poikkeamisluvan ja ra ken nus luvan vastaisesti rakennetussa talousrakennuksessa. Tila siirtyi Matti Neroselle Tuolloin tehtyyn sopimukseen kuului Maj-Britt Neroselle elinikäinen asumisoikeus tilalla päivätyssä vuokrasopimuksessa kiinteistöstä vuokrattiin n.2000 m2 kokoinen osa Maj-Britt Nerosen tyttären perheelle eli Maija Timoselle, Heikki Timoselle, Jussi Ti mo sel le, Annika Timoselle ja Pekka Timoselle. Timosten kiinteistön osal la sijaitsee sau na ra kennus, venevaja, talousrakennus/autokatos ja tuo 2000-luvun vaih teessa rakennettu talousrakennus. Vanhempi 1937 rakennettu asuin raken nus jää Matti Nerosen hallinnassa ole val le kiinteistön osal le. Heikki Timonen haki poikkeamislupaa 2000-luvun vaihtees sa rakennetun lupien vastaisen talousrakennuksen laa jen ta miseen asuintiloilla. Ra ken nuk sen epä sel vän tilanteen vuoksi häntä neu vot tiin ha ke maan lupaa ko ko naan uuden rakennuksen ra ken tami sel le, koska laa jen nus lu paa ei voi da myöntää rakennukselle, joka on rakennettu lu pien vastaisesti ja jon ka luvat ovat sittemmin rau en-

4 neet. Timonen on muuttanut hakemusta neuvojen mukaisesti ja hakee nyt lupaa uu dis ra ken nuk sel le. Mikäli kiinteistölle rakennetaan hakemuksen mukaisesti toinen asuinra ken nus, rikotaan Sastamalan rakennusjärjestyksen 9 mää räys tä siitä, että ranta-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa vain yh den yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Vastaavan kaltaisiin hank kei siin on aiemmin suhtauduttu kielteisesti eikä tässä tapauksessa ole sellaisia erityisiä syitä joiden vuoksi hanke poikkeaisi edukseen vastaa vis ta hankkeista. Koska kiinteistön osa, jolle uusi asuinrakennus rakennettaisiin, on vuok rat tu ja sen hallintaoikeus kuuluu eri ihmisille kuin se osa, jolla van hem pi 1937 rakennettu asuinrakennus sijaitsee, muodostetaan ta val laan kaksi rakennuspaikkaa. Tämä siitä huolimatta että kiin teistöä ei nyt lohkottaisikaan kahdeksi eri tilaksi ja vaikka poik kea mis lupaa haetaan koko kiinteistölle. Vastaavissa aiemmissa tapauksissa, jois sa olemassa olevasta ranta-rakennuspaikasta on yritetty muodos taa kahta rakennuspaikkaa, on kaupungin kanta ollut kielteinen. Jos kiinteistöstä muodostetaan käytännössä kaksi ran ta ra ken nuspaik kaa, Runonnokka niminen emätila saisi 2 rakennuspaikkaa 115 met riä muunnettua rantaviivaa kohden eli n. 17,4 rakennuspaikkaa ki lo met ril le. Tämä on moninkertaisesti se määrä, mitä poik kea mis luval la voidaan yleensä myöntää. Vastaavaa määrää ran ta ra ken nuspaik ko ja ei voitaisi muodostaa edes ranta-asemakaavalla. Edellä mainituista syistä poikkeamisluvan myöntäminen rikkoo monel la tapaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja voi aiheuttaa haittaa alueiden käytön järjestämiselle. Yh dys kun tasuun nit te lu katsoo, ettei hanke täytä MRL 171 edellytyksiä eikä haet tua poikkeamislupaa tule myöntää. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, maan käyt töpääl lik kö Merja-Liisa Hannuksela Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää esittää kau pun gin hal li tuksel le, ettei Heikki Timosen hakemaa poikkeamislupaa myönnetä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen.

