Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri Tuen muodot Arviointi Kämmenniemen päivähoitoyksikköön kuuluvat Kämmenniemen, Sorilan ja Terälahden päiväkodit. Elämme arkea kauniissa maalaismaisemassa. Vaalimme turvallista ja myönteistä ilmapiiriä, jossa lapsen on hyvä kasvaa. Lapsilähtöisyys ja lapsen kuuleminen ovat tärkeitä asioita toiminnassamme. YHTEYSTIEDOT Päiväkodin johtaja Paula Vänninmaja, p Kämmenniemen päiväkoti Paavolantie Kämmenniemi Sorilan päiväkoti Sorilanraitti Tampere Terälahden päiväkoti Niemikyläntie Terälahti

2 Toiminta-ajatus Kämmenniemen, Sorilan ja Terälahden päiväkodeissa kasvatamme lasta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsella on mahdollisuus leikkiä, havainnoida, tutkia, kokeilla ja oppia sekä oman mielenkiinnon, että ohjatun toiminnan kautta. Leikki, liikunta, luonto ja ilmaisu ovat toiminnassamme keskeisiä asioita. Lähiympäristöön tehtävillä retkillä ja viihtyisässä pihapiirissä lapset saavat iloa, elämyksiä ja kokemuksia. Toimimme päivittäin erilaisissa pienryhmissä. Lapsen osallisuus on meille tärkeä periaate. Toteutamme myös Sapere ruokakasvatusmenetelmää, jonka avulla lapset tutustuvat eri ruokiin ja ruoka-aineisiin eri aistien avulla.

3 Lasten osallisuus Oppimis- ja toimintaympäristö järjestetään siten, että se houkuttelee leikkiin ja antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Lasten kanssa keskustellaan, heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteitään otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Lasten omia ideoita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Päiväkodissamme on käytössä viikon lapsi - toiminta, jossa jokainen lapsi saa olla vuorollaan sekä suunnittelemassa että toteuttamassa aikuisten ja toisten lasten kanssa ryhmän viikon ohjelmaa. Myös vanhemmat pääsevät osallistumaan viikon lapsi toiminnan suunnitteluun. Toiminnat dokumentoidaan Tenavanettiin.

4 Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatus kokonaisuudessaan on vanhempien ja kasvattajien välistä kasvatuskumppanuutta. Yhteistyö perheiden kanssa perustuu vuorovaikutukseen, jossa kuunnellaan aidosti, arvostetaan toista ja vaihdetaan mielipiteitä. Tavoitteena on molemminpuolinen luottamus. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita, ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Päivähoidon henkilöstö tukee omalla asiantuntijuudellaan tätä vanhempien tärkeää tehtävää. Päivähoidon tutustumis- ja aloittamisvaiheet ovat tärkeitä luottamuksellisen ja avoimen yhteistyön käynnistymiselle päiväkodin ja perheen välille. Ennen päivähoidon aloittamista laaditaan jokaiselle lapselle hoitosopimus. Päivittäiset kontaktit ja lasten varhaiskasvatuskeskustelut ovat tärkeimpiä yhteistyön muotoja.

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Ensimmäinen vasukeskustelu käydään n. 2 kk:n kuluttua päivähoidon aloittamisesta. Lapsi on mukana keskustelussa, jos mahdollista. Vasukeskustelussa yhdistyvät lapsen, vanhempien ja päivähoidon kasvattajien näkemykset. Vasukeskustelut käydään vuosittain. Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma muodostuu päiväkodin toimintasuunnitelmasta, lasten varhaiskasvatussuunnitelmista sekä kasvattajatiimin havainnoista. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma on nähtävillä ryhmän tiloissa. Suunnitelmien toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

6 Leikki Varhaiskasvatus rakentuu vahvasti leikin ympärille. Lapsi oppii leikkiessään uusia asioita, hahmottaa ympäristöään ja käsittelee omia kokemuksiaan. Leikissä sosiaaliset suhteet kehittyvät ja vahvistuvat. Päiväkodissamme kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja innostavaan leikkiympäristöön. Varaamme aikaa leikille ja järjestämme lelut lasten saataville. Aikuinen seuraa leikkiä ja on läsnä leikissä tarkkailijana tai aktiivisena leikkijänä. Aikuisen malli ja leikin mallintaminen ovat tärkeitä asioita. Lapset saavat vaikuttaa leikkivalintoihin ja sopia leikkikaveristaan. Leikkiympäristöä muunnellaan tarpeen mukaan.

