Lapin hajajätevesihanke 2012 Väliraportti

Transkriptio

1 Ohjausryhma nkokous Lapin hajajätevesihanke 2012 Väliraportti Jätevesihanke

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisa llys 1. YLEISTÄ HANKKEESTA HANKKEEN RAHOITUS HANKKEEN KULUT HANKKEEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA MUUT YHTEISTYÖTAHOT HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJA JA VASTUUHENKILÖ HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN TIEDOTUS JA MARKKINOINTI LEHTIJUTUT JA -ILMOITUKSET RADIO JA TELEVISIO YLEISNEUVONTA PUHELIN-, HENKILÖKOHTAINEN- JA NETTINEUVONTA SEKÄ YLEISÖTILAISUUDET JÄTEVESI-ILLAT JA MUIDEN JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT NETTISIVUT JA SOSIAALINEN MEDIA JÄTEVESIOPPAAN LAATIMINEN JÄTEVESINEUVONNAN POWERPOINT TIETOJEN KERÄÄMINEN JÄTEVESISUUNNITTELIJOISTA RAKENTAMISNÄYTÖKSET VALOKUVIEN KERÄÄMINEN KUIVAKÄYMÄLÄTIETOUDEN LEVITTÄMINEN KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI TOTEUTUSTAPA KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN TASO JA OMISTAJAT NEUVOTTUJEN KIINTEISTÖJEN SIJAINTI JA IKÄVAPAUTUS SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ SEKÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET KIINTEISTÖJEN VEDENHANKINTA JA VARUSTELU KIINTEISTÖKÄYNTIEN YHTEENVETOTULOKSIA ANNETUISTA MENETELMÄ- JA TOIMINTATAVOISTA KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI

3 SISÄLLYSLUETTELO 5.1 TOTEUTUSTAPA KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN TASO JA OMISTAJAT NEUVOTTUJEN KIINTEISTÖJEN SIJAINTI JA IKÄVAPAUTUS SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ SEKÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET KIINTEISTÖJEN VEDENHANKINTA JA VARUSTELU KIINTEISTÖKÄYNTIEN YHTEENVETOTULOKSIA ANNETUISTA MENETELMÄ- JA TOIMINTATAVOISTA ARVIO PROJEKTISTA TÄLLÄ HETKELLÄ PALAUTE TULOKSELLISUUS ARVIO HANKKEEN TÄHÄN ASTISESTA ONNISTUMISESTA... 27

4 1. YLEISTÄ HANKKEESTA 1 1. YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen tavoitteena on pinta- ja pohjavesien suojelu sekä ympäristön suojelu jakamalla puolueetonta tietoa kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä. Kiinteä yhteistyö hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien kanssa on ehdoton edellytys hankkeen onnistumiselle. Hanke tekee neuvontatyötä, johon työkaluiksi tarvitaan mm. vesihuollon kehittämissuunnitelmia, ympäristönsuojelumääräyksiä ja muuta paikallistietämystä kunnasta. Neuvonnan kohderyhmä on haja-asutusalueella asuvat viemäriverkostojen ulottumattomissa olevat, niin vakituisten kuin vapaaajan asuntojenkin omistajat. Hankkeen tavoitteena on välittää haja-asutusalueen viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tietoa jätevesien käsittelyä koskevan lainsäädännön vaatimuksista ja niistä keinoista joilla vaadittuihin puhdistusvaatimuksiin päästään. Hankkeessa selvitetään kiinteistönomistajille myös lainsäädännön mahdollistamat poikkeamiset ja poikkeamisen hakumenettely. Tietoa jaetaan vesi-wc:n vaihtoehtoisista mahdollisuuksista. Neuvonnan lopputuloksena kiinteistöjen omistajien mahdollisuus arvioida oman järjestelmänsä määräysten mukaisuutta paranee. Neuvontatyö toteutetaan SYKE:n laatimien yleissuunnitelmien mukaan. 1.1 HANKKEEN RAHOITUS Hankerahoitusta on haettu Lapin ELY-keskukselta, joka päättää ympäristöministeriön avustusrahan jakamisesta. Hanke on saanut 100 %:sen avustuksen. Avustuksen turvin Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksellä on ollut mahdollisuus ottaa hanke hoitaakseen. Hankeavustukset on saatu seuraavasti: Haku pvm Päätös pvm Määräraha Avustus ( ) Ennakko pvm Ennakko ( ) Maksatus pvm Maksatus ( ) Käytetty ( ) * , , Vuoden 2010 määrärahasta jäi käyttämättä euroa.

5 1. YLEISTÄ HANKKEESTA HANKKEEN KULUT Hankkeen kulut ovat esitettynä alla olevassa taulukossa Kaikki yhteensä Palkat 37896, , , , , , ,89 Sosiaalikulut 7954, , , , , , ,85 Matkalaskut, majoitus 6633, , , , , , ,26 Koulutuskulut 966,17 0,00 656,50 648,28 393, ,39 Muut henkilökuntakulut 213,82 0,00 0,00 0, ,82 Kokouskulut 340,39 337,7 496,46 665,10 755,31 145, ,12 Ilmoituskulut 2069, , , , , , ,57 Toimistokulut, tilintarkastus 1560,77 222,19 445, , ,44 975, ,67 Puhelinkulut 607, , ,13 554,86 641,05 435, ,86 Jätevesineuvontamateriaali 3517,80 0,00 0,00 421, ,44 Jätevesitilaisuudet ,44 68, , ,25 Jätevesiesite 0,00 202,95 0,00 0, ,40 74, ,00 Työterveyskulut -291,75 375,87 83,62 167,74 YHTEENSÄ 61760, , , , , , , HANKKEEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Hanke toteutetaan Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen hallinnoimana. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toimintaalueellaan. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton jäsen. Vuonna 2016 yhdistykseen kuului 30 jäsentä. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävä on ohjata hankkeen toteuttamista ja valvoa varojen käyttöä hankkeessa. Hankkeen ohjausryhmä Risto Romakkaniemi Erkki Lehtoniemi Aapo Mäenpää Satu Portti Lapin ELY keskus, vesihuoltotarkastaja Rovaniemen kaupunki, ympäristöpäällikkö Keminmaan kunta, ympäristöpäällikkö Napapiirin Residuum, suunnittelupäällikkö

6 1. YLEISTÄ HANKKEESTA 3 Petri Nieminen Tiina Havela Riitta Vilmilä Kittilän kunta, ympäristösihteeri Tervolan kunta, rakennustarkastaja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry, toiminnanjohtaja Hankkeen ohjausryhmästä erosivat toukokuussa 2014 Markku Isometsä ja Maiju Ikonen. Kittilän kunta ilmoitti , että Kittilän kuntaa edustaa ohjausryhmässä Petri Nieminen. Tervolan kunta esitti Tiina Havelaa ohjausryhmään. Petri Nieminen ei osallistu ohjausryhmän toimintaan Ohjausryhmän on kokoontunut seuraavasti: Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna 2015 Vuonna 2016 Vuonna (ek) (ek) (ek) (ek) (ek)) (ek) ek = etäkokous 1.4 YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA Lapin jätevesihanke 2012 projektin toiminta-alueella on 21 kuntaa. Kuntien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Kuntien viranhaltijat ovat osallistuneet ahkerasti kunnissa / kaupungeissa toteutettaviin jätevesi-iltoihin. Osassa jätevesi-iltoja paikalla on ollut useampi kunnan edustaja. Mikäli kunnan edustaja ei ole päässyt osallistumaan jätevesi-iltaan hän on antanut paikkakuntakohtaiset tiedot. Kunnan edustajien osallistuminen tilaisuuksiin on tärkeää, sillä heidän paikallistuntemuksensa on korvaamaton apu. 1.5 MUUT YHTEISTYÖTAHOT Erilaiset kyläyhteisöt, metsästysseurat, nuorisoseurat, yms. toimijat ovat olleet hyviä yhteistyökumppaneita. Tällaiset yhteisöt ja seurat tiedottavat omia tiedotuskanaviaan pitkin jätevesineuvontatilaisuuksista ja heidän kauttaan oikeaa jätevesitietoa saadaan vietyä eteenpäin niillekin, jotka eivät tilaisuuksiin pääse osallistumaan.

