Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Transkriptio

1 Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos

2 12 Sanallinen arviointi 2

3 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.

4 Arviointi lukuvuoden päättyessä Sanallista arviota voidaan käyttää vuosiluokilla 1-7. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisen tasosta että edistymisestä. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessa käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittain opiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla.

5 Sanallinen arviointi Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

6 Sanallinen arviointi Todistuksissa käytettävästä sanallisesta arvioinnista ei ole valtakunnallista mallia tai säädettyä muotoa. Sanallisenkin arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen eli tietoihin, taitoihin ja työskentelyyn sekä niissä edistymiseen suhteessa tavoitteisiin. Sanallisen arvioinnin tulisi olla myös pedagogisesti suuntautunutta ja perusteltavissa olevaa. Arvioinnin kohteena eivät saa olla oppilaan temperamentti tai henkilökohtaiset ominaisuudet.

7 Sanallinen arviointi Esimerkiksi hymiöiden käyttö voi antaa oppilaille epäselvän tai väärinymmärrykseen johtavan viestin siitä, että kyse olisi pikemminkin arvioinnin antajan tai oppilaan itsensä tunnetilaan liittyvästä asiasta kuin tiedoista, taidoista ja työskentelystä. Myöskään ns. lausepankkien sisältämät sanalliset mallit eivät välttämättä ole hyviä viestimään nimenomaan oppimiseen ja siinä edistymiseen liittyvää näkökulmaa.

8 Sanallinen arviointi Jos lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista arviointia, tulee todistuksesta aina selkeästi ilmetä, onko lukuvuoden opinnoista kussakin oppiaineessa tai oppiainekokonaisuudessa suoriuduttu hyväksyttävästi. Edellä esitetyt on syytä ottaa huomioon myös käyttäytymisen sanallisessa arvioinnissa ja käyttäytymiselle paikallisessa opetussuunnitelmassa asetetuissa tavoitteissa.

9 12 Hyväksi havaittuja käytänteitä jatkuvan arvioinnin tueksi Mukaillen: en_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/p erusopetuksen_oppilaan_arviointi/arviointi_oppimis en_tukena 9

10 1. Arvioinnin muodoista tiedottaminen Oppimisen arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin. Tämän tulisi tapahtua heti lukuvuoden alussa. Oppilaille on tärkeää kertoa, mitä tänä lukuvuonna tulisi oppia ja mitä heiltä odotetaan. Kun oppilaalle ja hänen huoltajalleen on annettu etukäteen tietoa arvioinnin muodoista ja perusteista, niin jälkikäteen on helppoa perustella, miten arviointia on toteutettu.

11 2. Opettajan antama palaute oppimisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä Opettaja antaa oppilaalle kannustavaa ja ohjaavaa palautetta, miten tämä on suoriutunut annetuista tehtävistä, miten osallistuu opetukseen ja miten käyttäytyy erilaisissa koulun tilanteissa. Jokaisen oppilaan suorituksissa on myös myönteisiä puolia, joiden kautta voidaan rakentaa tavoitteita niille osa-alueille, joilla oppilas tarvitsee eniten tukea ja kannustusta.

12 3. Oman työn suunnitteluun ohjaaminen Alkuopetuksessa oppilas osaa kertoa, missä on omasta mielestään hyvä ja missä tarvitsee apua. Hän osaa kertoa, jos jokin asia koulutyössä huolettaa. Vuosi vuodelta oman työn suunnittelu lisääntyy aikuisen ohjauksessa. Suunnitelma voi olla opettajan laatima kysely. Suunnitelma käydään yhdessä opettajan kanssa läpi ja huoltaja voi sitä kommentoida. Suunnitelma voi olla myös haastattelu, missä asiat kirjataan muistiin. Tällaisen kirjallisen haastattelun voi suorittaa myös kouluavustaja tai huoltaja kotona.

13 4. Arviointivihko- tai kansio, portfolio Oppilaalla on käytössään arviointivihko- tai kansio, mihin kerätään oman työn suunnitelmat, itsearvioinnit, erilaiset tuotokset, kokeet, esseet ja muut arvioinnissa käsiteltävät dokumentit. Oppilas työstää opiskelunsa ajan kasvun kansiota tai portfoliota, jota käytetään arviointikeskusteluissa arvioinnin välineenä.