5 Sas ta ma lan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da tetaan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: Maankäyttö- ja rakennuslain 72 edellyttää ranta-alueelle ra ken tami sel ta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jos sa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä ra ken nus luvan perusteena. Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus järjes tyk sen 9 :n määräyksestä siitä, että ranta-alueella olevalle raken nus pai kal le saa rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuin ra kennuk sen. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, maan käyt töpääl lik kö Merja-Liisa Hannuksela, hallintojohtaja Tapio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää olla myöntämättä Heikki Timo sel le poikkeamislupaa, joka koskee tilaa Runonnokka Kiu ra las sa. Tilan pinta-ala on 5865 m2, josta Heikki Timo nen, Maija Riit ta Timonen, Jussi Timonen, Annika Timonen ja Pek ka Timonen ovat vuokranneet hakemuksen liitteenä olevan vuokra so pi muk sen mu kaan noin 2000 m2. Tarkoituksena on rakentaa vakituiseen asuinkäyttöön uusi yk si kerrok si nen asuinrakennus kiinteistöllä sijaitsevan vanhan asuin ra kennuk sen lisäksi. Uuden asuinrakennuksen haettu kerrosala on 120 m2. Kiinteistöllä sijaitseva vanhempi asuinrakennus on noin 113 k-m2, ta lous ra ken nus n. 15 k-m2, sauna n. 15 k-m2 ja venevaja n. 15 k-m2 eli yhteensä käytetty kerrosala on noin 158 k-m2. Uuden asuin ra kennuk sen myötä kiinteistön yhteenlaskettu kerrosala tulisi ole maan noin 278 k-m2. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus ei suostu Heikki Timosen poik kea mis ha ke mukseen, koska kaupunginhallituksen nä ke myk sen mukaan maan käyt töja rakennuslaissa asetetut (171 ) edel ly tyk set poikkeamiselle ei vät täyty. Perustelut: Hakemus koskee uuden vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetun ra kennuk sen rakentamista ranta-alueella sijaitsevalle kiinteistölle, jolla jo ennestään sijaitsee 1937 rakennettu asuinrakennus. Maj-Britt Neronen on aiemmin asunut kiinteistöllä sijaitsevassa 1937

6 ra ken ne tus sa asuinrakennuksessa, johon on tehty laa jennus osa. Laajennusosassa sijaitsee wc, pesuhuone ja keittiön laa jennus. Tuolloin on myös rakennuksen vesihuolto uudistettu. Vuonna 1998 Pirkanmaan ympäristökeskus myönsi Maj-Britt Ne rosel le poikkeamisluvan rakentaa kiinteistölle uudisrakennus, jonka ker ros ala on 75 m2. Kerrosalasta 50 m2 on varastotiloja ja 25 m2 asuin ti lo ja. Kyseessä on siis rakennus, jonka pääkäyttötarkoitus on ta lous ra ken nus. Vammalan kaupunki myönsi poikkeamisluvan mukai sen rakennusluvan 39,7 m2:n autotallille, jonka kyljessä on 27,4 m2:n kokoinen tupakeittiö, vuonna Yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa todetaan, että apu lais ra kennus tar kas ta ja oli käynyt paikalla ja todennut tällöin, että han ke oli toteutettu poikkeamisluvasta ja rakennusluvasta poiketen n. 25 % myönnettyä kerrosalaa suurempana ja myös sisätiloiltaan vas toin myönnettyjä lupia. Rakennukseen oli tehty mm. wc ja sauna, joi ta luvissa ei ollut. Rakennustarkastajan päivätyssä kirjees sä rakentajalle sanottiin, että rakennus tuli saattaa myönnetyn lu van mukaiseksi tai siihen tuli hakea ja saada lupa laajentamiseen ja sisäisiin muutoksiin. Samassa kirjeessä rakennustarkastaja pyysi ra ken ta jal ta selitystä asian johdosta mennessä. Sas ta malan kaupungin tietojen mukaan selitystä eikä uusia lupahakemuksia ole saatu ennen nyt käsiteltävää hakemusta. Asia on tuolloin jäänyt tä hän tilanteeseen. Maj-Britt Neronen asuu kyseisessä poikkeamisluvan ja ra ken nus luvan vastaisesti rakennetussa talousrakennuksessa.tila siirtyi Matti Ne ro sel le Tuolloin tehtyyn sopimukseen kuului Maj-Britt Ne rosel le elinikäinen asumisoikeus tilalla päivätyssä vuokrasopimuksessa kiinteistöstä vuokrattiin n m2:n kokoinen osa Maj-Britt Nerosen tyttären perheelle eli Maija Timoselle, Heikki Timoselle, Jussi Timoselle, Annika Timoselle ja Pekka Timoselle. Timosten kiinteistön osalla sijaitsee sau na ra kennus, venevaja, talousrakennus/autokatos ja tuo 2000-luvun vaih teessa rakennettu talousrakennus. Vanhempi 1937 rakennettu asuin raken nus jää Matti Nerosen hallinnassa olevalle kiinteistön osal le. Heikki Timonen haki poikkeamislupaa 2000-luvun vaihtees sa rakennetun lupien vastaisen talousrakennuksen laa jen ta miseen asuintiloilla. Rakennuksen epäselvän tilanteen vuoksi häntä neu vot tiin yhdyskuntasuunnittelussa hakemaan lupaa kokonaan uuden rakennuksen rakentamiselle, koska laajennuslupaa ei voida myön tää rakennukselle, joka on rakennettu lupien vastaisesti ja jonka luvat ovat sittemmin rauenneet. Timonen on muuttanut ha ke musta neuvojen mukaisesti ja hakee nyt lupaa uudisrakennukselle.

