Syrjintä työmarkkinoilla mitä siitä tiedetään? Miten syrjintään voi vaikuttaa? Marjut Pietiläinen Työllisyysfoorumi

Transkriptio

1 Syrjintä työmarkkinoilla mitä siitä tiedetään? Miten syrjintään voi vaikuttaa? Marjut Pietiläinen Työllisyysfoorumi

2 Mitä työsyrjintä on? - Työntekijän asettamista muita työntekijöitä huonompaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. - Voi ilmetä erilaisina tekoina, toimintana ja kohteluna eri tilanteissa, kuten työpaikkailmoituksissa, työhönotossa, työtehtävissä, koulutukseen pääsemisessä, palkkauksessa, uralla etenemisessä tai työsuhteen kestossa. - Siihen voivat syyllistyä sekä työnantaja että työnantajan edustaja. - Se voi ilmetä myös uhkaavana, halventavana, vihamielisenä ilmapiirinä, jonka tarkoitus on loukata työntekijän arvoa tai koskemattomuutta. - Häirintänä ilmenevä työsyrjintä: esim. loukkaamistarkoituksessa esitetyt sanomiset, nimittely, halventava ja nöyryyttävä käyttäytyminen. - Ohje tai käsky syrjiä. 2

3 Suomen lainsäädännössä* määritellyt työelämässä kielletyt syrjintäperusteet sukupuoli ikä etninen tai kansallinen alkuperä kansalaisuus kieli uskonto vakaumus mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta perhesuhteet terveydentila vammaisuus seksuaalinen suuntautuminen muu henkilöön liittyvä syy *perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, työturvallisuuslaki ja tasa-arvolaki 3

4 Koettu syrjintä vs. lainsäädännössä määritelty syrjintä... - Lainsäädännössä tarkoitettua syrjintä ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa sama kuin koettu syrjintä, sillä syrjinnän kokemus ei välttämättä täytä lainsäädännössä edellytettyjä syrjintäperusteita. Esimerkiksi suosikkijärjestelmät eivät ole lainsäädännössä kielletty syrjintäperuste, vaikka palkansaajat kokevatkin sen mukaan yleisimmäksi syrjintäperusteeksi (Työolotutkimus 2013). 4

5 Miten työsyrjintää voidaan tarkastella?

6 Viranomaisille tehdyt työsyrjintää koskevat yhteydenotot ja kantelut - Kuinka paljon ja millä syrjintäperusteella yhteydenottoja on tehty, sekä mihin yhteydenotot ovat johtaneet? - Täyttääkö tapaus lainsäädännössä määritellyn syrjinnän ja onko todistusaineisto riittävä? - Tuomioistuinten tekemät ratkaisut Päätökset ovat laintulkintaa ja eri oikeusasteet voivat päätyä erilaisiin lopputuloksiin ja kumota toistensa päätökset. Osassa tapauksista tuomitsemiseen ei ole riittävää evidenssiä. - Osa syrjintää kokeneista ihmisistä ei ikinä valita kokemastaan tai havaitsemastaan työsyrjinnästä viranomaisille. 6

7 Kyselytutkimukset - Tarjoavat tietoa vastaajien omakohtaisista syrjintäkokemuksista, syrjintähavainnoista ja mielipiteistä/näkemyksistä syrjintään liittyen. - Tutkimuksia: Työolotutkimus, Työolobarometri, Tasa-arvobarometri, Eurooppalainen työolotutkimus, Eurobarometri, jne. - Etuna koko väestön syrjintäkokemusten ja havaintojen määrän kuvaaminen varsin kattavasti ja luotettavasti. - Kyselytutkimukset soveltuvat hyvin kokemusperäisen eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän seurantaan. - Tulokset koskevat vastaajan omaa käsitystä tapahtumasta, eikä näin ole tietoa siitä, onko eriarvoiseksi koetulle kohtelulle ollut hyväksyttävä peruste, sillä uhri ei välttämättä aina tiedä joutuneensa eriarvoisen kohtelun tai syrjinnän kohteeksi. - Vastaajat voivat tulkita syrjinnän eri tavoin. - Ongelmana on vähemmistöryhmien tavoittaminen. 7

