Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti Hanna-Riikka Ruokolainen

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen 2016

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toteuttaja Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen jätevesineuvojat Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Lehti-ilmoitukset Hanke-esite Aluekortisto Pohjois-Karjalan aluekartasto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Kyläyhdistysten jätevesi-infot Ympäristö / Jäte-illat Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Palaute neuvonnasta Palaute vuoden 2016 neuvontakäynneiltä Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta Tuloksellisuus Johtopäätökset Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus LIITTEET... 20

3 1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Vuoden 2015 keväällä annettu muutos jätevesijärjestelmien uusimisen siirtymäajasta sekä lainsäädännön muutosehdotus keväällä 2016 ovat lisänneet alueen asukkaiden epätietoisuutta jätevesilain vaatimuksista. Suurella osalla hajaasutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Asukkaat ovat nyt odottavalla mielellä ja tarvitsivat myös kesän 2016 aikana erityisesti apua jätevesilain muutosten tulkinnassa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toiminut Jässi-jätevesineuvontahanke. Vuonna 2012 saatujen hyvien kokemuksien vuoksi hanke on jatkunut vuosien ajan. Pohjois-Karjalassa on merkittävässä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 342 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin yhteensä lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 24 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, minne vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden kuten vesistöjen ranta-alueiden ja pohjavesialueiden runsauden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta haja-asutusalueen jätevesineuvonnalle. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustusta toukokuussa 2016 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen valvojaksi määriteltiin hankepäätöksessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Ari Heiskanen ja hänen sijaisena ympäristöasiantuntija Mari Heikkinen.

4 Hankkeen toteuttaminen on aloitettu tämän hankkeen rahoituksella huhtikuussa 2016 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2016 ja 2/2016 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen kolmanteen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 600 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 800 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke on suorittanut aiempina vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa, joten tänä vuonna neuvontaa tarjottiin kaikille kunnille, joista valikoitui 6 kohdekuntaa. Myös yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi ja Kitee. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Neuvonta-alueet olivat: Lieksassa Kelvänjärven ympäristö ja Pankajärven ranta-alueet Juuassa Polvela Polvijärvellä Viitalahti, Sotkuma, Haninniemi ja Solan ranta-alueet Joensuussa Ohvana-Lotokka, Haapajärven ranta-alueet, Niva, Rauansalo Tohmajärvellä Akanmäki-Siikajärvi, Vepsä, Pirtajärvi, Kaustajärvi sekä Vatala Kiteellä Ätäskö järven ranta-alueet, Salmenkangas-Muljula, Hallakorpi, Kajoo, Vilniemen ranta-alueet, Heinoniemen ranta-alueet

5 Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan mustilla pisteillä. MML Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa jokaiselta Pohjois- Karjalan kunnan edustajalta tiedusteltiin tarvetta kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kunnista kyselyn perusteella neuvonnan piiriin valikoitui kuusi. Näihin kuntiin oltiin tarkemmin yhteydessä joko kuntakohtaisen tapaamisen muodossa tai puhelimitse/sähköpostitse. Yhteydenpidossa käytiin läpi kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Yksi kuntakohtainen palaveri pidettiin Polvijärvellä Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksessä määriteltiin, että hankkeelle on perustettava ohjausryhmä, jossa hankkeen toimintaa seurataan. Ohjausryhmään kuuluivat: Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät ry

6 Esko Pirinen, Ilomantsin ympäristösihteeri Jari Leinonen, Joensuun ympäristönsuojelupäällikkö Sari Kettunen, Liperin valvontainsinööri Tuukka Tuominen, Polvijärven ja Outokummun vs. ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, Kontiolahden ympäristönsuojelusihteeri Pertti Kaikkonen, Juuan rakennustarkastaja Riitta Laatikainen, Lieksan ympäristönsuojelutarkastaja Ismo Ryynänen, Nurmeksen ympäristösihteeri Pasi Parkkinen, Valtimon kunnaninsinööri Marketta Lintinen, Kiteen ympäristöpäällikkö Pentti Kesti, Tohmajärven rakennustarkastaja Kalevi Harinen, Rääkkylän kunnaninsinööri Hanna-Riikka Ruokolainen, jätevesineuvoja Jässi-hanke (ohjausryhmän sihteeri) Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, , ja Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin tapahtui koko hankkeen ajan, erityisesti kesän aikana kiinteistökäyntejä suoritettaessa. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Kuntien edustajat kävivät ohjausryhmän kokouksissa kiitettävästi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Toteutuneet kustannukset olivat ,63 eli 101 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (77 %) ja matkakulut (15 %). Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

