Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2016 Loppuraportti Annika Kangasvieri

2 Sisällys ESIPUHE YLEISTÄ HANKKEESTA HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Neuvojien taustat ja koulutus Työturvallisuus TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Näkyvyys tiedotusvälineissä Tiedottaminen ja ilmoitukset YLEISNEUVONTA Puhelin- ja sähköpostineuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Yleisötilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Toteutustapa Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistöjen omistajat Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista PALAUTE TULOKSELLISUUS ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Neuvonnan vaikuttavuus Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi POHJANMAAN JÄSSI-HANKE YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET (lähetetty aiemmin) Liite 1: Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus Liite 2: Kirje, suomenkielinen Liite 3: Kirje, ruotsinkielinen Liite 4: Pöytäkirja, suomenkielinen Liite 5: Pöytäkirja, ruotsinkielinen Liite 6: Arviolomake, suomenkielinen Liite 7: Arviolomake, ruotsinkielinen Liite 8: Kooste palautekyselystä, suomenkielinen Liite 9: Kooste palautekyselystä, ruotsinkielinen Liite 10: Palautelomake, suomenkielinen Liite 11: Palautelomake, ruotsinkielinen

3 ESIPUHE Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan Jässi- hankkeen jätevesikartoituksista ja -neuvonnasta saatuja tuloksia ja hankkeen toimintaa. Hanke toimi Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Hankkeen taustaorganisaationa toimi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen keräämiä kiinteistöjen ja niiden jätevesijärjestelmien tietoja on käsitelty huolellisesti ja tiedot on koostettu siten, että yksittäistä kiinteistöä ei voida tunnistaa. Tähän raporttiin on koottu kaikki hankkeessa kerätyt tiedot. Luvan antaneiden kiinteistöjen tiedot on välitetty myös kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnille on toimitettu kuntien alueilla tehdystä neuvonnasta kunta- ja aluekohtaiset koosteet. Raportin tarkoituksena on antaa tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä hankekunnissa. Lisäksi raportin tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnasta suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin ja hankesuunnitelman sekä rahoituspäätöksen edellyttämiin tehtäviin. Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään hankkeen hallinnointia ja kustannuksia sekä yhteistyötä. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeessa käytetystä työpanoksesta ja sen kohdentamisesta eri työtehtäviin. Luvussa kolme käsitellään tiedotusta ja markkinointia. Luvut neljä ja viisi sisältävät hankkeen pääasiallisen toiminnan kuvauksen sekä tulokset. Lukuun neljä on koottu yleisneuvonnan määrälliset tulokset. Lukuun viisi on koottu hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan tulokset lukumäärinä sekä kartoitustietojen analysoinnista saadut tulokset neuvonta-alueiden jätevesien käsittelystä. Luvussa kuusi on kooste kartoitus- ja neuvontakäynnin saaneiden kiinteistöjen antamasta palautteesta. Luvussa seitsemän tarkastellaan hankkeen tuloksellisuutta valtakunnallista vertailua varten ja luvussa kahdeksan on arvio hankkeen onnistumisesta. Luku yhdeksän kokoaa lyhyesti yhteen Pohjanmaan Jässi-hankkeissa vuosina tehdyn jätevesineuvonnan. Raportti on suomenkielinen, mutta se käsittelee hankkeen sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä toimintaa. Aluekortit ja kuntakohtainen yhteenveto?? on toimitettu ruotsinkielisille kunnille ruotsiksi. Raportin on kirjoittanut hankkeessa pääneuvojana toiminut Annika Kangasvieri. Erityiskiitokset alueen jätevesien käsittelyn tilanteen selvittämisestä kuuluvat kartoitus- ja neuvontakäyntejä tehneille neuvojille.

4 Sivu 4 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.1 Hankkeen tavoite Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Pohjanmaan Jässi -hankkeesta tekemän hankesuunnitelman ( ) mukaan hankkeen tavoitteena oli turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus toiminta-alueella ja sen avulla pitkällä aikavälillä vähentää haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tavoitteet noudattelivat SYKEn laatimaa yleissuunnitelmaa. Tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoa asianmukaisesta jätevesien käsittelystä, lainsäädännön vaatimuksista ja heitä koskevista kunnan vaatimuksista sekä kannustettiin tarvittaessa uusimaan järjestelmä. Kiinteistökohtaisella neuvonnalla arvioitiin tavoitettavan noin kiinteistöä. Yleisneuvonnalla pyrittiin kattamaan muut neuvontapyynnöt, sekä osallistua neuvontapisteen tai tietoiskun muodossa yhteensä noin kymmeneen tilaisuuteen. Hankkeen taustalla olivat vuosien onnistuneesti sujuneet Pohjanmaan Jässi-hankkeet sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n yli 30 vuoden kokemus vesiensuojelutyöstä hankealueella. Yhdistys tekee vesiensuojelutyötä jokineuvottelukuntien kautta, vesienhoidon suunnittelussa ja muiden hankkeiden, kuten 3VYYHTI-vesistökunnostushankkeiden organisoinnissa. 1.2 Hankkeen rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi päätöksellään (EPOELY/5170/2015) Ympäristöministeriön valtionavustusta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Neuvontaa tuli järjestää puolueettomasti, laadukkaasti ja kansantajuisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Rahoituksen edellytyksenä oli, että avustusta käytetään JÄSSI-toimintamallilla tehtyyn kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Neuvonnassa tuli noudattaa Suomen ympäristökeskuksen neuvonnan yleissuunnitelmaa ja SYKE:n koulutuksen mukaisia periaatteita sekä pitää kirjaa kustannuksista. Hankkeen valvojana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimi vesitalousasiantuntija Jenny Skuthälla. 1.3 Hankkeen kulut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle avustuksen neuvontatoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, siten että avustus kattaa kuitenkin enintään 95 % hyväksyttävistä kustannuksista. Omarahoitus muodostui kuntien osalta muun muassa työtilojen, materiaalikustannusten ja postitusten tarjoamisen kautta (v 2016 toteuma yhteensä ). Hankkeen pääkirjalle kirjatut kulut välisenä aikana olivat yhteensä ,53, josta suurin osa koostui palkkakuluista. Toteutuneet matkakulut olivat ennakoitua suuremmat, koska neuvontakohteet sijoittuivat kauas neuvojille osoitetuista työpisteistä. Muut kulut olivat hieman budjetoitua suuremmat, koska yleisneuvontaa tehostettiin esimerkiksi osallistumalla kaksille messuille. Syken kaavalla laskettu vertailuluku (188) osoitti hankkeen kuitenkin olleen edelleen kustannustehokas. Kustannusyhteenveto ja budjettivertailu on taulukossa 1.

