VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas"

Transkriptio

1 VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Perehdytysopas SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatijat: sh Katja Lehtoranta ja sh Heidi Pohjonen Päivitetty Tekstisisällön on lukenut ja kommentoinut: Hematologi Seppo Vanhatalo, Satks Ylilääkäri Maria Raitakari, Satks Ylilääkäri Sari Sjövall, Satks Erikoislääkäri Pekka Aroviita, veriturvatoiminta ja koulutus, Veripalvelu

2 2 VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO 1. Veriryhmäserologiset tutkimukset Näytteenotto Veriryhmämääritys (E-ABORh, 2951) Vasta-aineseulontatutkimus (P-VRab-O, 2953) Sopivuuskoe (B-XKoe, 2935) Veriryhmästä poikkeaminen Veritilauksen tekeminen Verituotteiden hakeminen verijääkaapista Satks:ssa Verivalmisteiden säilytys osastolla ennen siirtoa Verivalmisteiden tarkistaminen osastolla Verensiirron aloitus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.1 Biologinen esikoe Verivalmisteiden tiputusajat Verivalmisteiden säilytys osastolla verensiirron jälkeen Verensiirtoreaktiot Vakavat reaktiot Lievät reaktiot Verensiirtoreaktion jälkeen tehtävät toimenpiteet Tiputtamatta jääneet verivalmisteet... 19

3 3 VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Verensiirto on hoitotoimenpide, jossa potilaalle annetaan suonensisäisesti vain sitä verenosaa, mitä potilas tarvitsee eli käytetään veren komponentteja. Punasoluvalmiste on peräisin yhdeltä luovuttajalta ja trombosyyttivalmiste neljältä eri luovuttajalta. Octaplas on teollisesti plasmasta tuotettu plasmalääke. Sitä käytetään Pharmaca Fennican ohjeiden mukaisesti ja sen yksikkötilavuus on 200ml. Verensiirto tapahtuu lääkärin vastuulla. Hän vastaa siitä, että verensiirto on lääketieteellisesti aiheellinen ja siirrettäväksi määrätty verivalmiste asianmukainen potilaan tarpeisiin. Verensiirron määränneen lääkärin nimikirjaimet dokumentoidaan verensiirtokaavakkeeseen Satks:ssa. Verensiirron toteuttaa käytännössä tehtävään koulutettu ja luvan saanut henkilö. Verensiirto ei saa aiheuttaa potilaalle terveydellistä haittaa eikä se saa vaarantaa tulevia verensiirtoja eikä raskauksia. Potilaalta pitää saada suostumus suunniteltuun verensiirtoon. Potilaalla on oikeus kieltäytyä veren tai sen osien siirrosta. Potilaan tulee tietää verensiirrosta kieltäytymisen riskit ja hyväksyä ne. Punasoluja annetaan silloin kun potilaalla on vaikea anemia sekä akuutin vuodon yhteydessä. Punasolusiirtoon oikeuttavat hemoglobiinirajat ovat terveillä ihmisillä 70 80g/l ja sydänsairailla n. 90g/l esimerkiksi leikkausten ja tehohoidon yhteydessä. Trombosyyttejä annetaan silloin kun potilaalla on vaikea trombosytopenia sekä akuutin vuodon yhteydessä. Octaplas valmistetta käytetään korvaamaan usean hyytymistekijän samanaikaista vajetta vuodon tai vuotovaaran yhteydessä.

4 4 1. Veriryhmäserologiset tutkimukset Ennen verensiirtoa potilaalle on tehtävä verensiirtoserologiset tutkimukset, joita ovat veriryhmän määrittäminen tai tarkistaminen, vasta-aineiden seulonta ja tarvittaessa niiden tunnistus sekä sopivuuskoe siirrettäväksi aiotuille punasoluille. Siirrettäväksi aiotuille trombosyyteille ja Octaplas valmisteille sopivuuskoetta ei tarvitse tehdä, mutta veriryhmien on oltava ainakin kertaalleen tarkistettu. Verikeskus pyytää tarvittaessa näytteen veriryhmän tarkistusta varten. 1.1 Näytteenotto Jos potilaan papereissa on tippareuna, hänen veriryhmämääritystään ei tarvitse uusia. Jos veriryhmä ei ole tiedossa, veriryhmä- ja sopivuuskoenäyte otetaan eri aikaan. Näytteenottajina tulee olla kaksi eri henkilöä, jotta mahdollisesti potilaan tunnistuksessa ja veriryhmämäärityksessä tehdyt virheet tulisivat esille. Näytteen ottanut henkilö merkitsee ottamiinsa putkiin nimikirjaimensa. Potilaan pitää antaa itse näytteenottajalle henkilötietonsa eli henkilötunnuksensa ja nimensä. Mikäli potilas ei tähän kykene, tulee näytteenottajan varmistaa potilaan henkilöllisyys esimerkiksi potilasrannekkeesta. Ennen kuin potilaan luota poistutaan, näyteputki merkitään potilaan henkilöllisyyttä ilmaisevilla tunnuksilla. Sopivuuskokeet tilataan laboratorion otettaviksi ja ne tilataan näytteenottokierroille aina, kun on mahdollista. Potilas voi myös käydä laboratorion näytteenotossa otattamassa sopivuuskoenäytteen. Menettelyllä helpotetaan osaston työtä sekä nopeutetaan näytteiden saapumista laboratorioon. Teho-osastolla, dialyysiosastolla ja ensiavussa toivotaan osaston edelleenkin ottavan sopivuuskoenäytteet. Vain hätätilanteessa voidaan potilaan veriryhmä- ja sopivuuskoenäyte ottaa yhtä aikaa ja tällöin siitä päättää hoitava lääkäri. Potilaan huolellinen