7 1. YLEISTÄ HANKKEESTA 4 Napapiirin Residuum Oy:n kanssa (kolmen kunnan jäteyhtiö) on tehty paljon yhteistyötä. Kaksi kuljetusyritystä ja kolme rautakauppaa ovat luvanneet jätevesineuvojan osallistua heidän tilaisuuksiinsa. Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa on käyty tapahtumissa. 1.6 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJA JA VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilö Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:stä on ympäristöinsinööri (AMK) Riitta Vilmilä, ja hankkeelle palkattuna jätevesineuvojana yhdyskuntateknikko Kyösti Saarijärvi. Vastuuhenkilö työskentelee projektissa osa-aikaisesti ja jätevesineuvoja on ollut kokopäiväisenä asti. Jätevesineuvojan sijaisuutta hoiti projektin vastuuhenkilö tuntityönä. Vastuuhenkilö hoiti projektia kokopäiväisenä jätevesineuvojana Työ jatkui tuntityönä, sillä syksy ja talvi ovat hiljaisempaa aikaa. Jätevesineuvoja Saarijärven työsopimus on päättynyt Jätevesineuvojana aloitti rakennusinsinööri (AMK) Mikael Keränen. Hankkeen vastuuhenkilö on huolehtinut taloushallinnosta ja projektin kokousjärjestelyistä. Lisäksi hän on opastanut jätevesineuvojan työhön. Neuvontatilaisuuksien jälkeen vastuuhenkilö ja jätevesineuvoja ovat yleensä käyneet puhelinkeskustelun neuvontatilaisuuden pääkohdista. Jätevesineuvoja on sopinut jätevesineuvontatilaisuuksista, pitänyt kuntiin, yms. yhteistyötahoihin yhteyttä, huolehtinut neuvontatyöstä ja neuvontatyön raportoinnista. Ohjasryhmän kokouksissa on esitelty tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat tuleviksi toimenpiteiksi. Ohjausryhmän jäsenet edustavat erilaisia tahoja ja ovat näin ollen antaneet monipuolisesti tukea ja hyviä neuvoja projektityöntekijöille. 1.7 HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN Alla olevassa taulukossa on esitetty hanketyötekijöiden käymät koulutukset. Merkintä X tarkoittaa, että koulutukseen on osallistuttu etäyhteyden välityksellä. pvm Koulutus Jätevesineuvoja Vastuuhenkilö Haja-asutuksen teemapäivä X Haja-asutusalueiden jätevesineuvojien koulutus X X Käytä kuivana -seminaari X Haja-asutusalueiden jätevesineuvojien koulutus X X Haja-asutuksen teemapäivä X X Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus X Jäteveden käsittelymenetelmät ja kuivakäymälät, neuvojan työ X

8 1. YLEISTÄ HANKKEESTA Haja-asutuksen vesihuollon teemapäivä X Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus X X Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus X X Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, lakipäivä Haja-asutuksen vesihuollon teemapäivä ja lainsäädäntökoulutus X X Jätevesineuvojalla ja hankkeen vastuuhenkilöllä oli tilaisuus tutustua Alakorkalon jätevedenpuhdistamon toimintaan opastetun kierroksen yhteydessä.

9 2. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 6 2. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 2.1 LEHTIJUTUT JA -ILMOITUKSET Jätevesineuvontatilaisuuksista on tiedotettu paikallislehdissä maksetuilla ilmoituksilla tilaisuutta edeltävällä viikolla. Joskus on tarjottu tiedotteita lehtiin ennen tilaisuuksia. Ilmoitusten lisäksi neuvontatilaisuuksiin osallistuvat lehtitoimittajat ovat julkaisseet jätevesineuvontaan liittyviä artikkeleita. Jätevesineuvonnasta tiedottamisessa kyläyhdistykset ja kunnat ovat auttaneet kovasti käyttämällä omia tiedotuskanaviaan, esim. kyläyhdistyksen tiedotuslehteä, kunnan nettisivuja, jne. Alla on esitetty tähän mennessä olleet lehti-ilmoitukset tai jutut. Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta kiinteistönomistajia tiedotettiin kunnittain sen mukaisesti, minkä kunnan alueella neuvoja kulloinkin liikkui. Edellisviikolla neuvottavalla alueella ilmestyvässä lehdessä julkaistiin maksettu ilmoitus kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta. Vuonna 2016 maksettujen ilmoitusten lisäksi alueen sanomalehdet Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat sekä 3 ilmaisjakelulehteä julkaisivat heille lähetetyn lehdistötiedotteen. Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta tiedotettiin kuntien verkkosivuilla tapahtumat/ajankohtaista palstoilla sekä menoinfo.fi verkkosivulla. Vuonna 2017 lähetettiin Lappilaisiin lehtiin lehdistötiedotteita liittyen lainsäädäntömuutokseen ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan sekä hajajätevesiviikon yhteydessä Yhteensä Lehtijutut 5 kpl 7 kpl 2 kpl 2 kpl 9 kpl 4kpl 29 kpl Maksetut ilmoitukset Ilmaiset ilmoitukset 11 kpl 13 kpl 12 kpl 16 kpl 18 kpl 15 kpl 85 kpl 3 kpl 6 kpl 2 kpl 9 kpl 8 kpl 1 kpl 29 kpl Liitteessä 1 on tarkemmin listattu medianäkyvyyden toimenpiteet. Kuntien ja kyläyhdistysten, yms. tahojen kaikkia tekemiä juttuja tai ilmoituksia ei ole saatu itselle tai löydetty netistä. Voidaan arvioida, että paikallislehtien avulla tieto jätevesitilaisuuksista on saatettu melkeinpä kaikkien Lapin maakunnan asukkaiden ulottuville. Neuvontahanke on aktivoinut tiedotusvälineitä tekemään juttuja myös projektin ulkopuolisesti jätevesiasiasta.

