Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus."

Transkriptio

1 Milloin nestehoitoa (Veren)vuodon korvaushoito ja verensiirrot Tom Silfvast Hypovolemia vamma, sisäsyntyinen vuoto muut menetykset (permeabiliteettihäirö) ileus, peritoniitti, sepsis distributiivinen häiriö dehydraatio Enteraalisen reitin soveltumattomuus nesteet ja ravinteet ensisijaisesti aina p.o. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa Huolehdi riittävästä täytöstä kudosperfuusio tärkein hoidettava Huolehdi hapenkuljetuskyvystä ei hyötyä jos riittämätön kierto Huolehdi nesteen pysymisestä suonistossa vuodon tyrehdytys onkoottinen paine hyytymisjärjestelmän osat Nestehoidon tavoitteet Syntyneiden vajausten korjaus Jatkuvien menetysten korvaaminen Perusnesteentarpeen tyydyttäminen Verenvuodossa lisäksi 1. intravaskulaarisen tilavuuden ylläpito 2. hapenkuljetuskyvystä huolehtiminen 3. hyytymisjärjestelmän toiminnan varmistaminen Keskeinen sanoma Sokki = riittämätön kudosperfuusio hapentarpeen tyydyttämiseksi normaali verenpaine ei poissulje sokkia Staattiset verenkierron parametrit heijastavat huonosti täyttöastetta CVP? Ensin varmistettava riittävä täyttö, vasta sen jälkeen aloitetaan tarvittaessa pressori Hypovolemian kehittymisnopeus Elimistö sietää hitaasti etenevän menetyksen paremmin kuin nopeasti tapahtuvan siirtymät soluvälitilasta suonistoon ylläpitävät riittävän kudosperfuusion anemialle ei kompensaatiomekanismia akuutissa vuodossa hapenkuljetuskyky kuitenkin alkuun riittävä jos painetta riittävästi

2 Akuutti hypovolemia Vuodosta johtuva kaikkien veren ainesosien menetys vesi hapenkuljetuskyky osmoottiset ainesosat ml. hyytymistekijät Dehydraatiossa veden / elektrolyyttien menetys Tarvitseeko täyttöä? Kliininen kuva Täyttökoe (ellei manifesti dekompensaatio) rekisteröi syke, verenpaine, periferian lämpö, (CVP) lorota ml Ringer tai Na 0.9 % / 15 min mittaa parametrit uudestaan jos P, RR, periferia lämpeni täyttö aiheellinen Riittävä verenpaine vuodossa? Hallittu hypotensio kunnes verenvuoto hallinnassa (tai verituotteita käytettävissä) huomioitava vammamekanismi: tylppä lävistävä mm. Bickell et al 1994 etäisyys lopullisesta hoitopaikasta rannesyke tuntuu / RRs n mmhg Aivovammassa RRs > 120 mmhg EBIC 1997, ESICM 1998 Verenkierron hoito Suoniyhteydet ajoissa myös alaraaja sallittu Kanyylit teipattava kunnolla antaa takaisin? Nesteytys kylmissä olosuhteissa? lämpötila pulssihoito Mitä tippumaan? Suola / elektrolyyttiliuos Tärkkelys Gelatiini Hypertoniset liuokset Verituotteeet Milloin verituotteita? Hypovolemian kehittymisnopeus akuutti, nopea ei kompensaatiomekanismeja hapenkuljetuksen parantamiseksi Odotettavissa oleva kehitys vuodon syy / vamma potilaan vuototaipumus: lääkkeet, muut Potilaan yleiskunto, perussairaudet MCC