5 tunnistaminen on erityisen tärkeää ja kaksi eri henkilöä varmistaa potilaan henkilöllisyyden sekä laittaa nimikirjaimensa näyteputkiin Veriryhmämääritys (E-ABORh, 2951) Potilaan veriryhmätutkimuksella tarkoitetaan käytännössä ABO- ja Rh(D)- veriryhmien määritystä. Potilaan veriryhmä voi tällöin olla A, B, AB tai O, joko Rh(D)-positiivinen tai Rh(D)-negatiivinen. Veriryhmämääritys valmistuu yleensä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, mutta joskus näyte joudutaan lähettämään tarkempiin tutkimuksiin SPR:n Veripalveluun. Tällöin vastaus voi viipyä parikin päivää. Veriryhmämääritysnäytteeksi otetaan 4ml EDTA-putki (vaaleanpunainen korkki). 1.3 Vasta-aineseulontatutkimus (P-VRAb-O, 2953) Potilaan vasta-aineseulontatutkimuksella tutkitaan, onko potilaalla verensiirron onnistumista vaarantavia punasoluvasta-aineita, jotka saattavat aiheuttaa siirrettyjen punasolujen tuhoutumisen. Vasta-aineseulontanäytteeksi otetaan 2 x 7ml:n EDTA-putket. Vastaaineseulonta tulisi tehdä niin ajoissa, että löytyneet vasta-aineet ehditään tunnistamaan ja hankkimaan potilaalle sopivaa verta, esimerkiksi ennen suunniteltua leikkausta. Vasta-aineseulonnan ja tunnistuksen tulokset ovat voimassa 5 vuorokautta. Ne voivat olla voimassa kauemminkin, jos voidaan varmistaa, ettei potilas ole saanut verensiirtoja eikä ole ollut raskaana näytteenottoa edeltäneen neljän viikon aikana tai näytteenoton jälkeen. Jos on epävarmuutta siitä, onko potilas saanut verta vai ei, on turvallisinta pidättäytyä 5 vrk:n säännössä ja uusia vasta-aineiden seulonta ja mahdollinen tunnistus suositusten mukaisesti. Potilaan kliinisesti merkitykselliset vasta-aineet eli immuunivasta-aineet ovat muodostuneet, kun potilas on saanut vieraan veren antigeeneja esimerkiksi verensiirron tai raskauden seurauksena. Kliinisesti merkityksellisiä vasta-aineita ovat mm. Rh-, Kell-, Duffy- ja Kidd-

6 6 veriryhmäjärjestelmien punasoluvasta-aineet. Jos potilaan punasoluvastaaine on verensiirtohoidon kannalta merkityksellinen, valitaan punasoluvalmiste, josta vastaava punasoluantigeeni puuttuu. Potilaalla aikaisemmin todettu kliinisesti merkityksellinen vasta-aine tulee huomioida potilaan koko elinajan, vaikka vasta-aineseulonnan tulos voi olla negatiivinen. Autoimmuunihemolyyttisessä anemiassa (AIHA) potilaan oma immunologinen järjestelmä tuottaa vasta-aineita omia punasolurakenteita kohtaan. Sopivuuskokeissa vasta-aineet saavat aikaan sen, että sopivia punasoluyksiköitä ei helposti löydy, joten verensiirtoon tulee viivettä. Vasta-aineiden tunnistus tehdään, jos potilaalla on todettu positiivinen tulos vasta-aineseulonnassa tai sopivuuskokeessa tai ylimääräinen reaktio veriryhmämäärityksessä. Jos sopivuuskokeessa tulee yksikin epäsopivuutta osoittava tulos, sopiviksikaan todettuja verivalmisteita ei tule siirtää ennen kuin asia on selvitetty. Joillakin potilailla vasta-aineseulonta tulos voi olla negatiivinen ja potilaan sopivuuskoe positiivinen. Reaktion syynä voi olla heikko, potilaalle kliinisesti merkityksellinen vasta-aine, joka tulee esiin sopivuuskokeessa. Sairaalan verikeskuksesta ilmoitetaan välittömästi potilasta hoitavalle osastolle potilaan positiivinen vasta-aineseulonnan tulos tai ongelmat sopivuuskokeissa. Potilaan hoidosta vastaava lääkäri päättää tällöin potilaan verentarpeen kiireellisyydestä. Kun potilaan vasta-aineseulonnan tulos on positiivinen, hänen vastaaineseulontanäytteensä lähetetään laboratorion toimesta tunnistettavaksi sekä tehdään laboratoriossa vasta-aineiden tunnistusta varten lähete. Näytteet lähetetään tunnistettavaksi Veripalveluun Helsinkiin ja tulokset valmistuvat yleensä seuraavana arkipäivänä noin klo 15. Vastaaineseulonnan tunnistuksen vastauslomake liitetään potilasta hoitavalla osastolla potilaan tippareunaan kiinni. Kun potilaalle suunnitellaan uutta veritilausta, tippareunasta tulee tarkistaa, onko siihen liitetty potilaan vasta-aineiden tunnistuksen vastauslomake. Tällöin pystytään ennakoimaan potilaan verensiirtoon tulevaa mahdollista viivettä.