8 Väestön työmarkkina-asemaa kuvaavat tilastot ja erilaiset rekisteriaineistot - Syrjintää ja eriarvoista kohtelua yhteiskunnassa voidaan myös tarkastella analysoimalla esimerkiksi palkkaeroja tai työllistymisen eroja eri väestöryhmien välillä (esim. naiset, miehet, ulkomailla syntyneet). - Etuna edustavuus, sillä aineistot kattavat jokaisen väestöön kuuluvan henkilön. - Palkkaerojen tai työllisyyden vertailu ei kuitenkaan itsessään kerro työsyrjinnästä Voidaan huomioida palkkaan vaikuttavia tekijöitä, kuten ammatti, koulutustausta, työvuosien määrä, tehdyt työtunnit. Jäljelle jäävä erotus ei kuitenkaan välttämättä johdu syrjinnästä vaan voi liittyä myös muihin tekijöihin (esim. ala- ja yrityskohtaiset erot palkanmaksukyvyssä, tehtävien vaativuuden tasot, työolosuhteisiin liittyvät lisät jne.) - Rekisteriaineistot antavat kuitenkin erinomaisen lähtökohdan eri väestöryhmien välisten erojen havaitsemiseen. 8

9 Kokeellinen tutkimus - Ei kovin yleisesti käytetty eriarvoisen kohtelun tai syrjinnän tutkimusmenetelmä Suomessa. - Kansainvälisesti tunnettu tutkimusasetelma ovat eriarvoista kohtelua rekrytoinnissa mittaavat kenttäkokeet Suomessa esim. Larjan ym. (2012) tekemä kenttäkoe osoitti, että venäläistaustaisen hakijan täytyi lähettää kaksi kertaa yhtä paljon hakemuksia päästäkseen yhtä moneen haastatteluun kuin suomalaistaustainen hakija. (Discrimination in the Finnish Labor Market, TEM,16/2012) - Mittaa eriarvoista kohtelua ilman hyväksyttävää perustetta. - Vahvuutena on asetelman manipulointi (työnhakijoiden ei tarvitse olla oikeita henkilöitä) - Ongelma: keskittyy tyypillisesti rekrytointeihin yksittäisillä aloilla ja yksittäisissä kaupungeissa, eivätkä tulokset ole yleistettävissä. Kahden eri tutkimuksen vertaaminen on vaikeaa. - Laboratoriokokeet Tyypillisesti koehenkilöitä pyydetään valitsemaan, kenet he rekrytoisivat kuvitteellisessa työnhakutilanteessa 9

10 Laadulliset menetelmät - Haastattelut, havainnoinnit - Käytetään selittämään syrjintää ilmiönä ja auttamaan määrällisten tulosten tulkinnassa, esim. selvittämään miten syrjintäkysymykset ymmärretään. mitä vastaajat ymmärtävät syrjinnällä. miksei syrjintää kokenut ole vienyt asiaa eteenpäin. 10

11 Mitä työsyrjinnästä tiedetään?

12 Mitä syrjinnästä tiedetään? 1/5 - Viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa työsyrjintätapauksista. - Työsuojeluviranomaisille v tehdyissä asiakasaloitteisissa tarkastuksissa terveydentila oli yleisin syrjintäperuste. Se oli yleisin peruste myös poliisille tehdyissä esitutkintailmoituksissa. Viranomaisaloitteisessa valvonnassa tehtiin yhteensä 9 esitutkintailmoitusta työsyrjintärikosepäilyistä rotuun, alkuperään, kansalaisuuteen, ihonväriin tai kieleen perustuen. - Eurobarometrin mukaan eniten syrjintää työelämässä kohtaavat 55- vuotiaat ja erityisesti työhönotossa. ( - Eurobarometrin 78 % Suomen vastaajista kertoi tuntevansa oikeutensa ja tietävänsä syrjinnästä ilmoittamisen ja vastaajat ilmoittaisivat ensisijaisesti poliisille (35 %) tai ammattiyhdistykselle (34 %) (Eurobarometri 83.4, Syrjintä EU:ssa 2015). 12

13 Mitä työsyrjinnästä tiedetään? 2/5 - Palkansaajista noin 13 % on kokenut eriarvoista kohtelua tai syrjintää, naiset (17 %) miehiä useammin (9 %). (Työolotutkimus 2013) - Naiset sekä havaitsevat että kokevat työsyrjintää miehiä useammin. - Erityisesti suosikkijärjestelmät (yleisin peruste), työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus, naissukupuoli ja varttunut ikä tuottavat työsyrjintäkokemuksia. - Eri syrjintätilanteissa korostuvat tyypillisimpinä syrjintäperusteina suosikkijärjestelmät, naissukupuoli ja ikä. - Eri syrjintäperusteissa korostuvat tyypillisimpinä syrjintätilanteina asenteet, tiedon saanti, palkkaus ja ura. - Ajalliset muutokset ovat vähäisiä: syrjintäkokemukset ovat vähentyneet useimmissa perusteissa, poikkeuksena suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä. - Keski-ikäiset ja naiset kokevat eniten erilaisiin työtilanteisiin perustuvaa syrjintää. 13

