VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA 1. Vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen määrittely Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) luvussa 5.4 (opetuksen järjestämistapoja) seuraavasti: "Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opiskelujen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (Perusopetusasetus 11 3 mom.). Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Vuosiluokkiinsitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen

2 määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 nojalla. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppimisympäristöt ja monipuoliset toimintatavat sekä arviointi nousevat merkityksellisiksi vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen toteuttamisessa. Vuosiluokkiin sitomattomuus rakennetaan yksilöllisen etenemisen poluksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen pohjalta. Lapsen oppimisen taso kartoitetaan esiopetuksen alussa, ja hän voi vuosiluokattomasti edetä lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikan perustaidoissa esi- ja alkuopetuksen aikana. Vuosiluokkiin sitomaton esi- ja alkuopetus kestää 2-4 vuotta. 2. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen toiminnan periaatteet Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen (VSOP) toteuttaminen vaatii yhteissuunnittelua ja valmiutta moniammatilliseen yhteistyöhön esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilökunnalta. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tuntemus on avainasemassa. Keskeisenä periaatteena VSOP:ssa on varhaisen tuen ja puuttumisen keinojen tehostaminen esi-ja alkuopetuksessa, mikä vähentää näin tuen tarvetta jatkossa. Oppimisvaikeuksia ennaltaehkäistään jo esiopetuksesta alkaen. Tiimiopettajuus mahdollistaa moniammatillisuuden oppilaan oppimisen tukemisessa. VSOP mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukaisen työn toteuttamisen koulussa: oppilaan osallistaminen oppimisessaan, yksilöllisen opintopolku, opintokokonaisuudet, yhteistyö koulun ja esikoulun aikuisten kesken ja resurssin käytön uudelleen suunnittelu, koulumotivaation lisääminen ja opetusmenetelmien kehittäminen.

3 3. Rakenteet, resurssit ja vastuu Toholammin kunnassa toteutetaan VSOP -opetusta siten, että esiopetus järjestetään Kuusiston koululla ja alkuopetus Artesaanilla. Rakennukset sijaitsevat lähekkäin, joten joustavat ryhmittelyt eri oppiaineissa, ryhmien yhteinen tilojen käyttö ja henkilökuntaresurssin tehokas hyödyntäminen on mahdollista. Oppilaat on jaettu ikätasonsa mukaisiin kotiryhmiin. Kotiryhmissä oppilaat käyvät läpi suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia eli teemoja (kts. liite). Muutaman kerran lukuvuodessa toteutetaan oppimiskokonaisuuksia pajatyyppisesti yli kotiryhmärajojen. Tällöin opetus järjestetään tiimityöskentelynä. Tiimiin kuuluvat: esiopettajat, luokanopettajat, ja koulunkäynninohjaajat. Matematiikassa ja äidinkielessä oppilaat on jaettu omien oppimissuunitelmiensa mukaisiin ryhmiin. Ryhmien opetuksesta vastaavat esi- ja luokanopettajat sekä erityisopettaja. VSOP -opetusryhmä ei ole erityisopetuksen ja yleisopetuksen välimuoto, vaan koostuu heterogeenisesti eri oppimisen vaiheessa olevista oppilaista. 4. Oppimiskokonaisuudet vuosiluokkiin sitomattomassa esi-ja alkuopetuksessa VSOP-opetuksessa rakennetaan oppimisympäristöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat tavoitteiden ja sisältöjen toteutumista. Matematiikassa ja äidinkielessä opetus on jaettu sisältöalueisiin, joille on laadittu tavoitteet. Muiden aineiden osalta suunnitellaan monialaisia opintokokonaisuuksia, joiden sisällä on mahdollisuus edetä oman oppimissuunnitelman ja yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Vuodelle on suunniteltu x-määrä teemoja. Kussakin teemassa muut oppilaineet toteutetaan monialaisesti eheyttäen teemojen ympärille. Teemoja on suunniteltu kolmelle vuodelle. Oppilas siis käy esi- ja alkuopetuksen aikana joka vuosi eri teemakokonaisuuden läpi. Teemaa työstetään omassa kotiryhmässä sekä soveltuvin osin esim.

