3 6. Teurastamo Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 36. Teurastamo Teurastamolautakunta Lautakunnan kokoonpano ja kokoukset. Kaupunginvaltuuston valitsemana puheenjohtajana v oli isännöitsijä Juho ehto sekä jäseninä eläinlääk. neuvos Anders Backman, maatal. ja metsät, kand. Göran Engström, varat. Erkki Hara, kauppias Anto Koski, tarkastaja Severi Koskinen, agron. Jorma Koskivaara, teurastaja Yrjö Pajula sekä asent. Väinö Saarela. Kauppias Kosken tilalle valitsi kaupunginvaltuusto johtaja Kaarlo Sorkion. Varapuheenjohtajana toimi agron. Koskivaara sekä sihteerinä varat. Holger Qvick. Kaupunginhallituksen edustajana oli varat. K. Östenson. Teurastamolautakunta kokoontui keomusvuonna 14 keaa; sen käsittelemien asioiden pykäläluku oli 263. Lähetettyjä kirjeitä oli 94. Lautakunnan tärkeimmistä lopullisista päätöksistä mainittakoon mm.: päätettiin tukkuhallin vaakojen epätarkkuuden poistamistoimenpiteistä ( ); vahvistettiin vihannestukkutorin vuokrat ( ); päätettiin tilata tavarahissi syväjäädyttämöön Kone yiltä sekä puhdistus- ja kasteluajoneuvo Rolac y:ltä ( , ); suoritettiin eräiden tukkuhallin konttorihuoneistojen vuokrausten järjestely ( ); teurastamon jäähdytyskoneiston ja laitteiden asentamisesta päätettiin tehdä sopimus y. W. Blumberg & Co Ab:n kanssa ( ); hylätyn lihan punnistumaksuna päätettiin tukkuhallissa periä 1 mk/kg ( ); teurastamon talousarvioehdotus v:ksi 1959 hyväksyttiin ( , ); oikeutettiin toimitusjohtaja sopimaan teurastamon katuosuuden päällystämisestä katurakennusosaston kanssa ( ); hyväksyttiin v:n 1957 toimintakeomus ( ); hyväksyttiin tarjoukset syväjäädyttämön käsittelyhallien jäähdytyksen muutos- ja korjaustöistä sekä suoliosaston ja siihen liittyvistä raavasteurastamon muutostöistä ( , 134 ); vahvistettiin vihannestukkutorin kioskista perittävä kuukausivuokra ( ); hyväksyttiin lautakunnan asettaman jaoston ehdotus eräiden teurastamon maksujen tarkistamiseksi ( ); päätettiin vahvistaa y. Etelän Liha Ab:n vuokraaman huoneistotilan kuukausivuokraksi 510 mk/m 2 ( ) sekä päätettiin pyytää rakennusviraston hankintaosastoa ryhtymään toimenpiteisiin farmariauton hankkimiseksi teurastamolle ( ). Tuottajain Lihakeskuskunnan anomusta Vanhan Talvitien varrella sijaitsevan tontin n:o 2 vuokraehtojen muuttamisesta ei lautakunta katsonut voivansa puoltaa ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemistä esityksistä mainittakoon mm. seuraavat, jotka koskivat: teurastamon vapauttamista eräille teurastajille liikaa maksettujen palkkojen takaisin perimisestä ( ); eräiden määrärahojen käyttöoikeutta sekä lisämäärärahan myöntämistä ( , ); kokouspalkkioiden maksamista ulkopuolisille asiantuntijoille ( ); lautakunnan jäsenten osallistumista Turussa pidettävään Suomen Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen kokoukseen ( ); teurastajien vapauttamista kurssimaksuista ( ); omatarveurakoitsijaoikeuksien hankkimista sekä työsuhteessa olevan sähköasentajan viran perustamista teurastamoon ( ); Agroksen alueen louhimisen suorittamista työttömyystöinä ( ); teurastamon eräiden maksujen ja taksojen korottamista ja niiden voimaantuloa ( ); anomusta teollisuusomenan pikajäädytysmaksun alentamisesta 7:stä 5 mk:aan kilolta ( ) sekä eräiden tilaisuuksien järjestämistä teurastamon 25-vuotisen toiminnan johdosta ( ). Keomukseen liittyvät tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja teurastamon keomuksen eripainoksessa.