14 14

15 15

16 Työolobarometri Naisiin kohdistuva syrjintä on selvästi yleisempää kuin miehiin kohdistuva. Seitsemän prosenttia vastaajista arvioi vuonna 2017, että työpaikalla esiintyy naisiin kohdistuvaa syrjintää. Miehiin kohdistuvaa syrjintää oli havainnut ainoastaan yksi sadasta. - Ikään liittyvästä syrjinnästä vanhoihin kohdistuva eriarvoinen kohtelu tai syrjintä on hieman yleisempää kuin nuoriin kohdistuva. Vuonna 2017 viisi prosenttia arvioi, että omassa organisaatiossa esiintyy syrjintää, jossa on perusteena nuori ikä ja yhdeksän prosenttia arvioi, että työpaikalla on korkeaan ikään perustuvaa syrjintää. 16

17 Mitä syrjinnästä tiedetään? 3/5 - EU:n perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksen mukaan yli kolmannes (37 %) tunsi kokeneensa syrjintää työnhaussa siksi, että on transihminen, ja neljännes (27 %) ilmoitti kokeneensa syrjintää myös työpaikalla. - Tasa-arvobarometriin vastanneista palkansaajanaisista 66 % piti epätodennäköisenä, että transihminen tai intersukupuolinen kohtaisi syrjintää työskennellessään samalla työpaikalla, miehistä 60 %. 17

18 Mitä työsyrjinnästä tiedetään? 4/5 - Noin 5 % palkansaajista kokee ikäsyrjintää, naiset miehiä useammin. - Naisten kokema ikäsyrjintä jopa kaksinkertaista miehiin verrattuna. - Sekä nuoruus että ikääntyminen lisäävät syrjinnän yleisyyttä. - Naiset (noin 4 %) kokevat työsyrjintää jopa kymmenkertaisesti miehiin verrattuna. - Naisten kokema sukupuoleen perustuva syrjintä on yleisintä vuotiaiden ryhmässä. - Sukupuolisyrjinnän kokemusta lisää naisilla korkeampi koulutus ja toimihenkilöasema sekä työskentely teollisuudessa. - Sukupuolisyrjinnältä suojaavia tekijöitä: parisuhde, työsuhteen turvallisuus ja koettu tuki esimieheltä. - Naiset kokevat syrjintää erityisesti miesenemmistöisissä työyhteisöissä, mutta myös sukupuolijakaumaltaan tasaisissa ja naisenemmistöisissä työyhteisöissä. Lähde: Pietiläinen ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Tampereen yliopisto. 19

19 Mitä työsyrjinnästä tiedetään? 5/5 - Reilulla 3 % palkansaajista on kokemuksia moniperusteisesta syrjinnästä. - Työsyrjinnällä on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden näkökulmasta. - Työsyrjintäkokemukset vaikuttavat kielteisesti työntekijöiden myöhempiin työuriin ja erityisesti työttömyyskokemuksiin. - Työsyrjintä on pääasiassa jatkuvaa ja seuraukset ovat ennemmin vakavia kuin lieviä. - Syrjinnän laatu vaihtelee maaryhmittäin: Suomessa korostuu ikä- ja sukupuolisyrjintä, muualla kansallisuus tai etninen tausta. - Eurooppalaisen työoloaineiston valossa suomalaiset ja alle 30- vuotiaat kokevat työsyrjintää keskimääräistä enemmän. Lähde: Pietiläinen ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Tampereen yliopisto. 20

20 Millaisia seurauksia työsyrjinnällä on?

21 Millaisia seurauksia työsyrjinnällä on? 1/2 - Ikäsyrjintäkokemukset ovat yhteydessä psyykkiseen oireiluun. - Naisten kokema sukupuoleen perustuva syrjintä on yhteydessä myöhempien työkuukausien määrään. - Perheellisyyteen ja työsuhdetyyppiin kohdistuva syrjintä on yhteydessä työkuukausien määrään. - Syrjintäperusteiden kasautuminen on yhteydessä työkuukausien määrään. - Naissukupuoleen, vanhaan ikään, perheellisyyteen, suosikkijärjestelmiin ja työsuhteen tyyppiin perustuvat syrjinnän muodot ovat yhteydessä työttömyyskuukausien määrään. - Syrjintäperusteiden ja -tilanteiden kasautuminen on yhteydessä työttömyyskuukausien määrään. Lähde: Pietiläinen ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Työraportteja 97/2018. Tampereen yliopisto. 22