3 Verituotteiden käyttö hypovolemian hoidossa Komponenttiterapia annetaan sitä mitä tarvitaan Punasolut Jääplasma Verihiutaleet Muut spesifit hyytymistekijätuotteet Vuodon määrän arviointi Epävarmaa. (Tall G et al 2003) Kliininen tila + vammamekanismi/syy syketaajuus voi olla pettävän normaali intra-abdominaalinen vuoto, beetasalpaus, vagaalinen tonus verenpaine matala paine ei välttämättä tarkoita suurta vuotoa kalpeus, periferian lämpö, sympatikotonia, ikä emäsvaje, laktaatti Hapenkuljetus DO 2 = CO x Hb x 1.34 x SaO 2 akuutin anemian sietokyky varsin hyvä jos painetaso riittävä Jehovan todistajilla kuolleisuus lisääntyi huomattavasti vasta kun Hb < 60 g/l Verivalmisteet Eivät ole lääkeaineita vaan elävää materiaalia toisesta ihmisestä; kyseessä kudossiirto! (Viele and Weiskopf 1994) tehopotilailla Hb g/l hyvin siedetty (Hebert et al. NEJM 1999)

4 Veriryhmäjakaumat Suomalainen väestö A Rh+ 38% O Rh+ 27% B Rh+ 15% Rh+ 7% A Rh- 6% O Rh- 4% B Rh- 2% Rh- 1% Käytetyt verivalmisteet A Rh+ 35% O Rh+ 33% B Rh+ 11% Rh+ 5% A Rh- 7% O Rh- 6% B Rh- 2% Rh- 1% Punasolut Valkosoluttomat punasolut (V= n. 300 ml) perusvalmiste Sädetetyt punasolut sädetys tuhoaa valmisteen lymfosyytit; annetaan käänteishyljintäreaktion estämiseksi potilaille, joilla on vaikea soluvälitteisen immuniteetin vajaus; annetaan aina luuytimen- ja verenkantasolusiirron saaneille tai jos sellainen on suunnitteilla Pestyt punasolut immunoglobuliini-a poistetaan soluvalmisteen pesun avulla; annetaan IgA-puutos potilaille Fenotyypitetyt punasolut annetaan silloin, kun potilaalla todettu merkityksellinen punasoluvasta-aine; huomioidaan koko elämän ajan Punasolusiirrot Potilaan veriryhmä Hyvä vaihtoehto Hätävaihtoehto A Rh (D) pos O Rh (D) pos, A Rh (D) neg, O Rh (D) neg A Rh (D) neg O Rh (D) neg A Rh(D) pos, O Rh(D) pos B Rh (D) pos O Rh (D) pos, B Rh (D) neg, O Rh (D) neg B Rh (D) neg O Rh (D) neg B Rh(D) pos, O Rh(D) pos O Rh (D) pos O Rh (D) neg O Rh (D) neg O Rh(D) pos Rh (D) pos B Rh(D) pos, A Rh(D) pos, O Rh(D) pos, B Rh(D) neg, A Rh(D) neg, Rh(D) neg, O Rh(D) neg Rh (D) neg B Rh(D) neg, A Rh(D) neg, Rh(D) pos, B Rh(D) pos, A Rh(D) neg A Rh(D) pos, O Rh(D) pos Milloin punasoluja? Tietty hemoglobiinitaso ei tavoite Kun menetys > % verivolyymistä ja hapenkuljetuskyky rajallinen / kriittinen vuoto uhkaa jatkua Jatkuvan vuodon aikana Hb-tavoite n. 100 g/l riittävä Hkr edesauttaa hyytymistä antaa pelivaraa äkkimenetyksen varalta Normovoleemisessa anemiassa varoen Lapsen verimäärä 80 ml / kg Sairaalan ulkopuolella? Ensihoidossa punasolujen anto poikkeustilanteissa puristuksiin jäänyt potilas monipotilastilanne? Näyte ennalta sairaalaan Näyte otetaan valmiiksi?