5 Sivu 5 Taulukko 1. Yhteenveto kustannuksista Budjetti Toteutunut Palkkakulut , ,37 Matkakulut 7 900, ,20 Muut kulut , ,96 Yhteensä , ,53 Kuntien omavastuu 4 089, ,00 Kustannukset yhteensä , , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, joka osti laatutyön Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Hankesuunnitelman pohjana käytettiin aiempien vuosien jätevesineuvonnasta saatuja kokemuksia sekä Jässi-toimintamallia. Hankesuunnitelmaa mukautettiin rahoituspäätöksen jälkeen vastaamaan saatuja resursseja. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta-alueena ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, teollisuusyrityksiä ja muita vedenkäyttäjiä. Ydintoimintaan kuuluu velvoitetarkkailujen tekemistä, vesistökohtaisia selvityksiä ja kuormituskartoituksia sekä vesienhoidon suunnittelua. Yhdistyksessä toimii myös neljä jokikohtaista rahastoa. Viiden Pohjanmaan Jässi-hankkeen lisäksi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on organisoinut muitakin vesiensuojeluun liittyviä hankkeita, kuten VYYHTIvesistökunnostushanketta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii läntisellä Uudellamaalla. Yhdistys on tehnyt hajaasutusalueiden jätevesineuvontaa vuodesta 2004 ja yhdistys toimii Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:ssä haja-asutusalueiden jätevesien vastaavana jäsenyhdistyksenä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kehitti aktiivisesti Jässi-toimintamallia pilot-hankkeessa vuonna Etelä-Pohjanmaan alueella Jässi-hanke toimi ensimmäisen kerran Vuonna 2013 toiminta laajeni Pohjanmaalle ja vuonna 2014 myös Keski-Pohjanmaalle. Samaan aikaan Pohjanmaan Jässin 2016 kanssa toimi muitakin Jässi-hankkeita muualla Suomessa. Nämä sijaitsivat Pohjois-Karjalassa, Imatran seudulla ja Lappeenrannassa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry haki rahoitusta haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestämiseksi, koska yhdistyksen toiminta-alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän varassa olevia kiinteistöjä. Haja-asutuksen määrä hankkeen yleiseneuvonnan kohdealueella (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alue) on noin vakituisesti asuttua ja vapaa-ajan kiinteistöä. Alueella arvioitiin olevan paljon jätevesijärjestelmien kunnostustarvetta. Toiminta-alueella ei myöskään ollut muita haja-asutuksen kiinteistökohtaista neuvontaa tekeviä hankkeita. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin kesäkuussa 2016 ja sen tarkoituksena oli seurata hankkeen etenemistä ja neuvonnan toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 3 kertaa (taulukko 2).

6 Sivu 6 Taulukko 2. Hankkeen etenemisen seuranta Päivämäärä Paikka Seinäjoki Närpiö Teuva Ohjausryhmä koostui hankekuntien, PYY:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ympäristötarkastaja Hanna Latva-Kiskola Seinäjoen kaupungilta. Jäseniä olivat toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä, vesitalousinsinööri Jenny Skuthälla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä kuntien edustajat Niina Yli- Keturi (Teuvan kunta), Jutta Lillberg-Puskala (Kurikan kaupunki), Karolina Sunabacka (Maalahden kunta), Linda Nordmyr (Närpiön kaupunki), Jukka Kotola (Alavuden kaupunki). Ohjausryhmän sihteerinä toimi hankevetäjä/pääneuvoja Annika Kangasvieri. 1.5 Yhteistyö kuntien kanssa Hankkeessa oli mukana yhteensä kuusi kuntaa: Alavus, Kurikka, Maalahti, Närpiö, Seinäjoki ja Teuva (kuva 1). Kaikki kunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Alavudella, Kurikassa, Seinäjoella ja Teuvalla neuvonta oli suomenkielistä ja Maalahdessa ja Närpiössä pääasiassa ruotsinkielistä. Alavuden kaupunki, Kurikan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Teuvan kunta sijaitsevat Etelä- Pohjanmaalla. Seinäjoki sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueella ja on Etelä-Pohjanmaan alueen keskus ja valtakunnallisellakin tasolla suuri kaupunki yli asukkaan väkimäärällään. Kaupungin taajama-aste on korkea ja viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen osuus on suuri. Seinäjoella neuvontaa on tehty jo useampana vuotena, tällä kertaa neuvontaa kohdistettiin Seinäjoen keskustan lähistöllä sijaitsevan Niemistön tiiviisti asutulle asuinalueelle, Soukkajoen läheisyyteen ja Peräseinäjoelle Kihniönjoen ranta-alueille. Myös Alavus on ollut Jässi-hankkeen kohdekuntana aikaisemmin, vuonna Tänä vuonna neuvontaa kohdistettiin Lapuanjoen vesistöön kuuluvalle Jääskänjärven ranta-alueille, joilla sijaitsee useita vapaa-ajan kiinteistöjä. Asukkaita Alavudella on noin (kuntien verkkosivut 2016) Kurikka kasvoi Jalasjärven liityttyä siihen alkuvuonna 2016 asukasluvultaan Etelä-Pohjanmaan toisiksi suurimmaksi kunnaksi. Entisen Jalasjärven alueella on tehty neuvontaa vuosina 2013 ja Kurikka sijaitsee Seinäjoen ohella Kyrönjoen valuma-alueella. Teuvalla on asukkaita noin Neuvontaa tarjottiin Teuvalla kahdelle pohjavesialueelle Norinkylässä ja Horonkylässä. Horonkylässä sijaitseva pohjavesialue levittäytyy pitkälti myös Närpiön puolelle, jossa tehtiin myös neuvontaa. Närpiön on enimmäkseen ruotsinkielinen kaupunki jossa on paljon kasvihuoneviljelyä. Närpiön lävitse virtaa närpiönjoki ja kaupungilla on lisäksi paljon rannikkoa. Rannikkoa löytyy myös Maalahdesta, noin asukkaan enimmäkseen ruotsinkielisestä kunnasta. Maalahden rannikko on osa Merenkurkun saaristoa, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Maalahdessa on useita kesämökkejä. (Kuntien verkkosivut 2016)

7 Sivu 7 MAALAHTI NÄRPIÖ SEINÄJOKI TEUVA KURIKKA ALAVUS Kuva 1: Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat vuonna 2016 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 11/2016) Osassa kunnista oli voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistöjen tiedot saatiin joko suoraan kunnalta tai kunta antoi tarvittavat työvälineet tietojen hankkimiseksi. Suomenkielisillä neuvojilla päätoimipiste sijaitsi Seinäjoen kaupungin tiloissa, mutta esimerkiksi Teuvalla neuvojille tarjottiin työtilat ja tietokoneen käyttömahdollisuus. Ruotsinkielisen neuvojan päätoimipiste sijaitsi Maalahdessa. Kunnat myös vastasivat kartoitus- ja neuvontakäyntien kirjeiden sekä palautekyselyiden postituksen kustannuksista. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hankkeessa hyvin. 1.6 Muut yhteistyötahot Eniten yhteistyötä tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa yhdistyksen tekemän laatutyön pohjalta. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja tietoa muiden Jässi -hankkeiden kanssa. Jässi - yhteistyön lisäksi valtakunnallinen yhteistyö painottui Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton hajavesityöryhmän kautta tapahtuneeseen yhteistyöhön (taulukko 3). Liiton yhteistyössä ajankohtai-

