SISUKAS PROJEKTI

Transkriptio

1 Christine Välivaara, Pesäpuu ry SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS PROJEKTI

2 I have a right I have a right to be heard, to be seen, to be loved, to be free, to be everything I need. To be me, to be safe, to believe in something - Sonata Arctica

3 SISUKAS PROJEKTI SISUKAS on Pesäpuu ry:n projekti sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn Projekti on osa RAY:n Pidetään huolta lapsesta ohjelmaa, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto

4 SISUKAS-projektin taustaa Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat monella tapaa riskiryhmässä. - Bo Vinnerljung

5 Sijoitetuilla lapsilla on tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski: Menestyä huonosti koulussa Saada olennaisesti heikompi koulutustaso Sairastua päihderiippuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin Ajautua itsemurhaan Teiniraskauksiin Päätyä työttömäksi - Bo Vinnerljung (2010)

6 Sanavarasto 3 -vuotiaana Lapsilla, jotka tulevat hyvin toimivista kodeista, on kaksinkertainen sanavarasto verrattuna lapsiin, jotka tulevat kodeista, joissa on lastensuojelullista huolta. - Eva Tideman, Lundin yliopisto SkolFam Gävle

7 Ihmissuhdetrauman aiheuttamat yleisimmät vaikeudet lapselle tunnesäätelyn häiriintyminen kaikkea kiihtymystä, myös myönteistä vaikea hallita vaikeuksia vihan tunnistamisessa ja hallinnassa impulssikontrollin vaikeudet keskittymisvaikeudet stressinhallinta vaikeaa kielteinen minäkäsitys, massiivinen häpeä pikkuvanhuus, varhaiskypsyys Becker-Weidman 2008

8 Traumatisoituminen voi näkyä 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Fyysinen kehitys kehityksen eri osa-alueilla 5. Kognitiivinen kehitys

9 Huostaanotetut nuorina aikuisina Huostassa olleet sijoittuvat toisen ja kolmannen asteen opintoihin muita selkeästi harvemmin Koulutuksen ja työllistymisen suhteen parhain tilanne on niillä naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoitoon alle 12-vuotiaana Heikoin tilanne on teini-iässä huostaan otetuilla pojilla, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa eri sijoituspaikassa. Tarja Heino ja Marianne Johnson (2010), THL

10 TOIVOA NÄKYVISSÄ!

11 Koulutuksen merkitys kaikille lapsille Koulutus on tutkimusten mukaan keskeinen lasta suojaava sekä elämänhallintaa lisäävä tekijä aikuisuudessa Peruskoulun päättötodistuksella on keskeinen merkitys lapsen opintojen jatkamiselle tai niistä syrjäytymiselle perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta Keskeytyneet opinnot tai heikot arvosanat ovat selkeä riskitekijä, joka voi heikentää elämässä pärjäämisen mahdollisuuksia aikuisällä.

12 Mitä sijoitetut nuoret ajattelevat koulusta? Leimaaminen Kouluihin tietoa lastensuojelusta ja lasten oikeuksista Ennakkoluulot Häpeä Lapsi osalliseksi, luottohenkilön kanssa palavereihin Ls:n ja koulun yhteistyötä ja tiedonsiirtoa tulee kehittää Hyödyttömät palaverit Arvostava kohtaaminen Yksin jääminen Selvitetään ongelmien syyt, ei vain rangaista seurauksista Opettaja puuttuu rohkeasti, kuuntelee, välittää, kannustaa Kiusaaminen Syntipukkius

13 SISUKAS pähkinänkuoressa Tavoitteena on edistää perheisiin sijoitettujen, alakouluikäisten lasten edellytyksiä menestyä koulussa ja selviytyä elämässä Projekti kehittää Suomeen yhteistyömallin 7-12-vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ruotsalaista SkolFam mallia soveltaen Projektin asiantuntijatiimi; psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä, kartoittavat alakouluikäisten oppimisvalmiudet, suunnittelevat tukimuodot ja seurannan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa kahden vuoden päästä lapsille tehdään seurantakartoitus..

14 SISUKAS-projektin tulostavoitteet Tuottaa mallin juurruttamiseksi: SISUKAS-mallin käsikirja Sijoitettu lapsi koulussa - esite Opettajan opas Arviointitutkimusta sekä koulutusta

15 SISUKAS-projekti Keski-Suomessa mukana sijoitettua lasta (7-12-v.) sijaisperheet koulut Keski-Suomessa 2 kartoitusta/lapsi + tuki ja seuranta

16 Lapsen ympärillä olevien aikuisten yhteistyötä tiivistetään SISUKAS-tiimi tekee tiivistä yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa Kasvatuskumppanuus sijaisperheen ja koulun välille Oppimiselle asetetaan yhdessä tavoitteita, tuetaan ja kehitystä seurataan Lapsi on osallisena, myönteinen kierre

17 SISUKAS- interventio SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Suunnitelma/tuki/seuranta Kartoitus 2 kevät 2015

18 Prosessin kulku SkolFam Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen

19 Kartoitus kokemuksena lapselle = kiva koulupäivä Tavoitteena: - Myönteinen kokemus lapselle ja sijaisperheelle - Mahdollisuus luoda luottamuksellinen yhteistyösuhde sijaisperheen kanssa - Tarjota lapselle hyvä työskentely-ympäristö - Hyvin strukturoitu päivä kotona tai koulussa, lapsi saa päättää