10 2. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI RADIO JA TELEVISIO Jätevesineuvontatilaisuuksista ja kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta on ilmoitettu radiossa neuvontatilaisuuden pitopaikan kuuluvuusalueen mukaan, joko Lapin Radiossa tai Radio Perämeressä menovinkeissä. Menovinkeissä ilmoittaminen on ilmaista. Jätevesineuvoja oli YLE Perämeren radiohaastateltavana ja Pohjois-Suomen alueuutisissa. Televisiossa Ylen kanavalla Lapin alueuutisissa oli uutinen tarjottavasta kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta. Yle Kemin toimittaja haastatteli puhelimitse jätevesineuvojaa, jonka pohjalta tekivät uutisen Radioon ja verkkosivuilleen, joka oli otsikoitu: Lapissa jätevesineuvojan saa puhelinsoitolla kotiinsa.

11 3. YLEISNEUVONTA 8 3. YLEISNEUVONTA 3.1 PUHELIN-, HENKILÖKOHTAINEN- JA NETTINEUVONTA SEKÄ YLEISÖTILAISUUDET Puhelinneuvonta on keskittynyt erilaisten tilaisuuksien jälkeiseen aikaan. Puhelinneuvonta aloitettiin Puhelinneuvonta tukee neuvontatilaisuuksia ja antaa mahdollisuuden saada tietoa alaan liittyvistä asioista myös henkilökohtaisesti. Jätevesineuvojan liikkuessa erilaisissa paikoissa ihmiset ovat tulleet kyselemään jätevesiasioista. Nettineuvontaa eli sähköpostitse tapahtuvia kyselyitä on tullut vähemmän. Alla on yhteenvetotaulukko tähänastisesta puhelin- henkilökohtaisen- ja nettineuvonnan määrästä (hlö) 2013 (hlö) 2014 (hlö) 2015 (hlö) 2016 (hlö) 2017 (hlö) Yhteensä Puhelin Henkilökohtainen Tietokone Yleisötilaisuudet YHTEENSÄ JÄTEVESI-ILLAT JA MUIDEN JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT Jätevesi-iltoja on järjestetty eri puolilla Lapin maakuntaa. Tavoitteena on ollut, että jokainen jätevesineuvonnasta kiinnostunut henkilö voisi osallistua neuvontatilaisuuteen ilman, että matkanpituus olisi este. Suuriosa neuvontatilaisuuksista on ollut projektin järjestämiä yhdessä kunnan ja/tai kyläyhteisöjen kanssa. Jätevesineuvojaa on pyydetty myös erilaisiin tapahtumiin jakamaan jätevesitietoutta. Vuonna 2015 jätevesineuvoja on osallistunut erilaisiin tapahtumiin Kuva 1. Mökkiläistilaisuus Posiolla kunnanvaltuustosalissa 2016

12 3. YLEISNEUVONTA 9 enemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2016 varsinaisia jätevesi-iltoja ei järjestetty neuvonnan painottuessa kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja neuvoja osallistuikin eri tapahtumiin lähinnä kutsuttuna. Alla on yhteenveto tähän mennessä olleista jätevesi-illoista ja muista tapahtumista, tarkemmin jätevesi-illat ja tilaisuudet on esitetty liitteessä 2 ja Yhteensä Jätevesi-illat (kpl) Osallistujat (hlöä) Muut tilaisuudet kpl/hlö (luennot ja esitelmät) 2/75 1/ keskiarvo kävijää / jätevesi-ilta 9,7 11,6 11,5 7,9 5 9,1 Kunnat joissa tilaisuuksia pidetty (kpl) Muut tapahtumat /osallistujat / / 889 7/ /912 5/800 3/- Jätevesineuvoja osallistui Rovaniemen, Sodankylän ja Tornion viranomaisten järjestämille seminaaripäiville vuonna Osallistujissa oli myös suunnittelijoita. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. jätevesijärjestelmien suunnitteluun liittyvistä asioista sekä poikkeuksista, joiden ratkaisemiseen ympäristönsuojelulaki antaa kuntien viranomaisille mahdollisuuden tulkinnalle. Lisäksi Ely-keskuksen Risto Romakkaniemi kertoi vesihuoltolakiin esitetyistä muutoksista. Vuonna 2015 ja 2016 ei ole tullut kutsua viranomaisten päiville. Alkuvuodesta 2017 ei ollut tarkoituksenmukaista osallistua tapahtumiin tai järjestää tilaisuuksia, koska odotettiin ympäristönsuojelulain ja nk. hajajätevesiasetuksen muutosten voimaantuloa. 3.3 NETTISIVUT JA SOSIAALINEN MEDIA Nettisivujen valmistaminen kilpailutettiin lähettämällä tarjoukset kolmelle nettisivuja valmistavalle yritykselle, joista valittiin taloudellisesti edullisin vaihtoehto Adkioski Oy. Nettisivut avattiin syyskuun alussa vuonna 2012, jonka jälkeen mm. neuvontatilaisuuksien ajankohdat ja paikat on julkaistu sivustolla sekä tiedotettu kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Vuoden 2017 tammikuussa avattiin jätevesineuvonnan viestinnän tueksi Facebook sivu. Sivu on Facebookissa nimellä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry Jätevesineuvonta. Sivulla jaetaan ajankohtaista tietoa vesiensuojeluun liittyen sekä sivua käytetään lehti-ilmoitusten lisäksi kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta ja tapahtumista tiedottamiseen.

13 3. YLEISNEUVONTA JÄTEVESIOPPAAN LAATIMINEN Jätevesiopas on valmistunut kesäkuussa 2013 ja esitteitä on painettu yhteensä 5000 kpl:tta. Esitteistä 3450 kpl:tta on toimitettu kunnille ja hankkeelle 1000 kpl:tta sekä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:lle 550 kpl:tta. Adkioski on päivittänyt netissä olevaan jätevesioppaaseen siirtymäajan pidennyksen. Tilaisuuksissa jaettaviin jätevesioppaisiin siirtymäajan muutos korjattiin käsin ja liimattiin SYKE:stä saatu tarra siirtymäajan muutoksesta. Uusia jätevesioppaita ei tilata, sillä jätevesimääräyksiin voi tulla muutoksia. Yhdistyksen käytössä olleet oppaat on jaettu asiakkaille tapahtumissa ja kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä. Yhdistyksen jaettavana olleet oppaat loppuivat loppukesästä Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa opas havaittiin hyväksi materiaaliksi ja erityisesti oppaan takasivun pelkistetyt kuvat jätevesien käsittelyjärjestelmistä koettiin neuvonnassa hyödylliseksi materiaaliksi havainnollistamaan erilaisia järjestelmiä. 3.5 JÄTEVESINEUVONNAN POWERPOINT Jätevesineuvontaa käsittelevä POWERPOINT- esityksen asiasisältö on valmis. 3.6 TIETOJEN KERÄÄMINEN JÄTEVESISUUNNITTELIJOISTA Yhtenä tehtävänä on laatia lista pätevistä suunnittelijoista. Listaa olisi ollut tarkoitus jakaa kiinteistökäyntien yhteydessä sitä tarvitseville. FISE:n pätevyys listalla ei ole Lappilaisia suunnittelijoita. Pyydettiin ja Sulvi ry:n Lapin jäsenyhdistyksen puheenjohtajaa ja sihteeriä kertomaan suunnitelmia laativalle jäsenistölleen, että halutessaan saavat nimensä koostettavalle listalle. Sulvi ry:n kautta saatiin kahden suunnittelijan yhteystiedot. Kysyttiin sähköpostitse, josko rakennusvalvontaviranomaiset luovuttaisivat pätevikseen katsomien suunnittelijoiden yhteystietoja. Yhteistietoja ei saatu kunnista, ainoastaan yksi pyyntö siitä, että laadittava lista luovutettaisiin kunnan käyttöön. Pätevien suunnittelijoiden listan laatiminen osoittautui lähes mahdottomaksi, joten kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä kiinteistönomistajia on ohjeistettu kysymään tarvittaessa kunnan viranomaisilta suunnittelijoiden yhteystietoja.