8 Sivu 8 sia asioita hankekaudella olivat muun muassa lainsäädännön uudistuminen ja siitä viestiminen neuvontatyössä sekä internet-sivujen kehittäminen. Paikallista yhteistyötä tehtiin Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (3VYYHTI)-hankkeen kanssa tilaisuuksien järjestämisessä neuvontaalueella. Myös Evijärvellä käynnissä olevan KOHO-hankkeen kanssa tehtiin pientä yhteistyötä siten, että Jässi-hanke toimitti KOHO-hankkeelle esitteitä ja muuta materiaalia kesätapahtumaan. Hankkeessa pidettiin yhteyttä myös alueella toimiviin muihin rakennusalan korjausneuvojiin. Lisäksi saatiin tietoa jätevesineuvonnan valtakunnallisesta tilanteesta Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman sähköpostilistan ja uutisseurannan kautta. Neuvontakaudella 2016 alueella ei toiminut muita jätevesihankkeita. Taulukko 3. Yhteistyötapaamiset muualla Suomessa Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Aihe Tampere Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry Hajavesityöryhmän kokous Helsinki Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry Hajavesityöryhmän kokous 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Eeva Kaarina Aaltonen vastasi hankkeen talous ja henkilöstöasioista. Laatutyö ostettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Laatutyöhön kuului muun muassa perehdytys, monitorointi ja neuvontatyön malli. Hankkeessa toimi pääneuvoja, yksi vastaava neuvoja ja neljä jätevesineuvojaa (taulukko 4). Taulukko 4. Hankkeen työntekijät Työ Työntekijän nimi Kunnat, joissa toimi Työpanos henkilötyö-kk Hankkeen talous Eeva-Kaarina Aaltonen - x Hankevetäjä/ Annika Kangasvieri Seinäjoki, Teuva 7 Pääneuvoja Vastaava Karl Wikberg Maalahti, Närpiö 5 jätevesineuvoja Jätevesineuvoja Miia-Eveliina Lae Alavus, Kurikka, Seinäjoki 3 Jätevesineuvoja Iida Hyytinen Alavus, Kurikka, Teuva 3 Yhteensä Jätevesineuvojan työnkuvaan kuului pääasiassa: Aikataulujen ja reittien suunnittelu Kiinteistökohtaisten kartoitus- ja neuvontakäyntien tekeminen Neuvontatyö tapahtumien neuvontapisteillä ja tilaisuuksissa Puhelin- ja sähköpostineuvonta Palautekyselyjen toteuttaminen

9 Sivu 9 Pääneuvojan työnkuvaan kuului lisäksi ilmoitusten ja tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen päivittäminen, neuvontatyön organisoiminen ja ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, yhteistyö muiden hankkeiden kanssa, hankkeen etenemisen suunnittelu ja toiminnan sekä tulosten raportointi. Kesäkaudella suurin osa työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja käyntien valmisteluun sekä neuvontapisteisiin erilaisissa tapahtumissa. Kiinteistökäyntien loputtua tärkein työtehtävä oli palautekyselyjen järjestäminen. Myös messuille osallistuminen ja messuosaston valmistelu vei paljon työaikaa. Lisäksi osallistuttiin muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Hankkeen loppupuolella eniten aikaa meni tulosten analysointiin ja raportointiin. Kokonaisraportoinnin lisäksi kunnille toimitettiin alueelliset koosteet aluekortistona sekä kuntakohtaisen koosteet. 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen jätevesineuvojilla oli tutkinto tai meneillään olevat opinnot ympäristötekniikasta ja - teknologiasta. Kaikki neuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutukseen lainsäädäntöön suunnitelluissa muutoksista Vaasassa (videoyhteys Vaasata) sekä haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutukseen Vaasassa (videoyhteys Vaasasta). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koulutti ja perehdytti neuvojat JÄSSI-toimintamalliin Lohjalla. Kaikki jätevesineuvojat olivat tehneet neuvontatyötä jo aiempina vuosina. Neuvojien käynnit monitoroitiin kesä- ja elokuun aikana. Monitoroinnista saatu henkilökohtainen palaute käynneistä käytiin läpi suullisesti ja kirjallisesti. Kaikki neuvojat osallistuivat LUVY:n järjestämään Jässi-neuvojien perehdytykseen sekä SYKE:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutuksiin. Pääneuvoja osallistui näiden lisäksi hankevetäjän koulutukseen sekä vesiensuojeluyhdistysten liiton koulutuspäiville. Taulukko 5. Koulutukset Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Aihe Tammisaari Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Hankevetäjän koulutus ry Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus: lainsäädäntö Lohja Länsi-Uudenmaan vesi ja Ympäristö Jässi-neuvojien perehdytys ry Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus Kuortane Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Vesiensuojeluyhdistysten liiton koulutuspäivät 2.3. Työturvallisuus Yksin tehtäviä kiinteistökäyntejä varten käytössä oli jo aikaisempina vuosina käytössä ollut ilmoittautumiskäytäntö. Muutamia käyntejä tehtiin pyynnöstä myös normaalin aikataulun klo 8 16 ulkopuolella. Edellisten vuosien tapaan neuvojien kiinteistökäyntien osoitetiedot ja aikataulut olivat sekä muiden neuvojien että kunnan tiedossa. Lisäksi käyntien tunnelmia ja kokemuksia käytiin läpi koko päivän kestäneessä neuvojatapaamisessa sekä yhdistyksen yhteisten tapaamisten aikana. Neuvojille tarjottiin käyttöön tärkeimmät käytännön työskentelyyn tarvittavat suojavarusteet, kuten hansikkaat ja käsien desinfiointiaine.

10 Sivu 10 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Pohjanmaan Jässi -hankkeeseen liittyen julkaistiin alueen tiedotusvälineissä yhteensä kolme lehtiartikkelia ja yksi radiouutinen (taulukko 6). Hankkeeesta julkaistujen juttujen sävy oli positiivinen ja informatiivinen. Taulukko 6. Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Päivämäärä Media Otsikko Yle Jätevesineuvoja lainsäätäjän sekoilusta: Sanoo asetus mitä tahansa, haitta voi tuntua naapurin nenässä Tejuka Jätevesineuvonta jatkuu syksyyn Yle Svenska Många bristfälliga avloppssystem i Österbotten Radio Yle Vega Många bristfälliga avloppssystem i Österbotten 3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset Hankkeessa julkaistiin myös maksettuja lehti-ilmoituksia neuvonnan käynnistymisestä sekä tilaisuuksiin liittyen, sekä ilmoituksia kuntatiedotteissa (taulukko 7). Taulukko 7. Hankkeen ja kuntien ilmoitukset Pvm/tiedote Julkaisu Aihe Maksaja Vasabladet Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Epari Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Tejuka Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Viiskunta Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Vasabladet Jässi-hanke Vasara-messuilla Pohjanmaan Jässi-hanke Österbottens Jässi-hanke Vasara-messuilla Pohjanmaan Jässi-hanke Tidning Vaasan Ikkuna Jässi-hanke Vasara-messuilla Pohjanmaan Jässi-hanke Hanketta esiteltiin ohjausryhmän ja kuntien lisäksi erilaisille hankkeen taustaorganisaatioon ja kohdekuntiin liittyville ryhmille (taulukko 8). Taulukko 8. Hankkeen esittely muissa kuin neuvontatilaisuuksissa Päivämäärä Paikka Tilaisuus Kurikka PVY:n kevätkokous Vaasa Kyrönjokityöryhmän kokous Seinäjoki/ Nurmo Lapuanjoen neuvottelukunnan kokous Kalajoki/ Himanka Lestijoen neuvottelukunnan kokous Kruunupyy/ Alaveteli Perhonjoen neuvottelukunnan kokous Vaasa Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Vaasa Korjausneuvojien alueellinen tapaaminen Kruunupyy PVY:n syyskokous