20 Psykologin tekemä kartoitus: WISC IV (Wechsler Intelligence Scale for Children ) kouluikäisten lasten yleisen älykkyyden arvioiminen Beck Young People Inventories, hyvinvointikysely lapselle VAS scale (Visual Analogue Scale) oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus ABAS II (Adaptive Behavior Assessment System) sopeutuvuus; perhe/opettaja täyttää SDQ Strengths and Difficulties Questionnaire, vahvuudet/haasteet, lyhyt lapsen käyttäytymiseen liittyvä kysely ; perhe/opettaja täyttää

21 Erityisopettajan tekemä kartoitus Lukemisen ja matematiikan valmiudet Havainnointi luokassa, vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden kanssa Opettajan haastattelu liittyen lapsen koulunkäyntiin teemoina esim. Käyttäytyminen siirtymätilanteissa, ohjeiden noudattaminen, vihan hallinta

22 Kartoituksen tulokset analysoidaan ja tehdään lapselle yksilöllinen suunnitelma Sisältää kuvauksen lapsen yksilöllisistä tuen tarpeista Tarjoaa opettajille ja sijaisvanhemmille välineitä tukea lasta kouluun liittyvissä haasteissa. Sisältää kuvauksen käytettävistä pedagogisista menetelmistä sekä vastuuhenkilöistä Esim. Tietokonepohjaiset ohjelmat lukemisen ja matematiikan taitojen harjoittamiseen

23 Lapsen kehittämistarpeet ohjaavat tukimuotoja Kehittämisalueet/ tavoitteet Kirjoittaminen, lukeminen, matematiikka Sosiaalinen vuorovaikutus Itseluottamus, tavoitteellisuus, itseohjautuvuus Fyysinen kehitys(esim. motoriikka, näkö, kuulo) Itsetunto, hyvinvointi Yleistieto, sanavarasto Läksyjen teko Toimenpiteet Pedagoginen ohjaus; esim. Tietokonepohjaiset harjoitusohjelmat Psykososiaalinen ohjaus/ ilmapiiri luokassa/ organisaatio Vahvuuksien näkyväksi tekeminen - opetusstrategiat Motorinen ohjaus kontaktit asiantuntijoihin: MTI (keskittyminen), FMT (toiminta- ja musiikkiterapia) jne Lapsen kanssa työskentely/ Perheneuvola Ohjaus sijaisperheessä Luodaan edellytyksiä työskentelylle kotona

24 Koulu Empaattiset ja sitoutuneet aikuiset, jotka valmiita suunnittelemaan ja järjestämään oppimisympäristön lapsen stressiä vähentäväksi Oppimisympäristön ja metodien hyödyntäminen Psykososiaalinen ohjaus, luokan ilmapiiri Antaa palautetta pienistäkin edistysaskeleista Tarjota tarvittaessa erityisopetusta, tukipalveluita Läksyjentekoapua koulussa

25 Koti Arkipäivän jutustelu Sähköpostiviestintä koulun kanssa Tuki lapselle kotitehtävissä Hyvät arjen rutiinit Lapselle ääneen lukeminen Lautapelien pelaaminen yhdessä

26 Ruotsin kokemuksia SkolFamkartoituksesta1 Lapset ovat lahjakkuudeltaan normaaleja tunne-elämältään suhteellisen toimintakykyisiä minäkäsitys suhteellisen hyvä Mutta: Useimmat alisuoriutuvat koulussa Monet opettajista yliarvioivat lapsen suorituksia Kartoitus ja yksilöllinen tuki lapselle johtavat nopeasti merkittäviin muutoksiin monen lapsen oppimistuloksissa

27 Ruotsin kokemuksia kartoituksesta 2 Lasten tiedollinen suorituskyky parani Keskiarvot paranivat lähes kaikissa pedagogisissa testeissä Lukemisnopeus on lisääntynyt merkittävästi kaikilla lapsilla Vuorovaikutustaidot ja prososiaalisuus ovat parantuneet kaikilla MUTTA: Jotkut lapsista voivat tunne-elämältään huonommin, vaikka he ovatkin edistyneet oppimisvalmiuksissaan. Matematiikan ja sanojen ymmärtämistä tulisi parantaa kautta linjan kehittämällä työskentelytaitoja.

28 Ruotsin SkolFam -mallissa hyväksi koettua 1. Ongelmat nostetaan lapsesta oppimisympäristö-, yhteistyö- ja kysymyksiksi 2. Sijaisvanhempien osaaminen ja lapsituntemus hyödennetään koulussa 3. Lapsen sosiaalityöntekijä voi paremmin turvata lapsen oikeuksien toteutumista koulussa 4. Kartoituksissa painotetaan lapsen edellytysten ja tarpeiden näkyväksi tekemistä 5. Pedagoginen tuki lähtee lapsen tarpeista ja hyödyntää uusimpia tuen muotoja ja välineitä 6. Kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön, myös rehtori mukana 7. Työskentelymalli, jota arvioidaan systemaattisesti

29 Jyväskylän kaupunki SISUKAS kumppanit Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Niilo Mäki-instituutti Lapsiasiavaltuutetun toimisto THL VALTERI verkosto, OKM Jyväskylän yliopisto, Opettajan koulutus ja Psykologian laitos Tampereen yliopisto, Sosiaalityö KASTE, Lapset ja perheet, Itä- ja Keski-Suomi Adoptioperheet ry Emma& Elias ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto