SISUKAS PROJEKTI

Transkriptio

1 Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS PROJEKTI

2 SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä ja selviytyvyyttä elämässä Mitä? Luodaan yhteistyömalli sijaisperheen, sosiaali- ja koulutoimen välille pilottina Keski-Suomen alue Tuotetaan opettajan opas, manuaali mallista sekä arviointitutkimusta, koulutusta Mallia pyritään juurruttamaan yhteistyössä Valtion erityiskouluverkoston (VALTERI) kautta

3 Ruotsalaista SkolFam mallia Suomen oloihin soveltaen alakouluikäisten oppimisvalmiudet kartoitetaan, järjestetään tarvittava tuki sekä suoritetaan seurantakartoitus kahden vuoden päästä. SISUKAS- konsulttitiimiin kuuluvat psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä. SISUKAS-tiimi tekee kartoitukset, suunnittelee kuntoutuksen ja konsultoi aikuisia.

4 Koulutuksen merkitys kaikille lapsille Peruskoulun päättötodistuksella on keskeinen merkitys lapsen opintojen jatkamiselle tai niistä syrjäytymiselle perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta Miksi? Keskeytyneet opinnot tai heikot arvosanat ovat selkeä riskitekijä, joka voi heikentää elämässä pärjäämisen mahdollisuuksia aikuisällä. Koulumenestys onkin tutkimusten mukaan vahvin lasta suojaava tekijä.

5 Sijoitetuilla lapsilla on tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski: Alisuoriutua ja menestyä heikosti koulussa Saada olennaisesti heikompi koulutustaso Sairastua päihderiippuvuuteen ja psyykkisiin sairauksiin Ajautua itsemurhaan Tulla vanhemmaksi teini-iässä Päätyä työttömäksi

6 SISUKAS-projekti Keski-Suomessa Miten? lasta (7-11-v.) sijaisperheet koulut 2 kartoitusta/lapsi

7 SISUKAS- interventio Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Suunnitelma/tuki/seuranta Kartoitus 2 kevät 2015

8 Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen

9 Lapsen pedagogisen ja psykologisen kartoituksen osa- alueet Lukeminen ja kirjoitus Matematiikka Kognitiiviset taidot Hyvinvointi, käyttäytyminen ja prososiaalisuus Opettajan ja oppilaan välinen suhde Terveydentila

10 Ruotsin kokemuksia SkolFam-kartoituksesta1 Lapset ovat lahjakkuudeltaan normaaleja Lapset ovat tunne-elämältään suhteellisen toimintakykyisiä Lapsilla on suhteellisen hyvä minäkäsitys Mutta: Useimmat, viisitoista 25 lapsesta, alisuoriutuvat koulussa (verrattuna potentiaaliseen kyvykkyyteensä) Monet opettajista yliarvioivat lapsen suorituksia Kartoitus ja yksilöllinen tuki lapselle johtavat nopeasti merkittäviin muutoksiin monen lapsen

11 Lapsen tarpeet ohjaavat tukimuotoja Kehittämisalueet/ tavoitteet Kirjoittaminen, lukeminen, matematiikka Sosiaalinen vuorovaikutus Itseluottamus, tavoitteellisuus, itseohjautuvuus Fyysinen kehitys(esim. motoriikka, näkö, kuulo) Itsetunto, hyvinvointi Yleistieto, sanavarasto Läksyjen teko Toimenpiteet Pedagoginen ohjaus; esim. Tietokonepohjaiset harjoitusohjelmat Psykososiaalinen ohjaus/ ilmapiiri luokassa/ organisaatio Vahvuuksien näkyväksi tekeminen - opetusstrategiat Motorinen ohjaus kontaktit asiantuntijoihin: MTI (keskittyminen), FMT (toiminta- ja musiikkiterapia) jne Lapsen kanssa työskentely/ Perheneuvola Ohjaus sijaisperheessä Luodaan edellytyksiä työskentelylle kotona

12 Ruotsin kokemuksia kartoituksesta 2 Satsaaminen koulunkäyntiin kannattaa! Lasten tiedollinen suorituskyky parani Keskiarvot paranivat lähes kaikissa pedagogisissa testeissä Lukemisnopeus on lisääntynyt merkittävästi kaikilla lapsilla Vuorovaikutustaidot ja prososiaalisuus ovat parantuneet kaikilla MUTTA: Jotkut lapsista voivat tunne-elämältään huonommin, vaikka he ovatkin edistyneet oppimisvalmiuksissaan. Matematiikan ja sanojen ymmärtämistä tulisi parantaa kautta linjan kehittämällä työskentelytaitoja sekä oppimista).

13 Edistyksellistä SkolFamissa Ongelmat nostetaan lapsesta ympäristö-, yhteistyö- ja organisaatiokysymyksiksi Kartoituksissa painotetaan lapsen edellytysten ja tarpeiden näkyväksi tekemistä Pedagoginen tuki lähtee lapsen tarpeista ja hyödyntää uusimpia tuen muotoja ja välineitä Yhteistyö, johon kaikki osapuolet sitoutuvat Rehtori on mukana prosessissa Työskentelymalli, jonka toimivuutta arvioidaan systemaattisesti Sijaisvanhempien osaaminen ja lapsituntemus tehdään näkyväksi ja hyödennetään koulussa Lapsen sosiaalityöntekijä voi paremmin turvata lapsen oikeuksien toteutumista koulussa

14 SISUKAS PÄRJÄÄ AINA - sijoitettu lapsi koulussa seminaari Jyväskylä , klo Yliopiston päärakennuksen juhlasali Pääpuhujana sosiaalityön professori Bo Vinnerljung, Tukholman yliopistosta Tervetuloa!

15 SISUKAS kumppanit Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Niilo Mäki-instituutti Lapsiasiavaltuutetun toimisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,thl VALTERI verkosto, OPM Jyväskylän yliopisto, Opettajan koulutuslaitos, Psykologian laitos Tampereen yliopisto, Sosiaalityön laitos KASTE, Lapset ja perheet, Itä- ja Keski-Suomi Adoptioperheet ry