11 Sivu 11 Hankkeen alkamisesta tiedotettiin tiedotteella Jätevesineuvonta jatkuu pohjalaiskunnissa kesällä Tiedotetta jaettiin koko PVY:n toiminta-alueen kunnille sekä lehdistölle. Myös ELY-keskus tiedotti neuvonnan jatkumisesta Seuraavan kerran tiedotettiin elokuussa Mökin jätevesiasiat kuntoon kertarysäyksellä, jolloin tiedotettiin mökillä tehtävistä uudistus- ja parannustoimista sekä loppukesän ja alkusyksyn tulevista tapahtumista, joissa neuvontaa on tarjolla. Syksyllä hanke jakoi Vesiensuojeluyhdistysten liiton tiedotteen Pysy ajan tasalla jätevesiasioista jätevesioppaan avulla Lisäksi tiedotettiin Vasara- ja Kauppiasmessuille osallistumisen yhteydessä, ensimmäisenä Vasara-messuista Vasara-messuilla tarjolla tietoa hajajätevesistä ja lainsäädännöstä ja toisen kerran Kauppiasmessuista Vesistö ja jätevesiasiat kuntoon!- Tietoa Kauppiasmessuilta paikalta F281. Neuvontakäynneistä kiinteistönomistajia tiedotettiin kirjeitse. Tapahtumista ja ajankohtaisista asioista kirjoitettiin kuntien verkkosivuille ja erityisesti hankkeen omille verkkosivuille, jotka olivat suomenkielisenä osoitteessa ja ruotsinkielisenä osoitteessa Lisäksi kunnat pyrkivät ilmoittamaan tapahtumista ja kiinteistökohtaisesta neuvonnasta verkkosivuillaan. 4 YLEISNEUVONTA 4.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Pohjanmaan Jässi -hankkeen painopiste oli kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa. Yleisneuvontaa tarjottiin koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Yleisneuvontaa annettiin tilaisuuksissa, puhelimitse ja sähköpostitse (taulukko 9). Yhteensä yleisneuvonnalla tavoitettiin 348 henkilöä. Taulukko 9. Muu yleisneuvonta Puhelinneuvonta Sähköpostineuvonta Muu neuvonta Yhteensä Alavus Kurikka Maalahti Närpiö Seinäjoki Teuva Muualla Yhteensä Yleisneuvonnassa käytettiin samoja neuvontamateriaaleja kuin kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja lisäksi muita aiheeseen liittyviä esitteitä. Näitä oli muun muassa Hyvä jätevesien käsittely (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2011) ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta (Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö, 2011) sekä esite lainsäädäntöön suunnitelluista muutoksista Haja-asutuksen jätevesisäädökset muuttuvat (Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö 2016). Myös Kuivakäymäläseura Huussi ry:n esitteitä Sisäkuivakäymälän ABC-hankinta (2014) ja Sisäkuivakäymälän ABClaitemallit (2014) oli jaettavaksi lisätietona sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille.

12 Sivu Neuvontapisteet tapahtumissa Erilaisissa tilaisuuksissa hankkeella oli neuvontapiste yhteensä 15 kertaa (taulukko 10). Tilaisuudet olivat luonteeltaan neuvontaa ja esitemateriaalin jakamista neuvontapisteellä ja saattoivat lisäksi sisältää lyhyen esittelyn jätevesiaiheista. Yleensä tapahtumissa neuvotuilla oli jokin tietty yksilöity kysymys tai pulma, johon he toivoivat vastausta. Taulukko 10. Neuvontapisteet tapahtumissa Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Teuva Teuvan kesämarkkinat 3 Laihia Laihian markkinat 10 Närpiö Tomatkarnevalen 26 Alajärvi Rokulipäivät 12 Vimpeli Kesämarkkinat 12 Maalahti Maalahden kotiseutupäivä 19 Lappajärvi Lappajärven markkinat 5 Kuortane Kuortaneen kuhinat 7 Vaasa Köpingin markkinat 16 Jalasjärvi Aukusti-markkinat 11 Lestijärvi Muikkumarkkinat 16 Kokkola Kalamarkkinat 60 Kurikka Asu ja elä-tapahtuma 13 Vaasa Vasara-messut 93 Pietarsaari Kauppiasmessut 36 Yhteensä 339 Tilaisuuksien osalta päästiin tavoitteeseen tarjota yleisneuvontaa koko hankealueelle. Tilaisuuksiin osallistuttiin sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan että Pohjanmaan alueilla. Neuvonnasta noin neljäsosa oli ruotsinkielistä, muutoin neuvontatapahtumat olivat lähinnä suomenkielisiä. Ulkotiloissa olleiden tapahtumien kävijämääriin vaikutti muun muassa vallitseva säätila. Hankkeessa käytettiin kohtalaisen suuri taloudellinen ja ajallinen panostus Mustasaaressa järjestettyihin Vasara-messuihin (kuva 2). Panostus kuitenkin kannatti ja näkyvyyyden kannalta messuille osallistuminen oli onnistunut niin etukäteistiedotuksen kuin messuosaston osalta. Vasaramessuilla hanke pääsi ohjelmalavalle pitämään lyhyen tietoiskun jätevesiaiheista kumpanakin messupäivänä ja lisäksi ruotsinkielinen Yle tuli haastattelemaan sekä radiota että internet-sivuilla julkaistua juttua varten. Vasara-messuilla oli paljon ruotsinkielistä neuvontaa ja jonkin verran suomenkielistä ja kävijöissä oli sekä vakituisen asutuksen että vapaa-ajan asutuksen kiinteistönomistajia. Myös Kauppiasmessuilla oli kävijät lähinnä ruotsinkielisiä, mutta myös suomenkielisiä oli neuvottavien joukossa. Kauppiasmessuilla kävijöissä ei ollut yhtä paljon haja-asutusalueiden omakotitalojen omistajia, kuin Vasara-messuilla, mutta myös näillä messuilla kesämökki- ja kuivakäymälät kiinnostivat. Kauppiasmessuilla osastolla oli Jässi-hankkeen lisäksi 3VYYHTI-hanke kertomassa vesistökunnostusaiheista.