22 Millaisia seurauksia työsyrjinnällä on? 2/2 - Työsyrjinnällä on moninaisia vaikutuksia syrjintää kokeneelle, mutta myös läheisille, työyhteisölle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnallekin. Vuoden 2013 Työolotutkimuksen vastaajille tehty nettikysely ja syrjintää kokeneille tehdyt teemahaastattelut tukevat havaintoa. - Vakavia seurauksia: työn menettäminen, työhyvinvoinnin ja motivaation heikentyminen, sosiaalinen eristäminen, palkan aleneminen, psyykkiset ja fyysiset oireet, työn laadun heikentyminen, taloudelliset ongelmat, sairaana työskentely - Erittäin vakavia seurauksia: pitkät sairauslomat, työkyvyn menettäminen, itseluottamuksen menettäminen, välinpitämättömyys, vaikeudet huolehtia jokapäiväisistä asioista ja perheestä, parisuhteen kärsiminen, ystävien ja harrastusten jääminen, pelko kohdata muita ihmisiä ja etsiä uutta työtä. 23

23 Työsyrjinnän seurauksia puskuroivat tekijät

24 Työsyrjinnän seurauksia puskuroivat tekijät - Esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki lievittää syrjintäkokemusten kielteisiä työuraseurauksia - Haastatteluaineiston perusteella kielteisiä seurauksia puskuroivat myös työpaikkakohtaiset ja yksityiselämään liittyvät tekijät Työpaikkakohtaisia tekijöitä: hyvä työilmapiiri, hyvä johtaminen, vertaistuki, työkaverit, hyvä tiedonkulku, tasapuolinen kohtelu, työterveyshuolto, työsuojelu, mielipiteen ilmaisun vapaus, suvaitsevaisuus Yksityiselämään liittyviä tekijöitä: perhe ja läheiset, ystävät, lemmikit, harrastukset, luonto Lähde: Pietiläinen ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Tampereen yliopisto. 25

25 Miten työsyrjintään voidaan vaikuttaa?

26 Miten työsyrjintään voidaan vaikuttaa? - Purkamalla työelämässä vallitsevia voimakkaita sukupuolijakoja. - Lisäämällä tietoisuutta lisääminen työsyrjintäilmiöstä ja sen seurauksista niin yksilöille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. - Vaikuttamalla asenteisiin esim. kampanjoiden avulla. Esim. tasa-arvovaltuutetun raskaussyrjintäkampanja - Lisäämällä tietoisuutta oikeusturvakeinoista ja tahoista, joihin ottaa yhteyttä. - Kehittämällä syrjintään puuttumisen keinoja. - Työpaikan käytäntöjä kehittämällä esim. kampanjat, koulutus, osallistava toteutus, avoimuus, työyhteisön osallisuutta tukevat käytännöt. Lähde: Pietiläinen ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Tampereen yliopisto. 27

27 Lähteitä - Larja, L. ym. (2012) Discrimination in the Finnish Labor Market, TEM (16/2012) - Pietiläinen, M. ym. (2018) Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura, Työraportteja 97/2018, Tampereen yliopisto - Sutela, H. & Lehto, A-M (2014) Työolojen muutokset vuosina , Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Tilastokeskus - Syrjinnän kiellon valvonta työsuojeluviranomaisessa vuonna Syrjintä Suomessa, Tietoraportti, SM - Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus - Työsuojeluhallinnon vuosikertomus Työsyrjinnän seuranta Suomessa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 53/2014. Työ ja yrittäjyys. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. - Viitasalo, N. (2015) Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä. Acta Universitatis Tamperensis 2114, Tampere: Tampere University Press. - Viitasalo, N. & Nätti, J. (2015) Perceived age discrimination at work and subsequent long-term sickness absence among Finnish employees. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57:7, Yhdenvertaisuus.fi 28

28 Kiitos! Marjut Pietiläinen marjut.pietilainen(at)stat.fi, Lisätietoja: Työllisyysfoorumi