7 7 1.4 Sopivuuskoe (B-XKoe, 2935) Sopivuuskokeella tutkitaan, onko potilaalla vasta-aineita siirrettäväksi aiottuja punasoluja kohtaan. Sopivuuskokeen tarkoituksena on myös paljastaa mahdollinen virhe potilaan veriryhmämäärityksessä, varmistaa siirrettäväksi aiotun punasoluvalmisteen veriryhmä ja potilaan vastaaineseulonnan tulos sekä löytää harvinaisiin punasoluantigeeneihin kohdistuvat vasta-aineet. Sopivuuskoenäytteeksi otetaan 4ml EDTA-putki (vaaleanpunainen korkki). Potilaan sopivuuskoenäyte on voimassa 5 vuorokautta ja se tulee ottaa 1 2 vuorokautta ennen suunniteltua verensiirtoa. Kiireellisissä tapauksissa sopivuuskoenäyte voidaan ottaa samana päivänä kun verensiirto suoritetaan. Sopivuuskokeen tekemiseen menee aikaa minuuttia. Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteille ei tarvitse tehdä sopivuuskoetta. Potilaan veriryhmä on kuitenkin oltava tehtynä ja kertaalleen tarkistettuna esim. aiemman sopivuuskokeen yhteydessä ennen kuin valmisteet voidaan antaa. Tarvittaessa verikeskus pyytää ylimääräisen näytteen veriryhmän tarkistusta varten. 2. Veriryhmästä poikkeaminen Potilaalle voidaan antaa muunkin kuin hänen oman veriryhmänsä mukaista verta, esimerkiksi silloin kun hänen oman veriryhmänsä mukainen veri loppuu tai tuotteita on vanhenemassa verikeskuksessa. Taulukossa 1 esitetyt potilaan ei-veriryhmän mukaiset punasoluvalmisteet ovat sarakkeessa hyvä vaihtoehto ja ne ovat kliiniseltä teholtaan ja turvallisuudeltaan yhtä hyviä kuin potilaan veriryhmän mukaiset punasolut.

8 Taulukko 1. Vaihtoehdot punasolujen siirroissa kunkin veriryhmän kohdalla. 8 Siirrettävät punasolut Potilaan veriryhmä Hyvä vaihtoehto Hätävaihtoehto A Rh(D) pos O Rh(D) pos A Rh(D) neg O Rh(D) neg A Rh(D) neg O Rh(D) neg A Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) neg O Rh(D) neg B Rh(D) neg O Rh(D) neg B Rh(D) pos O Rh(D) pos O Rh(D) pos O Rh(D) neg O Rh(D) neg AB Rh(D) pos B Rh(D) pos A Rh(D) pos O Rh(D) pos B Rh(D) neg A Rh(D) neg AB Rh(D) neg O Rh(D) neg AB Rh(D) neg B Rh(D) neg A Rh(D) neg O Rh(D) neg Lähde: SPR Veripalvelu O Rh(D) pos AB Rh(D) pos B Rh(D) pos A Rh(D) pos O Rh(D) pos

9 Taulukossa 2 on esitetty veriryhmävaihtoehdot trombosyyttisiirroissa, jos ei ole käytettävissä ryhmän mukaisia. 9 Taulukko 2. Potilaan omasta veriryhmästä poikkeavat vaihtoehdot trombosyyttien siirroissa. Potilas A B O AB Vaihtoehtojen järjestys 1. O 2. AB 3. B 1. O 2. AB 3. A 2. B 3. A 4. AB 1. A 1. B 1. O Lähde: SPR Veripalvelu Octaplas valmisteen Rh(D) veriryhmää ei huomioida. ABO veriryhmät on huomioitava plasmavalmisteen sisältämien isoagglutiniinien (anti-a ja anti-b) vuoksi. Octaplas valmisteiden veriryhmät ovat siten O, A, B ja AB. Jos potilaalle joudutaan antamaan ei-ryhmänmukaista Octaplas - valmistetta, käytetään vaihtoehtoisten veriryhmien plasmavalmisteita SPR:n Veripalvelun ohjeiden mukaisesti. 3. Veritilauksen tekeminen Verivalmisteet tilataan Vertti-veritilausjärjestelmään. Verivaraus on pääsääntöisesti voimassa 48 tuntia eli suunnitellun verensiirtovuorokauden ja sitä seuraavan vuorokauden. Veritilaukset ennalta suunniteltuihin leikkauksiin tulee tehdä edellisen päivän aikana, jolloin verivalmisteet tilataan varalle. Ei-kiireellisessä verivarauksessa sopivuuskoe tehdään saman päivän aikana tai se on valmiina veritilaukseen merkittynä ajankohtana. Kiireellisessä veritilauksessa sopi-

10 10 vuuskokeet tehdään niin pian kuin on mahdollista. Hätäveritilauksessa ei voida odottaa sopivuuskokeiden valmistumista, vaan potilaalle viedään ristaamatonta O Rh(D)-negatiivisia punasoluja tai potilaan oman veriryhmän mukaisia punasoluja. Sopivuuskokeet tehdään jälkikäteen. Veripalvelussa on jatkuva pula O Rh(D) negatiivisista punasoluista. Hätäverensiirroissa voidaan myös käyttää potilaan oman veriryhmänmukaisia punasoluja, jos potilaan veriryhmä sekä siirrettävien punasoluyksiköiden veriryhmä on ehditty tarkistaa. Hätäplasmana tiputetaan AB- ryhmän Octaplasia. Octaplas - valmiste tilataan Vertistä nimikkeellä OCTAPL. Octaplasia ei tilata koskaan varalle, vaan aina suoraan tiputettavaksi. Syynä tähän toimintatapaan on se, että valmiste sulatetaan verikeskuksessa ja se on käytettävä SPR: n antaman määräajan kuluessa. Tämän vuoksi tilaukseen tulee kirjata lisätietokohtaan mahdollisimman tarkkaan päivämäärä ja kellonaika milloin Octaplas on tarkoitus tiputtaa. 4. Verituotteiden hakeminen verijääkaapista Satks:ssa SPR Veripalvelun verivarastot ovat ajoittain hyvin niukat. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verensiirrot annetaan vain todellisiin tarpeisiin. Veriyksiköt pidetään varalla verikeskuksen lämpötilaseuratuissa säilytystiloissa, joista ne ovat haettavissa tai toimitettavissa tarpeen mukaan. VERIÄ EI SAA HAKEA VARALLE OSASTON TAI YKSIKÖN JÄÄ- KAAPPIIN, vaan ne haetaan ainoastaan toteutettavaa verensiirtoa varten. Jos ei ole varma tarvitaanko kaikkia varalle tilattuja veriyksiköitä, haetaan verikeskuksesta vain yksi verivalmiste kerrallaan. Osastoille tai yksiköihin vietyjä verituotteita ei voida enää käyttää muiden potilaiden verensiirtoihin, koska säilytysolosuhteita ei voida tarkasti seurata ja valvoa. Veripalvelulaki edellyttää, että verensiirtojen kaikki vaiheet ovat jäljitettäviä ja jäljitettävyys koskee myös veriyksiköiden hakua verijääkapista. Verikeskuksen päätteelle kirjaudutaan omilla tunnuksilla ja valikosta valitaan