5 Hyytymisjärjestelmän hoito Jääplasma Ensin puute hyytymistekijöistä, sitten verihiutaleista Akuutissa vuodossa yleensä ongelma vasta kun vuoto ylittänyt veritilavuuden huomioi koagulopatia, antikoagulantti- tai muu hyytymistä estävä hoito, maksasairaus Hyytymisongelmaan viittaava vuoto Octaplas (V=200 ml) perusvalmiste IgA-puutospotilaan jääplasma Kryosupernatanttiplasma hankinnaisessa tromboottisessa trombosytopenisessa purppurassa (TTP) plasmanvaihdon korvausliuoksena vaihtoehtona tavalliselle jääplasmalle O Rh ryhmän mukaan sopivuuskoe ei tarpeen Jääplasmasiirrot Jääplasma Potilaan veriryhmä O A B Sopivan plasman luovuttajan veriryhmä O, A, B, A, B, Sisältää fibrinogeenia ja kaikkia hyytymistekijöitä ei ole plasmaekspanderin korvike Annetaan pulssihoitona Yksi yksikkö on n. 200 ml nostaa TT-tasoa n. 5 % INR < 1.5 riittävä hyytymisen kannalta Trombosyytit Valkosoluttomat trombosyytit (V= n. 220 ml = 4 yksikköä) perusvalmiste HLA- ja HPA-tyypitetyt trombosyytit annetaan, kun toistuva huono trombosyyttisiirtovaste, jonka epäillään johtuvan HLA- tai HPA-spesifisestä alloimmunisaatiosta Sädetetyt trombosyytit luuytimen- tai verenkantasolusiirron saaneille potilaille Pestyt trombosyytit IgA-puutospotilaille Potilaan veriryhmä Trombosyyttisiirrot Vaihtoehtojen järjestys Sopivuus A O ihanteellinen B O B A B O ihanteellinen A A ihanteellinen B O ihanteellinen ihanteellinen

6 Verihiutaleet Annetaan O ja RhD-mukaisesti Annetaan vuodon ylittäessä 1.5 veritilavuutta Pyrittävä trombosyyttitason määrittämiseen tavoite vuodon jatkuessa 50 x 10 9 Annetaan pulssihoitona 1 yksikkö / 10 potilaan painokiloa kohti Ennen verensiirtoa; tutkimukset (1) Potilaan oikea tunnistaminen Näytteet veriryhmän määritystä ja sopivuuskoetta varten otetaan eri kerroilla, eri henkilö ottaa ne; näin yritetään välttää potilaiden tunnistusvirheet (ed. ei koske hätäverensiirtoja; tällöin näytteeksi käy myös hyytymäkin ja veriryhmä- ja sopivuuskokeet voidaan ottaa yhtä aikaa kahden henkilön allekirjoituksella) Ennen verensiirtoa; tutkimukset (2) Ennen verensiirtoa Veriryhmän määritys tehdään tavallisesti vain kerran sairaanhoitopiirin alueella veriryhmä pysyy tavallisesti samana koko ihmisen elämän ajan (poikkeuksena allogeenisen kantasolusiirron saajat) Sopivuuskoe (X-koe, ristikoe, biologinen testi) tehdään jokaisesta potilaalle siirrettäväksi tarkoitetusta punasoluvalmisteesta (sopivuuskoetta ei tehdä siirrettäessä jääplasma tai trombosyyttivalmisteita) lisäksi sopivuuskokeessa potilaan veriryhmä tarkistetaan sekä tutkitaan, onko potilaan plasmassa veriryhmävasta-aineita luovuttajan punasoluja kohtaan voimassa 5 vrk näytteenotosta (Punasolu vasta-aineiden tunnistus mikäli sopivuuskoe tai vasta-aineseulonta on positiivinen, tutkimuksia jatketaan vasta-ainetunnistuksella (ilman erillistä pyyntöä) tunnistuksen tarkoituksena on löytää potilaalla mahdollisesti olevat verensiirron kannalta merkitykselliset punasolu vasta-aineet) Vastaako verivalmiste potilaan veriryhmälomakkeen tietoja? Tarkista verivalmisteen letkun numerosarjan vastaavuus sopivuuskokeeseen (tilauslomake) Tarkista verivalmiste pussin kunto, väri, ei kaasunmuodostuksesta johtuvia pullistumia, trombosyyttivalmisteessa näkyy hiuksia ) Verivalmisteen tarkastuslipuke siirretään Veriryhmä ja verensiirrot - kaavakkeeseen Kirjaa verensiirron päivämäärä ja kellonaika Varmenna tarkastus omalla nimikirjaimilla 2-3 verivalmisteen tarkistusletkun jaoketta irrotetaan ja säilytetään jääkaapissa 3 vrk (mahdollisia jatkotutkimuksia varten verensiirtoreaktioiden yhteydessä) 5 min O Rh-neg punasolut Hätätilanne min Ryhmän mukaiset punasolut ilman sopivuuskoetta min Ryhmän mukaiset t punasolut Verivalmisteiden lämmittäminen ennen siirtoa? Punasolut Verensiirto voidaan aloittaa suoraan jääkaapista otetuilla punasoluilla Punasolut tulee lämmittää (ennen siirtoa tai siirron aikana) massiivinen verensiirto hypotermiset potilaat verenvaihtopotilaat merkityksellisiä kylmässä lämpötilassa reagoivia punasoluvasta-aineita (kylmäagglutiniinejä) Jääplasma säilytetään pakastettuna ja se sulatetaan ennen siirtoa 37C vihertävä väri tai lievä sameus eivät ole siirron esteitä Trombosyytit säilytetään huoneenlämmössä ja siirretään huoneenlämpöisinä

