KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Kantokasken koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa (lisää päivämäärä) Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Jan Melén Arja Pyykkö Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Kantokasken koulussa on 374 oppilasta: 1 lk: 80 opp., 2.lk: 56 opp., 3lk: 58 opp., 4 lk: 62 opp., 5 lk: 65 opp., 6 lk: 52. Opetusryhmiä on 20, joita erityisen tuen pienluokkia 7 ja yleisopetuksen luokkia 13. Koululla toimii varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä, jossa työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Esikoululaisia ryhmässä on 24. Päätoimisia opettajia koulussa on 28 ja koulunkäyntiavustajia 9. Erityisluokkien ja yleisopetusluokkien kesken pidetään yhteisopettajuustunteja opettajien sopimalla tavalla. Kaikilla opetusryhmillä on omat luokkatilat ja yhteistunneilla toimintaa järjestetään erilaisin joustavin ryhmittelyin luokka-asteiden tiloja käyttäen. Oppilaalla on oikeus tuki- ja lisäopetukseen, jos tämän oppiminen vaikeutuu esim. sairauden takia. Laaja-alaiset erityisopettajat työskentelevät yhteistyössä luokanopettajien kanssa keskimäärin 2 tuntia viikossa/luokka. Opetus järjestetään tuolloin joko pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokassa. Koulussa opiskelee 32 maahanmuuttajataustaista oppilaista, joista 25 opiskelee suomea toisena kielenä. S2- opetus toteutetaan pääosin oppilaan luokan omalla suomi äidinkielenä tunnilla. S2-opetuksen lisäopetusta annetaan tarvittaessa pienryhmäopetuksena 1-2 tuntia viikossa. Oppilaiden oman äidinkielen opetus toteutetaan keskitetysti suomenkielisen opetustoimen kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualueen järjestämänä espoolaisissa kouluissa. Kantokasken koulussa pidettävät oman äidinkielen ja ns. ylläpitokielen tunnit ovat keskiviikkoisin klo (saksa ja mandariinikiina). Koulun kirjasto on kaikkien oppilaiden käytössä ja lainauksia tehdään PrettyLib-järjestelmän kautta. Koulukirjastossa pidetään myös kirjallisuuden opetustuokioita. Oppilaan on mahdollista viettää Pause myös kirjasto-pausena, jolloin kirjastossa oppilaiden lukuhetkeä ohjaa opettaja. Kouluruokailu on järjestetty liukuvana luokkakohtaisena järjestelynä klo välisenä aikana. Koulun keittiö on ns. valmistuskeittiö, eli ruoka tehdään omassa koulukeittiössä. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ruokailevat oppilaiden kanssa ns. valvonta-ateriaedulla. Koulussa järjestetään yhteisiä päivänavauksia. Oppilas osallistuu joko Espoonlahden seurakunnan järjestämään päivänavaukseen tai uskontokuntiin kuulumattomille järjestettyyn päivänavaukseen sitä ohjaavan opettajan luokassa. Espoonlahden seurakunnan koulukummi vierailee luokissa myös uskonnon tunneilla ja muilla koulun ja seurakunnan yhteistyötunneilla luokkalaisten valinnaiskurssit (1vvt) järjestetään kymmenen viikon jaksoissa kaksoistunteina syys- ja kevätlukukaudella. Lv:n valinnaiskurssit ovat syyslukukaudella: Köksä, Luontokurssi, Pallopelit, Omat käsityöt, Ohjelmointi ja koodaus, Pelikehittäjät, Kuvis ja Voimaa draamasta sekä kevätlukukaudella Elokuva, Köksä, Pallopelit, Omat käsityöt, Pelikehittäjät, Luonnontiede, Kuvis, ja Voimaa draamasta. Oppilas suorittaa kaksi kurssia lukuvuoden aikana. Valinnaiskurssit arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksessa. Valinnaiskurssien tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin kriteerit kirjataan opetussuunnitelman liitteeksi vuosittain. Joulujuhlan järjestäjinä toimivat luokat 2, 4, ja 6 ja kevätjuhlan järjestäjinä luokat 1,3 ja 5 opettajineen. Lukuvuosi päättyy lauantaina 1.6. lukuvuoden päätösjuhlaan. Kaikki huoltajat kutsutaan joulu- ja kevätjuhliin ja lukuvuoden päättäjäisiin kutsutaan 6.-luokkalaisten huoltajat. Vuoden aikana järjestetään myös muita pienempimuotoisia oppilaiden ideoimia juhlia. Kuudesluokkalaiset kutsutaan kaupungin kaikkien kuudesluokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlaan TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli

3 3. OPETUSTUNNIT Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. LV koulu järjestää joulujuhlan lauantaikoulupäivänä klo Lauantaityöpäivää vastaava vapaapäivä on perjantaina oppitunti oppitunti oppitunti (tai , ruokailu välillä ) 4. oppitunti (tai , ruokailu välillä ) 5. oppitunti oppitunti oppitunti (valinnaiskurssit) Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Retkien ja opintomatkojen aikataulumuutoksista opettaja ilmoittaa huoltajille etukäteen kirjallisesti. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminta on lapselle vapaaehtoista. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuurin tuottamiseen mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kantokasken koulun kerhot: Pikkunäyttis 1-3 luokkalaisille keskiviikkoisin klo Näyttis 4-6 luokkalaisille keskiviikkoisin klo Laulu- ja soittokerho torstaisin klo Koulun kerhojen lisäksi koululla toimii yhteistyötahojen kerhoja seuraavasti: Wau-sporttis 3-4 luokkalaisille maanantaisin klo ja shakkikerho perjantaisin klo KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Luontoretket ja vierailut taide-, kulttuuri- ja liikuntakohteisiin ovat tärkeä osa opiskelua. Vierailut opintoretkipäivinä ovat oppilaalle maksuttomia. Kuudesluokkalaisten leirikoulut ovat muodostuneet koulun toiminnassa perinteiksi. Leirikoulujen rahoituksen järjestää luokan vanhempaintoimikunta yhteisesti sopimallaan tavalla. Leirikouluun osallistuminen on vapaaehtoista oppilaalle ja opettajalle. Leirikoulut syksyllä 2018: 6b Anjalankoski ja 6c Hauho Koulussa ei järjestetä yökouluja. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-

4 opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Kantokaskessa järjestetään oppilaiden ja henkilökunnan yhteisiä urheilutapahtumia koulupäivien aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi lukuvuoden loppuun perinteeksi muodostunut pesäpallo-ottelu sekä salibandy- ja muut pallopelit sekä muut liikuntatapahtumat. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Mia Vasama Taidetestaajat -hanke: Ei käytössä alakouluissa. Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Outi Silvennoinen 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Kantokasken koulu toteuttaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun kevätlukukaudella järjestettävänä Kaskiviikko-projektina. Kuluvan lukuvuoden Kaskiviikko Kantokasken lukupolku (SUKO Lukemisen koulupolku) toteutetaan maaliskuussa luokka-astetiimien yhteistyönä. Oppilaat ideoivat yhdessä opettajien kanssa eri luokka-asteille sopivista sisällöistä ja menetelmistä. Oppilas saa palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelupäivä pidettiin lauantaityöpäivänä 15.9., jolloin opettajat laativat pohjaa projektiviikon luokka-astekohtaisille tavoitteille ja menetelmille vastaamalla kysymyksiin: LUKEVA KOULU Miten tarjoamme lapsille lukevan yhteisön? Mistä opettaja löytää aikaa lukemiselle ja ääneen lukemiselle kaikenikäisille lapsille ja nuorille? Miten varmistamme, että jokaisen oppilaan jokaiseen koulupäivään sisältyy riittävästi lukemista? Millaisia päivittäisiä käytäntöjä meillä on lukutaidon kehittämiseen (esim. lukuläksy, lukudiplomi, lukupiiri)? Miten monilukutaidon kehittäminen näkyy arjessa? Onko koulussamme lukemiseen houkuttelevia paikkoja? Kehitysideoita? Voisimmeko harkita lukumummojen tai -vaarien rekrytointia (MLL)? LUKUTAIDON SYSTEMAATTINEN SEURANTA JA TUKEMINEN Miten Allu-tuloksia hyödynnetään? Millaisia keinoja käytämme tavoitteisiin pääsemiseksi (ikätasoinen lukutaito)? Miten seuraat oppilaiden lukusujuvuuden kehittymistä säännöllisesti lukuvuoden aikana? Miten koteja kannustetaan mukaan lukutalkoisiin? Kodin ja koulun yhteistyö Koulu järjestää yhden koko koulun yhteisen vanhempainillan lukuvuoden aikana (5.9.) Luokat järjestävät 1-3 luokan yhteistä vanhempainiltaa lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi opettaja tapaa kunkin oppilaan ja huoltajan

