- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on?

Transkriptio

1 Etninen syrjintä työhönottotilanteissa - ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset Karmela Liebkind Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Työnhakijan arviointi työn kannalta epäoleellisten ja moraalisesti oikeuttamattomien kriteerien perusteella (Wrench & Modood, 2000) Rekrytointisyrjintää voidaan luokitella monella eri tavalla, esim. objektiivisesti todettu syrjintä/subjektiivinen kokemus, välillinen (institutionaalinen)/välitön syrjintä, tai tietoinen/tiedostamaton syrjintä. Vaiheet, joissa rekrytointisyrjintää voi esiintyä: Avoin haku? Työpaikkailmoitus Työhakemus Työhaastattelu Työtarjous 1

2 Ensimmäinen rekrytointisyrjinnän kenttäkoe Suomessa Liebkind, K., Larja, L., Brylka, A. (2016). Ethnic and gender discrimination in recruitment: experimental evidence from Finland. Journal of Social and Political Psychology, 4(1), doi: /jspp.v4i1.433 Tilannetesti (situation test) Vaiheet 1-2 (puhelinsoitto + hakemuksen lähettäminen) mukana eettisyys Venäläiset/suomalaiset; miehet/naiset; moniperusteinen PK-seutu, Turku, Tampere, Lappeenranta Ammattialat (N=1258): Ravintola (kokki, tarjoilija) Kuljetus (taksi, kuorma-; rekka-; pakettiautojen kuljettajat) Rakennus (kirvesmies, laatoittaja, rakennusmies) Toimisto (kirjanpitäjä, palkanlaskija, sihteeri, asiakaspalvelija) 50% venäläinen nimi; 50% miehen nimi Jokaiseen työpaikkaan lähetettiin kaksi yhtä hyvää hakemusta: sama koulutus ja yhtä paljon työkokemusta kaikki hakijat puhuivat suomea joko äidinkielenään tai erinomaisesti 2

3 Etninen syrjintä: ketä pyydettiin puhelinsoiton jälkeen lähettämään hakemus? (lkm) 5 Etninen syrjintä: kuka kutsuttiin haastatteluun? (lkm) 6 3

4 Päätelmät Toisessa vaiheessa etninen syrjintä (RCR eli relative call-back rate) = 2.00 ja NDR eli net discrimination rate = 45%) oli hieman korkeampi kuin muissa maissa keskimäärin venäläisen piti lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia kuin suomalainen saadakseen kutsun haastatteluun Ensimmäisessä vaiheessa vähemmän syrjintää (NDR = 7%) kuin toisessa sama tulos saatu myös Ruotsissa Ei eroja alojen, julkisen/yksityisen, vuokratyön tai kaupunkien välillä Suomalaisia miehiä syrjittiin feminiinisellä toimistoalalla (tarjoilija) mutta suomalaisia naisia ei syrjitty miesvaltaisilla aloilla Viitteitä moniperusteisesta syrjinnästä venäläisiä miehiä kohtaan rakennus-, kuljetus- ja tarjoilutöissä (sekä etnisyyden että sukupuolen perusteella) Etnistä syrjintää kolme kertaa enemmän kuin sukupuolisyrjintää Kansainvälinen syrjintätutkimus tutkimusta löytyy runsaasti erityisesti sukupuoleen ja etnisyyteen liittyen naisia syrjitään miesvaltaisilla aloilla ja korkean statuksen tehtävissä, miehiä naisvaltaisilla aloilla sekä nuoria että vanhoja syrjitään, tehtävätyypistä riippuen sen sijaan etnisiä vähemmistöjä edustavia työnhakijoita syrjitään ammattialasta riippumatta hakijoita, joilla on mielenterveysongelmia, syrjitään enemmän kuin hakijoita, joilla on fyysinen vamma 4

5 Tutkimusmenetelmiä on paljon, ja kaikilla on omat etunsa ja haittansa: Kenttäkokeet: + mittaavat ns. tosiasiallista syrjintää - heikko yleistettävyys Laboratoriokokeet: + mahdollistavat syrjinnän syiden todentamisen - heikko yleistettävyys Uhritutkimukset: + kattavuus ja luotettavuus hyvät, mittaavat subjektiivisia syrjintäkokemuksia - eivät mittaa ns. tosiasiallista syrjintää Asennetutkimukset: + hyvä vertailukelpoisuus kansainvälisesti ja pitkittäistutkimuksissa - asenteen yhteys käyttäytymiseen saattaa olla heikko Rekisteriaineistojen analyysi: + hyvä yleistettävyys ja edustavuus - muu kuin syrjintä voi selittää tuloksia Kvalitatiivinen tutkimus: + voi löytää uusia syrjintämuotoja - ei voi käyttää syrjinnän määrän mittaamiseen Suomalainen uhritutkimus: 50 % maahanmuuttajista oli kokenut rekrytointisyrjintää, eniten somalit (81 %), vähiten virolaiset (35 %) (Jasinskaja-Lahti, Vesala, & Liebkind, 2002). Maahanmuuttajista 65 % koki ulkomaalaisuuden ja 21 % uskonnon vaikeuttavan työhön pääsyä (Jaakkola, 2000) 75 % romaneista koki ennakkoluulot suurimpana työllistymisen esteenä (Syrjä & Valtakari, 2008) Työolotutkimus: 6 % koko väestöstä on kokenut rekrytointisyrjintää, naiset enemmän kuin miehet (Lehto & Sutela, 2008) Seksuaalivähemmistöistä 14 % oli kokenut syrjintää työhönotossa, mutta syrjintä oli moniperusteista (Mustola & Vanhala, 2004) 5

6 Suomalainen asennetutkimus: Länsieurooppalaisiin ja inkeriläisiin suhtaudutaan myönteisimmin, ja pakolaisiin, afrikkalaisiin ja venäläisiin kielteisimmin (Forsander, 2002; Jaakkola, 2005; Pitkänen & Kouki, 1999; 2002; Söderling, 1996). Jos kaksi yhtä hyvää henkilöä hakee työpaikkaa, kumman pitäisi saada paikka? heteron (30 %), homon (0,3 %), ei väliä (70 %) miehen (3 %), naisen (5 %), ei väliä (92 %) suomalaisen (57 %), maahanmuuttajan (0,1 %), ei väliä (43 %) armeijan käynyt (38 %), ei armeijaa käynyt (1 %), ei väliä (61 %) (Söderling, 1996) Ryhmän työllistämisestä haittaa yrityksen imagolle tai työyhteisölle työnantajien mielestä: romani 22 %; maahanmuuttaja 19 %; fyysisesti vammainen 31 %; kehitysvammainen 38 %; ammattitaidoton nuori 20 %; pitkäaikaistyötön 11 %; psyykkisesti vajaakuntoinen 59 % (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää, 2006; Syrjä & Valtakari, 2008). 6