7 Verivalmisteiden lämmittäminen ennen siirtoa? Verensiirtoon tarvittava välineistö Punasolujen, jääplasma ja trombosyyttien siirtämiseen käytetään 200 µm suodattimella varustettua infuusioletkua ( veriletkuja ) Suodatin poistaa karkeimmat epäpuhtaudet kuten hyytymät Trombosyyttien siirto suositellaan tehtäväksi erillisen siirtolaitteen kautta Verivalmisteet annostellaan ensisijaisesti perifeerisiin kanyyleihin, mutta voidaan tapauskohtaisesti annostella myös sentraalisiin katetreihin verivalmisteiden siirto lisää jonkin verran keskuslaskimokatetrien tukkeutumis- ja infektioriskiä Muuta huomioitavaa Verivalmisteisiin ei tulisi lisätä lääkkeitä eikä muita liuoksia kuin fysiologista keittosuolaliuosta hemolyysin vaara Ringerin liuos voi aiheuttaa hyytymiä (veriletkut huuhdellaan fysiologisella keittosuolalla) Tippaletkuissa 6 h:n käyttösuositus (bakteerikontaminaatio) Verensiirto on aloitettava 6 tunnin kuluessa siitä, kun punasoluvalmiste on otettu jääkaapista (bakteerikontaminaatioriski) Jos punasoluvalmiste on ollut 2 tuntia huoneen lämmössä, sitä ei saa enää palauttaa jääkaappiin säilytettäväksi Sulatetun jääplasman antaminen tulee aloittaa 2 tunnin kuluessa ja siirron tulisi olla tehty 4 tunnin kuluessa sulattamisesta (hyytymistekijöiden aktiivisuuden säilyminen) Anti-D-suojaus - miten ja miksi? Jos Rh(D) -negatiivisen verenkiertoon joutuu Rh(D) -positiivisia punasoluja, hän voi immunisoitua eli muodostaa vasta-aineita punasolujen Rh(D) -tekijää vastaan. vasta-aineet pystyvät tuhoamaan Rh(D)-positiivia punasoluja. Jos nainen jolla Rh(D) -vasta-aineita tulee raskaaksi, voi syntyä ongelmia Rh(D) -positiiviselle sikiölle. Äidin vasta-aineet pääsevät sikiön verenkiertoon ja voivat tuhota sikiön punasolut (hemolyyttinen anemia) Anti-D-suojaus on erityisen tärkeä tytöille ja fertiili-ikäisille naisille. Massiivisessa siirrossa huomioitavaa Varastoveren hapenkuljetuskyky Varastoveren muut ainesosat nykytuote valkosoluton Jäähtyminen Hyperkalemia Hypokalsemia TRALI etc. Jatkuvan vuodon hoito Riittävät suoniyhteydet Ensimmäinen neste balansoitu suolaliuos Kun vuoto > 20 %, punasolut Vuodon jatkuessa joka 6. PS jälkeen 4 JPL Massiivissa vuodossa 1 : 1 : 1 Damage control surgery!