11 Verituotteiden tilausjärjestelmästä Verituotteiden vienti osastolle. Poistuttaessa päätteen ääreltä kirjaudutaan järjestelmästä ulos. 11 Ne verituotteita hakevat henkilöt, joilla ei ole SULEVI-tunnuksia, pyytävät verituotteet verikeskuksen henkilökunnalta. Jos verikeskuksessa ei ole ketään paikalla, esim. päivystysaikana, verikaapin vieressä olevaa hälytysnappia painamalla verikeskuksen hoitaja saa tiedon hakijasta hakulaitteeseensa ja saapuu paikalle mahdollisimman pian. Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteet talletetaan verikeskuksessa potilaalle viedyksi ja ne ovat noutovalmiina verikeskuksen luukulla. Octaplasvalmiste sulatetaan verikeskuksessa juuri ennen käyttöä eikä sitä voida enää uudelleen pakastaa. Sulatus kestää noin 30 minuuttia. 5. Verivalmisteiden säilytys osastolla ennen siirtoa Verivalmisteet noudetaan osastolle juuri ennen suunnitellun verensiirron aloittamista. Punasolut lämmitetään lämmitykseen tarkoitetulla laitteella ennen siirtoa, jos potilas tarvitsee nopean ja massiivisen siirron. Lämpötila ei saa nousta yli +37 asteen. Kylmän verivalmisteen siirtoon liittyy rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara. Vuodeosastolla punasoluvalmiste voi olla huoneenlämmössä 2 tuntia ennen siirtoa, jolloin se ehtii lämmetä. Huoneenlämmössä yli tunnin ollutta punasoluvalmistetta ei saa palauttaa enää jääkaappiin. Siirto tulee olla tehtynä 6 tunnin kuluessa siitä kun punasoluvalmiste on otettu jääkaapista. Jos edellä mainitut säilytys- ja antokriteerit eivät toteudu, pussi on hylättävä ja palautettava verikeskukseen viimeistään seuraavana arkipäivänä. Suositeltavaa olisi merkitä kellonaika verivarauskaavakkeeseen, milloin punasolut on haettu osastolle.

12 12 Trombosyytit säilytetään huoneenlämmössä. Niitä ei saa laittaa jääkaappiin. Ne säilyvät 5 vrk valmistuksesta, kun niitä säilytetään Satks:n verikeskuksessa lämpötilasäädellyssä trombosyyttien tasoravistelijassa. Octaplas valmisteen sulattaminen ja säilyttäminen: Satakunnan keskussairaalan verikeskuksessa on käytössä kaksi Octaplas-valmisteiden sulatuslaitetta. Octaplas-valmisteet haetaan keskussairaalan verikeskuksesta aina sulatettuina ellei erikseen ole muuta sovittu. Kuivahaude suorittaa plasmavalmisteen sulatuksen ja lämmityksen +37 C asteeseen n. 30 minuutissa. Samalla kertaa laitteessa voidaan sulattaa 2-3-kpl Octaplas-valmistetta. Sulatus potilasta hoitavassa yksikössä: Ennen sulattamista valmisteesta poistetaan pahvisuojus. Octaplas sulatetaan asteen vesihauteessa pussin päällä olevassa muovikääreessä eli vakuumipakkauksessa, jotta vesi ei pääse kosketuksiin infuusioletkun yhdistämiskohdan kanssa. Vesihauteen lämpötila ei saa koskaan ylittää +37 C eikä alittaa +30 C. Anna pussin sisältö lämmetä noin +37 C:een ennen infuusion antamista. Octaplasin lämpötila ei saa ylittää +37 C. Sulatus ei saa kestää yli 30 minuuttia. Ennen tiputuksen aloittamista poista vakuumipakkaus ja tarkista, että pussissa ei ole murtumia eikä reikiä. Vältä ravistamista. Älä käytä liuosta, joka on sameaa tai jossa on hiukkasia. Sulattamisen jälkeen Octaplas säilyy 8 tuntia +4 C:ssa tai 4 tuntia huoneenlämmössä ( C) ennen käyttöä. Sulatettua Octaplasia ei saa jäädyttää uudelleen. Jos jo sulatettua Octaplasia ei tiputeta potilaalle, jolle se on ensisijaisesti tilattu eikä sitä saada siirrettyä toisellekaan potilaalle säilyvyyden määräajan sisällä, Octaplasin kulu jää tilauksen tehneen osaston kuluksi.

