HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012
|
|
- Eija Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso
2 Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Espoon kaupungin kanssa kesällä 2012 osana laajempaa hanketta. Hankkeessa annettiin jätevesineuvontaa myös Vantaan, Nurmijärven ja Tuusulan alueilla. Kunnan oman rahoituksen lisäksi neuvontaan saatiin valtionapua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Neuvontaa annettiin sekä vakituisesti asuttujen että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Neuvontakäynneillä käytiin yksityiskohtaisesti läpi kiinteistön jätevesijärjestelmä ja sen kunto ja neuvottiin järjestelmän ylläpidossa sekä käyttö- ja huoltotoimenpiteissä. Lisäksi kiinteistölle jätettiin kirjallinen arvio järjestelmän uusimistarpeesta ja puutteista uuden lainsäädännön (YSL 196/2011 ja VNa 209/2011) ja kunnan määräysten vaatimusten mukaisiksi ja tarvittaessa muuta kirjallista materiaalia (jätevesiopas, käyttö- ja huolto-ohjeita, selvityslomake jätevesijärjestelmästä ja ohje jätevesijärjestelmän uusimisen etenemisestä). Neuvonta kohdennettiin kolmen Espoon pohjoisosassa sijaitsevan järven valuma-alueille: Sahajärven, Luukinjärven ja Espoon Pitkäjärven pohjoispuolella sijaitsevalle Vanhakartanolle. Sahajärven alue kuuluu vesilaitoksen lähisuoja-alueeseen ja Luukinjärven alue on osittain I-luokan pohjavesialuetta ja entistä vesilaitoksen lähisuoja-aluetta. Neuvonnan toteutuminen Jätevesineuvoja ehdotti kirjeitse neuvonta-aikaa yhteensä 133 kiinteistölle. Tavoitteena oli 100 neuvontakäyntiä, ja käyntejä toteutuikin yhteensä 116 eli 87 % varatuista käyntiajoista. Kokonaan tavoittamatta jäi yhdentoista kiinteistön omistajat. Nämä kiinteistöt olivat varattuna neuvontaaikana tyhjillään eikä omistajan puhelinnumeroa ollut saatavilla. Vain yhden kiinteistön omistaja kieltäytyi kokonaan neuvonnasta ja lopuille annettiin neuvontaan puhelimitse. Puhelinneuvontaa saaneiden asukkaiden jätevesijärjestelmät olivat yleensä käydyn keskustelun perusteella uuden asetuksen vaatimusten mukaiset ja niinpä kiinteistökäyntiä ei koettu tarpeelliseksi. Puhelimitse annettiin kuitenkin järjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyviä ohjeita sekä tietoa asetuksen dokumentointivaatimuksista. Kunnan valitsemien kiinteistöjen lisäksi tehtiin 13 ylimääräistä käyntiä. Osassa kiinteistötietojen osoitteista olikin samassa osoitteessa kokonaan erillinen toisen perheen käytössä oleva asuinrakennus. Myös neuvontakäyntien yhteydessä tuli muutama uusi 2
3 neuvontapyyntö. Käyntiaikoja vaihdettiin paljon vielä viime hetkilläkin, etenkin heinäkuussa. Neuvonnasta tiedotettiin kunnan sivuilla ( ) ja paikallislehdille lähetetyillä lehdistötiedotteilla. Kohdealueet Neuvonnan kohteeksi valittiin kolme aluetta Espoon pohjoisosasta (liite 1.). Valituille alueille ei ole lähivuosina suunnitteilla kunnallistekniikkaa eikä vireillä vesiosuuskuntahankkeita. Kohdealueet sijaitsivat Luukissa, Siikajärvellä ja Vanhakartanossa. Kaikki neuvonta-alueet sijaitsivat järvien (Sahajärvi, Luukinjärvi ja Pitkäjärvi) valuma-alueilla, mutta kaikki kohdealueiden kiinteistöt eivät kuitenkaan sijainneet päivitettävinä olevien ympäristönsuojelumääräysten mukaisella rantaalueella (200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta). Vanhakartano sijaitsee Pitkäjärven pohjoispuolella. Alue on harvaan asuttua ja maatalousvaltaista. Neuvonta-alueen