7 Mikäli kiinteistölle rakennetaan hakemuksen mukaisesti toinen asuinra ken nus, rikotaan Sastamalan rakennusjärjestyksen 9 :n mää räystä siitä, että ranta-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Vastaavankaltaisiin hank kei siin on aiemmin suhtauduttu kielteisesti ja myöskään tässä ta pauk ses sa ei ole sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi hanke poik keai si edukseen vastaavista hankkeista. Koska kiinteistön osa, jolle uusi asuinrakennus rakennettaisiin, on vuok rat tu ja sen hallintaoikeus kuuluu eri ihmisille kuin se osa, jolla van hem pi 1937 rakennettu asuinrakennus sijaitsee, muodostetaan ta val laan kaksi rakennuspaikkaa. Tämä siitä huolimatta että kiin teistöä ei nyt lohkottaisikaan kahdeksi eri tilaksi ja vaikka poik kea mis lupaa haetaan koko kiinteistölle. Vastaavissa aiemmissa tapauksissa, jois sa olemassa olevasta ranta-rakennuspaikasta on yritetty muodos taa kahta rakennuspaikkaa, on kaupungin kanta ollut kielteinen. Mikäli kiinteistöstä muodostetaan käytännössä kaksi ran ta ra ken nuspaik kaa, Runonnokka-niminen emätila saisi kaksi rakennuspaikkaa 115 metriä muunnettua rantaviivaa kohden eli n. 17,4 ra ken nus paikkaa kilometrille. Tämä on moninkertaisesti se määrä, mitä poik keamis lu val la voidaan yleensä myöntää. Vastaavaa määrää ran ta ra kennus paik ko ja ei voitaisi muodostaa edes ranta-asemakaavalla. Edellä mainituista syistä poikkeamisluvan myöntäminen rikkoo monel la tapaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja voi aiheuttaa haittaa alueiden käytön järjestämiselle. Kaupunginhallitus katsoo, ettei poikkeamishakemuksen mukainen ra ken nus han ke täytä MRL:n :n poikkeamisen edel ly tyk siä ja sil lä ei ole MRL:n :n mukaista erityistä syytä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 72, 125, 171, 173 ja 174 Rakennusjärjestys 5 ja 9 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 200 euroa Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennuslautakunta

8 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, puh