14 5. Keskustelu oppilaan kanssa Opettajan käy säännöllisin väliajoin kahdenkeskisiä keskusteluja oppilaan kanssa oppimisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaan kanssa voidaan tarkastella yhdessä mm. koetuloksia, tarkastaa kirjoitelmia ja käydä keskustelua edistymisestä. Samalla opettajalla on mahdollisuus kuulla oppilaan käsityksiä itsestään oppijana. Keskustelussa voidaan käydä läpi asioita, jotka sujuvat, asioita, joissa on hankalaa ja keskustelua siitä, miten oppilasta voitaisiin parhaiten hänen mielestään auttaa. (Pohjana voi olla oppilaan tekemä itsearviointi oppimisprosessistaan.)

15 6. Vertaisarviointi: oppilas oppilaalle Kun luokassa on avoin ja myönteinen ilmapiiri, niin oppilastoverit voivat antaa vertaispalautetta toisilleen. Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista. Vertaispalautteen antamista tulee opettaa, harjoitella ja ohjata. Oppilaita ohjataan antamaan myönteistä sekä rakentavaa palautetta kaverille. Hyvänä harjoittelun muotona on opettajan antama esimerkki mm. kuvataidetöiden, käsitöiden ja muiden tuotosten käsittelyssä, missä painotetaan kunkin työn myönteisiä puolia. Yhdessä ja yleisesti voidaan pohtia myös kehittämiskohteita seuraavia töitä varten.

16 7. Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana Ryhmäarviointi voi olla suullista tai kirjallista. Ryhmäarviointia voidaan suorittaa ryhmätöiden ja projektien jälkeen: miten onnistuimme, mitä opimme, miten työskentelymme sujui, mikä ei sujunut ja miksi, mitä pitäisi tehdä seuraavalla kerralla toisin jne. Parityön arviointia voidaan harjoitella samalla tavalla kuin ryhmäarviointia. Työpari voi antaa myös toisilleen vertaisarviointia.

17 8. Itsearviointi oppilaan itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan tukijana Oppilas voi kertoa kuvien avulla koulutyöstään ja siihen liittyvistä kokemuksista. Arviointikeskustelussa huoltajan, oppilaan ja opettajan välillä syntyy aitoa keskustelua eivätkä aikuiset puhu keskenään, vaan oppilaasta tulee subjekti. Itsearvioinneissa käytetään usein lomaketta. Lomakkeen avulla voidaan dokumentoida oppilaan, opettajan ja huoltajan näkemyksiä. Se voi olla arviointikeskustelun pohja ja/tai osa portfoliota.

18 9. Arviointikeskustelu Tavoitteena on antaa tietoa oppilaan edistymisestä sekä asettaa tavoitteita tulevalle työskentelylle. Tarkoitus on kuulla oppilaan omia, opettajan ja huoltajan näkemyksiä. Oppilaan vahvuuksia ja kehittämisen alueita voidaan pohtia yhdessä. Keskustelun tulisi olla avointa ja luottamuksellista. Arviointikeskusteluun tulee valmistautua huolellisesti etukäteen ja varata riittävästi aikaa, jotta kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. Arviointikeskustelu antaa huoltajalle mahdollisuuden ottaa esille niitä asioita, jotka kotona ovat tulleet esille.

19 10. Huoltajien sitouttaminen oppilaan koulutyöhön Oppilaiden huoltajat ovat yleensä kiinnostuneita lastensa koulutyöstä. Huoltajat voidaan ottaa mukaan yhteistyöhön antamalla heille tilaisuus lastensa koulutyön tukemiseen. Esimerkiksi erilaisten tehtävien avulla huoltajat saavat tietoa lapsensa koulutyöstä ja sen edistymisestä. Arviointitilanteissa on helpompi käsitellä asioita, kun huoltaja tietää jo asioista enemmän. Esim. Oppilaan läksyistä kyseleminen, matematiikan tehtävien tarkistaminen, ohjeet erilaisiin näyttöihin tai kokeeseen valmistautumisesta tai koetehtävien läpikäyminen.