14 3. YLEISNEUVONTA RAKENTAMISNÄYTÖKSET Rakentamisnäytöstä ei ole pidetty. Rakentamisnäytös pidetään, mikäli sopiva kohde löytyy ja neuvontatyön aikataulu sen sallii. 3.8 VALOKUVIEN KERÄÄMINEN Neuvoja on ottanut valokuvia kohteista kiinteistökohtaisen neuvonnan yhteydessä. Kuvia otettaessa on kiinteistönomistajalta pyydetty lupa valokuvan ottoon ja kuvan myöhempään mahdolliseen käyttöön. 3.9 KUIVAKÄYMÄLÄTIETOUDEN LEVITTÄMINEN Kuivakäymälätietoutta on levitetty niin yleisötapahtumissa kuin kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneilläkin. Asiasta kiinnostuneille on jaettu Huussi ry:n Sisäkuivakäymälän A-B-C opas sarjaa sekä elokuusta 2016 alkaen jaettavana on ollut 100 kpl Huussi ry:n esitettä Suomalaiset kuivakäymälät ja harmaiden vesien käsittely. Koska kyseisessä esitteessä esitellään vain yhden valmistajan harmaavesisuodatin, lisättiin esitteen väliin saatekirje, jossa tiedoksi annettiin ympäristöhallinnon verkkosivuston osoite ja että kyseiseltä sivulta saa tietoa erilaisista käsittelyjärjestelmistä sekä laitemalleista ja valmistajista. Vuonna 2016 yleisötapahtumissa kuivakäymäläesitteet olivat suosittuja. Huussi ry:ltä on tilattu esitteitä jaettavaksi Lapin kuntiin viranomaisille, jotka voivat jakaa niitä edelleen kuntalaisille. Jaettavana on 600kpl esitepaketteja, johon kuuluu seuraavat esitteet; sisäkuivakäymälän A-B-C kolmeosainen esitesarja, Suomalaiset kuivakäymälät ja harmaiden vesien käsittely, 10 kovaa kuivakäymälöistä ja Huussi ry:n tiedotuslehti Kuivike. Jokaisessa esitepaketissa on liitteenä Huussi ry:n ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:n saatekirje. Esitepaketti on ollut jaossa myös tapahtumissa sekä kiinteistökäynneillä. Vuonna 2017 kuivakäymälätietoutta pyrittiin levittämään järjestämällä kuivakäymälä tilaisuus.

15 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI TOTEUTUSTAPA Vuonna 2016 yhdistyksen jätevesineuvontaa päätettiin kohdentaa kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ei ole aiempina vuosina tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa. Jätevesineuvontaa tehtiin koko Lapin alueella ja sitä tarjottiin vakituisesti asutuille ja vapaa-ajan kiinteistöille. Uudisrakennukset eivät kuuluneet neuvonnan piiriin. Neuvontaa tehtiin kiinteistönomistajien kutsumana. Lapin alue kattaa noin neljäsosan Suomen pinta-alasta, joten toiminta-alueen laajuus oli vahvasti määräävänä tekijänä toimintamallin valinnassa. Ennen kiinteistökohtaisen neuvontakauden alkua tiedotettiin kuntien viranomaisia ja yhteistyökumppaneita tulevasta kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta. Neuvontaa pyrittiin tekemään tietyin viikoin 1-4 kunnan alueella (taulukko alla). Jokaisen kunnan alueella tiedotettiin tarjottavasta jätevesineuvonnasta. Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta tiedotettiin siten, että jokaisen kunnan alueella vähintään yhdessä siellä ilmestyvässä lehdessä oli ilmoitus. Kuntien verkkosivustoille pyrittiin saamaan myös ilmoitus. Sen lisäksi kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta tiedotettiin Yle Perämeren ja Yle Lapin menovinkeissä ja Alma median menoinfo.fi verkkopalvelussa. Ennen neuvontakautta lähetettiin Lapin alueella lehdistölle lehdistötiedote, joka julkaistiin mm. Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa sanomalehdissä sekä ilmaisjakelulehdissä. NEUVONTA-ALUE KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Ranua, Tervola viikoilla Tornio, Ylitornio, Pello viikoilla Keminmaa, Kemi, Simo viikoilla Kemijärvi, Salla, Savukoski, viikoilla Pelkosenniemi Rovaniemi viikoilla Kittilä, Muonio, Kolari viikoilla Sodankylä, Posio viikoilla Inari, Utsjoki viikolla 40 Enontekiö viikolla 41

16 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI Kiinteistönomistajat esittivät jätevesineuvojalle kiinteistökutsun lähestulkoon poikkeuksetta puhelimitse. Joitakin kutsuja esitettiin tapahtumissa ja sähköpostitse. Puhelimessa neuvoja kartoitti alustavasti kiinteistön jätevesijärjestelmän nykytilannetta ja kirjasi muistiin yhteystiedot sekä kiinteistön vesihuollon nykytilanteen. Kiinteistökutsujen määrän karttuessa jätevesineuvoja laati reittikarttaohjelmistoa hyväksikäyttäen alustavan päiväkohtaisen neuvontareitin ja aikataulun, jonka pohjalta oli uudelleen kiinteistönomistajiin yhteydessä neuvontakäynnin ajankohdan sopimiseksi. Ennen kutakin kiinteistökäyntiä neuvoja tutustui mm. alueen pohjavesi ja tulva-alue karttoihin sekä kuntien määräyksiin. Tarvittaessa neuvoja oli yhteydessä kuntien viranomaisiin lisätietojen saamiseksi. Neuvonta kiinteistöillä tapahtui pääsääntöisesti siten, että aluksi keskusteltiin kiinteistön nykytilasta ja tutustuttiin nykyiseen jätevesijärjestelmään. Samalla annettiin palautetta nykyjärjestelmästä sekä ohjeita ylläpidosta. Järjestelmään tutustumisen jälkeen neuvontaa jatkettiin yleensä pöydän ääressä keskustellen, jossa käytiin läpi mm. lainsäädäntöä ja tulevaa lainsäädäntömuutosta, hajajätevesiasetusta sekä mahdollisia kunnan määräyksiä. Sen jälkeen tutustuttiin erilaisiin järjestelmiin samalla pohtien, mikä tai mitkä järjestelmät voisivat olla juuri kyseiselle kiinteistölle sopivia vaihtoehtoja. Neuvonnassa otettiin esille myös kuivakäymälä ratkaisut. Neuvoja antoi kiinteistön omistajalle neliportaisen arviointilomakkeen, johon myös kirjattiin asukkaalle muistin tueksi tärkeiksi katsottuja asioita. Kiinteistönomistajille jaettiin esitemateriaalia harkinnan mukaisesti. Jaettavina esitteinä olivat esite vireillä olevasta ympäristönsuojelulain muutoksesta, Jätevesiopas, Kesämökin jätevesiopas, Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen laatima Jätevesitiedote sekä Huussi ry:n laatimat Sisäkuivakäymälän A- Kuva 2 Kiinteistökäynnillä tarkistetaan järjestelmien nykytila sekä annetaan ohjeita käyttöön ja huoltoon. Kuva: Luoteis-Lappi/Maija Muhonen B-C esitesarja ja Suomalaiset kuivakäymälät ja harmaiden vesien käsittely. Tapauskohtaisesti kiinteistönomistajille annettiin myös kuntien rakennusjärjestyksiä ja ympäristönsuojelumääräyksiä tai otteita niistä. Pohjavesialueella tai lähellä pohjavesialuetta oleville kiinteistöille annettiin karttatuloste

17 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI pohjavesialueesta. Karttaote tulostettiin Suomen Ympäristökeskuksen Karpalo karttapalvelusta. Neuvonnan lopuksi neuvoja täytti yhdessä kiinteistönomistajan kanssa Kiinteistökäynnin raportti lomakkeen myöhempää raportointia varten. Kiinteistöllä neuvontaan käytetyn ajan keskiarvo oli 64min/kiinteistö. 4.2 KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN TASO JA OMISTAJAT Lähes kaikilla kiinteistönomistajilla, jotka kutsuivat neuvojan kiinteistölleen, oli ennakkokäsitys tai epäilys siitä, että nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä puhdistukselle asetettuja vaatimuksia. Päällimmäisinä kysymyksinä heillä oli, mitä kiinteistön jätevesijärjestelmälle pitäisi tehdä ja miten heidän tulisi toimia. Tyypillisimmillään jätevesienkäsittely oli toteutettu kiinteistöillä kahdella saostuskaivolla, josta jätevesi johdettiin kivisilmään/kivikaivoon. Useilla kiinteistöillä jätevedet johdettiin saostuskaivoista avo-ojaan tai maastoon. Tyypillistä eroa vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmien välillä ei havaittu. Tämä selittynee eri aikakausina olleiden tyypillisten rakenneratkaisujen johdosta ja osin sillä, että valtaosa vapaa-ajan asunnoista oli ollut aiemmin vakituisia asuntoja, mutta kaupungistumisen myötä jääneet vapaa-ajan asunnoiksi tai siirtynyt perintönä, jolloin rakennuksen käyttötarkoitus vakituisesta asunnosta oli muuttunut vapaa-ajan käyttöön. Kuva 3 Tyypillinen ratkaisu on kuvan mukainen kaksi saostuskaivoa, joista purku nk. kivisilmään tai imeytyskaivoon

18 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI NEUVOTTUJEN KIINTEISTÖJEN SIJAINTI JA IKÄVAPAUTUS Neuvontaa tehtiin yhteensä 77 kiinteistöllä 17 kunnan alueella. Alla olevassa taulukossa näkyy kuinka neuvotut kiinteistöt jakautuvat kunnittain, vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin, ikäperusteisen vapautuksen edellytykset täyttävät kohteet sekä kiinteistöjen keskimääräinen asukasluku. Neuvotuilla vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika kiinteistön omistajien oman ilmoittaman mukaan on keskimäärin 67 vuorokautta vuodesta. Tuettavan neuvonnan pääperiaatteiden mukaisesti neuvonnan painopiste on ollut vakituisen asutuksen kiinteistöissä. Kunta Neuvotut kiinteistöt yht. Vakituinen asunto Vapaaajan asunto Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset Asukkaita keskimäärin kiinteistöllä Ranua ,5 Rovaniemi ,7 Tervola ,2 Keminmaa ,7 Pello Tornio Ylitornio Sodankylä ,1 Simo 4 4-2,25 Posio Kemijärvi Pelkosenniemi 2 2-2,5 Savukoski Kittilä ,5 Kolari ,6 Inari 2 2 1,5 Enontekiö Yhteensä: Alla olevassa taulukossa on kiinteistökohtaisen neuvonnan rakennusten sijainti. Ranta-alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vesistöjen ranta-alueita, joilla on annettu vesiensuojeluun liittyviä ympäristönsuojelumääräyksiä. Kiinteistöistä 64kpl sijaitsi silmämääräisesti arvioituna tai kartasta mitattuna 100m etäisyydellä rantaviivasta. KIINTEISTÖJEN SIJAINTI LUKUMÄÄRÄ Normaali haja-asutus alue 52 Pohjavesialue 6 Ranta-alue 19

19 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ SEKÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistöillä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Kiinteistökohtaisesti neuvotuissa kiinteistöissä vain kahdella kiinteistöllä oli selvitys ja yhdellä selvityksen korvaava suunnitelma. Yhden kiinteistön omistaja kertoi tehneensä selvityksen ja lähettäneensä sen kuntansa rakennusvalvontaviranomaiselle. Käyttö- ja huolto-ohjeita ei ollut yhdelläkään kiinteistöllä KIINTEISTÖJEN VEDENHANKINTA JA VARUSTELU Kiinteistöjen vedenhankinta oli pääasiassa hoidettu liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkostoon tai paikalliseen vesiosuuskuntaan. Alla olevassa taulukossa on neuvottujen kiinteistöjen vedenhankinnan jakautuma kiinteistön edustajien kertoman mukaan. Vedenhankinta Lukumäärä Vesijohto 46 Oma pora- tai rengaskaivo 25 (9+16) Naapurin kanssa yhteinen kaivo 3 Pelkästään kantovesi 1 Pumpataan kiinteistöllä olevasta lähteestä 1 Juomavesi haettuna + järvestä vesi painevesijärjestelmään 1 (vesi wc + kalusteet) Alla on esitetty neuvottujen rakennusten varustelu. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin vuonna kiinteistöllä. WC TISKIKONE PYYKKIKONE SUIHKU SAUNA KOMPOSTOIVA EROTTELEVA HUUSSI

20 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI KIINTEISTÖKÄYNTIEN YHTEENVETOTULOKSIA ANNETUISTA MENETELMÄ- JA TOIMINTATAVOISTA Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Yhteenvetopohja kiinteistöjen nykyisistä jätevesijärjestelmistä Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen avapaa-ajan asutus KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 2 2 Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 1 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 2 0 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 2 1 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 1 0 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 2 - Yhteensä Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen avapaa-ajan asutus KPL KPL kiinteistöjä kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 1 2 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 1 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 0 0 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 1 Neuvottuja kiinteistöjä 1 4 Ikävapautetut kiinteistöt 1 - Yhteensä 1 4

21 4. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI Kiinteistökäynneillä on käyty yhdessä kiinteistönomistajan kanssa lävitse tarvittavia toimenpiteitä. Mahdollisia vaihtoehtoja pohdittiin yhdessä kiinteistönomistajan kanssa ja alla olevassa taulukossa on kooste annettujen vaihtoehtojen lukumäärästä. Mikäli asiakas ei katsonut itselleen soveltuvana vaihtoehtona esim. kuivakäymälää tai laitepuhdistamoa, ei sitä myöskään mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilastoitu. Samalle kiinteistölle voitiin ehdottaa useita eri vaihtoehtoja. Kohtaan muita toimenpiteitä kuuluu mm. T-haarojen lisääminen saostus kaivoihin, kehotus korjata lahonnut saostuskaivojen kansisto, erottelevan kuivakäymälän suotonesteen keruusäiliön vaihto, imeytyskentän tuuletusputkien korjaaminen ja pumppukaivo ratkaisu haasteelliselle kiinteistölle. SUOSITELLUT TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT LUKUMÄÄRÄ Saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) 47 Maasuodattamon rakentaminen 33 Umpisäiliö 25 Laitepuhdistamo 23 Maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 18 Imeytyskentän rakentaminen 16 Muita toimenpiteitä 16 Saostussäiliöiden kunnostus 15 Harmaavesisuodatin 14 Wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 11 Fosforinpoiston lisääminen 8 Wc:n muutos vähävetiseksi huuhtelu käymäläksi 2 Hälyttimen lisäys umpisäiliöön 2 Yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää -

22 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI TOTEUTUSTAPA Vuonna 2017 kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa jatkettiin samalla toimintamallilla kuin edellisvuotena (kohta 4.1). Neuvontaa tehtiin kiinteistönomistajan kutsumana. Kiinteistökohtainen neuvonta aloitettiin Kiinteistökohtaisesta neuvonnasta tiedotettiin maksetuilla lehtiilmoituksilla, verkkopalveluissa sekä sosiaalisessa mediassa. Neuvontakäynnin kesto oli tyypillisesti noin tunti, vaihdellen 40 minuutista 90 minuuttiin astui voimaan laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta, jonka johdosta ennen jokaista kiinteistökäyntiä tarkistettiin karttaohjelmista kiinteistön rakennusten etäisyys vesistöön. Kiinteistön omistajille kerrottiin, että mitattu etäisyys on suuntaa antava, eikä mitta ole keskiveden korkeuden mukaiseen rantaviivaan. Lainsäädäntömuutoksesta johtuen myös kiinteistölle annettua arvioraporttia muutettiin. Karttaohjelmista tarkistettiin edellisvuoden tapaan, että sijaitseeko kiinteistö pohjavesialueella. Kiinteistönomistajille annettiin karttaote em. tiedoilla. NEUVONTA-ALUE KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kemi, Keminmaa, Simo viikoilla Tornio, Ylitornio, Pello viikoilla Ranua, Tervola viikoilla Rovaniemi viikoilla Posio, Sodankylä viikoilla Kittilä, Muonio, Kolari viikoilla Kemijärvi, Salla, viikoilla Pelkosenniemi, Savukoski Inari, Utsjoki viikolla 37 Enontekiö viikolla 38

23 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN TASO JA OMISTAJAT Lähes kaikilla kiinteistönomistajilla, jotka kutsuivat neuvojan kiinteistölleen, oli ennakkokäsitys tai epäilys siitä, että nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä puhdistukselle asetettuja vaatimuksia. Kiinteistönomistajat kaipasivat tietoa, millaisin jätevesijärjestelmin jätevesienkäsittely voidaan toteuttaa tai miten jätevesijärjestelmää tulisi muuttaa. Tietoa kaivattiin myös siitä, kuinka remontointi tulisi toteuttaa ja millaisia kustannuksia järjestelmän muutoksista syntyy. Tyypillisimmillään jätevesienkäsittely oli toteutettu kiinteistöillä kahdella saostuskaivolla, josta jätevesi johdettiin kivisilmään/kivikaivoon NEUVOTTUJEN KIINTEISTÖJEN SIJAINTI JA IKÄVAPAUTUS Neuvontaa on tehty (tilanne ) 12 kunnan alueella 51 kiinteistöllä. Kiinteistöllä voi olla useampia rakennuksia, joissa syntyy jätevesiä. Neuvotuilla kiinteistöillä on ollut päärakennuksen lisäksi piharakennuksia 3 kpl ja nk. kantovedellisiä piha/rantasaunoja 17 kpl, jotka myös ovat olleet jätevesineuvonnan kohteena. Ikävapautuksen kohteena olleiden kiinteistöjen omistajat ovat tienneet olevansa oikeutettuja ikävapautukseen, mutta ovat aikeissa tehostaa/remontoida jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Kunta Neuvotut kiinteistöt yht. Neuvotut rakennukset yht. Vakituinen asunto Vapaaajan asunto Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset Asukkaita keskimäärin kiinteistöllä Ranua Rovaniemi ,8 Tervola ,5 Keminmaa ,3 Pello ,75 Tornio Ylitornio Sodankylä Simo ,3 Posio ,75 Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Kittilä ,5 Muonio ,7 Kolari Inari Enontekiö Yhteensä: ,9

24 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI Alla olevassa taulukossa on kiinteistökohtaisen neuvonnan kiinteistöjen sijainti. Ympäristönsuojelulain mukaan enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä tulee täyttää perustason puhdistusvaatimuksen. Etäisyys määritetään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta rakennuksen, jossa muodostuu jätevesiä, seinään. Kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa perustasoa ankarampia vaatimuksia paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Alla olevaan taulukkoon on kirjattuneuvottujen kiinteistöjen päärakennusten sijainti vesistöön. Neuvonnassa on huomioitu myös piharakennusten sijainnit vesistöihin. KIINTEISTÖJEN PÄÄRAKENNUSTEN SIJAINTI LUKUMÄÄRÄ Kiinteistöt, joissa päärakennuksen seinästä vesistöön 0-100m 38 Kiinteistöt, joissa päärakennuksen seinästä vesistöön yli 100m 9 Kiinteistöt, joissa rakennuksen etäisyys vesistöön on rajatapaus(100m) 3 Pohjavesialue 1 Kiinteistöllä syntyvien jätevesien käsittelyä ohjaa 9 ympäristönsuojelumääräys SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ SEKÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Vuonna 2017 neuvonnan kohteina olleilla kiinteistöillä kahdeksalla oli selvitys jätevesijärjestelmästä tehtynä. Muille kiinteistön omistajille neuvonnan yhteydessä annettiin Vesiensuojeluyhdistysten liiton selvitys jätevesijärjestelmästä lomake täytettäväksi. Käyttö- ja huolto-ohjeita ei ollut yhdelläkään kiinteistöllä KIINTEISTÖJEN VEDENHANKINTA JA VARUSTELU Kiinteistöjen vedenhankinta oli pääasiassa hoidettu liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkostoon tai paikalliseen vesiosuuskuntaan. Alla olevassa taulukossa on neuvottujen kiinteistöjen vedenhankinnan jakautuma kiinteistön edustajien kertoman mukaan. Vedenhankinta Lukumäärä Vesijohto 32 Oma pora- tai rengaskaivo 9+5 Naapurin kanssa yhteinen kaivo Pelkästään kantovesi 3 Pumpataan kiinteistöllä olevasta lähteestä 1

25 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI Alla on esitetty neuvottujen kiinteistöjen päärakennusten varustelu. WC TISKIKONE PYYKKIKONE SUIHKU SAUNA KOMPOSTOIVA EROTTELEVA Alla on esitetty neuvottujen kiinteistöjen piharakennusten varustelu. WC TISKIKONE PYYKKIKONE SUIHKU SAUNA PATA(PESUVESI) KOMPOSTOIVA EROTTELEVA HUUSSI

