Mikä on syrjintää työelämässä?

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuusseminaari Helsinki Mikä on syrjintää työelämässä? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miksi työelämän yhdenvertaisuus on tärkeää? Syrjinnän vastaisen lainsäädännön historia (Yhdysvallat, YK) Ihmisarvo, meritokratia (koulutus, osaaminen ja työkokemus) ja oikeudenmukaisuus Työelämän kautta tapahtuva sosiaalinen integraatio Luottamus ja ihmisten kykyjen hyödyntäminen talouden näkökulmasta Innovaatiotalous ja monimuotoisuuden johtaminen 2 1

2 Syrjintä työelämässä Syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan tai työntekijän henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka. Tutkimustietoa runsaasti (työolotutkimus, työolobarometri, Eurobarometri, työmarkkinajärjestöjen tiedonkeruu, työsuojeluviranomaisten aineistot jne.) Koonti TEMin julkaisussa Työsyrjinnän seuranta Suomessa Työhön pääsy, palvelusuhteen aika ja palvelusuhteen päättyminen Lähde Eurobarometri

3 Lähde AVI:n työsuojeluvalvonnan raportti 6/2017 Lähde Syrjintä Suomessa Tietoraportti 3

4 Syrjintäkokemuksia erityisesti Eri ikäryhmiin (erityisesti nuoret ja vanhat) Terveydentilaan Vammaisuuteen Sukupuoleen ja perhetilanteeseen Alkuperään, kansalaisuuteen ja kieleen (ihonväri) Mielipiteeseen Ammattiyhdistystoimintaan Seksuaaliseen suuntautumiseen Muuhun henkilöön liittyvään syyhyn liittyen Yhdenvertaisuuden toteutumisen kipukohtia Työelämään pääsy vaikeata monelle ryhmälle > vammaiset > romanit > ulkomaalaistaustaiset > ikääntyneet Työyhteisön asenteet eivät tue monimuotoisuutta > aito osallisuus ja yhteisöllisyys ei toteudu > yli puolet suomalaisista kertoo työpaikallaan olevan henkistä väkivaltaa ja työpaikkakiusaamista > ihmisten potentiaalista jää paljon käyttämättä Suosikkijärjestelmät heikentävät yhdenvertaisuuden toteutumista > vaatii johtajuuden kehittymistä > työpaikkademokratia 4

5 Keskeinen lainsäädäntö Perustuslaki Yhdenvertaisuuslaki Tasa arvolaki Työsopimuslaki, valtion virkamieslaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta Työturvallisuuslaki Rikoslaki 9 Yhdenvertaisuuslaki Laki tuli voimaan (HE 19/2014; HE 111/2014; TyVM 11/2014; EV 223/2014) Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa Lain kaksi kärkeä : yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän kielto Tavoitteena on tarjota yhtäläinen suoja syrjintää vastaan elämänalasta ja syrjintäperusteesta riippumatta Soveltamisala on laajentunut ja syrjinnän kiellot täsmentyneet Edistämisvelvollisuus on laajentunut Oikeussuoja on parantunut: yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunta, työsuojeluviranomaiset 10 5

6 Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Välitön ja välillinen syrjintä, olettamaan perustuva syrjintä, kehottaminen syrjintään, läheissyrjintä, kohtuullisten mukautusten epääminen, häirintä Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty Lakia ja sen syrjintäkieltoa sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan lukuun ottamatta yksityis ja perheelämää sekä uskonnon harjoittamista 11 Välitön syrjintä (10 ): Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. (sisältää myös läheissyrjinnän, olettamaan perustuvan ja moniperusteisen syrjinnän) Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa. Välillinen syrjintä (13 ): Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Häirintä (14 ): Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Loukkaustarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely. Myös ihmisarvoa loukkaavat puheet, sähköpostiviestit, epäasiallisen materiaalinen esille laittaminen ja muunlainen viestintä voi olla laissa kiellettyä häirintää. 6