8 Verivalmisteen siirron yhteydessä Biologinen esikoe aloitetaan verensiirto hitaasti pyrkiä havaitsemaan merkittävät, välittömät verensiirtoreaktiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Potilaan voinnin tarkkailu siirron ajan mahdollisten siirtoreaktioiden tunnistamiseksi verenpaine, pulssi, lämpö, hengitys, iho Vuoto- vs. tukosriski ASA, klopidogreeli, hepariinit, GP estäjät, Marevan etc. Vuoto / toimenpide ja hyytymisen estotarve stentti, tekoläppä, lumbaalipunktio, sinuspunktio Huomioi toimenpiteen indikaatio vs. lääkityksen indikaatio ja keskeytyksen riski Spesifit vastavaikuttajat, trombosyytit, JPL Konsultoi... VERENSIIRRON Oitseopiskelusivut osoitteessa: tavoitteena lisätä terveydenhuoltohenkilöstön tietämystä verensiirroista (SPR Veripalvelu); Veripalvelun etupäivystäjä ja takapäivystäjä tavoitettavissa puhelimitse ympäri vuorokauden kiireellisissä kysymyksissä (päivällä p , päivystysaikana ) Lisätietoja

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Verensiirtotoiminta Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Sisältö Veriturvatoiminta Verivalmisteet Veriryhmät, punasoluantigeenit

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu 30.8.2012 1 Kirjallisuutta Verivalmisteiden käytön opas 2009. Suomen Punainen Risti 2009, laajempi versio Terveysportissa Verensiirron ABO verkkokurssi.

Lisätiedot

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Perehdytysopas SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatijat: sh Katja Lehtoranta ja sh Heidi Pohjonen Päivitetty 14.08.2013 Tekstisisällön on lukenut ja kommentoinut: Hematologi Seppo

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016 1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, TERVEYSKESKUKSET (PL. KYLLÖ): VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

ERIKOISVERIVALMISTEET

ERIKOISVERIVALMISTEET ERIKOISVERIVALMISTEET - Milloin perusvalmisteesta voi olla haittaa? - 16.3.2016 Leena Hiltunen, LT Luennon sisältö Milloin perusverivalmisteesta voi olla haittaa? Erikoisverivalmisteet Suomessa Miksi verivalmisteet

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012 1 (6) TAYS:N VERIKESKUS HOITAA YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUEEN VERITILAUKSET 18.6.2012 ALKAEN Mäntän verikeskuksen toiminta siirtyy TAYS:n verikeskuksen hoidettavaksi 18.6.2012. Samalla myös Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 1 Toimitus: Susanna Sainio ja Hannele Sareneva Työryhmä: Veripalvelun valmiste- ja verensiirtoasiantuntijat Taitto: Riitta Malinen Kuvat: Jyrki Komulainen/Mediafocus,

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN MUIHIN SOTE:N HOITOYKSIKÖIHIN KUIN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä

Lisätiedot

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO Sivu 1(11) Laatija: K. Salmela Tarkastaja: S. Siitonen 23.12.2016 Hyväksyjä: L. Joutsi-Korhonen 23.12.2016 Tämä ohje on laadittu HUSLABin verikeskusten asiakkaille ja on tarkoitettu niille hoitoyksikön

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Verensiirron haittavaikutukset 2016 11.5.2017 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio 2016 lukuja 207 000 265 000 50 000 verenluovutusta myytyä punasolu-, trombosyytti- ja octaplaslg -valmistetta potilasta saa

Lisätiedot

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA Verikeskusprosessi ; Meilahden verikeskus OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN Sivu 1(4) Laatija: K. Salmela, S. Takala, I. Rokka, P. Arovaara Tarkastaja: V. Sirén, H. Koivula-Tynnilä,

Lisätiedot

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä 20.5.2016 Kivihaka Luovutettu kokoveri Lääkkeet Verivalmisteet Lääkkeen raaka aineeksi pakastettu

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk 26.5.2008 1 (5) Jakelussa mainitut MUUTOKSIA VERITILAUS- JA VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖISSÄ 28.5.2008 ALKAEN Verikeskuksen uusi palvelunumero p. (03) 311 76550 Verikeskuksen

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita

Lisätiedot

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA Verikeskuspäivä 12.5.2017 Susanna Sainio www.veripalvelu.fi M.O -57 sektiosynnytys -85, ps siirto 18.8.2016 OYS olkavarren trauma,

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET Sivu 1/ 5 TUTKIMUSTEN TILAAMINEN Laboratoriotutkimukset tilataan ensisijaisesti atk-järjestelmään käyttäen tietojärjestelmässä mainittuja

Lisätiedot

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE Heidi Palomäki Miia Taipale Opinnäytetyö Syyskuu 2009 Bioanalytiikan koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,

Lisätiedot

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire?