13 Sivu 13 Kuva 2: Jässi-hanke osallistui Vasara-messuille näytteilleasettajana (Kuva: Marjut Mykrä) 4.3. Yleisötilaisuudet Muiden järjestämiin asukasiltoihin tai muihin tilaisuuksiin osallistuttiin kerran (taulukko 11). Hanke osallistui Vaasan Vähässäkyrössä Rannat kuntoon ja ravinteet kiertoon-hankkeen päättävään te taan, jossa kuulijoita oli 2 kpl. Tilaisuus pidettiin lähinnä keskustelumuotoisena vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Paikallaolijoita kiinnosti erityisesti lainsäädäntöön suunnitteilla olevat muutokset sekä erilaiset käsittelyvaihtoehdot. Taulukko 11. Muiden järjestämät tilaisuudet Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Vaasa/Vähäkyrö Rannat kuntoon ja ravinteet kiertoon-te ta 2 Yhteensä 2 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 5.1 Toteutustapa Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia on analysoitu tarkemmin liitteessä 1, Haja-asutuksen jätevedet hankekunnissa Tilannekatsaus Neuvontakäyntejä tarjottiin Jässi -toimintamallin mukaisesti niin kutsutulla nuohooja-periaatteella. Jätevesineuvontaa tarjottiin kiinteistönomistajille lähetetyllä kirjeellä, jossa tarjottiin aikaa kiinteistökäynnille (liitteet 3 ja 4). Kirje lähetettiin noin viikkoa ennen ilmoitettua ajankohtaa. Jos aika ei sopinut, sitä saattoi siirtää tai halutessaan kiin-

14 Sivu 14 teistönomistajalla oli myös mahdollisuus perua käynti kokonaan. Joissain tapauksissa kiinteistönomistaja ei halunnut neuvontakäyntiä tai käynnille ei löytynyt sopivaa aikaa, mutta neuvontaa haluttiin kuitenkin jossain muodossa. Tällöin kiinteistönomistajaa neuvottiin puhelimitse ja lähetettiin tarvittaessa myös neuvontamateriaalia postitse. Ennen kiinteistölle menoa tarkistettiin kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesi- ja ranta-alueisiin sekä viemärin toiminta-alueeseen ja laajennussuunnitelmiin mikäli nämä oli tiedossa. Lainsäädännön epävarman tilanteen vuoksi neuvonnassa pyrittiin painottamaan herkkiä alueita. Jos kunnalta ei saatu kartta-ohjelmaa tai KTJ-tunnuksia käyttöön, käytettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämää avointa karttapalvelua, Kansalaisen karttapaikkaa ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kerättiin tietoa muun muassa kiinteistön käytöstä ja pyrittiin selvittämään nykyisen jätevesijärjestelmän ikä ja tyyppi sekä siihen kuuluvat osat. Kartoituksen tiedoista täytettiin muistio käynnistä (liitteet 4 ja 5). Tarkoituksena oli myös saada yleisempää tietoa käytössä olevista järjestelmätyypeistä ja niiden tasosta. Kartoitustietojen perusteella käynnillä annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (liitteet 6 ja 7). Arvioinnissa käytettiin valtakunnallisesti käytössä ollutta neliportaista asteikkoa. Neuvontaosiossa kerrottiin lainsäädännöstä, jätevesien ympäristövaikutuksista ja nykyaikaisista jätevesijärjestelmistä. Yhteen neuvontakäyntiin käytettiin aikaa noin tunti. Käyntejä suunniteltiin yleensä kuusi yhdelle päivälle, vapaa-ajan asuntojen ollessa kyseessä saatettiin käyntejä tarjota 6-8 kpl päivää kohden. Kahdella alueella neuvontaa tarjottiin 7 kpl päivässä, niin että neuvonnalle ja kiinteistölle siirtymisiin oli varattu aikaa vain tunti. Tämä aiheutti välillä kiireen tuntua, mutta tiivisti päivää ja poisti mahdollisista peruutuksista johtuvia pitkiä tyhjiä taukoja päivässä. Pääneuvoja teki kiinteistökäyntejä kolmena päivänä viikossa, muut neuvojat 4 päivänä viikossa. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa tarjottiin kaikilla kiinteistöillä sama neuvontamateriaali (lueteltuna alla), josta jätettiin pois ne esitteet, joita kiinteistön omistaja ei katsonut tarvitsevansa. Lisäksi suomenkielisillä alueilla tarjottiin lisäksi Suomen ympäristökeskuksen tekemää lyhyttä esitettä lainsäädäntöön suunnitelluista muutoksista, josta saatiin ruotsinkielinen käännös vasta neuvontakauden lähestyessä loppuaan. Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2015) / Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen kylätoiminta ry ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2015) Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Kuntakohtainen ohje jätevesijärjestelmän uusimisesta (Pohjanmaan Jässi) Lista alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Pohjanmaan Jässi) Käyttö- ja huolto-ohjeet (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Käyttöpäiväkirja (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n malli) Neuvojilla oli lisäksi mukana muun muassa lisätietoa kunnallisesta viemäröinnistä ja jätehuoltomääräykset, sekä kunnan omia toimenpide- ja selvityslomakkeita, jos tällaisia oli olemassa. Jos kiinteistönomistaja halusi lisää tietoa jostakin tietystä jätevesien käsittelyyn liittyvästä asiasta, sitä lähetettiin neuvontakäynnin jälkeen postitse tai tarkennettiin sähköpostin avulla.

15 Sivu 15 Kartoitus- ja neuvontakäynti tehtiin yhteensä 384 kiinteistöllä (taulukko 12). Jässi-toimintamallilla käyntiä tarjottiin 945 kiinteistölle, joista toteutui 382. Toteumaksi saatiin 40 % (taulukko 13). Pyynnöstä käynti tehtiin kolmeen kohteeseen, joista yhdessä tehtiin vain neuvonta. Yhteensä 41 kiinteistönomistajaa halusi neuvontaa ilman kartoitusta. Taulukko 12. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Lähetetyt kirjeet Kartoitus- ja Neuvonta, Toteuma % neuvontakäynti ei kartoitusta Alavus ,3 Kurikka (2 pyydettyä) 10 25,4 Maalahti (1 pyydetty) 43,1 Närpiö ,0 Seinäjoki ,9 Teuva ,3 YHTEENSÄ ,4 Jos neuvontakäynti peruttiin, kiinteistönomistajilta ei kysytty syytä perumiselle, mutta monet kuitenkin ilmoittivat, minkä vuoksi eivät halua käyntiä. Usein syyksi ilmoitettiin, että nykyinen jätevesijärjestelmä on kunnossa tai tietoa oli jo saatu. Käyntiä ei tehty myöskään silloin jos ketään ei ollut paikalla tai kirje ei ollut tavoittanut kiinteistön omistajaa. Joskus käynti peruttiin vasta paikan päällä. Peruutuksen yhteydessä kiinteistönomistajille tarjottiin neuvontamateriaalia postitse tai kiinteistöllä, riippuen peruutustilanteesta. Neuvontamateriaalia tai puhelimessa annettua neuvontaa sai yhteensä 90 kiinteistönomistajaa. Jos kiinteistöllä ei ollut ketään paikalla, jätettiin kiinteistölle tiedote jätevesineuvonnasta, jossa oli neuvojan yhteystiedot. Hajajätevesiä koskevan lainsäädännön epäselvyys ja siihen suunnitellut muutokset aiheutti toteuman pysymisen huonompana edellisvuoden tapaan. Käyntiä tarjoava kirje haluttiin pitää edellisuvuoden tapaan käynnin vapaaehtoisuutta korostavana. Vapaa-ajan kiinteistöjä oli jonkin verran kartoitetuista kohteista. Mikäli kiinteistöllä on vähäinen jätevesimäärä, kiinteistönomistajat ovat yleensä hyvin perillä jäteveden käsittelyn riittävyydestä. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Suurimmassa osassa (63 %) kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkkään saostuskaivokäsittelyyn ilman jatkokäsittelyä (kuva 3). Usein vanhat saostussäiliöt olivat myös puutteellisia muun muassa pohjarakenteiden sekä t-haarojen osalta. Kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliössä puhdistetun jäteveden purku oli tyypillisesti johdettu ojaan ja harvemmin maaperään. Aina purkupaikoista ei ollut lainkaan tietoa. Kaikkien jätevesien käsittelyyn käytettyjen saostussäiliöiden lisäksi kiinteistöillä oli käytössä muitakin jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näistä eniten oli käytössä yksinkertainen maaperäkäsittely, joka tarkoittaa jätevesien johtamista maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon avulla. Yksinkertainen maaperäkäsittely oli käytössä lähinnä vapaa-ajan kiinteistöillä, mutta myös muutamalla vakituisesti asutulla kiinteistöllä, joissa osassa muodostui vähäistä suurempia määriä jätevettä. Kartoitetuissa kohteissa esiintyi lisäksi kaikkien jätevesien maahanimeytystä, umpisäiliöitä