2 36. Teurastamo 313 Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin mm. seuraavat lausunnot, jotka koskivat: liittymistä Suomen Kylmäteknillis-Taloudellisen Yhdistyksen jäseneksi ( ); toimisto virkojen pätevyysvaatimusluokitusta ( ); eräiden viranhaltijain työaikaa, kurinpitotoimenpiteitä ym. koskevia valituksia ( , , ); kalatukkukaupan järjestämistä ( ); eräiden Verkkosaaren maanvuokrasopimusten pidentämistä ( ); vuositilintarkastajien v:n 1957 keomusta ( ); teurastamoalueen käyttösuunnitelmaa ( ); teurastamon käyttö-, tarkastus- ym. maksujen tarkistamista ( , , 232 ) sekä Kauppatorilla harjoitettavaa kasvistuotteiden tukkukauppaa ( ). Vihannestukkutori Teurastamon alueelle rakennettu vihannestukkutori avattiin kaupungissa suoritettavaa vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien ja juureksien tukkukauppaa vaen. Toria koskevat järjestysmääräykset vahvisti kaupunginhallitus Vihannestukkutorin neuvottelukuntaan kuuluivat teurastamolautakunnan valitsemina teurastamon toim. joht. Reijo Turunen puheenjohtajana sekä jäseninä toim. joht. Ragnar Nyberg Helsingin Lihakauppiasyhdistyksen edustajana, agrologi Robe Juslen Tuotevälitys y:n tukkuostajien edustajana, kauppapuutarhuri Väinö Liemola myyntiasiakkaiden edustajana sekä vakinaisena jäsenenä kauppapuutarhuri Arvo Heino myyntikauden alusta saakka sekä siitä edelleen myyntikauden loppuun puutarhaviljelijä Vilho Lappi. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toim. joht. Turunen sekä jäseninä agron. Uno Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos Gunnar Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund -nimistä liittoa, prof. Toivo Järvi Suomen Kalastusyhdistyksestä, kaupp. Nils Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksen valitsemana, tarkastaja Severi Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia sekä joht. Arvo Vainio Helsingin kalatukkukauppiaat -nimistä yhdistystä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Henkilökunnan lukumäärä oli keomusvuoden lopussa 101. Näistä oli vakinaisia viranhaltijoita 66, tilapäisiä 12 sekä tuntipalkalla olevaa henkilökuntaa 23. Eläkkeelle siiyi 1.1. lukien aputyöntekijä Anna aria Parkkonen ( ). Helsinki-mitali myönnettiin eläinlääk. neuvos Anders Backmanille ( ), Kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki halliapulainen Ernst Johanssonille ja hopeinen ansiomerkki käyttöpäällikkö Kaarlo Wiaselle ( ). Teurastamon alueita, rakennuksia ja laitteita koskevat asiat. Kanojen puhdistusosasto päätettiin siiää vuotavarastolta vapautuneeseen huoneeseen ( ). Toim. joht. Turunen päätettiin valtuuttaa neuvottelemaan talorakennusosaston kanssa syväjäädyttämön laajentamisesta ( ). Esijäähdyttämöhuoneet päätettiin sijoittaa tuuletushallin yläosaan ( ). Syväjäädyttämöön päätettiin tilata muuntaja sähkölaitokselta ( ). Päätettiin vihannestukkukaupan harjoittamisesta kaupungin alueella ( ) sekä vihannestukkutorille järjestettävän kahvi- ja virvokepaikan vuokraoikeudesta perittävän korvauksen suuruudesta ( ). Tehtiin eräitä päätöksiä, jotka koskivat suunnitelmien laatimista kalasatamaa ja vihannestukkukeskusta vaen; samalla päätettiin tehdä asiasta esitys kaupunginhallitukselle ( , ). Väliaikainen maalaisten yömaja päätettiin laajentaa siten, että siihen liitettiin lisätilaa 2.7 m 2 ( ). Toimitusjohtajaa kehotettiin teettämään lankkuaidan tilalle panssariverkkoaita ( ). Talorakennusosaston laatimat teurastamon esijäähdyttämön piirustukset hyväksyttiin ( ). Syväjäädyttämöön asennettavan hissin muutostyöt päätettiin antaa Rakennustoimisto y. Contracta Ab:lle ( ). Lisäksi päätettiin suoliosaston kaluston hankinnasta ( ), kylmäilmasulkujen rakentamisesta syväjäädyttämöön ( ) sekä teurastamon jäähdytysvarastojen ja -koneiston sähköistämistöistä ( ). Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuluessa seuraavat määrät eri eläimiä. Veailun vuoksi julkaistaan myös v:n luvut.