läpi Pitkäjärveen laskee Vanhankartanonpuro. Osa kiinteistöistä sijaitsi rantaalueella, jossa luultavasti tullaan noudattamaan hajajätevesiasetuksen vähimmäispuhdistustasoa korkeampaa ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkille alueille. Vain kaksi kiinteistöä sijaitsi aivan rannassa. Hieman alle kymmenelle kiinteistölle alueella tuli kunnan vesijohto, jonka asukkaat olivat omakustanteisesti hankkineet. Yhden kiinteistön kaivovesi oli pilaantunut todennäköisesti läheltä kulkevan Kehä III:n rakennustöiden yhteydessä. Alueen ympärillä on vesihuoltoverkosto, mutta neuvontaan valitulle alueelle ei ole suunnitteilla viemäröintiä harvan asutuksen vuoksi. Käyntejä alueella tehtiin yhteensä 41. Sahajärven ympäristön neuvontakohteet sijaitsivat Dämmanin vesilaitoksen lähisuoja-alueella, jossa jätevesien imeytys on kielletty. Laitos lakkautetaan todennäköisesti vuonna Neuvontaalue sijaitsee Nuuksion kansallispuiston eteläpuolella. Tämä alue oli myös harvaan asuttua ja osin viljeltyä. Uudenpellon alue Sahajärven eteläpuolella oli savista vanhaa suoaluetta. Alueen maaperä vaikeutti jätevesijärjestelmien toteuttamista. Toteutuneita neuvontakäyntejä alueella oli yhteensä 55. Luukin alueen kiinteistöt sijaitsivat Luukinjärven valuma-alueella ja osa tärkeillä pohjavesialueilla. Alue on myös entinen vesilaitoksen lähisuoja-alue. Alueella on kesäsiirtola, ulkoilumaja ja leirintäalue, joiden jätevesien asianmukaisen käsittelyn opastaminen päätettiin jättää kunnan hoidettavaksi. Kaikkiin kunnalta saatuihin kiinteistöihin ei lähetetty kirjettä, sillä tavoitteena olleet 100 käyntiä olivat jo toteutuneet. Alueella oli useita saunarakennuksia, jotka oli rakennettu järven päälle. Muutamalle kiinteistölle tuli kunnan vesi, koska lähellä sijaitseva huoltoasema oli pilannut kaivoveden. Alueen pohjoisosassa viemäriverkosto kulki noin 100 metrin päässä muutamasta neuvottavasta kiinteistöstä. Neuvontakäyntejä alueella tehtiin 20. 3
4 Jätevesien käsittelyn tilanne Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan: riittävä käsittely, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittely, ikävapautus ja vähäinen vesimäärä. Noin 30 % arvioiduista jätevesijärjestelmistä täyttää uuden lainsäädännön vaatimukset siirtymäajan päättyessä ja 15 %:lla uusiin vaatimuksiin arvioitiin päästävän pienillä korjauksilla (kuva 1). 15 % Riittävä käsittely 8 % 29 % Vähäisiä korjauksia Riittämätön käsittely Ikävapautus 33 % 15 % Vähäinen vesimäärä Vapaa-ajan asuntoja 36 % n = 116 Kuva 1. Jätevesijärjestelmien taso kaikissa Espoon kohdekiinteistöissä suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja kunnan määräyksiin. Vapaa-ajankiinteistöjä oli 36 % kaikista arvioiduista kiinteistöistä. Kaikista arvioiduista jätevesijärjestelmistä riittäviksi (=vihreä) suhteessa jätevesiasetukseen ja kunnan määräyksiin arvioitiin olevan siis 29 % järjestelmistä. Riittävän käsittelyn määritelmän täyttävät järjestelmätyypit olivat usein suhteellisen uusia (1990->) ja erillisviemäröintiin perustuvia tai sellaisia, joissa kaikki vedet johdettiin umpisäiliöön. Myös neljä pienpuhdistamoa sai vihreän arvion. Harmaiden vesien riittäväksi käsittelyksi katsottiin järjestelmä, jossa vedet johdetaan kaksiosaisen saostuskaivon kautta jonkinlaiseen maaperäkäsittelyyn tai harmaavesisuotimeen. Järjestelmän arvioimista riittäväksi eivät alentaneet pienet puutteet, joiden ei oleellisesti katsottu alentavan puhdistustehoa. Tällaisia vähäisiä puutteita olivat täyttymisenhälyttimen puuttuminen, pienet vauriot säiliöiden kansissa (ei aiheuta vaaraa) ja ilmastusrakenteiden tuuletushatuissa, 4