26 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI KIINTEISTÖKÄYNTIEN YHTEENVETOTULOKSIA ANNETUISTA MENETELMÄ- JA TOIMINTATAVOISTA Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Yhteenvetopohja kiinteistöjen nykyisistä jätevesijärjestelmistä Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 1 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä(neuvottujen määrä) Yhteensä Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 1 1 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 4 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä 1 1 4

27 5. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA, VUOSI Yhteenvetopohja kiinteistöjen nykyisistä jätevesijärjestelmistä taulukkoon (sivulla 23) selitteitä: Heti! = Rakennus sijaitsee alueella, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen siirtymäaika jätevedenkäsittelyn tehostamiselle. Joko jäteveden käsittelyjärjestelmä sijaitsee pohjavesialueella tai rakennus sijaitsee alle 100 metriä vesistöstä tai merestä. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevesien käsittelyn tulee täyttää perustason puhdistusvaatimukset , myös mahdolliset kunnalliset määräykset tulee tällöin täyttää Joskus X = Rakennus sijaitsee nk. kuivalla maalla, eli alueella joka ei ole ympäristönsuojelulain siirtymäajan piirissä. Lainsäädäntö ei velvoita tällä hetkellä toimenpiteisiin. Mikäli rakennusta korjataan laissa kuvatulla tavalla, tulee myös jätevedenkäsittelyä tehostaa. Ehdotetut kunnostustoimet olisi hyvä tehdä joka tapauksessa. Jätevedenkäsittelyn tehostaminen on myös oma etu. Selvitä? = Rakennus on rajatapaus, eikä kartta-aineistosta saa varmuutta sijaitseeko rakennus tai jätevesien käsittelyjärjestelmä pohjavesialueella, tai sijaitseeko rakennus alle 100 metriä vesistön rannasta. Kiinteistökäynneillä on käyty yhdessä kiinteistönomistajan kanssa lävitse tarvittavia toimenpiteitä. Mahdollisia järjestelmävaihtoehtoja pohdittiin yhdessä kiinteistönomistajan kanssa ja alla olevassa taulukossa on kooste annettujen vaihtoehtojen lukumäärästä. Mikäli asiakas ei katsonut itselleen soveltuvana vaihtoehtona esim. kuivakäymälää tai laitepuhdistamoa, ei sitä myöskään mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilastoitu. Imeytyskentän rakentamista ehdotettiin mahdollisena vaihtoehtona, paitsi silloin kun kiinteistönomistaja pystyi kertomaan, että maaperä olisi soveltumatonta imeytykseen. Kiinteistönomistajille, joille maahanimeytystä ehdotettiin, korostettiin maaperän soveltuvuuden tärkeyttä. Samalle kiinteistölle voitiin ehdottaa useita eri vaihtoehtoja. SUOSITELLUT TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT LUKUMÄÄRÄ Kuivakäymälä 1 Vähävetinen käymälä Saostussäiliöiden kunnostus 16 Saostussäiliöiden lisäys (esim. 1 osasto lisää) 41 Umpisäiliö 6 Imeytyskentän rakentaminen(mikäli maaperä soveltuu imeytykseen) 34 Maasuodattamon rakentaminen 43 Fosforin poiston lisääminen 6 Harmaavesisuodatin 4 Laitepuhdistamo 19 Muu toimenpide 1

28 6. ARVIO PROJEKTISTA ARVIO PROJEKTISTA TÄLLÄ HETKELLÄ 6.1 PALAUTE Jätevesi-iltojen osanottajat ovat yleensäkin olleet tyytyväisiä, että neuvontaa tuodaan lähelle kuulijoita. Tilaisuuksissa jokainen on saanut esittää itseään askarruttavia kysymyksiä. Neuvonnalle on edelleenkin ollut tarvetta, sillä kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn perusasioissa on vielä tiedon puutetta. Jätevesilainsäädäntöä on moitittu, joskaan ei niin kiihkeästi kuin muutama vuosi sitten. Yhteistyötahot ovat suhtautuneet jätevesineuvontaan positiivisesti. Vuonna 2015 jätevesitilaisuuksissa ja tapahtumissa kävi selväksi, että lainsäädännössä tapahtunut ja mahdollisesti tulevat muutokset aiheuttivat epätietoisuutta ja hämmennystä ihmisissä. Jätevesineuvojalta kyseltiin usein, että Onko jätevesilaki kumottu?. Kiinteistökohtaisilla jätevesineuvontakäynneillä ihmiset kaipasivat pääsääntöisesti vastauksia kysymyksiin mitä ja miten. Eli mitä heidän järjestelmälleen tulee tehdä ja miten järjestelmän tehostamisessa tulisi edetä. Poikkeuksetta kaikki, jotka kutsuivat jätevesineuvojan kiinteistölleen, tiesivät tai epäilivät järjestelmänsä vaatimusten mukaisuutta. Usein esiin tulleita erheellisiä käsityksiä tai puutteellisia tietoja oli mm. että kivipesä olisi riittävä käsittely jos saostuskaivon jakaa välilevyllä kolmeosastoiseksi, ei tiedetty että kunnasta tulisi hakea toimenpidelupa järjestelmään tehostamiseksi. Neuvottavana oli kiinteistöjä, joissa järjestelmän uusimista oli pitkitetty mahdollisimman kauan väärän tiedon varassa. Usein esille nousseita erheellisiä käsityksiä oli mm. että: - järjestelmän ajantasaistaminen maksaa aina jätevesiä voisi käsitellä kiinteistöllä vain laitepuhdistamoilla - kivipesä olisi riittävä käsittely jos saostuskaivon jakaa välilevyllä kolmeosastoiseksi - vaatimus toimenpideluvasta ja suunnitelmasta järjestelmän tehostamisessa tuli yllätyksenä - ikävapautuksen osalta luultiin, että ikäraja on 68 vuotta ja että sen saisi myös vapaa-ajan asuntoihin Lähes poikkeuksetta palaute kiinteistökohtaisen neuvonnan päätteeksi oli kiinteistönomistajilta positiivista.