7 Liikunta Meille on tärkeää, että lapsi saa kasvaa liikkuen. Liikuntaan kannustetaan päivittäin sekä sisällä että ulkona. Päiväkodin ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaikenlaiselle liikkumiselle. Koulun kenttä ja sali sekä talvisin hiihtoladut ja luistinkenttä ovat säännöllisesti käytössämme. Lisäksi ympäröivä metsä tarjoaa lukuisia retkikohteita. Vuosisuunnitelmaa laadittaessa kiinnitämme huomiota monipuolisiin perusliikuntataitoihin. Lisäksi otetaan huomioon lapsen ikään sopivat lajitaidot, kuten pallopelit, luistelu, hiihto, pyöräily ja sääntöleikit. Kannustamme lapsia omaehtoiseen liikkumiseen ulkoilun aikana ja tarjoamme välineitä arki- ja hyötyliikuntaan.

8 Luonto Pihamme antavat monipuoliset mahdollisuudet liikkumiselle, leikkimiselle ja tutkimiselle. Lähialueiden metsät ja puistot ovat myös säännöllisessä käytössä. Metsä tarjoaa meille monipuolisen oppimisympäristön, esteettisiä elämyksiä, kokonaisvaltaista liikuntaa ja mahdollisuuden oppia luonnon monimuotoisuutta. Liikumme luonnossa aistit avoimena kuuntelemme, katselemme, haistelemme, maistelemme ja tunnustelemme. Herättelemme yhdessä ympäristötietoisuutta. Kierrätys on osa arkeamme, kuten muidenkin kestävän kehityksen periaatteiden juurruttaminen toimintaamme.

9 Ilmaisu Päiväkodeissamme lasta kannustetaan itseilmaisuun. Erilaisten kokemusten ja elämysten kautta lapsi löytää tapansa ilmaista itseään ja sitä kautta vahvistaa itsetuntoaan, kehittää luovuuttaan, mielikuvitustaan ja vuorovaikutustaitojaan. Ilmaisua harjoitellaan musiikin, kuvataiteen, suullisen ja kehollisen ilmaisun sekä roolileikin avulla. Musiikkikasvatukseen sisältyy musiikin kuuntelua, lauluja, riimejä, laululeikkejä, keho- ja rytmisoittimien käyttämistä. Kuvallinen ilmaisu sisältää erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin tutustumista. Kielellisessä ilmaisussa käytetään runoja, loruja ja lasten kirjallisuutta. Havainnoimme lapsen kielen kehitystä, käsitteiden ymmärtämistä ja käyttämistä sekä kielen tuottamista.

10 Mediakasvatus Harjoittelemalla mediataitoja opetuksessa tuemme lapsen turvallista tutustumista median laajaan kenttään. Media ei ole vain tietokoneita ja teknisiä laitteita. Mediakasvatuksessa voidaan käsitellä niin kirjoja, kuvia, uutisia kuin mainoksiakin. Myös monet lelut ovat osa mediaa, kuten myös ohjelmista tutut kuvat vaatteissa. Mediakasvatus alkaa pienten kanssa kuvien ja kirjojen tutkimisella ja lapsen kasvaessa toteuttamalla yhä monipuolisempia projekteja esim. digikameroita ja tietokonetta apuna käyttäen. Median viihteellinen käyttö on varhaiskasvatuksessa toissijaista. Linkit lasten animaatioihin: Jostain käsittämättömästä syystä Kolme lumiukkojäbää Pingviinitanssi

11 Kieli ja kulttuuri Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa varhaiskasvatusta. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

12 Tuen muodot YLEINEN TUKI tarkoittaa peruspedagogiikan vahventamista yksilön näkökulmasta. Tällaista on esimerkiksi kuvin kerrottu toiminta tai tukiviittomat. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) toimii tarvittaessa kasvattajatiimin ja lasten tukena. TEHOSTETTUA TUKEA annetaan lapselle, mikäli tuen tarve on vahvempaa ja lapsen haasteet on tunnistettu. Erityisopettaja on mukana lapsen arjessa konsultatiivisesti tai tarvittaessa jaksoittain. Yhteistyötä tehdään paitsi vanhempien myös muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa, esimerkiksi puhe-, toiminta- tai fysioterapeuttien kanssa. Lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. ERITYISTÄ TUKEA annetaan lapselle, jolle muut tukitoimet eivät riitä tai lapsen haasteet on tutkittu, ja hänellä on todettu erityisen tuen tarve. Moniammatillinen yhteistyö näkyy vahvasti lapsen kuntoutuksessa, ja hoitovastuu on määritelty päivähoidon ulkopuolelta (esimerkiksi TAYS). Tällöin tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä.

13 Arviointi Kämmenniemen päiväkodissa arvioidaan toimintaa kaikkien toimijoiden kesken. Henkilökunta arvioi päiväkodin varhaiskasvatusta ja tarvittaessa muuttaa käytänteitä ja luo uusia. Vanhemmat arvioivat työtämme keskustelujen, asiakastyytyväisyyskyselyjen, palvelukykykyselyjen ja palautteiden avulla. Lasten mielipiteitä ja kokemuksia kuullaan haastattelemalla ja havainnoimalla.