5 dokumentoinnin puuttuminen ja vähäiset puutteet järjestelmien käytössä (esim. harmaiden vesien saostussäiliöiden liian harva tyhjennys). Myös ikävapautetut, jotka täyttivät uuden asetuksen, luokiteltiin arvioinnissa pelkästään riittäviksi. Vähäisillä korjauksilla (=keltainen) uuden lainsäädännön vaatimuksiin arvioitiin päästävän 15 %:lla kiinteistöistä. Keltaisen arvion saaneiden järjestelmien ei katsottu vaativan toimenpidelupaa, mutta puutteiden katsottiin olennaisesti vaikuttavan järjestelmän toimivuuteen ja puhdistustulokseen, siten ettei vaadittaviin puhdistustasoihin oletettavasti päästä. Keltaiseen luokitteluun johtivat esimerkiksi puuttuvat tai vioittuneet T-haarat, kentissä selkeästi havaittavissa olevat imeytymisongelmat, säiliöiden huono kunto tai tukkeutunut purkupaikka. Jätevesien käsittely oli riittämätöntä 33 %:lla kiinteistöistä. Näiden järjestelmien saattaminen toimintakuntoon vaatii toimenpidelupaa ja pätevän suunnittelijan tekemän suunnitelman. Tyypillisesti tällaisilla kiinteistöillä kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkästään saostuskaivoihin tai saostuskaivoihin ja jonkinlaiseen maahanimeytykseen. Myös kolmen vanhan pienpuhdistamon puhdistustulos arvioitiin riittämättömäksi. Harmaan arvion eli automaattisen ikävapautuksen piiriin kuuluvia kiinteistöjä oli 9 kappaletta (8 %). Ikävapautuksen saaneista vain kahdella kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkästään saostuskaivoihin. Yleisimmät puutteet ikävapautetuilla kiinteistöillä johtuivat lähinnä järjestelmien korkeasta iästä: säiliöiden ei oletettu olevan enää tiiviitä (vuosikymmeniä vanhoja betonirenkaita) tai muuten asetuksen täyttäviä (vanhat pienpuhdistamot). Myös harmaiden vesien varsinaisen käsittelyn puuttuminen kokonaan oli yleistä. Vain yhdeltä ikävapautetulta löytyi selvitys jätevesijärjestelmästä. Ikävapautettujen kiinteistöjen järjestelmistä oli usein vaikein saada luotettavaa tietoa, joko kiinteistön haltijan huonon kunnon tai järjestelmien iän takia. Jätevesimäärän arvioitiin olevan 15 %:lla kiinteistöistä niin vähäistä, että vedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan. Kaikki vähäisen vesimäärän kiinteistöt olivat vapaa-ajan asuntoja. Kaikkiaan vapaa-ajan asuntoja oli 36 % arvioiduista kiinteistöistä. Yli puolet vapaa-ajan asunnoista oli siis korkeasti varusteltuja. 5
6 Vanhakartano Vapaa-ajan asuntoja 7 % n = 41 5 % Sahajärvi Vapaa-ajan asuntoja 38 % n = % 37 % 24 % 23 % 29 % 9 % 4 % 19 % 40 % 5 % 20 % Luukinjärvi Vapaa-ajan asuntoja 35 % n = % 35 % 30 % Riittävä käsittely Vähäisiä korjauksia Riittämätön käsittely Ikävapautus Vähäinen vesimäärä Kuva 2. Jätevesijärjestelmien taso alueittain suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Espoon määräyksiin. Vanhakartanossa oli vähiten vapaa-ajan asuntoja (7 %) ja eniten riittäviä käsittelyjä (37 %) neuvonnan kohteena olleista alueista (kuva 2). Noin 20 % alueen kiinteistöistä arvioitiin selviän vähäisillä korjauksilla ja noin 30 %:lla alueen kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä. Ikävapautuksen piiriin kuului 10 % ja vähäiseksi vedenkäyttö arvioitiin 5 %:lla kiinteistöistä. Sahajärven alueella arvioitiin eniten vapaa-ajan asuntoja (38 %) ja vedenkäytön arvioitiinkin olevan vähäistä 24 %:lla kiinteistöistä. Jätevedenkäsittelyn arvioitiin olevan riittävää 23 %:lla kiinteistöistä ja 4 %:lla päästävän vähäisillä korjauksilla riittävään käsittelyyn. Sahajärvellä oli eniten 6