16 Sivu 16 kaikille jätevesille, laitepuhdistamoita sekä umpisäiliön ja muun käsittelyjärjestelmän, kuten saostussäiliön, maahanimeytyksen tai yksinkertaisen maaperäkäsittelyn yhdistelmiä. Muut-osio käsittää mm. imeytyksen harmaille vesille, saostussäiliö harmaille vesille, umpisäiliön ja maasuodattamon tai pienpuhdistamon yhdistelmät sekä kohteet, joissa on ulos kannettu vesi. Noin puolet vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ja luvuilla. Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä neljäsosa oli rakennettu vuosina , seuraavaksi yleisin rakennusvuosikymmen oli 1990-luku. Nykyaikaisia, asetuksen vaatimukset täyttäviksi arvioitavia järjestelmiä oli vähän, ja nämä olivat yleensä maasuodattamoita tai laitepuhdistamoita. Vuoden 2004 jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä oli 25 vakituisesti asutulla kiinteistöllä. Useimmiten kyseessä oli laitepuhdistamo, mutta myös maasuodattamoita ja umpisäiliöitä sekä umpisäiliön ja saostussäiliön yhdistelmiä esiintyi. Kuva 3. Kartoitetuilla kiinteistöillä käytetyt jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla kohteilla 5.3 Kiinteistöjen omistajat Vuoden 2016 neuvonnan yleissuunnitelman (2015) mukaisesti kartoitus- ja neuvontakäyntien pääpaino oli vakituisesti asutuissa kiinteistöissä, joten niitä oli neuvotuista kohteista suurin osa. Vakituisesti asuttuja oli kohteista 80 %, loput olivat vapaa-ajan käytössä. Vapaa-ajan kiinteistöt eivät yleensä olleet vesivarustelultaan yhtä varusteltuja kuin vakituisesti asutus. Osa vapaa-ajan käytössä olevista kiinteistöistä oli kuitenkin ollut aiemmin vakituisesti asuttuja, joten niissä oli tavanomainen varustelutaso. Kotitaloudet olivat kooltaan keskimäärin 2,2 henkilöä. Vapaa-ajan kiinteistöillä käyttäjämäärät olivat vaihtelevia ajallisesti sekä hajonta oli suurta. Keskimääräisesti vapaa-ajan kiinteistöjä käytettiin 32 päivää vuodessa, käyttöpäivien vaihdellessa vain muutamasta päivästä jopa 180 käyttöpäivään. Vain 5 % kiinteistönomistajista aikoi muuttaa kiinteistön vesivarustelua seuraavien viiden

17 Sivu 17 vuoden aikana. Suurin osa suunnitelluista muutoksista olisi kiinteistön veden käyttöä lisääviä, vain muutama olisi vedenkäyttöä vähentäviä toimia. Noin 20 %:lla ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen kiinteistönomistajalla oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa (66 %) ei täytä asetuksen puhdistustasovaatimusta kuva 4.). Ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä uusimistarve on 77 % (kuva 5.). Uudistamistarve vaihteli eri kuntien välillä (kuva 6). Vaihtelua on usein myös kunnan eri alueiden välillä. Arvio kiinteistön jätevesijärjestelmästä annettiin neljäportaisella asteikolla, joka määriteltiin seuraavasti: punainen: akuutti uudistamistarve, eli järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään sininen: vähäinen jätevesimäärä Kuva 4. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve

18 Sivu 18 Kuva 5. Arvioitu jätevesijärjestelmän uusimistarve (ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä) ALAVUS KURIKKA MAALAHTI NÄRPIÖ SEINÄJOKI TEUVA Kuva 6. Arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve kunnittain (ilman vähäisiä jätevesimääriä). Alavuden vähäisempi uusimistarve johtuu vapaa-ajan kiinteistöjen suuremmasta osuudesta. Suomen ympäristökeskuksen tekemän valtioavusteisen jätevesineuvonnan 2013 koosteen (2014) mukaan nuohoojamallilla toimineiden jätevesihankkeiden kartoittamista vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmistä keskimäärin 67 % oli uudistamistarpeessa. Pohjanmaan Jässi-hankkeen kartoitus- ja neuvontakäynneillä vastaava osuus oli n. 79 %. Mikäli ikävapautetut jätetään laskematta,

19 Sivu 19 uudistamistarve olisi n. 75 %. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on kartoitetuissa kunnissa valtakunnallista tasoa enemmän uusimistarpeessa olevia jätevesijärjestelmiä. Uusimistarpeen arvioinnin lisäksi kiinteistönomistajia opastettiin järjestelmän dokumentoinnissa. Jos jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet puuttuivat, kiinteistölle jätettiin yleinen käyttö- ja huolto-ohje kyseistä jäteveden käsittelymenetelmää varten. Useimmiten kiinteistöillä oltiin hyvin perillä järjestelmän tarvitsemista huolto-toimenpiteistä, vaikka niitä ei olisi kirjallisena ollutkaan. Kunnostamista tai seurantaa tarvitsevissa kohteissa neuvottiin esimerkiksi fosforinpoiston tehostamisesta ja täyttymishälyttimen lisäämisestä umpisäiliöön sekä maaperäkäsittelyn toimivuuden seurantaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnit on taulukoitu Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti (taulukko 13). Lisäksi kaksi kiinteistöä oli saanut arviointikriteereistä poikkeavan arvion ja yksi jätetty arvioimatta, koska selkeää arviota ei voitu antaa. Taulukko 13. Yhteenveto hankekunnissa tehdyistä kartoitus- ja neuvontakäynneistä (taulukkopohja Suomen Ympäristökeskus 2014) 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 2 1 Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 14 0 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 3 0 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 17 0 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 12 0 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 8 0 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 7 2 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 0 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 28 2 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 61 - Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 6 3 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 8 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3