3 Teurastamo Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Edelläluetellut v:n 1958 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 51.8 % nautakarjan, 0.7 % lampaan, 44.6 % sian ja porsaan sekä 2.9 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi eripainoksen taulukosta n:o VIII. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmiä ja sonneja 5 ja vasikoita 1, kun taas seuraava määrä hylättiin: Lehmiä ja sonneja Nuoa karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hevosia Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja ruhonosia Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse, kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: aanteitse Rautateitse Yhteensä Raavaat Lampaat ja vuohet Siat Hevoset Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa eläintä eli 24. l % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa kpl eli 21.4 %, lampaita 752 kpl 21.4%, hevosia 151 kpl 21.4 % j a sikoj a kpl 27.3 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä sekä kg kaurajauhoja. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja: raavasten kpl, sikojen ja hevosten kpl, pikkuvasikoiden ja lampaiden kpl eli yhteensä eläimen suolet ja mahat; 85 raavaan, 464 sian ja hevosen sekä 7 lampaan ja pikkuvasikan suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu Leimattu, kpl Nylkyvikoja Luonnonvikoja kpl I Ik II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu Helmikuu aaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu

4 36. Teurastamo 315 Tarkastettu Leimattu kpl Ny lky vikoja Luonnonvikoja kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Elokuu Syyskuu Lokakuu arraskuu Joulukuu Yhteensä ) Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu Leimattu kpl I lk II lk III lk Tammikuu Helmikuu aaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu arraskuu Joulukuu Yhteensä Lihantarkastamossa tarkastettiin vuoden aikana kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; veailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1957 vastaavat luvut: Ruhoja, kpl Ruhoja, kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin nuoa karjaa 2 kpl, kun taas seuraava määrä ruhoj a j a ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja ruhon osia Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Lehmiä ja sonneja Nuoa karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä *) Teurastustavasta johtuen 326 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