4 pajatyöskentelynä. Työskentely suunnitellaan noudattaen Toholammin perusopetuksen kuntakohtaista alkuopetuksen tuntijakoa. Opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa työskentely suunnitellaan yhdistäen Toholammin esiopetuksen ja alkuopetuksen paikallisia oppiainekohtaisia tavoitteita ja sisältöjä. Laaja-alaisen oppimisen tavoitteet johdetaan valtakunnallisista opetussuunnitelmien perusteista. 5. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet VSOP:ssa Oppimisympäristöillä tarkoitetaan VSOPssa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytänteitä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti joustavia ja monitahoisia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuden leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun oppilaita motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat oppilaiden aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Oppimisympäristöissä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Työtapojen valinnan lähtökohtina ovat opetukselle, oppimiselle ja esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä oppilaan yksilölliset tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan oppilaan kasvua ja oppimista, heidän laajaalaisen osaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapojen valinnalla edistetään ryhmään kuulumisen tunnetta, luovuuden, itsetunnon kehittymistä sekä yhteisöllistä oppimista. Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde -vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. On tärkeää, että opettaja ohjaa oppilaita oppimaan erilaisissa ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Oppilaat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja työtapojen valintaan. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on edistää oppilaan aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää

5 myös se, että oppilaat asettavat tavoitteita ja tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen työskentelyn sekä oppimisen edistymistä arvioidaan yhdessä. Kokemukselliset, toiminnalliset työtavat, yksilöllisen etenemisen malli sekä leikki ovat keskeisiä toimintatapoja VSOP:ssa. Opetus suunnitellaan eheytetyn opetuksen periaatteilla sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttamalla. 6.Arviointi ja kartoitukset VSOP:ssa Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin oppilaan hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Alkuopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen (oppimaan oppimisen taidot). Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Opettaja seuraa kunkin oppilaan kehittymistä ja oppimista lukuvuoden aikana. Seurannan kohteena ovat oppilaan oppimaan oppimisen taidot (työskentely, käyttäytyminen) ja oppimisen edistyminen eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteissa ja sisällöissä. Seuranta perustuu jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin ja tarvittaessa kartoitusmenetelmillä saatuihin tuloksiin. Seurannassa ja havainnoinnissa painotetaan oppimisen ja opetuksen järjestämistä arviointia tukevaksi. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen oppilaille tuen dokumentointi noudattaa Toholammin voimassaolevaa ohjeistusta. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan oppilaiden myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaiden halu kokeilla ja oppia vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta ja oppiminen itsessään on motivoivaa. Arvioinnin kaksi tehtävää: 1. Opetuksen kehittäminen oppilaiden pedagogisiin tarpeisiin ja oppimiseen soveltuvaksi.

6 2. Oppilaan oppimisen ja oppimaan oppimisen taitojen (käyttäytymisen ja työskentelyn) edistymisen seuranta ja tukeminen. Oppilaalla on mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikan perustaidoissa sekä esi- että alkuopetuksessa. Oppimisessa edetään vasta, kun on varmennettu, että edellinen taso on opittu. Jos oppilas ensimmäisen vuosiluokan keväällä hallitsee 2. luokan opetussuunnitelman tavoitteet hyvän osaamisen tasolla, hän voi siirtyä 3. luokalle. Huomioon otetaan myös koulunkäynnin kokonaistilanne (sosiaaliset, emotionaaliset, vuorovaikutuksen ja työskentelyn taidot). Kokonaistilanteen arviointi tehdään moniammatillisesti voimassa olevan käytännön mukaisesti. Vastaavasti jos oppilas ei ole saavuttanut ops:n tavoitteita 2. luokan keväällä, hän voi suorittaa esi- ja alkuopetuksen neljässä vuodessa. Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden ja huoltajien kanssa järjestetään tapaaminen muutaman kerran lukuvuodessa. Yleisen tuen oppilaiden huoltajat kutsutaan tapaamisiin tarvittaessa. Vanhempien tulee olla kuitenkin tietoisia oppilaiden edistymisestä ja oppimisesta. 7. VSOP:n hyödyt VSOP mahdollistaa opetussuunnitelman monipuolisen toteuttamisen. Oppilaat saavat kokemuksia yhteistoiminnallisesta oppimisesta, ja esikoululaiset saavat mahdollisuuden tutustua kouluun turvallisesti pienin askelin. Oppilaat oppivat tuntemaan toisiaan ja saavat kavereita muiltakin luokilta, ja näin pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja. Työtavat ja arviointi tukevat oppilaiden itseluottamusta ja luottamusta omaan osaamiseen. Oppilailla on mahdollisuus työskennellä oman taitotasonsa mukaisesti. VSOP:ssa on mahdollista vaikuttaa opetusryhmän kokoon. Tiimiopettajuus antaa kollegiaalista tukea opettajan työhön. Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi. Jaetut havainnot oppilaista tukevat oppilasta hänen oppimispolullaan ja tekevät arvioinnista moniulotteisempaa.