20 6 PALAUTE Sivu 20 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 2 Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 2 2 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 2 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 0 Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 0 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 9 9 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 3 51 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt 1 - Yhteensä Kartoitus- ja neuvontakäyntien päätyttyä kiinteistöiltä pyydettiin palautetta. Palautekyselylomakkeet lähetettiin kunnissa Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 374 kappaletta ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 115 kappaletta. Vastausprosentiksi saatiin 31 (taulukko 14). Palautekyselyn kooste on liitteinä 7 ja 8 ja palautelomakkeet liitteinä 9 ja 10. Taulukko 14. Pohjanmaan Jässin palautekyselyn vastausaktiivisuus Kunta Lähetetyt (kpl) Vastauksia (kpl) Vastausprosentti (%) Alavus Kurikka Maalahti Närpiö Seinäjoki Teuva Yhteensä Kuvassa 7 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. 93 % vastaajista totesi käynnin sujuneen hyvin tai ok. Vastaajien mielipiteessä onnistumisesta oli hieman eroja kuntien välillä, missä luultavimmin oli taustalla useita eri tekijöitä, kuten vapaa-ajan kiinteistöjen suurempi osuus neuvotuista kiinteistöistä Alavudella tai tyytyväisyys kunnan toimintaan. Kunnissa, joissa uudistamistarvetta oli eniten, oli myös keskivertoa enemmän ok -vaihtoehdon valinneita vastauksia kuin hyvin - vastauksia.

21 Sivu 21 Kuva 7. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui Haja-asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut 67 % kysymykseen vastaajista. Vastaajista 28 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. Jätevesiasioiden tuntemus voi johtua esimerkiksi kuntien aktiivisesta tiedottamisesta sekä lainsäädäntömuutoksesta johtuvasta median tiedottamisesta. Vain 5 % vastaajista kuuli asiasta ensimmäisen kerran vasta kartoitus- ja neuvontakäynnillä. Tietolähteenä oli selvästi useimmin ollut tiedotusvälineet, joista tietoa oli saanut 57 vastaajaa. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta (45 vastaajaa). Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että neuvonta oli maksutonta ja että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä. Tärkeänä pidettiin myös neuvonnan puolueettomuutta ja tiedon saamista. Vastaajista 8 oli luullut käynnin olevan pakollinen, mutta näistäkin käynnin vastaanottaneista vain yhden mielestä käynti sujui huonosti. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä (kuva 8). Kuva 8. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen

22 Sivu 22 Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n = 107) suurin osa (92 kpl) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Osa vastaajista (22 kpl) oli tehnyt neuvojan heille ehdottaneita huoltotoimenpiteitä. Muutamat olivat tehneet jätevesiselvityksen, kunnostanut nykyistä järjestelmää tai kysellyt hintatietoja suunnitelmista tai jätevesijärjestelmistä tai hankkinut muuta tietoa. Järjestelmän oli uusinut yksi vastanneista, kuten myös suunitelman oli teettänyt yksi vastaajista. Palautekyselyn avoimiin kysymyksiin oli listattu kiinteistökäynnin parhaiksi puoliksi hyvä ja henkilökohtainen keskustelu, neuvojan asiallisuus ja tietämys sekä tiedon saanti. Kritiikkiä sai puolestaan lainsäädäntö, kiinteistökäyntien aikataulutus sekä toivottiin neuvojilta tarkempaa laite- ja hintatuntemusta. Lisäksi palautekyselyssä tuli esille kiinteistönomistajien toivomus kunnallisen viemäröinnin järjestämisestä ja laajennusaikataulujen tiedottamisesta. 7 TULOKSELLISUUS Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta (taulukko 15). Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tehokkaampaa toiminta on ollut.

23 Sivu 23 Taulukko 15. Hankkeen laskennallinen tuloksellisuus (SYKE:n mukaan) Hankkeen kokonaiskulut = hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. x kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. y kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. z kpl talouksia Kun vertailuluvun laskentakaavaan sijoitetaan Pohjanmaan Jässin luvut x = 438 (puhelin, sähköposti, jätevesi-illat, muut tilaisuudet), y = 41 (henkilökohtainen neuvonta) ja z = 384 (kartoitus- ja neuvontakäynti), sekä hankkeen kulut euroa (sisältäen kuntien omavastuuosuudet), saadaan hankkeen vertailuluvuksi 188. Tämän tuloksen perusteella näyttää siltä, että hankkeessa oli kyse kustannustehokkuuden kannalta onnistuneesta neuvonnasta Vertailuluku aiemmissa Pohjanmaan Jässi-hankkeissa on ollut 225,4 (2012), 183,6 (2013), 153,7 (2014) ja 230,8 (2015). Jässi -pilottihankkeessa vuonna 2011 saatiin vertailuluvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012). Vuoden 2016 Pohjanmaan Jässi-hankkeen kustannustehokkuus on edesllisvuoteen verrattuna erityisen hyvä. Hankkeen tulokselliseen onnistumiseen vaikuttaa todennäköisesti neuvojien aikaisempi kokemus neuvontatyöstä. Näin neuvontatyö pääsi alkamaan nopeasti ja tehokkaasti. Neuvojat pystyivät edellisvuoden kokemuksen perusteella päättelemään, ettei neuvontakäyntien toteuma nouse kovinkaan korkeaksi, joten käyntejä tarjottiin ajoittain hyvinkin tiukan päiväaikataulun mukaisesti. Neuvontakausi myös jatkui ruotsinkielisellä alueella pitkälle syksyyn. Hankkeessa hyödynnettiin yleisneuvonnan tilaisuuksia paljon osallistumalla useille kesämarkkinoille ja erilaisille messuille. 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA 8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Kohdekuntien valitsemille kiinteistöille lähetettiin hankesuunnitelman mukaisesti 945 kirjettä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuma pysyi edellisvuoden tapaan matalana, mutta hankkeessa tehdyillä 384 käynnillä kuitenkin saavutettiin käynnin tavoite. Yleisneuvonnan tilaisuuksia on ollut useita koko PVY:n toiminta-alueella. Kaikki neuvonnasta kiinnostuneet ovat saaneet neuvontaa. Yhteensä neuvontaa saaneita on noin 860 hlö. Kiinteistökäynneistä saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Hanke on lisäksi toiminut myös puolueettomasti sekä kaksikielisesti kaikessa toiminnassa. Jätevesineuvojien neuvontakäyntien monitorointi on taannut että neuvonta on laadukasta ja kansantajuista. Jätevesiaiheisia asukasiltoja ei hanke järjestänyt, mutta oli mukana asukasillassa, jossa käsiteltiin lisäksi muita ympäristöasioita.

24 Sivu Neuvonnan vaikuttavuus Ympäristöministeriö tiedotti ehdotuksesta lainsäädännön kohtuullistamiseksi Vuonna 2015 ilmoitetut suunnitellut muutokset ja lievennykset viimeistään pysäyttivät jätevesijärjestelmien uudistamisen, ja sama linjaus näytti jatkuvan myös neuvontakautena Mikäli nykyinen järjestelmä ei aiheuttanut ongelmia kiinteistönomistajalle, ei jätevesijärjestelmän uudistamiselle nähty tarvetta ainakaan ennen lainsäädännön selkiytymista. Myös niillä kiinteistöillä, joissa omistajakin näki uudistamistarpeen konkreettisena, saatettiin jäädä odottamaan lainsäädäntöä ja sen vaatimuksia. Hankkeessa kuitenkin painotettiin myös jätevesien käsittelyn ympäristönsuojelullisia sekä viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä lainsäädännön vaatimusten lisäksi. Pohjanmaan Jässi-hankkeessa ei tehty erillistä vaikuttavuuskyselyä uusimistarpeessa oleville kiinteistöille 2016, koska kaikille neuvotuille kiinteistöille on vuosittain lähetetty palautekysely. Palautekyselyn avulla saatiin heti kiinteistökäyntien päättymisen jälkeen asiakaspalautetta sekä neuvotuilta kiinteistöiltä tietoa tehdyistä toimenpiteistä ja etenemisestä. Yleisin toimenpide neuvontakäynnin jälkeen oli jaettuun materiaaliin tutustuminen, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten nykyisen järjestelmän kunnostamista oli tehty jonkin verran. Neuvontakäyntien jälkeen oli yksi kiinteistönomistaja ilmoittanut uudistaneensa järjestelmänsä. Pitkän aikavälin vaikuttavuudesta palautekysely ei kuitenkaan kerro. 8.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Jätevesineuvonnalla saadaan kiinteistönomistajalle muodostettua selkeä kuva siitä, mitä lainsäädäntö heiltä vaatii ja minkälaisia tiukempia määräyksiä kunnilla voi jätevesien käsittelylle olla. Lainsäädännön keskeneräisyyden myötä pystyttiin neuvontakäynneillä kertomaan varmasti vain nykyisestä lainsäädännöstä ja esittämään todennäköisyyksiä siitä, minkälaisia muutoksia on tulossa. Tarkemmin neuvonnassa voitiin keskittyä nykyiseen järjestelmään ja sen toimivuuteen, sekä mahdollisten käsittelyvaihtoehtojen esittelyyn. Usein kiinteistönomistajilla ei ollut täyttä tietoa siitä, kuinka nykyistä järjestelmää huolletaan. Kiinteistönomistajilla ei myöskään aina ollut tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Tiedottamisessa on keskitytty pitkälti lainsäädäntömuutoksista tiedottamiseen. Lievennysten tullessa voimaan jää todennäköisesti monilla kiinteistönomistajilla vanhat ja tehottomat järjestelmät käyttöön, eikä uudistamistoimenpiteitä enää suoriteta, jolloin näiden vanhojen järjestelmien asianmukainen käyttö ja huolto ovat jatkossa tärkeitä. Esimerkiksi saostuskaivojen lietteiden tyhjennys oli monilla alueilla puutteellista eikä lietteiden jatkokäsittelystä ollut aina tietoa tai jatkokäsittely oli puutteellista. Alueittaisella lietteiden tyhjennyksellä on päästy siihen tilanteeseen, että saostussäiliöitä tyhjennetään edes kerran vuodessa, ja lietteet käsitellään asianmukaisesti. Tämä on nostanut kuitenkin kustannuksia tyhjennykselle niin, että ennen kahdesti vuodessa säiliönsä tyhjentävät saattavat tyytyä vain kertaan vuodessa, vaikka tiheämpi tyhjennysväli olisi tarpeen. Pohjanmaan Jässi-hankkeen yhteistyössä Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan- 3VYYHTIhankkeen kanssa on osoittanut, että kiinteistönomistajilla on huoli omasta lähivesistöstä ja siitä halutaan pitää huolta. Usein ei kuitenkaan tiedosteta sitä, miten omien jätevesien käsittely voisi osaltaan parantaa lähiympäristön tilaa. Kiinteistönomistajien on myös hankala käsittää sitä, miksi ennen säädökset täyttävä ja silloin toimiva järjestelmä ei enää ole riittävä, ellei ongelmia näistä ole koettu. Moni kiinteistönomistaja kuitenkin on ilmaissut ärtymyksensä muun muassa liettyviin ojiin

25 Sivu 25 sekä hajuhaittoihin myös ns. kuivalla maalla. Yleisötilaisuuksissa neuvontaa ja oman mielipiteensä saavat kuuluviin myös ne, jotka näkevät jätevesien asianmukaisen käsittelyn tarvittavana toimenpiteenä haja-asutusalueilla. Keskustelua tulisi ohjata pois lainsäädännön yksityiskohdista siihen, mitä hyötyä riittävällä jätevesien käsittelyllä on ja miten nykyistä järjestelmää käytetään ja huolletaan ja mikä on niiden toimintaperiaate. Neuvonnan tehokkuus todennäköisesti lisääntyisi vielä, jos toiminta olisi pitkäjänteisempää kussakin kunnassa. Vain vuoden kerrallaan jatkuva toiminta asettaa haasteita toiminnan suunnitteluun, työntekijöiden rekrytointiin ja pohjatyön tekemiseen kunnissa. Myös kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä saattaa tulla ilmi tarvetta esim. iltatapahtumaan tai neuvontaan jollain toisella kunnan alueella, jota ei enää hankkeen puitteissa keretä järjestämään. Vuosittain vaihtuvat alueet johtavat siihen, että hankkeen tunnettavuus ei kaikilla alueilla ole niin hyvä. Toisaalta siten saadaan tavoitettua enemmän kiinteistönomistajia kattavasti koko toiminta-alueella. Oman erityishaasteensa toimintaan tuo viime vuosina entistä myöhempään keväällä saatava rahoituspäätös, minkä vuoksi osa kesän parhaasta kiinteistökäyntien kaudesta menetetään.

26 Sivu 26 8 POHJANMAAN JÄSSI-HANKE Pohjanmaan Jässi-hanke on tehnyt jätevesineuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2012 kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin Etelä-Pohjanmaalla. Vuodesta 2013 mukaan tuli myös Pohjanmaa ja vuodesta 2014 Keski-Pohjanmaa (kuva 9). Yleisneuvontaa on tehty kaikkina vuosina koko alueella. KOKKOLA KRUUNUPYY PEDERSÖRE KAUSTINEN UUSIKAARLEPYY MUSTASAARI VÖYRI HALSUA EVIJÄRVI VETELI KAUHAVA LAPPAJÄRVI LAPUA MAALAHTI ALAJÄRVI SOINI SEINÄJOKIKUORTANE NÄRPIÖ KURIKKA ALAVUS TEUVA KURIKKA, ent.jalasjärvi Kuva 9. Pohjanmaan Jässi-hankkeiden kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnat (Karttapohja: Maanmittauslaitos 09/2016) Vuosina hankkeessa on tehty yhteensä noin 3300 kartoitus- ja neuvontakäyntiä kiinteistöillä (taulukko 16). Lisäksi yleisneuvonnalla eli yleisemmällä tasolla jätevesiasioista kertomalla on tavoitettu yhteensä yli 2400 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa on saanut 242 kiinteistönomistajaa(taulukko 17). Jos lasketaan neuvottujen kiinteistöjen osuus arvioidusta kiinteistöjen kokonaismäärästä alueella, kiinteistökohtainen neuvonta on kattanut vakituisesta asutuksesta