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 10.10.2014 Inna Sareneva FM 1 1 1 1 1 Veriryhmät veriryhmät ovat punasolun pinta-antigeeneja veriryhmät määritellään antigeenien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN VISUAALINEN TARKASTAMINEN

VERIVALMISTEIDEN VISUAALINEN TARKASTAMINEN VERIVALMISTEIDEN VISUAALINEN TARKASTAMINEN Johdanto Kokoveri kerätään suljettuun monipussijärjestelmään, jossa on mahdollista aseptisesti erotella punasolut, verihiutaleet ja plasma toisistaan erillisiin

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala 16.3.2016

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala 16.3.2016 Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus Sisko Takala 16.3.2016 - Sairaalan verikeskus on osa potilaan verensiirtoketjua - Ketju alkaa Veripalvelusta verenluovutuksesta (Veripalvelun prosessit) -

Lisätiedot

Verituotteiden komponenttiterapia

Verituotteiden komponenttiterapia Seppo Hiippala LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto seppo.hiippala[a]hus.fi Komponenttiterapia Vuodon hoidon jakaminen kolmeen osa-alueeseen selkeyttää hoidon toteutusta ja

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Veripalvelu lyhyesti 18 toimipaikkaa ja lukuisia verenluovutustilaisuuksia ei tavoittele voittoa

Lisätiedot

ABO-VERENSIIRROT. Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen

ABO-VERENSIIRROT. Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ABO-VERENSIIRROT Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen T E K I

Lisätiedot

SUOSITELTAVAT KÄYTÄNTEET VERENSIIRTOON JA KOMPONENTTITERAPIAAN NAISTENKLINI- KALLE JA KÄTILÖOPISTOLLE

SUOSITELTAVAT KÄYTÄNTEET VERENSIIRTOON JA KOMPONENTTITERAPIAAN NAISTENKLINI- KALLE JA KÄTILÖOPISTOLLE SUOSITELTAVAT KÄYTÄNTEET VERENSIIRTOON JA KOMPONENTTITERAPIAAN NAISTENKLINI- KALLE JA KÄTILÖOPISTOLLE Forsberg, Maria Karila, Arto Karppinen, Miika Koivunen, Katjariina 2012 Tikkurila Laurea Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

Verilogistiikan riskienhallinta

Verilogistiikan riskienhallinta Veren matka luovuttajalta potilaalle: Verilogistiikan riskienhallinta Eeva Nyberg-Oksanen Riskienhallintapäällikkö 18.3.2009 1 Aiheena Veripalvelun ja verivalmisteiden yleisesittely Verivalmisteiden i

Lisätiedot

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Labquality Days 5.2.2015 Johanna Salminen Tiiminvetäjä/Verikeskuksen vastuuhoitaja VSSHP Tyks-Sapa liikelaitos, Tykslab, Päivystys-ja automaatiolaboratorio Päivystys-

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Verensiirto-ohjeistus

Verensiirto-ohjeistus Verensiirto-ohjeistus Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitoyksiköille Anna Pohjanen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-,

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA TYKSLABIN VERIKESKUKSET Tykslabin verikeskukset sijaitsevat TYKS Kantasairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa ja Vakka- Suomen sairaalassa. Verikeskukset

Lisätiedot

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen tieteessä Eeva Juvonen dosentti, kliinisen hematologian erikoislääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Inna Sareneva FM, veriryhmäasiantuntija Tom Krusius professori, lääketieteellinen johtaja Suomen Punainen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään 95 % on ihmisen albumiinia.

VALMISTEYHTEENVETO. Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään 95 % on ihmisen albumiinia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Albuman 200 g/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Albuman 200 g/l on liuos, joka sisältää 200 g/l (20 %) kokonaisproteiinia. Tästä vähintään

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Verensiirtohoito Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Marjut Salonvaara Sairaalahoidossa olevat vastasyntyneet ja erityisesti keskoset voivat tarvita hoitojaksonsa aikana verivalmisteita useita kertoja.

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

LASTEN NESTEHOITO. Savonia-ammattikorkeakoulu. Arja Lång ja Helena Pennanen

LASTEN NESTEHOITO. Savonia-ammattikorkeakoulu. Arja Lång ja Helena Pennanen LASTEN NESTEHOITO Savonia-ammattikorkeakoulu Arja Lång ja Helena Pennanen Ikä Kokonaisvesi (% painosta) Solunsisäinen (% painosta) Solunulkoinen (% painosta) Vastasyntynyt 80 34 46 3-12 kk 76-68 38-42

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen PREANALYTIIKKA Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen Sivu: 1(6) Versio: 19.12.2013 Laatijat: K. Salmela, M. Nikiforow, P. Pohja-Nylander, U. Peltola Tarkastajat: S. Takala, R.-M. Romppanen, M.

Lisätiedot

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1 Vertti Verituotteiden tilaus Versio 2.1 Mylab Oy Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere puhelin (03) 316 5165, telekopio (03) 316 5166 Tulostettu: 11.1.2010 10:17 Versio Päivämäärä Tekijä Lisätietoja 0.1

Lisätiedot

Traumapotilaan hoidon perusteet. Ville Voipio

Traumapotilaan hoidon perusteet. Ville Voipio Traumapotilaan hoidon perusteet Ville Voipio Hoitoonohjaus Yleisin jälkiselvittelyn aihe Lääkäri jota konsultoidaan Ohjeet huonot Lääkärin kokemus Vaikea saada aukottomaksi Onko ylipäätään konsultoitu

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

TURVALLISEN VERENSIIRRON TOTEUTUS Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille

TURVALLISEN VERENSIIRRON TOTEUTUS Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Noora Järvi Marjut Kolehmainen TURVALLISEN VERENSIIRRON TOTEUTUS Opetusvideo hoitotyön opiskelijoille Opinnäytetyö Joulukuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Allogeenisen kantasolujen siirron saaneen potilaan verensiirrot

Allogeenisen kantasolujen siirron saaneen potilaan verensiirrot llogeenisen kantasolujen siirron saaneen potilaan verensiirrot -veriryhmä Potilaan ja kantasolujen luovuttajan - ja RhD-veriryhmäerot eivät estä allogeenista kantasolujen siirtoa. -järjestelmän luonnolliset

Lisätiedot

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015 Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö Miksi LOVe -koulutus? Terveydenhuollon ammatissa toimivalla työntekijällä

Lisätiedot

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET Johanna Wiksten 16.3.2016 Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta 50 000 potilasta saa verivalmisteita 250

Lisätiedot

Verensiirtojen potilasturvallisuus. HaiPro-ilmoitukset. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä vuosina

Verensiirtojen potilasturvallisuus. HaiPro-ilmoitukset. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä vuosina Verensiirtojen potilasturvallisuus HaiPro-ilmoitukset Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä vuosina 2011-2016 Jenni Ahonen Opinnäytetyö Marraskuu 2017 Ylempi Ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO SAIRAALAHOIDON LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Laatijat: Apulaisylilääkäri Helena Sarlund Erikoislääkäri Satu Paanila Sairaanhoitaja Niina Pitkänen Osastonhoitaja Annikki

Lisätiedot

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi Verensiirtoserologian laadunarviointi Tarja-Terttu Pelliniemi 13.2.2004 Laadunarviointi Taustaa Sisäinen laadunvarmistus Ulkoinen laadunarviointi Tulevaisuuden näkymiä 8.2.2003 EU-Direktiivi 6 Artikla