7 riittämättömiä käsittelyjä (40 %). Näistä kuitenkin noin puolet todennäköisesti täyttää uuden asetuksen vaatimukset (pienillä korjauksilla tai ilman), jos Dämmanin vesilaitoksen lähisuoja-alue poistuu Näillä kiinteistöillä oli usein harmaille vesille jonkinlainen imeytys. Ikävapautettuja alueella oli noin 10 %. Luukinjärvellä oli hieman vähemmän vapaa-ajan kiinteistöjä (35 %) kuin Sahajärvellä. Riittävää käsittely oli 30 % (6 kpl) kiinteistöistä, vähäisillä korjauksilla selviäviä 35 % (7 kpl) ja riittämätöntä käsittely oli 20 %:lla (4 kpl). Ikävapautuksen sai yksi arvioiduista kiinteistöistä. Vedenkäyttö oli vähäistä kahdella (10 %) arvioiduista kiinteistöllä. Tyypilliset järjestelmät ja puutteet Ennen 70-lukua rakennettuja jätevesijärjestelmiä oli 38 kappaletta eli 34 % kaikista järjestelmistä, joista ikä tiedettiin (kuva 3). Viiden järjestelmän valmistumisvuotta ei tiedetty eikä pystytty arvioimaan, joten nämä kiinteistöt jätettiin pois tarkastelusta. Vanhojen järjestelmien lukumäärää nostaa se, että näistä järjestelmistä 16 oli vapaa-ajan asunnoilla (15 kpl vähävetisiä). Neljä ennen 70-lukua rakennettua järjestelmää kuului ikävapautuksen piiriin ja punaisen arvion sai 18 kiinteistöä. Lähes puolet kaikista punaisen arvion (yhteensä 38 kpl, kuva 1) saaneista järjestelmistä oli siis rakennettu ennen 70-lukua luvulla rakennettuja järjestelmiä oli yhteensä 26, joista 16 oli rakennettu uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen eli vuoden 2004 jälkeen kpl < luku 1980-luku 1990-luku >2004 Kuva 3. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma. 7
8 Erillisviemäröinti oli suhteellisen monella kiinteistöllä (55 %). Vähävetisiä kiinteistöjä ei laskettu mukaan erillisviemäröityihin (kuva 4). Niissä ei välttämättä ollut ollenkaan viemäreitä (5 kpl). Saostussäiliöt olivat noin 60 %:lla kiinteistöistä ja noin 17 %:lla kiinteistöistä se oli ainoa käsittely jätevesille. Umpisäiliö oli noin puolella kiinteistöistä ja noin 15 %:lla (17 kpl) se oli ainoa järjestelmä. Yksinkertainen maaperäkäsittely (imeytyskaivo tai putki, kivipesä ja epämääräinen imeytyskenttä tai -ojasto, josta ei tarkkoja tietoja) löytyi noin 24 %:lta kiinteistöistä. Usein yksinkertainen maaperäkäsittely oli vanhemmissa harmaiden vesien käsittelyjärjestelmissä, joissa esikäsittelynä oli saostuskaivo. Kunnollisia maaperäkäsittelyitä kaikille vesille oli vähän. Maahanimeyttämöitä oli 16 %:lla kiinteistöistä. Imeytyskenttä kaikille vesille löytyi vain yhdeltä kiinteistöltä. Maasuodattamoita oli 5 % (6 kpl), joista kaksi oli kaikille vesille. Pienpuhdistamoita oli 10 % (12 kpl), joista suurin osa Vanhakartanossa (10 kpl). Kaksi vanhaa 70-luvulta olevaa pienpuhdistamoa oli edelleen käytössä. Nämä arvioitiin riittämättömiksi käsittelyiksi, koska ainakaan fosforinpoiston osalta niissä ei päästä uuden asetuksen vaatimuksiin. Vain yksi pienpuhdistamo oli harmaille vesille. Käsittelemättöminä jätevedet johdettiin maahan vain pienellä osalla kiinteistöistä (5 %). Näistä kaikki paitsi yksi oli vähäisen vesimäärän piirissä. Yhdellä korkeasti varustellulla kiinteistöllä harmaille vesille ei ollut minkäänlaista käsittelyä, ei edes esikäsittelynä saostuskaivoja (kuva 4) % Kuva 4. Jätevesijärjestelmätyyppien osuudet arvioiduista järjestelmistä. 8
9 Jäteveden varsinaisessa käsittelyssä oli puutteita noin 40 %:lla kiinteistöistä (kuva 5, liite 2). Varsinainen käsittely puuttui usein kokonaan tai se oli vääräntyyppinen (esim. imeytys vesilaitoksen lähisuoja-alueella). Säiliöiden kunnossa arvioitiin olevan toiseksi eniten puutteita, noin 40 %:lla kiinteistöistä. Säiliöiden kunto ei vaikuttanut arvioinnin luokitteluun alentavasti, ellei ollut selkeästi osoitettavissa olevaa vuotoa tai muuten silminnähtäviä vaurioita. Säiliöiden kunnossa merkittiin kuitenkin puute, jos niiden tiiviyttä ei ollut tarkistettu uuden asetuksen ohjeiden mukaisesti. Ylitäytönhälytin puuttui noin 60 %:sta umpisäiliöistä ja hälyttimen puuttuminen olikin kolmanneksi yleisin puute (34 %). Saostussäiliöistä 43 %:sta puuttui tai oli merkittävästi vioittuneet T-haarat. Järjestelmien käytössä ja huollossa oli huomauttamista 16 %:ssa kiinteistöistä. Tavallisimpia käytössä ja huollossa havaittuja puutteita olivat säiliöiden liian harva tyhjentäminen ja maakenttien putkistojen ja jakokaivon puhdistaminen. Myös pienpuhdistamoiden ylläpidossa ja huollossa oli usein suuriakin puutteita. Esimerkiksi yhdellä kiinteistöllä ei käyty koskaan itse tarkistamassa laitteen toimivuutta, vaan koko laitteen hoito oli jätetty huoltoyhtiön kaksi kertaa vuodessa tekemän tarkistuksen varaan. Purkupaikka oli huonossa kunnossa (vesi seisoi, lietettä, tukossa ym.) tai väärä (esim. suoraan vesistöön) noin joka kymmenennellä (13 kpl) kiinteistöllä. Harvemmin havaittuja puutteita oli jäteveden esikäsittelyssä (8 %) (saostussäiliöitä liian vähän tai puuttuivat kokonaan tai niiden vesitilavuus liian pieni kuormitukseen nähden), imeytymisessä (5 %), ilmastusrakenteissa (4 %) ja tehostetussa fosforinpoistossa (1 %). Selvitys jätevesijärjestelmästä löytyi vain kahdeltakymmeneltäkuudelta kiinteistöltä. Suurin osa kiinteistöjen omistajista oli joskus nähnyt selvityksen, koska niitä oli jaettu aikaisemmin kunnan puolesta kiinteistöille, mutta harvoilta se löytyi kuitenkaan täytettynä % Jäteveden varsinainen käsittely Säiliöiden kunto Ylitäytönhälytin umpisäiliössä T-haarat saostussäiliöissä Käyttö ja huolto Purkupaikka Jäteveden esikäsittely Imeytyminen Ilmastusrakenteet Muu Tehostettu fosforinpoisto Kuva 5. Jätevesien käsittelyssä havaittujen puutteiden osuudet arvioiduista kiinteistöistä. 9
10 Vastaanotto ja palaute Kiinteistökohtainen neuvonta otettiin pääasiassa positiivisesti vastaan ja monet asiakkaat kertoivat kokeneensa käynnin hyödylliseksi ja hyväksi palveluksi kunnalta. Vain yksi henkilö kieltäytyi neuvonnasta. Myös useiden ensin ajan peruuttamassa olleiden kiinteistön omistajien kanssa saatiinkin puhelinkeskustelun jälkeen toteutettua käynti. Osalle neuvottavista käynnin tarkoitus ja se kenen toimesta sitä tehtiin, oli epäselvää. Kuitenkin kirjeen lukeneille henkilöille nämä asiat vaikuttivat olevan hyvinkin selkeitä. Kiitosta sai etenkin se, että yhdessä asukkaan kanssa käytiin läpi järjestelmä ja selvennettiin asetuksen vaatimuksia ja mitä se merkitsee kyseisen kiinteistön kohdalla sekä se, että ensin tullaan neuvomaan eikä tarkastamaan. Etenkin lainsäädännön vaatimukset olivat lähes aina epäselviä neuvottaville ja vain kaksi henkilöä oli hyvin perillä lainsäädännöstä. Lakia pidettiin vaikeaselkoisena ja epämääräisenä, mutta sen tarkoitus ymmärrettiin usein hyväksi. Koska monet kohdekiinteistöistä sijaitsivat aivan rannassa, oman lähiympäristön tilasta oltiin kiinnostuneita. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuilla kiinteistöillä tai kiinteistöillä, joilla oli tehty suurempia korjaustöitä tämän jälkeen, päätettiin myös tehdä neuvontaa. Näiden kohteiden neuvonta tuntui myös hyödylliseltä, sillä usein uusia järjestelmiä ei osattu hoitaa oikein ja niiden käytössä oli usein puutteita, jotka selvästi vaikuttavat puhdistustulokseen. Paljon kritiikkiä saivat lupapäätösten epäjohdonmukaisuus ja tiedon puute vaatimusten mukaisista jätevesijärjestelmistä ja niiden toteuttamisesta käytännössä (esim. suojaetäisyydet). Esimerkiksi vesilaitoksen lähisuoja-alueella vierekkäisille kiinteistöille oli haettu samana vuonna lupaa pienpuhdistamoille, mutta vain toinen oli saanut luvan ja toiselle kiinteistölle vaadittiin umpisäiliö. Toisessa esimerkkitapauksessa toiselta vapaa-ajan asunnolta oli kielletty kokonaan umpisäiliö ja toiseen, seuraavana vuonna haettuun lupaan, taas nimenomaan vaadittu se. Kiinteistöt sijaitsivat saman tien päässä suunnilleen yhtä kaukana järvenrannasta ja kummankin vedenkäyttö oli suunnilleen samalla tasolla (kuivakäymälä ja harmaita vesiä normaali määrä). Olisikin tärkeää saada päätökset yhdenmukaisiksi ja niiden perusteet mahdollisimman selkeiksi. Useat kiinteistön omistajat eivät missään nimessä halunneet pienpuhdistamoa itselleen niiden huonon maineen vuoksi ja siksi, että toimiakseen ne tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja paljon tietämystä niiden toiminnasta. Vain muutama oli kiinnostunut kuivakäymälästä vakituisesti asuttuun asuntoon. Muutamat neuvottavat uskoivat lainsäädännön vielä muuttuvan, eivätkä siksi halunneet vielä lähteä muuttamaan järjestelmää. Monet Dämmanin vesilaitoksen suoja-alueella asuvat aikoivat odottaa laitoksen lakkauttamisen lopullista päätöstä ennen järjestelmänsä uusimista, joten asian etenemisestä olisi hyvä tiedottaa mahdollisimman nopeasti alueen asukkaille. 10
11 Liitteet Liite 1. Neuvonnan kohdealueet.
12 Liitteet Liite 2. Jätevesien käsittelyssä havaittujen puutteiden määritelmät ja selitykset. Jäteveden esikäsittely: saostussäiliöiden tilavuus liian pieni tai puuttuivat kokonaan Jäteveden varsinainen käsittely: saostussäiliöiden jälkeinen käsittely puuttui kokonaan tai oli vääräntyyppinen Säiliöiden kunto: vuotavat säiliöt ja tiiviyttä ei tarkistettu uuden asetuksen ohjeidenmukaisesti tai puutteelliset kansirakenteet T-haarat: puuttuvat tai vioittuneet T-haarat kaikista tai osasta saostussäiliöitä Hälytin: umpisäiliöstä puuttuva täyttymisenhälytin Ilmastusrakenteet: puuttuvat tai tuuletuksen kannalta merkittävästi vioittuneet tuuletusrakenteet maasuodattamoissa tai -kentissä Tehostettu fosforinpoisto: vanhemmat maaperäkäsittelyt, jotka todennäköisesti täyttäisivät asetuksen vaatimukset muiden kuin fosforin osalta. Imeytyminen: maasuodattamoissa tai imeytyskentissä tai niiden imeytysputkistossa olevat tukokset Purkupaikka: paikan huono kunto tai soveltumattomuus purkuun Käyttö ja huolto: käyttö- ja huoltotoimenpiteissä puutteita, jotka voivat huonontaa järjestelmän toimintaa Muu: käymäläjätteiden kompostoinnissa suuria puutteita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja 16.8.2013 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...
LisätiedotHajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013
Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hirvijärvi elokuussa 2013. Jenni Korhonen 8.8.2013 Jätevesineuvoja Jenni Korhonen Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Johdanto Riihimäen haja-asutusalueilla toteutettiin
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso 13.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen... 2 4. Kohdealueet... 3 5.
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2016 Virve Ståhl, LUVY ry Jätevesiseminaari 29.3.2017 Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja kohteita Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2015
LisätiedotJätevesineuvonnassa huomioitavaa. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Jätevesineuvonnassa huomioitavaa Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän
LisätiedotJäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla
Jäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen alustavat tulokset 2017 Karolina Örnmark, LUVY ry Loppuseminaari 27.3.2018 Kartoitus- ja neuvontakäynnit Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 22.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2016 tuloksista Sanna Laakso Melisa Rintala 30.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna 2016...
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015
LIITE 1 Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015 Arja Lahtinen 2016 1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2016 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 11.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2015
Raportti 1/2016 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2015 Sanna Laakso Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Raportti 1/2016 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille
Raportti 3/2015 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Teemu Haapala Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Tekijät Otsikko Sanna Laakso, Teemu Haapala, Larissa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 7.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotJätevesiklinikat. Liite 1.2.
Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012
JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017 Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 9.1.2018 Sisällysluettelo 1. Jätevesineuvonnan tausta ja tarkoitus... 1 2. Kiinteistökäynnit... 3 2.1 Toteutus... 3
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES. Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti. Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti
JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA - JÄNES Rahoitus:
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016
Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016 Sanna Laakso Melisa Rintala Kirsti Lahti Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa
Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Teemu Haapala, Kirs Lah, Esra Marvin, Sanna Laakso, Roosa Jaakkola ja Asko Särkelä Rapor 1/2012 Kannen kuvat: Teemu Haapala Tekijät
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotLINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset. Hanna Keinänen LINKKI-seminaari
LINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset Hanna Keinänen LINKKI-seminaari 27.3.2019 Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2017 2018 2009-2018 Neuvottuja kiinteistöjä 6 792 742 7 534 Neuvottuja kohteita noin 7
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 50. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 4.04.07 Sivu / 58/07.00.0 Ympäristölautakunta 4 9..07 Kaupunginhallitus 7 0.4.07 50 Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh.
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotRaportti 1/2019. Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Paula Luodeslampi
Raportti 1/2019 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2018 Paula Luodeslampi Raportti 1/2019 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011
Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotTilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotHajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta. Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily
Hajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily 20.-21.11.2018 Jätevesineuvonta Keski-Suomessa - hanke Ympäristöministeriön
LisätiedotRaportti 7/2018. Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Anu Oksanen
Raportti 7/2018 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2017 Sanna Laakso Anu Oksanen Raportti 7/2018 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl
Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään
LisätiedotERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET
1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotJätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry
Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014
HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 10.9.2014 Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Neuvonnan toteutuminen... 4 3. Neuvontakäynnit... 6 4. Neuvontakiinteistöjen
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013
JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotYmpäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa. Tähän tarvittaessa otsikko. - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta
Ympäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa Tähän tarvittaessa otsikko - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta Lammin päivät 3-4.10.2018 Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset https://www.kirkkonummi.fi/library/files/59d1d04cc9105878f1000218/ysm_29.9.2017_uusi_pv_optimized.pdf
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2016
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2017
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2017 Karolina Örnmark, Virve Ståhl Sisältö Sisältö... 2 Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotWehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot
WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua
LisätiedotJätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella
Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Vesihuoltoseminaari 22.10.2015 Satu Heino, KVVY ry Esityksen sisältö Vesihuollon nykytila haja asutusalueella Pirkanmaan Haja apu hankkeiden
LisätiedotJulkaisu 78/ Laatijat: Sanna Laakso. Tarkastaja: Anu Oksanen. Hyväksyjä: Anu Oksanen. Kannen valokuvat: VHVSY / Sanna Laakso
Julkaisu 78/2018 Haja-asutuksen jäteveden käsittelyn tilanne, jatkotyötarpeen arviointi ja toimenpidesuositukset hajajätevesihaittojen minimoimiseksi Vantaanjoen valuma-alueen kunnissa Sanna Laakso Julkaisu
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV ( )
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV 11.1.2017 (1.3.2016-31.10.2016) Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta
Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka
Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...
Lisätiedot