29 6. ARVIO PROJEKTISTA TULOKSELLISUUS Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti lasketut vertailuluvut (laskentakaava alla) on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuonna 2017 Suomen Ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti vertailuluvun laskennasta on luovuttu. Vertailuluku on saatu jakamalla hankkeen kokonaiskulut 0,1 kertaa neuvottujen henkilöiden lukumäärällä. Vertailuluku kuvaa hankkeen laskennallista tuloksellisuutta. Mitä pienempi vertailuluku, sitä tuloksellisempaa toiminta on ollut. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x * 0,1) + (y*0,4) + (z) x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta kpl talouksia z = kiinteistökohtainen neuvonta kpl talouksia Lapin hajajätevesihanke 2012 projektin vertailuluvut ovat isoja. Yhtenä selittävänä tekijänä vertailulukujen suuruuteen on se, ettei hanke ole tehnyt kiinteistökohtaista neuvontaa, jonka kerroin on 100. Projekti alkoi vuonna 2012, jolloin alussa meni aikaa projektin käynnistämiseen. Lisäksi vuonna 2012 avattiin nettisivut, joiden valmistelu vei aikaa. Vuonna 2013 tehtiin jätevesitiedotteen päivittäminen. Vuoden 2015 vertailuluku on pienempi, koska toiminnan painopistettä siirrettiin enemmän tapahtumiin osallistumiseen. Lapissa kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piirissä asuu noin henkilöä, joista osa kuuluu ikävapautuksen piiriin. Jätevesineuvonnan kohderyhmä on siis verrattain pieni ja hajallaan ympäri laajaa Lapin maakuntaa, joten neuvontatilaisuuksiin ei ole mahdollista saada suurta kuulijakuntaa Kokonaiskulut ( ) , , ,5 Neuvotut henkilöt *puhelin-, netti- ja yksilöneuvonta (puhelin ja s-posti) 37 (puhelin ja s-posti) Yleisötilaisuudet *jätevesi-illat *tapahtumat Yksilöllinen neuvonta tapahtumissa Yksilöllinen neuvonta, muu

30 6. ARVIO PROJEKTISTA 27 kiinteistökohtainen neuvonta Yhteensä neuvottu hlöt: Vertailuluku * * Vuoden 2015 vertailuluku on korjattu. 6.3 ARVIO HANKKEEN TÄHÄN ASTISESTA ONNISTUMISESTA Lapin hajajätevesihanke on onnistunut hyvin yhteistyössään kuntien viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Jätevesineuvoja on pitänyt tilaisuuksia ja osallistunut toisten järjestämiin tilaisuuksiin eri puolilla Lapin maakuntaa. Osa yhteistyötahoista on auttanut tilaisuuksien järjestämisessä ja tiedottamisessa. Tavoitteena on ollut tarjota kaikille halukkaille mahdollisuus osallistua kotipaikkaa lähellä olevaan tilaisuuteen. Jätevesi-illoissa kävijöiden määrään voidaan olla tyytyväisiä, sillä pienillä kylillä ei asukkaitakaan ole kovin paljoa. Toisaalta tieto kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä leviää tilaisuuksissa käyneiden kuulijoiden välityksellä eteenpäin. Erilaisten kylätoimijoiden avustuksella jätevesitieto välittyy eteenpäin. Jätevesihanke on aktivoinut niin tiedotusvälineitä kuin muitakin jätevesienkäsittelyn kanssa tekemisessä olevia tahoja. Projekti on ohjannut oikeisiin toimenpiteisiin. Haasteellista on neuvoa samalla kertaa niitä, jotka vasta tutustuvat jätevesiasioihin ja niitä joilla on jo vankka tietämys asioista. Kiinteistökohtainen neuvonta aloitettiin projektissa vuonna Kiinteistökohtaisella neuvonnalla pystyttiin kohdentamaan annettava tieto juuri kyseistä kiinteistöä koskevaksi ja tämän vuoksi myös monille kiinteistön omistajille oli helpompi ymmärtää tarvittavat tehostamistoimet käytännössä. Kiinteistöjen omistajille on voitu tuoda esille erilaisia jätevesijärjestelmävaihtoehtoja ja tietoa kunnan määräyksistä sekä paikallisista ympäristö olosuhteista. Esimerkkinä paikallisten ympäristöolosuhteiden tietoisuuden lisäämisestä on, että kuudesta I-III luokan pohjavesialueella olevasta kiinteistöstä vain yhden kiinteistön omistaja tiesi rakennuksensa sijaitsevan pohjavesialueella. Neuvonnalla voitiin myös oikoa vääriä käsityksiä. Jokaiselle neuvottavalle kiinteistölle pystyttiin antamaan jotain uutta tietoa jätevesienkäsittelystä. Koska kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallina oli tehdä neuvontaa kutsuttuna, olivat kiinteistönomistajat lähtökohtaisesti halukkaita vastaanottamaan tietoa. Suurimmaksi ongelmakohdaksi näyttäisi muodostuvan pätevien suunnittelijoiden saatavuus. Tämä on käynyt selväksi yritettäessä laatia listaa pätevistä suunnittelijoista sekä keskusteluissa niin kiinteistönomistajien kuin kuntien viranomaisten kanssa. Osin edellä mainituista syistä, kiinteistönomistajien suorasta palautteesta johtuen, kuntien viranomaisten palautteeseen nojaten ja neuvojan kokemuksiin perustuen, kiinteistökohtaista

31 6. ARVIO PROJEKTISTA 28 neuvontaa voitaneen pitää onnistuneena ja tarpeellisena kiinteistöjen omistajille. Samoin valittua toimintamallia voidaan pitää onnistuneena.

32 MEDIANÄKYVYYS Liite 1 Lehtijutut vuonna 2012 Ilmestymis- Jutun otsikko päivä Lehti Alue Kuriiri Jätevesijärjestelmien uudistaminen pysähtyi, Uudistaa silti pitää, takaraja nyt maaliskuussa 2016 Ranuan ja Posion paikallislehti Jokiposti Messuilla jaetaan puolueetonta jätevesineuvontaa Tervolan paikallislehti Luoteis-Lappi Jätevesiä varten kannattaa palkata suunnittelija Kolarin ja Muonion paikallislehti Inarilainen Jätevesineuvontaa Pohjois-Lapissa Inarin ja Utsjoen paikallislehti meän Tornionlaakso Uusi jätevesiasetus aiheuttaa päänvaivaa Ylitornion ja Pellon paikallislehti Maksetut ilmoitukset jätevesineuvontatilaisuuksista Kuriiri Jätevesineuvontaa Ranualla Ranua ja Posio Jokiposti Ilmoitus messujokipostiin Tervola Luoteis-Lappi Jätevesineuvontaa Kolarissa ja Muonissa Kolari ja Muonio Jokiposti Jätevesineuvontaa Tervolassa Tervola Lounais-Lappi Jätevesineuvontaa Merilapissa Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Kemi, Simo ja Kuivaniemi sekä Haaparanta Enontekiön sanomat Jätevesineuvontaa Enontekiöllä Enontekiö Koti-Lappi Jätevesineuvontaa Kemijärvellä Kemijärvi, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi Koti-Lappi Jätevesineuvontaa Sallassa ja Savukoskella Kemijärvi, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi meän Tornionlaakso Jätevesineuvontaa Pellossa ja Ylitorniolla Ylitornio ja Pello KittiläLehti Jätevesineuvontaa Kittilässä Kittilä Inarilainen Jätevesineuvontaa Inarissa ja Utsjoella Inari ja Utsjoki Ilmaiset ilmoitukset xx.xx.2012 Enontekiön sanomat Jätevesineuvontaa tarjolla xx.xx.2012 KittiläLehti Jätevesineuvontaa kylissä 1 / 2012 Virtauutiset Jätevesineuvonta hankkeen aloittamisesta mainittu. Kemijoki Oy:n sidosryhmälehti. Ilmoitukset Radiossa Lapin hajajätevesihanke projektin jätevesineuvontatilaisuuksista ilmoitettiin aina radiossa neuvontatilaisuuden pitopaikan kuuluvuusalueen mukaan joko Lapin Radiossa tai Radio Perämeressä menovinkeissä