7 Ohje tai käsky syrjiä (8 ): Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan, että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan. Kohtuullisten mukautusten epääminen (15 ): Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja, joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään. Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun. Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 ): Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. Linja autoyhtiö edellyttää kuljettajanpaikkaa koskevassa hakuilmoituksessaan hakijoilta Suomen kansalaisuutta. Sallittu erilainen kohtelu YVL 9 Positiivinen erityiskohtelu YVL 11 Yleinen oikeuttamisperuste YVL 12 Erilaisen kohtelun oikeuttamisperuste työssä ja työhön otettaessa 7

8 Oikeuttamisperusteet työelämässä (YVL 12 ) Erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos 1) kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja 2) kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Positiivinen erityiskohtelu (YVL 9 ) Positiivinen erityiskohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei yhdenvertaisuuslain 9 :n mukaan ole syrjintää. Positiivisella erityiskohtelulla on oltava perus ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja sen tulee olla suunniteltua, oikeasuhtaista ja tilapäistä. Positiivista erityiskohtelua ovat esimerkiksi sellaiset oikeasuhtaiset rekrytointitoimenpiteet, joilla pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien henkilöiden (esimerkiksi maahanmuuttajien) osuutta henkilöstössä. 8

9 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä sekä työnantajilta (joilla on vähintään 30 henkilöä) Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee kaikkia työpaikkoja. Ne työpaikat, joissa on vähintään 30 henkilöä, ovat velvollisia tekemään lain edellyttämän suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia syrjintäperusteita Yhdenvertaisuuslaki täydentää palvelusuhdelainsäädännössä säädettyä työnantajan velvollisuutta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti Rainer Hiltusen kuva 18 9

10 Työnantajien velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (7 ) edellyttää: Kaikilta työnantajilta 1) Arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla 2) Työolojen sekä toimintatapojen (joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä) kehittämistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajien velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta edellyttää: Työnantajilta, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä 1) Suunnitelmaa tarvittavista toimenpiteistä 2) Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa 3) Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla 10

11 Yhdenvertaisuuslain valvonta työelämässä Työsuojeluviranomaiset Työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla sekä työhönotossa lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Yksittäistapauksia koskevaan valvontaan toimivalta yksinomaan työsuojeluviranomaisella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Antaa yleisiä suosituksia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa Avustaa yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa Ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi Yhdenvertaisuuden edistämisen valvonta Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi saattaa 5 ja 6 :ssä säädettyjen suunnitteluvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevan asian yhdenvertaisuus ja tasa arvolautakunnan käsiteltäväksi 20 :n 3 momentissa säädettyjä toimenpiteitä varten. Työelämän yhdenvertaisuuden edistämisen valvonta on työsuojeluviranomaisten tehtävä 11

12 Laki työsuojelun valvonnasta 13 Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen Kehoitus voidaan antaa asiassa, joka koskee 5) Yhdenvertaisuuslaissa tarkoittettua syrjinnän kieltoa, vastatoimien kieltoa tai syrjivän työpaikkailmoittalun kieltoa taikka mainitun lain 7 :n 2 momentissa tarkoittua velvollisuutta laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi tai 7 3 momentissa tarkoitettua kenkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta. Yhteiskunta Työvoimapoliittisilla toimilla voidaan mahdollistaa se, että jokainen yhteiskunnan jäsen kokee merkityksellisyyttä työelämäpanoksensa kautta. Tukee yhteiskunnallista koheesiota, hyvinvointia ja väestöryhmien välisiä suhteita. Tietopohjainen kehittäminen tärkeätä. 12

13 LISÄTIETOJA Yhdenvertaisuuslaki: Ohjeita Ohje työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen (SAK, AKAVA, STTK, Ihmisoikeusliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Seta ja Allianssi) Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille (FIBS) Yhdenvertainen urheilu verkkoaineisto liikunta ja urheilujärjestöille (VALO) Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin ohje säädösvalmistelijoille Pidä huolta. Esimerkkejä yhdenvertaisuuden edistämisestä Oppia kaikille! Yhdenvertaisuussuunnittelun opas oppilaitoksille Kop kop Pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas Yhdenvertaisuussuunnittelun opas 13

14