13 13 6. Verivalmisteiden tarkistaminen osastolla Ennen siirtoa sairaanhoitaja tarkastaa silmämääräisesti, että verivalmiste on normaalin värinen ja ehjä. Punasolujen violetti väri viittaa hemolyysiin. Ennen punasolujen siirtoa 2 sairaanhoitajaa tarkistaa tippareunasta, verivarauskaavakkeesta sekä veripussista potilaan henkilötiedot, veriryhmän, veriyksiköiden yksikkönumerot sekä fenotyypitystiedot ( kts. kuva ). Tämän jälkeen sairaanhoitajat kuittaavat nimikirjaimillaan tarkastukset verivarauskaavakkeeseen sekä veripussin etikettiin sekä tippareunaan liimattavaan siirtolipukkeeseen. Tarkistusten jälkeen verensiirron suorittava henkilö liimaa veriyksikön siirtolipukkeen potilaan tippareunaan ja kuittaa sen nimikirjoituksellaan sekä päivämäärällä. VALMISTEEN YKSIKKÖNUMERO HENKILÖTIEDOT ABO-JA RhD-VERI- RYHMÄ VALMISTEEN NIMI IRROITETTAVA TARRA VERENSIIRTOLOMAK- VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ FENOTYYPITYS- TIEDOT Lähde: SPR Veripalvelu Trombosyytti- ja Octaplas - valmisteet tarkistaa hoitaja, joka aloittaa siirron ja liimaa pussin siirtolipukkeen tippareunaan sekä kuittaa sen nimikirjoituksellaan ja päivämäärällä

14 14 7. Verensiirron aloitus Verensiirroissa käytetään suodattimella varustettua nesteensiirtoletkua. Letku ja verivalmiste yhdistetään valmisteen ollessa pöydällä makuulla ja varotaan, ettei puhkaista pistokärjellä verivalmistetta. Letkun tippakammio täytetään suodattimen yläreunaan asti. Ennen verensiirron aloittamista potilaan henkilöllisyys varmistetaan kysymällä potilaan henkilötunnus sekä varmistamalla nimi. Mikäli potilas ei kykene antamaan henkilötietojaan, tunnistus on varmistettava esim. potilasrannekkeesta. Omaan muistiinsa ei pidä luottaa, koska sairaalan tietojärjestelmässä on samannimisiä potilaita. Verensiirto annetaan yleensä periferiseen laskimoon. Fysiologisella keittosuolalla (NaCL 0.9 %) varmistetaan laskimon aukiolo ja yhdistetään verivalmiste laskimokanyyliin. Verivalmisteen kanssa samasta laskimokanyylista saa siirtää vain fysiologista keittosuolaa. Verensiirto voidaan antaa myös sentraaliseen kanyylin tai infuusioportin kautta. Ennen verensiirron aloitusta suositellaan potilaasta mitattavaksi verenpaine, pulssi ja lämpö. Biologinen esikoe tehdään jokaisen verivalmisteen siirron alussa. Tiedot kirjataan verensiirtolomakkeeseen. Lomakkeeseen kirjataan myös siirron aloitus- ja lopetusaika. 7.1 Biologinen esikoe = Potilaan vointia seurataan erityisen huolellisesti jokaisen verivalmisteen ensimmäisen ml:n siirron aikana. Biologisessa esikokeessa verta tiputetaan tippaa/minuutti ensimmäisen 10 minuutin ajan. Verensiirron aikana tarkkaillaan potilaan hengittämistä, ihon väriä ja lämpöä, mahd. vilunväristyksiä, rintakipuja, pahoinvointia ja oksentelua sekä pyydetään potilasta ilmoittamaan välittömästi

15 ilmenevistä epämiellyttävistä tuntemuksista verensiirron aikana. Nopeata verensiirron aloittamista ei suositella kuin hätätapauksessa Verivalmisteiden tiputusajat Punasolut 2 tuntia/pussi normaalisti tarvittaessa voi antaa hitaammin tai nopeammin lääkärin erillisen ohjeen mukaan Trombosyytit vähintään 40 minuuttia/pussi Octaplas 40 minuuttia/pussi tarvittaessa voi antaa nopeammin lääkärin erillisen ohjeen mukaan Potilaan hoitosuunnitelmaan kirjataan verivalmisteiden aloittamis- ja lopettamisajankohdat. 9. Verivalmisteiden säilytys osastolla verensiirron jälkeen Punasolut siirtoletkuineen säilytetään 3 vuorokautta ja trombosyytit sekä Octaplas siirtoletkuineen säilytetään 1 vuorokauden osaston jääkaapissa potilaan henkilötiedoilla ja siirtopäivällä varustettuna muovipussissa. 10. Verensiirtoreaktiot Ilmaantuvat potilaalle yleensä muutaman minuutin tai tunnin kuluessa verensiirron aloittamisesta. Viivästyneet hemolyyttiset reaktiot ovat myös mahdollisia.

16 Vakavat reaktiot Välitön hemolyysi Oireet: lämmön nousu, rinta- ja alaselkäkivut, huonovointisuus ja hengenahdistus, verenpaineen lasku ja nopea pulssi. Virtsa ja veren plasma muuttuvat punaiseksi, virtsan eritys vähenee tai loppuu ja potilaalla ilmenee vuototaipumusta. Mahdolliset syyt: potilaan ja verivalmisteen välinen tunnistusvirhe, väärin valittu verituote, kontaminoitunut, ylilämmennyt tai väärin säilytetty verivalmiste. Sepsis Oireet: äkillinen voinnin huononeminen, korkea, sahaava kuume sekä horkka, kipu rintalastan takana ja selässä, hengenahdistus ja syanoosi, verenpaineen lasku ja nopea pulssi sekä mahd. pahoinvointia ja oksentelua. Mahdolliset syyt: Bakteerikontaminoitunut verivalmiste, tavallisimmin trombosyyttivalmiste. Anafylaksia Ilmenee tavallisimmin heti siirron alussa. Oireet: voimakas hengenahdistus, verenpaineen lasku, nopea pulssi, vatsakivut, pahoinvointi sekä laaja-alainen nokkosihottuma. Tavallisin syy: potilaalla IgA puutos ja IgA-vasta-aineet Akuutti keuhkovaurio eli TRALI (Transfusion associated lung injury) Oireet: hengenahdistus, hapetusvaikeus, vilunväristykset, kuume ja verenpaineen lasku. Siirron yhteydessä potilaalle kehittyy hengityskonehoitoa vaativa keuhkopöhö, jonka syynä ei ole sydämen vajaatoiminta.

