Sijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta

Transkriptio

1 Sijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari Seinäjoki Areena Hanna-Leena Niemelä, Pesäpuu ry

2 Monitoimijainen verkosto lasta kannattelemaan Konsultoiva tiimi Voimavarakeskeisyys Sijaishuollon sosiaalityön systemaattinen toimintatapa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tueksi Dialogisuus Hyvä käytäntö 2016 TERVESOS 2. sija Lasten tarpeet ja niiden kartoittaminen Vaikuttavuuden arviointi Yksilöllinen tuki

3 SISUKAS - työskentelymalli 1. Sosiaalityöntekijän yhteydenotto huoltajiin, sijaisperheeseen ja kouluun 2. Alkutapaaminen Monitoimijainen yhteistyö ja dialogi Jaakko oli kolmasluokkalainen, joka piti nikkaroinnista. Koulussa hän työskenteli sinnikkäästi ja oli opettajan kuvauksen mukaan hiljainen, hymyilevä oppilas. Hän suhtautui myönteisesti koulunkäyntiin, mutta ei juurikaan osallistunut tunnilla, eikä ilmaissut avuntarvetta tehtävissä. Jaakon kuva itsestään oppijana oli erittäin positiivinen.

4 3. Alkukartoitus Voimavarakeskeisyys PSYKOLOGINEN KARTOITUS Kognitiiviset kyvyt (WISC-IV) Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) kysely Opettaja-oppilassuhde (VAS-mittari) PEDAGOGINEN KARTOITUS Luku- ja kirjoitustaito Matemaattiset taidot Sisukas - psykologin tutkimuksessa kielellisellä puolella tuli esiin mittavia vaikeuksia, jotka viittasivat kielelliseen erityisvaikeuteen. Sisukas - erityisopettajan testeissä esiin nousivat lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen pulmat sekä haasteet oikeinkirjoituksessa ja matematiikan useilla osa-alueilla. Jaakon kielellisiä vaikeuksia ei oltu tunnistettu arjessa kotona ja koulussa. Jatkotutkimuksissa Jaakolla todettiin kielellinen erityisvaikeus sekä tarkkaavuuden pulmat.

5 4. Palaute ja oppimissuunnitelma Jaettu vastuu Sisukas työskentely painottui kielelliseen kuntoutukseen. Lisäksi Jaakkoa kannustettiin omatoimiseen avun pyytämiseen. Hänelle alettiin yleisen tuen lisäksi antamaan tehostettua ja erityistä tukea. KOTONA Lukusujuvuusharjoitteet Ekapeliä pelaamalla sekä minuuttilukemisen menetelmällä Oman kerronnan harjoitteleminen korttisarjojen avulla Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen erilaisilla tehtävillä KOULUSSA Jaakko sai käyttöönsä yksilöllisiä oppimateriaaleja Jaakon onnistumiset alettiin huomioida selkeästi, ja avun pyytämistä alettiin kannustaa ja palkita Jaakko opiskeli perusopetuksen luokassa, mutta hän sai paljon henkilökohtaista apua erityisopettajalta, joka toimi luokassa samanaikaisopettajana

6 5. Tuki ja seuranta 2 vuoden ajan Sisukkaan edetessä Jaakko alkoi saada taitotasoonsa sopivaa opetusta, minkä johdosta hän sai onnistumisen kokemuksia oppitunneilla. Hän oppi pikkuhiljaa myös pyytämään apua aikuiselta muiden oppilainen seuraamisen ja jäljittelyn sijaan. Joustavasti muodostetuissa pienryhmissä hänestä tuli osallistuva oppilas. Ennen toisten leikkejä välituntisin seurailevasta Jaakosta tuli leikkeihin mukaan menevä poika.

7 6. Uusintakartoitus Sijaisvanhemmilla oli vielä hieman huolta tarkkaavuuden pulmista, mutta muita huolia aikuisilla ei tullut esille. Intensiivinen perustaitojen harjoittelu kotona ja koulussa oli vahvistanut Jaakon lukutaitoa ja oikeinkirjoitusta. Vaikka lukutaidon testituloksissa ei luokkatasoon verraten näkynyt edistymistä, Jaakko oli edistynyt omalla tasollaan. Matematiikan perustaitojen vahvistuminen näkyi testituloksissa. Lisäksi oppimistulosten paraneminen oli tuonut Jaakolle paljon myönteisiä kokemuksia. Kartoituksessa näkyi, että Jaakko ei ollut saavuttanut ikätovereitaan kielellisissä taidoissa, mutta ero ikätasoon ei myöskään ollut kasvanut. Jaakon arvio itsestään oppijana oli muuttunut realistisemmaksi; nyt hän tunnisti vahvuutensa ja tuen tarpeensa paremmin. Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään. Sisukkaan tutkimukset - toivat ymmärrystä kielellisiin pulmiin sekä niiden laajuuteen ja vaikutukseen Jaakon koulunkäynnille JA - mahdollistivat yksilöidyn tuen

8 7. Palaute ja jatkotuen suunnittelu Seuranta jatkuu yläkoulun loppuun

9 SISUKAS - toiminnan vaikutukset Lapsen näkökulma osallisuus lisääntyy saavat yksilöllistä tukea myönteinen kehitys oppimistuloksissa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa selviytymiskyky paranee suojaavien tekijöiden vahvistuessa koulupudokkuus vähenee eteneminen jatko-opintoihin Kannattelevan verkoston näkökulma tiedonkulku paranee monialainen yhteistyö tiivistyy aikuisten osaaminen ja valmiudet tukea sijoitettua lasta vahvistuvat syrjäytymisriski vähenee

10 Sijoitettujen nuorten näkemyksiä koulusta Hyödyttömät palaverit Lapsi osalliseksi, luottohenkilön kanssa palavereihin Kouluihin tietoa lastensuojelusta ja lasten oikeuksista Ennakkoluulot Leimaaminen Häpeä Lastensuojelun ja koulun yhteistyötä ja tiedonsiirtoa tulee kehittää Syntipukkius Hyväksyvä ja arvostava kohtaaminen Kiusaaminen Selvitetään ongelmien syyt, ei vain rangaista seurauksista Opettaja puuttuu rohkeasti, kuuntelee, välittää, kannustaa. Uskoo kykyihin, ei vähättele Yksinjääminen

11 SkolFam - Ruotsin kokemukset - 25 kunnassa: 40 omaa konsultaatiotiimiä - 83% tiimeistä pysyviä, loput projektiluonteisia lasta ollut mukana SkolFamissa (670 lasta jonossa) - SUURIN osa tiimeistä sivistystoimen palkkalistoilla ja osa istuu sosiaalitoimessa - samalla käytävällä istuminen - EI KOULUPUDOKKAITA! - Kaikki nuoret jatko-opintoihin (osa kymppiluokan kautta) ja yhä useampi lukioon

12 SISUKAS levittäminen ja juurruttaminen LAPE - yhteistyö

13