Koulu sijoitetun lapsen silmin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koulu sijoitetun lapsen silmin"

Armas Jurkka
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koulu sijoitetun lapsen silmin Sijoitetun lapsen ja nuoren koulupolun rakentaminen Oppimisen tuen foorumi , Tampere Christine Välivaara ja Leenu Niemelä, Pesäpuu ry

2 Kuuluuko rakkaus kouluun ja lastensuojeluun? Jos arki on koko ajan pelkkää selviytymistä ja sen miettimistä onko fyysisesti tai henkisesti turvassa, niin ei vaan pysty oppimaan... - sijoitettu nuori

3 Nuorten mielestä koulunkäyntiä vaikeuttaa Oli kova pelko epäonnistumisesta Mua kiusattiin, koska asuin sijaisperheessä ja sanottiin, et sun mutsi ei pystyny huolehtimaan susta

4 Mikä tukee selviytymistä koulussa? Usko siihen, että ei ole pelkkä paskakasa. Mulla oli pienluokan ope, josta tuli mulle tosi tärkeä ja joka piti muhun omalla vapaa-ajallaan yhteyttä ja se tuntui kivalta. Tuli olo, että se välitti musta

5 Traumatisoituneella lapsella voi ilmetä kehitysviiveitä Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja minäkäsitykselle Lapsi siirtää turvattomat kiintymysmallinsa uusiin olosuhteisiin. Oppiaines sovitettava kehitystasoa vastaavaksi

Stressin säätely uhkaavissa tilanteissa (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi.

6 Stressin säätely uhkaavissa tilanteissa (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi. Biologiset reagointivalmiudet aiheuttavat säätelemättöminä haittaa itselle ja ympäristölle Ylivirittynyt stressitila, ylivalppaus, kuluttaa voimia ja uhkaa hyvinvointia

7 Kiintymyssuhde on itsesäätelyn perusta Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa. Lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa turvallisuutta, jatkuvuutta rohkeutta tutkia maailmaa, oppia uutta myötätuntoa Yhteiset kokemukset muuttuvat vähitellen lapsen sisäistämiksi tunne- ja itsesäätelytaidoiksi

8 Tunne-elämää ei voi erottaa oppimisesta Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu Aikuisen tärkein työkalu on edistää lapsen turvallisuuden tunnetta ja rakentaa luottamusta

9 Estynyt luottamus = estynyt oppiminen Kroonisessa stressissä hippokampus (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) kutistuu Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa

10 Pääperiaatteita kuuntele, odota, arvosta, selkiytä Vähennä: rangaistuksen sijaan lapselle apua syyllisyyden, häpean ja turhautumisen käsittelyyn käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja ennakointia läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia, toivoa

11 Aikuisen kiintymyskeskeinen asenne avaa luottamuksen lukkoja P layful- leikkisyys L ove - rakkaus A ccepting- hyväksyntä C urious uteliaisuus E mphatic - empaattisuus Aikuisen on avattava lapselle tila olla avoin haavoittuvuuksineen (Hughes 2011)

12 Sijoitetuilla lapsilla on kohonnut riski: Alisuoriutumiseen Heikkoon koulumenestykseen Muita alempaan koulutustasoon ja ilman ammattia jäämiseen Psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin Teinivanhemmuuteen Riippuvuuksiin Itsetuhoisuuteen

Haasteet lastensuojelun ja koulun yhdyspinnoilla Sijaishuoltopaikat ja koulut vaihtuvat Ongelmia tiedonkulussa, yhteistyössä Epäselvät roolit, vastuut ja käytännöt

13 Haasteet lastensuojelun ja koulun yhdyspinnoilla Sijaishuoltopaikat ja koulut vaihtuvat Ongelmia tiedonkulussa, yhteistyössä Epäselvät roolit, vastuut ja käytännöt Lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea Puuttuu tietoa ja osaamista Ongelmalähtöisyys ja leimaaminen Aikuisten uupuminen, kyynistyminen - monialaiset ammattilaiset työpajoissa

ehkäisemiseksi Konsultoiva, liikkuva tiimi

14 Sisukas rakentaa lasta kannattelevan verkoston SISUKAS- malli on sijaishuollon systemaattinen interventio (2-3 v.) sijoitettujen lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Konsultoiva, liikkuva tiimi (stt, erto, psykologi) kuntien apuna Pilotoitu Keski-Suomessa Levittäminen ja juurruttaminen käynnissä Yhteistyössä ruotsalainen Skolfam- verkosto

15 Sisukas-interventio Interventio: 2 3 vuotta Alkukartoitus Suunnitelma/tuki/seuranta Seurantakartoitus

17 Voimavarakeskeisyys Monialainen yhteistyö ja dialogi Jaettu vastuu

19 Jaakon tarina

Sisukas- toiminnan vaikutukset tiedonkulku parani ja monialainen yhteistyö tiivistyi aikuisten valmiudet tukea sijoitettua lasta vahvistuivat lasten osallisuus lisääntyi,

20 Sisukas- toiminnan vaikutukset tiedonkulku parani ja monialainen yhteistyö tiivistyi aikuisten valmiudet tukea sijoitettua lasta vahvistuivat lasten osallisuus lisääntyi, saivat yksilöllistä tukea myönteinen kehitys lasten oppimistuloksissa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa suojaavien tekijöiden vahvistuessa selviytymiskyky paranee koulupudokkuus vähenee

21 Kokemuksia SISUKAS-toiminnasta

22 Materiaalit: verkkokauppa.pesapuu.fi

23 Älyä tunteet koulutukset ja materiaalit: 4-7-v., 7-12-v ja tulossa v. Lyhytelokuvat: Youtube: Pesäpuu ry

24 Millainen on hyvä koulu? oppilas 6lk, 12-vuotta

25 Rakkaus on lapsen kasvun lähde ja perustarve. Rakkautta on huolehtia siitä, että lapsi on turvassa, osallinen ja arvokas lastensuojelun palveluissa. Lastensuojelussa tarvitaan rohkeutta puhua rakkaudesta, ymmärtää sen merkitys lapsen elämässä. Rakkaus on tekoja.

Samankaltaiset tiedostot

KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry

KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa? Jos arki on koko ajan