17 Vakavista reaktioista täytetään haittavaikutuslomake sekä otetaan näytteet jatkotutkimuksia varten, jotka lähetetään Helsingin veripalveluun Lievät reaktiot Viivästynyt hemolyysi Ilmenee vasta muutaman viikon kuluttua verensiirrosta. Oireet: iho muuttuu keltaiseksi sekä anemia, johon liittyy hengenahdistusta ja rintakipua. Mahd. syyt: ei ole tietoa potilaan aikaisemmista vasta-ainelöydöksistä tai potilaan vasta-ainepitoisuus on alle käytetyn määritysmenetelmän. Lämmön nousu Lievä lämmönnousu on yleinen verensiirtojen haittavaikutus. Voimakkaampi lämmön nousu liittyy lähes kaikkiin verensiirtoreaktioihin. Oireet: alkaa noin tunnin kuluttua verensiirron aloittamisesta, kestää 2 6 tuntia ja on ohi noin 10 tunnin kuluessa. Mahd. syy: potilaan valkosoluvasta-aineet Urtikaria ja muut lievät allergiset oireet Mahd. syyt: yleensä johtuvat potilaan allergiasta jollekin verivalmisteen sisältämälle tekijälle. Lievistä reaktioista täytetään haittavaikutuslomake, mutta veriyksikköä ei tarvitse toimittaa verikeskukseen eikä ottaa verinäytteitä jatkotutkimuksia varten lukuun ottamatta viivästynyttä hemolyysiä, jossa veriryhmä- ja vasta-ainemääritykset on hyvä tarkistaa. Veriyksikköä ja sopivuuskoetta ei siinä vaiheessa ole kuitenkaan yleensä enää käytettävissä. Epäiltäessä viivästynyttä hemolyysiä potilaasta pyydetään pyyntöpaketti <verensiirtokomplikaatio ja toimitetaan haittavaikutuslomake verikeskuk-

18 18 seen, joka lähettää sen edelleen SPR Veripalveluun. Lievissä kuumeraktioissa ja urtikariatapauksissa riittää haittavaikutuslomakkeen lähettäminen verikeskukseen merkinnällä VAIN ARKISTOITAVAKSI. Verikeskus toimittaa näistä kopiot SPR:n Veripalveluun. 11. Verensiirtoreaktion jälkeen tehtävät toimenpiteet Verensiirto on heti lopetettava, jos epäillään vakavaa verensiirtoreaktiota. Välittömästi tarkistetaan, onko kysymyksessä potilaan ja verivalmisteen välinen tunnistusvirhe tai väärin valittu verituote. Jos näin on tapahtunut, estetään mahdollisesti ristiin vaihtuneen verivalmisteen siirto. Välittömästi otetaan myös yhteys lääkäriin ja aloitetaan oireen mukainen hoito. Potilaan laskimokanyyli jätetään paikoilleen sekä pyydetään potilaasta verensiirtokomplikaatiotutkimukset, jos verensiirron aikana tai sen jälkeen havaitut reaktiot saattavat johtua punasoluvalmisteiden veriryhmäserologisista tai muusta sopimattomuudesta tai kontaminaatiosta. Komplikaatiotutkimukset tilataan tutkimuspakettina <verensiirtokomplikaatio ja paketti sisältää seuraavat tutkimukset: 9539 B-XKompl (2 x 7ml EDTA ja 1 x 4ml EDTA), 4526 P-LD, 4592 P-Bil, 1545 S-Haptog ja 2947 U-Veri-O (10ml virtsaa). Epäiltäessä massiivia hemolyysiä, voi pyytää erikseen 1554 P-Hb. Jos on epäily trombosyyttitiivisteen tai Octaplasman haittavaikutuksesta, pyydetään ainoastaan tutkimus 9539 B-XKompl ja täytetään haittavaikutuslomake. Koska Octaplas on luokiteltu lääkkeeksi, tulee hoitoyksikön tehdä ilmoitus epäillystä haittavaikutuksesta myös Fimealle voimassaolevan, lääkkeitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti (ilmoitus lääkkeen haittavaikutuksesta, internet-sivu Helsingin veripalveluun lähetetään tutkittavaksi 2 x 7ml EDTA-verta, sopivuuskoenäyte, reaktion aikana käytetty verivalmiste sekä kaikki muut sillä

19 19 kertaa siirretyt valmisteet. Letkusto solmitaan tiukkaan solmuun läheltä rullasulkijaa, jätetään verivalmisteeseen kiinni sekä laitetaan verivalmiste puhtaaseen muovipussiin. Osastolla täytetään haittavaikutuslomake, joka toimitetaan veriyksikköjen ja näytteiden kanssa verikeskukseen. Haittavaikutuslomakkeen täyttää verensiirtoreaktion havainnut ja hoitanut sairaanhoitaja. Haittavaikutuslomake on tulostettavissa SPR:n sivuilta netistä! Osoite: Terveydenhuollon ammattilaisille Verensiirron haitat Ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta Myös vahingossa tapahtuneesta väärän verivalmisteen siirrosta on tehtävä ilmoitus verikeskukseen (sama lomake kuin edellä), vaikka potilaalle ei olisikaan tullut siirrosta mitään verensiirtoreaktiota. Väärän verivalmisteen siirtoon johtaneiden syiden selvitys ja korjaavat toimenpiteet ovat tärkeitä vakavien verensiirtoreaktioiden ennaltaehkäisyssä. 12. Tiputtamatta jääneet verivalmisteet Jos osastolle vietyä verivalmistetta ei siirretäkään potilaalle, se palautetaan jäljitettävyyden vuoksi verikeskukseen viimeistään seuraavana arkipäivänä, jotta verikeskuksen tietojärjestelmään voidaan kirjata verivalmisteen kohdalle tieto Ei tiputettu. Verikeskus hävittää verivalmisteen.