5 Teurastamo Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 236 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tarkastusten jakautuminen eri kuukausille ilmenee eripainoksen taulukosta n:o VIII. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämöjen ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöjä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. aalisk. A Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. arrask. Jouluk. Koko ; vuosi ; Tu kkumyyn tih ali is s a myyt iin: Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Yhteensä, kpl uuta tavaraa, kg Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläolevat numerot seuraaviksi: Tammikuu, Helmikuu. aaliskuu. Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu Syyskuu.. Lokakuu.. arraskuu Joulukuu Teurastamossa säilytettiin keomusvuonna seuraavat määrät: Koko vuosi A! a B oä H Ai E r4 P H A :cö G A) S m Ai Ai 1-1 a 3 Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin: Raavaita, kpl Isoja vasikoita...» Pikkuvasikoita...» Lampaita» Sikoja» Hevosia..» Yhteensä, kpl uuta tavaraa, kg Syvajaadyttämöön tuotiin säilytettäväksi: Kalaa Lihaa Vihanneksia ja marjoja Voita Juustoa uuta tavaraa: jäätelöä, munia ym Yhteensä, kg *) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhoja kilomäärää

6 36. Teurastamo 317 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää vaen: a H A S <D E m o : g K o H Cfl <D :.S 'cd K 3 >> J C/2 UI cn u E % Koko vuosi o i > Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Yhteensä, kpl uuta tavaraa, kg j Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu... Helmikuu... aaliskuu... Huhtikuu... Kg Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu... Kg Kg Syyskuu Lokakuu arraskuu Joulukuu Kokovuosi Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 354 raavaan, pikkuvasikan, 62 lampaan, 536 sian ja 4 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan kg paloiteltua lihaa. Lihanhinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee eripainoksen taulukosta n:o IV. Teurastamon kautta yleiseen kulutukseen toimitetut lihamäärät ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o VII. Laboratorio. Vuoden kuluessa suoritettiin 213 bakteriologista tutkimusta, keittokoetta ja 853 ph-mittausta. Bakterioskopisia ja histologisia tutkimuksia tehtiin yhteensä 326 ja sekalaisia tutkimuksia 2. Lisäksi suoritettiin 86 erikoistutkimusta salmonellojen toteamiseksi. Trikiinitutkimuksia suoritettiin sianruhosta ja palasta säilyväksi tehtyä sianlihaa. Bakteriologisten tutkimusten tulokset: Tutkimusten syyt Lehmiä ja sonneja Nuoa karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Runsaasti aktee itoisu Ö : rcî : > Baktee- S rittomia Degen, hepatis aksarappeutuma Enteritis Suolitulehdus Erysipelas Sikaruusu 5 5 Gastr. et peric. traum. Traumaattinen maha- ja sydänpussin tulehdus astitis Utaretulehdus etritis Kohtutulehdus Nephritis unuaistulehdus Paresis puerperalis Poikimahalvaus T-V^ri^nn Î"HQ Vi^ciiilrpl von "Hiipii H n S Pleuritis Keuhkopussintulehdus Pneumonia Keuhkokuume Prolapsus uteri Kohdun esiinluiskahtaminen Yleisen verenmyrkytyksen merkkejä Aliae causae uut syyt Yhteensä

7 Teurastamo Bakteriologisesti tutkittiin 0.2 % tarkastetuista ruhoista. Näistä oli 116 ruhoa teurastusosastoilta ja 97 ruhoa lihantarkastamolta. Bakteriologisesti tutkituista ruhoista hylättiin 47.4 %. Keittokoe suoritettiin 643:sta teurastusosastoissa ja 566:sta lihantarkastamossa tarkastetuista eli yhteensä ruhosta. Tämä oli 0.9 % kaikista tarkastetuista ruhoista. ph-mittaus suoritettiin 853:sta ruhosta vastaten tämä 0.7 % tarkastetuista ruhoista. Keittokokeen ja ph-mittauksen perusteella hylättiin 10.3 % sekä patologis-anatomisista syistä 6.8 % vieraan hajun ja happamuuden suhteen tutkituista ruhoista. Lihasrappeutumaa todettiin 199 naudassa ja yhdessä lampaassa. Pernaruttotutkimuksia suoritettiin 22, kaikki kielteisin tuloksin. Tuberkuloositutkimuksia suoritettiin 291. Kahdessa naudassa ja 250:ssa siassa todettiin tuberkuloosi. Positiivisia näytteitä oli siis yhteensä 252 eli 86.6 % tutkituista näytteistä. uita bakterioskopisia tutkimuksia suoritettiin kaikkiaan 7. Histologisia tutkimuksia suoritettiin 6. Erikoistutkimuksia salmonellojen toteamiseksi suoritettiin 75 sian sekä suolilieveimusolmuke- että lantanäytteistä. Lisäksi tutkittiin 10 verinäytettä ja yksi pestystä verikannusta otettu näyte. Tutkimustulokset olivat kaikissa tapauksissa kielteisiä. Trikiinitutkimukseen otettiin näytepalanen :sta kotimaiseen käyttöön jäävästä sianruhosta. Jokaisesta palasta tehtiin 7 trikinoskopista tutkimusta :sta vientiin aiotusta sianruhosta otettiin kaksi näytepalasta kustakin ja tehtiin niistä 14 trikinoskopista tutkimusta. Säilyväksi tehdystä sianlihasta oli näytepalasta, joista tehtiin kolme trikinoskopista tutkimusta kustakin. Tutkimuksissa ei todettu trikiinejä. Vuoden aikana suoritti laboratoriossa, lihantarkastamossa ja teurastusosastoissa 4 eläinlääkäriä hygienikkokurssiin, 13 eläinlääkäriä laillistamiskurssiin kuuluvan harjoittelun. Lisäksi laboratoriossa harjoitteli 8 laboratorioapulais- ja 23 trikiinitutkijakurssilaista. Kaikille harjoittelijoille luennoitiin. 20 teurastajaoppilasta osallistui teurastajien perus- ja 15 teurastajien jatkokursseille, jotka käsittivät luentoja tutkintöineen. Kuudelle lääketieteenkandidaatti- ja kahdelle maatalousylioppilasryhmälle annettiin täydennysopetusta elintarvikehygieniassa. Tutustumiskäynnin suoritti 2 diakonissakoulun oppilasryhmää ja ryhmä armeijan huoltoupseereita ja -aliupseereita. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o I. Sairasteurastamolla obdusoitiin 31 eläintä, näistä 2 sonnia, 3 lehmää, 2 hiehoa, 4 vasikkaa, 2 pikku vasikkaa, 2 lammasta, 14 sikaa ja 2 hevosta. Näiden kuolema ei ollut tatuvien tautien aiheuttama. Käyttöosasto. Konekeskuksen konehallissa oli neljä turbojäähdytyskonetta tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos. Jäähdytyskoneiden käyttöaika oli keomusvuonna: I jäähdytyskoneen 18 t 5 min, II:n t 15 min, III:n t 15 min sekä IV:n t 5 min, eli yhteensä t 40 min. Kalsiumkloridia käytettiin I jäähdytysosastossa kg ja II jäähdytysosastossa kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin vuoden aikana kg. Lämpökeskus. Kattilalaitos ei keomusvuonna ollut käytössä, sillä teurastamo sai tarvitsemansa lämpöenergian kaukojohdon välityksellä Suvilahden voimalaitokselta. Höyryn osto ja sen kulutuksen jakautuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä yhteensä tn mk:n hintaan. Eri osastot kuluttivat höyryä seuraavasti: teurastamo tn, syväjäädyttämö tn sekä maidontarkastamo tn. Vedenkulutus oli kaikkiaan m 3 ja jakautui seuraavasti: lämmin vesi , jäähdytyskoneet 7 637, hallintorakennus 2 747, jäätehdas 3 572, tukkuhalli ja kellari 3 273, jäähdytyshuoneet 837, sikateurastamo ja laboratorio 7 529, suolipesimö , mahojen tyhjennys , suuren karjan teurastamo 8 332, lihantarkastamo 235, saniteettiteurastamo 2 856, suuren karjan talli 367, sikala 424, viemäriveden puhdistamo 3 984, karjavaunujen puhdistamo 797, lihavaunujen puhdistamo 23, kanateurastamo 6 190, pienen karjan talli 2 660, vuotavarasto 2 836, syväjäädyttämö , autopesimö sekä maidontarkastamo m 3. Rautatievaunupesimöt. Vuoden aikana puhdistettiin j a desinfioitiin karj avaunua ja 166 lihavaunua. Tähän käytettiin lämmintä vettä 340 m 3 ja kylmää vettä 457 m 3.

8 36. Teurastamo 319 Kone n : o Kuukausi Käyntiaika-tuntia Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövia saatiin kaupungin sähkölaitokselta voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa se alennettiin 500, 380/220 ja 220/127 jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä viaa käytettiin jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220/127 voltin jännitteistä pienissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen. Syväjäädyttämön käyttöjännite oli 380/220 volttia. Sähköviaa ostettiin keomusvuoden aikana kwh, jonka kulutus jakaantui seuraavasti: teurastamoon 500 voltin jännitteistä voimaviaa kwh, 220 voltin voimaviaa kwh sekä 127 voltin valaistusviaa kwh, yhteensä kwh; syväjäädyttämöön 380 voltin voimaviaa kwh, johon lukuun sisältyy myös syväjäädyttämöstä tapahtunut jakelu, sekä 220 voltin valaistusviaa kwh, eli yhteensä kwh. uunto- ja jakeluhäviöt olivat teurastamossa kwh ja syväjäädyttämössä kwh. Syväjäädyttämön jäähdytyskoneiden käyttöajat ja sähkönkulutus ilmenevät seuraavasta: Yhteensä Sähkön kulutus kwh Tammikuu Helmikuu aaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu arraskuu Joulukuu Yhteensä Kalasatama. Keomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä oli kg ja tuoretta silakkaa kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan ilmenevät eripainoksen taulukoista n:o V ja VI. Kalasataman jäähdyttämössä säilytettiin keomusvuoden aikana kalaa kg ja muuta tavaraa kg, yhteensä kg. Nämä luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Säilytetty tavaraa jäähdyttämössä kg Jäähdytyskone käynyt t/m Valoa kwh Sähkövoimaa kulutettu Voimaa kwh Yhteensä kwh Polttoaineita Halkoja m 3 Koksia tn > Tammikuu Helmikuu.. aaliskuu.. Huhtikuu.. Toukokuu.. Kesäkuu.. Heinäkuu.. Elokuu Syyskuu... Lokakuu.. arraskuu. Joulukuu ' il 60.4 oi : Yhteensä ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää n. 100

9 Teurastamo Tulot ja menot. Tilien mukaan olivat tulot mk 1 ), josta teurastamon tuloja mk 1 ) ja kalasataman tuloja mk. Tulot olivat teurastamon osalta mk ja kalasataman osalta mk eli kokonaisuudessaan mk arvioituja pienemmät. Prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä Teurastusosasto Lihantarkastamo Tukkumyyntihalli Kuljetusradat Jäähdyttämöt l uut tulot Luontoisedut enot. Kaupungin v:n 1958 talousarvioon oli teurastamoa vaen merkitty määrärahoja yhteensä mk, johon myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk, mistä käytettiin mk. Lisäksi myönnettiin teurastamolautakunnan käytettäväksi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan luvun Talorakennukset määrärahoista eräitä teurastamossa suoritettavia uusimis- ja rakennustöitä vaen mmk, josta keomusvuonna käytettiin mk. V:lta 1956 ja 1957 siiyneitä määrärahoja oli yhteensä mk, niitä käytettiin mk ja säästöä jäi mk. Tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokan ao. tilillä olevista kaupunginhallituksen käyttövaroista käytettiin naisten työttömyystöihin mk. Selvemmän kuvan saamiseksi on kokonaismenot seuraavassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: enoerä Kokonaismäärä mk mk Palkkausmenot Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset uut palkkamenot Puhtaanapito Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito uut kustannukset Hylkylihan korvaus Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Puhtaanapito enot yhteensä Tulot yhteensä Vajaus ( ) Ylitys (+) % Summiin sisältyy kesäkuussa toimintansa alkaneen vihannes tukka torin tuloja AA % ( 24.* % mk.