5 1-2 kertaa lukuvuodessa. Väliarviointikeskustelut käydään marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Maahanmuuttajataustaisten perheiden tapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluita. Koulun vanhempainyhdistys järjestää oppilaille ja huoltajille kouluajan ulkopuolisia tapahtumia ja vanhempainiltoja. Wilma on tärkein välinen kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Henkilö- ja luokkakohtaisten viestien lisäksi Wilmaan kirjoitetaan merkintöjä oppilaan koulunkäynnistä ja kokeiden aikataulu. Viestien luonne on kannustavaa, unohdusten ja huomautusten lisäksi tehdään merkintöjä onnistumisista. Sähköisistä viestimistavoista on sovittu opettajien VeSo-suunnittelupäivässä 8.8. Opettajilla ei ole käytössään työsuhdepuhelimia. Puhelut ja soittopyynnöt otetaan vastaan opettajainhuoneen puhelimessa Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Koululla toimii iltapäiväkerho klo Palvelun tuottaja on Riemukupla-iltapäiväkerhot. ( Iltapäiväkerhossa on kuusi ohjaajaa ja n 71 oppilasta. Palveluntuottaja toteuttaa koulusopimusta, joka allekirjoitetaan elo- syyskuun aikana. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Oppilaat toimivat välituntien aikana EnergianSäästöAgentteina (ESA). He kiertelevät luokissa tarkastamassa, että sähköt on muistettu sammuttaa. ESAt myös toimittavat luokkiin lajitteluastiat, joiden tyhjentäminen on luokan järjestäjien tehtävä. Koulussa kierrätetään paperi-, kartonki-, muovi-, lasi-, metalli- ja biojäte. ESAt litistävät keittiön maitopurkit kierrätykseen. Lukuvuoden aikana järjestetään kaksi ruokahävikin vähentämiskampanjaa yhteistyössä ruokalan kanssa. Energiansäästöstä muistutetaan kaikkia myös marraskuussa, jolloin vietämme sähkötöntä päivää ( Hämärän hyssyt ) sekä maaliskuussa, jolloin sähköt sammutetaan yhdeksi tunniksi koko koulusta (Earth Hour). Koulun ipadit ladataan oman aurinkopaneelin tuottamalla aurinkoenergialla. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Kantokasken koulun opetus järjestetään omalla koululla, eikä siirtymiä muihin kouluihin tapahdu koulupäivän aikana (esim. katsomusaineet). Mahdollisen oman äidinkielen opetukseen kulkemiseen järjestää huoltaja. Retket, vierailut ja erilliset tutustumiskäynnit koulun ulkopuolella ovat osa opiskelua. Koulurakennuksen ja lähipiirin ulkopuolella tapahtuvista opetustilanteista tiedotetaan huoltajaa. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Koulu järjestää itsearviointimalliin kuuluvat oppilas- ja huoltajakyselyt marraskuussa-joulukuussa (oppilaat) ja huoltajat (tammi-helmikuussa). Tuloksia käsitellään henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Arvioinnin tuloksista tehdään yhteenveto, joka esitetään Wilma-tiedotteena huoltajille ja henkilökunnalle. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Oppiaineiden ja -kokonaisuuksien tavoitteet ja arviointiperusteet esitellään oppilaille opintojaksojen alkaessa. Formatiiviset ja summatiiviset arviointitulokset julkaistaan Wilmassa opintojen aikana ja opintojaksojen päättyessä. Tavoitteista keskustellaan myös huoltajan, oppilaan ja opettajan välisissä väliarviointikeskusteluissa. b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Lukutaidon kehittäminen koulun arjessa: monilukutaito (luetaan ja tutkitaan erilaisia tekstejä, kuvia ja tehtäväohjeita...) lukudiplomien suorittaminen 2.-, 4.- ja 6.-luokilla yhdessä lukeminen, parilukeminen, lukupiirit, kirjastopauset, kirjavinkkaukset, kirjatrailerit, yhteistyö kirjaston kanssa, kirjastoauto opettaja lukee ääneen, lukevan aikuisen malli

6 Lukutempaukset: Lokakuu on lukukuu valtakunnallinen lukuviikko huhtikuussa koko koulun lukudiplomijuhla Kirjan ja ruusun päivänä huhtikuussa Ks. lisäksi kohta 6. Monialaiset oppimiskokonaisuudet c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Oppilasparlamenttiin kuuluu oppilaita kaikilta luokilta. Parlamentti kokoontuu kerran viikossa. Keskusteltavat aiheet ovat parlamenttiedustajien esille nostamia. Puheenjohtajat esittelevät parlamentin kokousten muistion rehtorille. Parlamenttia ohjaavat opettajat ovat Paavo Havula ja Heidi Pirhonen. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta ja henkilökunta esitellään opettajille lukuvuoden alussa. Toiminnasta keskustellaan ja siitä pyydetään kehittämisehdotuksia. Oppilashuoltoryhmän jäsenet käyvät luokissa tutustumassa oppilaisiin. He ohjaavat ja konsultoivat opettajia säännöllisesti. YHR kokoaa 1-3 luokkien ilmapiirikyselyn syyslukukauden aikana. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Koulussa toimii opettajien hyvinvointitiimi, jonka tehtävänä on kehittää kouluympäristöä ja koulun toimintakulttuuria jokaisen kouluyhteisön jäsenen hyvinvointia edistäväksi. Pidetään huolta siitä, että kukaan ei jää yksin. c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Toimintakulttuuria kehitetään koulussa tavoitteellisella oppilasparlamenttitoiminnalla. Luokissa oppilaat osallistuvat säännöllisiin luokkakeskusteluihin, joissa jokainen oppilas pääsee vaikuttamaan luokan ja koulun toiminnan kehittämiseen. Päihdekasvatus on osa ympäristöopin opetussuunnitelmaa. III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Koulun digitaaliset oppimisympäristöt ja laitteet hyötykäyttöön viestintää kirjoittamista tiedonhakua tiedonjakoa opiskelun ja työn helpottamista ja monipuolistamista eri työkalujen keinoin. Koulun opiskeluun hankittu atk-laitteisto on jaettu oppilaiden kesken periaatteella 1 kone/2 oppilasta. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät järjestetään Espoossa marraskuussa. Vietämme osallisuuden ja demokraattisen toiminnan teemaviikkoa espoolaisella aiheella Jokainen on rauhantekijä. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Kantokasken koulu toimii Liikkuva koulu-hankkeessa neljättä vuotta. Kuluvalle vuodelle OKM:n tukema Liikkuva Koulu-hanke on myöntänyt hankerahaa 1750 euroa ja koulun omavastuuosuus hankkeessa

7 toimimiselle on 1750 euroa. Hankerahoilla voidaan järjestää vierailuja liikuntapaikkoihin, kutsua kouluun eri liikuntajärjestöjen edustajia tapahtumien vetäjiksi ja hankkia kouluun uusia liikuntavälineitä. Tutoropettajatoiminta, jonka avulla tuetaan uusien opetussuunnitelmien jalkauttamista kouluihin ja digitaalisten menetelmien hyödyntämistä opetuksessa. Koulussa on kaksi tutor-opettajaa, joiden viikoittaiseen työaikaan kuuluu yhteensä kolme ohjaustuntia luokissa/vko. Tutoroinnin aiheet ovat Lukeminen ja Oppimisympäristöjen design-osaaminen. Tutoropettajat suunnittelevat opettajien kanssa aihealueittensa toteuttamistapoja kaikille luokka-asteille. Tutorit työskentelevät samanaikaisopettajina kaikissa opetusryhmissä. Varhennettu kielenopetus: Kantokasken koulu toimii Espoon suomenkielisen opetuksen koordinoimassa Varsa-hankkeessa (VaSaRa). Espoon kieliohjelman mukaisen varhennetun kielenopetuksen (1-2 luokkien A1 ranska ja saksa.) lisäksi Kantokasken koululla toimiva varhaiskasvatuksen esikouluryhmä pääsee koulun kielten lehtoreiden ohjauksessa tutustumaan kielen opiskeluun yhden viikkotunnin ajan. VaSaRa-tuntien tavoitteena on herätellä lasten kielitietoisuutta leikinnällisin ja toiminnallisin menetelmin. Opetushallitus on myöntänyt Kantokasken koululle tukea euroa kansainväliseen kieli ja kulttuurihankkeeseen. (Erasmus + yleissivistävälle koulutukselle Strategiset kumppanuushankkeet, KA229 School Exchange Partnerships) Hankkeen nimi: "Boîte à trésors" promouvoir la diversité culturelle pour valoriser et partager des valeurs communes. Työkielenä on ranska. Hanke mahdollistaa opettajien ja oppilaiden liikkuvuuden partnerimaiden välillä. Vierailuohjelma on seuraava: Henkilöstön koulutustapaaminen La Réunion/ Ranska. Kumppanimaiden opettajien ja oppilaiden projektitapaaminen Bulgariassa huhtikuu Kumppanimaiden opettajien ja oppilaiden projektitapaaminen Kreikassa syyskuu Kumppanimaiden opettajien ja oppilaiden projektitapaaminen Suomessa helmikuussa Kumppanimaiden opettajien ja oppilaiden projektitapaaminen Espanjassa huhtikuu C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Rehtorin poissa ollessa koulua johtavat apulaisrehtorit Johanna Valokari-Pihlasto, p , . etunimi.sukunimi@espoo.fi ja Johanna Kingo-Forsman, p , etunimi.sukunimi@espoo.fi Edellä mainittujen poissa ollessa koulua johtaa erityisluokanopettaja Anneli Vilppo, etunimi.sukunimi@espoo.fi, p VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty ( ) Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin elo-syyskuu 2018 Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Lukuvuoteen on suunniteltu yksi hätäensiapukurssi niille, joilla koulutus on vanhentunut. Koulun henkilökunnasta puolella on voimassa hätäensiaputodistus. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Arja Pyykkö, Miikka Ijäs, Teemu Korhonen, Eeva-Riitta Mäki Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Määräaikaiset opettajat on perehdytetty suunnittelupäivissä , lyhytaikaiset sijaiset perehdytetään valittaessa sijaislistalle.

8 D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma Valinnaiskurssikuvaukset ja arvioinnin kriteerit