20 EPÄSELVISSÄ KYSYMYKSISSÄ SUOSITELLAAN OTETTAVAKSI YH- TEYTTÄ: 20 Satks Verikeskus p , sairaalan ulkopuolelta soitettaessa p ( verinäytteisiin liittyvät asiat ) SPR Veripalvelu p /24h/vrk - lyhytvalintanumero 1303 Satks:sta/24h/vrk Yhteyshenkilö oh Eija Koivisto Satks, os. A6 p Lisätietoa Satks:ssa: ATK:n työpöydältä Citrix Program Neighborhood - kuvake -> Verensiirron ABO Lisälinkki: SPR Veripalvelu -> Verivalmisteet

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012 1 (6) TAYS:N VERIKESKUS HOITAA YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUEEN VERITILAUKSET 18.6.2012 ALKAEN Mäntän verikeskuksen toiminta siirtyy TAYS:n verikeskuksen hoidettavaksi 18.6.2012. Samalla myös Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk 26.5.2008 1 (5) Jakelussa mainitut MUUTOKSIA VERITILAUS- JA VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖISSÄ 28.5.2008 ALKAEN Verikeskuksen uusi palvelunumero p. (03) 311 76550 Verikeskuksen

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA TYKSLABIN VERIKESKUKSET Tykslabin verikeskukset sijaitsevat TYKS Kantasairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa ja Vakka- Suomen sairaalassa. Verikeskukset

Lisätiedot

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire?

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 10.10.2014 Inna Sareneva FM 1 1 1 1 1 Veriryhmät veriryhmät ovat punasolun pinta-antigeeneja veriryhmät määritellään antigeenien

Lisätiedot

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET Sivu 1/ 5 TUTKIMUSTEN TILAAMINEN Laboratoriotutkimukset tilataan ensisijaisesti atk-järjestelmään käyttäen tietojärjestelmässä mainittuja

Lisätiedot

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1 Vertti Verituotteiden tilaus Versio 2.1 Mylab Oy Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere puhelin (03) 316 5165, telekopio (03) 316 5166 Tulostettu: 11.1.2010 10:17 Versio Päivämäärä Tekijä Lisätietoja 0.1

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Verensiirtotoiminta Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Sisältö Veriturvatoiminta Verivalmisteet Veriryhmät, punasoluantigeenit

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN MUIHIN SOTE:N HOITOYKSIKÖIHIN KUIN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Labquality Days 5.2.2015 Johanna Salminen Tiiminvetäjä/Verikeskuksen vastuuhoitaja VSSHP Tyks-Sapa liikelaitos, Tykslab, Päivystys-ja automaatiolaboratorio Päivystys-

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016 1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, TERVEYSKESKUKSET (PL. KYLLÖ): VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen

Lisätiedot

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN OSASTOLLE KIRURGISESSA SAIRAALASSA Verikeskusprosessi ; Meilahden verikeskus OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERIVALMISTEIDEN TILAAMINEN JA SAAMINEN Sivu 1(4) Laatija: K. Salmela, S. Takala, I. Rokka, P. Arovaara Tarkastaja: V. Sirén, H. Koivula-Tynnilä,

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita

Lisätiedot

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Verensiirron haittavaikutukset 2016 11.5.2017 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio 2016 lukuja 207 000 265 000 50 000 verenluovutusta myytyä punasolu-, trombosyytti- ja octaplaslg -valmistetta potilasta saa

Lisätiedot

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen PREANALYTIIKKA Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen Sivu: 1(6) Versio: 19.12.2013 Laatijat: K. Salmela, M. Nikiforow, P. Pohja-Nylander, U. Peltola Tarkastajat: S. Takala, R.-M. Romppanen, M.

Lisätiedot

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE Heidi Palomäki Miia Taipale Opinnäytetyö Syyskuu 2009 Bioanalytiikan koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 1 Toimitus: Susanna Sainio ja Hannele Sareneva Työryhmä: Veripalvelun valmiste- ja verensiirtoasiantuntijat Taitto: Riitta Malinen Kuvat: Jyrki Komulainen/Mediafocus,

Lisätiedot

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTO Sivu 1(11) Laatija: K. Salmela Tarkastaja: S. Siitonen 23.12.2016 Hyväksyjä: L. Joutsi-Korhonen 23.12.2016 Tämä ohje on laadittu HUSLABin verikeskusten asiakkaille ja on tarkoitettu niille hoitoyksikön

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Veripalvelu lyhyesti 18 toimipaikkaa ja lukuisia verenluovutustilaisuuksia ei tavoittele voittoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava

Lisätiedot

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen

Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen PREANALYTIIKKA Veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteiden ottaminen Sivu: 1(6) Versio: 19.12.13 Laatijat: K. Salmela, M. Nikiforow, P. Pohja-Nylander, U. Peltola Tarkastajat: S. Takala, R.-M. Romppanen, M. Salminen,

Lisätiedot

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA Verikeskuspäivä 12.5.2017 Susanna Sainio www.veripalvelu.fi M.O -57 sektiosynnytys -85, ps siirto 18.8.2016 OYS olkavarren trauma,

Lisätiedot

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA Verensiirtotoimintamme turvallisuus Yksikön toimintakulttuuri ja hoidon laadulliset tavoitteet; haluammeko hoitaa potilasta parhaalla mahdollisella

Lisätiedot

Verilogistiikan riskienhallinta

Verilogistiikan riskienhallinta Veren matka luovuttajalta potilaalle: Verilogistiikan riskienhallinta Eeva Nyberg-Oksanen Riskienhallintapäällikkö 18.3.2009 1 Aiheena Veripalvelun ja verivalmisteiden yleisesittely Verivalmisteiden i

Lisätiedot

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi Verensiirtoserologian laadunarviointi Tarja-Terttu Pelliniemi 13.2.2004 Laadunarviointi Taustaa Sisäinen laadunvarmistus Ulkoinen laadunarviointi Tulevaisuuden näkymiä 8.2.2003 EU-Direktiivi 6 Artikla

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO SAIRAALAHOIDON LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Laatijat: Apulaisylilääkäri Helena Sarlund Erikoislääkäri Satu Paanila Sairaanhoitaja Niina Pitkänen Osastonhoitaja Annikki

Lisätiedot

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa Tieteessä katsaus Eeva Juvonen dosentti, osastonylilääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Johanna Wiksten veriturvakoordinaattori Anu Korhonen FM, veriryhmäasiantuntija Susanna Sainio LT, erikoislääkäri SPR

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Veriturvallisuus ja jäljitettävyysvaatimukset. Anu Puomila, ylitarkastaja puh

Veriturvallisuus ja jäljitettävyysvaatimukset. Anu Puomila, ylitarkastaja puh Veriturvallisuus ja jäljitettävyysvaatimukset Anu Puomila, ylitarkastaja anu.puomila@fimea.fi puh. 029-522 3242 Fimean Luvat ja tarkastukset -yksikkö Vuonna 2016 yksikössä: käsiteltiin 2356 lupa-asiaa

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala 16.3.2016

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala 16.3.2016 Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus Sisko Takala 16.3.2016 - Sairaalan verikeskus on osa potilaan verensiirtoketjua - Ketju alkaa Veripalvelusta verenluovutuksesta (Veripalvelun prosessit) -

Lisätiedot

EU:n veridirektiivi ja veriturvatoiminta

EU:n veridirektiivi ja veriturvatoiminta EU:n veridirektiivi ja veriturvatoiminta Jukka Koistinen Laaduntarkkailupäivät 13.2.2004 1 Veriturvatoiminta Veriturvatoiminta on ohjausjärjestelmä, johon kerätään tietoa koko verensiirtoketjun toiminnasta.

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: HELIKOPTERIVERET

OHJE HOITOYKSIKÖLLE: HELIKOPTERIVERET Sivu 1(8) Laatijat: Katja Salmela, Susanne Ångerman-Haasmaa Tarkastajat: Jouni Nurmi, Ulla Peltola 21.12.2016 Hyväksyjät: Lotta Joutsi-Korhonen, Markku Kuisma 21.12.2016 Tämä ohje koskee Lääkärihelikopterin

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET Johanna Wiksten 16.3.2016 Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta 50 000 potilasta saa verivalmisteita 250

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

KOULUTTAA. Vakuumiverinäytteenotto suonesta turvamekanismilla varustetulla neulalla

KOULUTTAA. Vakuumiverinäytteenotto suonesta turvamekanismilla varustetulla neulalla KOULUTTAA Vakuumiverinäytteenotto suonesta turvamekanismilla varustetulla neulalla Luennon sisältö Muistin virkistämiseksi Potilaan tunnistus Näytteenotto ja näytteen käsittely näytteenoton jälkeen Huomioitavaa

Lisätiedot

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita. KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.fi Kirjaudu sisään saamillasi käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla. Käyttäjätunnus: xxxxxxx Salasana: xxxxxxxx Asiakas: esim. VITALA

Lisätiedot

Verensiirto-ohjeistus

Verensiirto-ohjeistus Verensiirto-ohjeistus Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitoyksiköille Anna Pohjanen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-,

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus.

Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus. Milloin nestehoitoa (Veren)vuodon korvaushoito ja verensiirrot Tom Silfvast Hypovolemia vamma, sisäsyntyinen vuoto muut menetykset (permeabiliteettihäirö) ileus, peritoniitti, sepsis distributiivinen häiriö

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

ABO-VERENSIIRROT. Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen

ABO-VERENSIIRROT. Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ABO-VERENSIIRROT Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen T E K I

Lisätiedot

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Verensiirtohoito Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Marjut Salonvaara Sairaalahoidossa olevat vastasyntyneet ja erityisesti keskoset voivat tarvita hoitojaksonsa aikana verivalmisteita useita kertoja.

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta Sairaalakemisti Laboratoriolääketiedepäivät 2014 1 Johdanto Kansainvälisten tutkimusten perusteella laboratoriotutkimusten virheistä yli 50%

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä?

Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä? Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja ohjeistuksia käytännössä? Kallen-Autio Veli-Pekka Malinen Essi Teittinen Mia 2014 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Miten sairaanhoitajat

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini)

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Opas terveydenhuollon ammattilaisille Riskienhallintamateriaali syyskuu 2016 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta

Lisätiedot

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu 30.8.2012 1 Kirjallisuutta Verivalmisteiden käytön opas 2009. Suomen Punainen Risti 2009, laajempi versio Terveysportissa Verensiirron ABO verkkokurssi.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kotisairaala

Lasten ja nuorten kotisairaala Lasten ja nuorten kotisairaala Seinäjoella 28.3.2017 alkaen Sh Eija Ylimäki Miten tähän on tultu Suunnittelukokouksia 6/2016 alkaen Sairaanhoitajien haku 9/2016 Valittiin 3½ vakinaista sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen Vaaratilanneilmoitusmenettely 26.5.2016 Minna Kymäläinen Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Vaaratilanteista ilmoittaminen

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö

LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015. Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö LOVe - kliinisten näyttöjen vastaanottajien koulutus kevät- 2015 Merja Nummelin Suunnittelija (ma) VSSHP, Kehittämispalvelut -yksikkö Miksi LOVe -koulutus? Terveydenhuollon ammatissa toimivalla työntekijällä

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

sivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN 13.11.2015

sivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN 13.11.2015 sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

PUTKIEN TARRAAMINEN 8.5.2014

PUTKIEN TARRAAMINEN 8.5.2014 sivu 1 / 10 Yleisohjeita: - putkiin vain hyvin tulostuneita viivakooditarroja, monet koneet ovat tarkkoja - tarroissa oltava riittävästi valkoista viivakoodien molemmissa päissä = vähintään 3 mm - ohjaustarraa

Lisätiedot