Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Transkriptio

1 Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä

2 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumista. Selvitys perustuu vuosina raportoitujen äidinkielen ja muiden kieliaineiden, matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulosarviointien yhteydessä kertyneeseen tietoon. Täydentävää tietoa ennen vuotta 2004 järjestettyjen arviointien tuloksista.

3 Äidinkielen oppimistuloksista Lukutaidon taso suhteellisen hyvä. Samansuuntaiset tulokset myös kansainvälisessä oppimistulosten vertailussa. Kielentuntemuksen arvioinneissa huomio kiinnittynyt oppiaineen peruskäsitteiden ja oikeinkirjoituksen vakiintuneiden käytänteiden tuntemuksen puutteisiin.

4 Puutteita kirjallisten ja suullisten viestintätaitojen sekä kielen ja kirjallisuuden peruskäsitteiden hallinnassa. Kirjoitustaitojen suuret erot koulujen välillä. Eri tekstilajeja ei ole harjoiteltu riittävästi. Tyttöjen ja poikien oppimistulosten ja opiskelumotivaation suuret erot. Oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmat. Oppilaiden äidinkielen arvosanat eivät anna oikeaa kuvaa kirjoitustaitojen tasosta.

5 Viestintätaitojen osalta huomio kiinnittynyt mm. riittämättömiin keskustelutaitoihin. Tullut esille myös mm. tottumattomuutta esittäytymiseen ja viestinnän teknisten välineiden käyttöön.

6 Havaintoja toisen kotimaisen kielen arvioinneista Ruotsin kielen lyhyen oppimäärän mukaan opiskelleiden ongelmina ollut kielen rakenteiden tuntemus ja kirjoitustaidot, pitkän ruotsin lukijoilla kuullun ymmärtäminen ja puhetaito. Samansuuntaisia havaintoja ruotsinkielisten koulujen 9.- luokkalaisille järjestetyssä toisen kotimaisen kielen (finska) arvioinnissa. Oppilasarvioinnin ongelmat.

7 Vieraiden kielten arviointituloksia Englannin kielessä tekstin ja kuullun ymmärtäminen on sujunut paremmin kuin tekstin tuottaminen. Kirjallisen tuottamisen kokeessa lähes puolet oppilaista suoriutui heikosti. Kielen rakenteiden tuntemuksen puute. Oppilaiden asenteet englannin kielen opiskelua kohtaan myönteisiä. Poikien ja tyttöjen tulosten erot keskimäärin melko pienet.

8 Ranskan, saksan ja venäjän kielen (A-oppimäärä) oppimistulosten arvioinnissa kielen rakenteiden hallinta todettiin puutteelliseksi. Ranskan kielen oppimistulosten arvioinnissa nousivat esille ongelmat kuullun ymmärtämisessä ja suullisessa kokeessa. Myös venäjän ja saksan kielen kokeen suullisen tuottamisen tehtävissä raportoitu heikompia tuloksia.

9 Matematiikan oppimistuloksista Kuudennella luokalla pidetyssä arvioinnissa tulostaso keskimäärin hyvä. Parhaiten osattiin päässälaskutehtäviä ja heikoimmin tuottamistehtäviä. Pojat menestyivät tyttöjä paremmin ja asenteet matematiikan opiskelua kohtaan olivat myönteisempiä kuin tytöillä. Suomenkieliset oppilaat pääsivät parempiin tuloksiin kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Opettajien mukaan matematiikan oppikirja on ollut merkittävä opetusta ohjaava tekijä.

10 Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten osaaminen korkeaa tasoa. Päättövaiheen kansallisissa arviointituloksissa huomio kiinnittynyt ongelmiin algebran, geometrian ja prosenttilaskujen osaamisessa. Oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista on se, että arvioinnin tehtävissä osoitetulla samantasoisella osaamisella tytöt ovat saaneet korkeampia arvosanoja kuin pojat. Myös koulujen välillä eroja sen suhteen, minkä tasoista osaamista tiettyyn arvosanaan on edellytetty.

11 Luonnontieteiden arviointituloksia Perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden osaamisesta ajantasaista kansainvälistä vertailutietoa. Luonnontieteiden osaaminen Suomessa korkealla tasolla ja ero sukupuolten oppimistulosten välillä kaventunut. Alaluokilla ympäristö- ja luonnontiedon osaamisen taso hyvä ja oppilailla myönteiset asenteet. Luonnontieteellisten käsitteiden tuntemuksessa ongelmia.

12 Luonnontieteiden arvioinneissa kehotettu lisäämään kokeellista työskentelyä ja luokan ulkopuolista työskentelyä. Myös perustelu- ja päätöksentekotaitoja harjoiteltava lisää.

13 Yleisiä havaintoja Opintoihin liittyvän itseluottamuksen osalta tytöt ovat rohkaistuneet äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa, pojat matematiikan alalla. Tavoitteet äidinkielen monipuolisesta hallinnasta sekä valmiudesta vuorovaikutukseen muillakin kielillä eivät ole toteutuneet riittävän yhtenäisesti kirjallisten ja suullisten viestintätaitojen osalta. Tieto- ja viestintätekniikan hallinnan puutteita tullut esille.

14 Kieliaineiden arvioinneissa on kiinnitetty huomiota kirjoitustaitojen ja kielen rakenteiden hallinnan puutteisiin. Oppilaiden kirjoitustaidot ovat eriytyneet liiaksi: koulujen väliset erot suuret, myös tyttöjen ja poikien tulosero suuret. Sanaston ja peruskäsitteiden hallinnan puutteista raportoitu myös luonnontieteiden arvioinneissa. Oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmat.

15 Oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuskysymykset nousseet esiin äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen ja matematiikan arvioinneissa. Äidinkielen ja matematiikan oppimistulosarvioinneissa noin viidennes oppilaista osoittaa niin matalaa tietoja taitotasoa, että he ovat syrjäytymisvaarassa tai puutteelliset kirjoitustaidot haittaavat opinnoissa etenemistä tai jatko-opintoihin sijoittumista.

16 Kieliaineissa oppiaineiden tavoitteiden saavuttaminen eriytynyt sukupuolen mukaan. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla pojilla suuria puutteita perustietojen ja taitojen hallinnassa. Tuki- ja erityisopetuksen tarve ja tarjonta vaihtelee suuresti kunnittain ja kouluittain. Tukiopetuksesta ei koota lainkaan valtakunnallisia tilastoja.