Lisätiedot

Trauma ja massiivi verensiirto. SULAT Anest el Elisa Nurmi 30.1.15

Trauma ja massiivi verensiirto. SULAT Anest el Elisa Nurmi 30.1.15 Trauma ja massiivi verensiirto SULAT Anest el Elisa Nurmi 30.1.15 Trauma lapsilla Yleisesti traumoissa tappaa torson vuoto (lantio, vatsa, thorax) tai aivovamma. Trauma on yleisin > 1 v kuolinsyy Pyritään

Lisätiedot

lääkäriltä. Vasta-aiheet

lääkäriltä. Vasta-aiheet infuusioneste, liuos (ihmisen plasmaproteiinit 45 70 mg/ml) Käyttöaiheet Octaplasin käyttöaiheet ovat samoja kuin jääplasmalla (FFP): Monen hyytymistekijän puutos, kuten vaikeasta maksan vajaatoiminnasta

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa Veripalvelun periaatteet ja arvot Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen yhdessä ammattitaidolla voittoa tavoittelematta arvomme ovat potilaan hyvinvointi

Lisätiedot

VAIN KONSULTAATIOKÄYTTÖÖN

VAIN KONSULTAATIOKÄYTTÖÖN EHDOTETUT TEKNISET VAATIMUKSET VERELLE JA VEREN KOMPONENTEILLE Asiakirja 1 VAIN KONSULTAATIOKÄYTTÖÖN LIITE I TIETOVAATIMUKSET A. LUOVUTTAJILLE ILMOITETTAVAT TIEDOT 1. Tarkkaa mutta helppotajuista aineistoa

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

TCCC LEAVE NO MAN BEHIND

TCCC LEAVE NO MAN BEHIND TCCC LEAVE NO MAN BEHIND Tactical Combat Casualty Care SOCOM (Special Operations Command) Yhdysvalloissa perusti komitean arvioimaan lääkintäkoulutusta uudelleen Arviointityön tuloksena siirryttiin TCCC

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

ELIMISTÖN N NESTETILAT. Akuutti nestehoito Miten valitsen nesteen VEDEN JA NATRIUMIN AINEENVAIHDUNTA VESITASAPAINO. Page 1

ELIMISTÖN N NESTETILAT. Akuutti nestehoito Miten valitsen nesteen VEDEN JA NATRIUMIN AINEENVAIHDUNTA VESITASAPAINO. Page 1 ELIMISTÖN N NESTETILAT Akuutti nestehoito Miten valitsen nesteen Veden kokonaismäärä 60%(42 l) Raili Suojaranta-Ylinen Anestesiologian ja tehohoitolää ääketieteen dosentti OYL. sydänkirurgian teho-osasto

Lisätiedot

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa Tieteessä katsaus Eeva Juvonen dosentti, osastonylilääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Johanna Wiksten veriturvakoordinaattori Anu Korhonen FM, veriryhmäasiantuntija Susanna Sainio LT, erikoislääkäri SPR

Lisätiedot

Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä?

Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä? Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä? Kallen-Autio Veli-Pekka Malinen Essi Teittinen Mia 2014 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Miten sairaanhoitajat

Lisätiedot

Akuutin vuotopotilaan nykytuulia

Akuutin vuotopotilaan nykytuulia Akuutin vuotopotilaan nykytuulia Kreu Maisniemi 19.1.2015 Vammaenergia ja sen kohdistuminen Hätäkeskus ja vaste Hätäpuhelu käynnistää vasteen Ensihoito tarkentaa tarvittaessa Potilaan luota ennakkoilmoitus

Lisätiedot

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ?

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? Rönty Samppa Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos / Sisätaudit Diagnostiikan laitos / Kliininen kemia Oulun yliopisto Maaliskuu 2014

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

LAPSI TRAUMA- POTILAANA. Olli Vänttinen 2011

LAPSI TRAUMA- POTILAANA. Olli Vänttinen 2011 LAPSI TRAUMA- POTILAANA Olli Vänttinen 2011 0-19-vuotiaiden kuolemat syyryhmittäin vuosina 1999-2002 Syyryhmä Kuolemien lukumäärä Osuus kaikista kuolemista (%) Perinataaliset 81 17 Rakenneviat 89 19 Kätkytkuolema

Lisätiedot