7 Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut % Matkakulut % Laadunvarmistus ja koulutus % Neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen % Tarvikekustannukset % Koneet, ohjelmistot, matkapuhelin, netti % Postikulut % Vuokrat 47 0 % Yhteensä % 4. Hankkeen jätevesineuvojat 4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaikkiaan kolme työntekijää. Projektipäällikkönä toimi ympäristöteknologian insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen, kokoaikainen, , osa-aikainen ja kokoaikainen Jätevesineuvojana toimivat insinööri Aki Virtanen, kokoaikainen, ja Milla Hartikainen, kokoaikainen, Neuvojat Virtanen ja Hartikainen osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen Neuvoja Virtanen osallistui Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämään jätevesineuvojien koulutukseen Neuvoja Hartikainen on toiminut jätevesineuvojana kahtena aikaisempana kesänä vastaavissa jätevesineuvonta-hankkeissa. Lisäksi projektipäällikkö Ruokolainen perehdytti neuvojat Virtasen ja Hartikaisen hankkeen toimintamalliin ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Syksyn ja talven aikana keskityttiin lisäksi raportointiin, tiedotukseen, nettisivujen kehittämiseen ja uuden hankehakemuksen valmisteluun. Lopputalven ja kevään aikana suunniteltiin myös mahdollista tulevaa hanketta vuodelle Hankkeen projektipäällikkö vastasi hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta, rekrytoinnista, yleisneuvonnan suunnittelusta, koulutuksesta, raportoinneista, budjetoinnista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta / -kunnat, jonka alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Hanna-Riikka Ruokolainen: Juuka ja Lieksa Milla Hartikainen: Joensuu ja Polvijärvi

8 Aki Virtanen: Kitee ja Tohmajärvi 4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, oma kouluttautuminen, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuvassa 2 on esitetty kaikkien työntekijöiden yhteenveto työajankäytöstä. 5 % Yleisneuvonta 37 % 50 % Kiinteistökohtainen neuvonta Matkat Tiedotus ja markkinointi 4 % 6 % Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ Kuva 2. Hankkeen työntekijöiden työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikkö Ruokolainen monitoroi neuvojat Hartikaisen ja Virtasen Monitoroinneista on laadittu muistiot ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. Projektipäällikkö oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun.

9 5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Nettisivuja päivitettiin hankkeen kuluessa tarvittaessa. Syksyllä 2016/ talvella 2017 nettisivuille tehtiin hieman päivityksiä ja lisättiin materiaalia mm. kuivakäymälöiden hankinnasta ja huollosta sekä lisättiin kaikkien neuvontavuosien tilannekatsaukset. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 5 kpl: Tiedote : Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö uudistuu Tiedote : Jässi-jätevesihanke toiminut Pohjois-Karjalassa jo viisi vuotta Tiedote : Jätevesineuvontaa annettu Pohjois-Karjalassa yli 400 kiinteistölle kesän 2016 aikana Tiedote : Jätevesineuvontaa haja-asutusalueiden asukkaille Pohjois-Karjalassa Tiedote : Jässi-jätevesihanke jatkaa neuvontatyötä Pohjois-Karjalassa kesällä 2016 Tiedotusvälineet ottivat hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutun tekivät ainakin Lieksan Lehti, Outokummun Seutu, Ylä-Karjala sekä Vaarojen Sanomat. Hankkeesta ja lainsäädännön muutoksista tehtiin kesän aikana myös uutisjuttu Mtv3: sen uutisiin. Lehtijutut sekä uutisjuttu olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia. 5.3 Lehti-ilmoitukset Hanketta mainostettiin kesällä 2016 Ylä-Karjala lehden kesälehdessä. Ilmoituksen perusteella hankkeelle tuli muutamia yhteydenottoja jätevesineuvontaa kaipaavilta kiinteistönomistajilta. 5.4 Hanke-esite Hankkeelle tehtiin hanke-esite, jota jaettiin hankkeen yleisneuvonnan tapahtumissa ja tarvittaessa kiinteistökäyntien yhteydessä. Esitteessä kuvattiin lyhyesti hankkeen toiminta ja siinä oli jätevesineuvojien yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä 1.

10 5.5 Aluekortisto Vuonna 2014 hankkeelle luotu aluekortisto sai jatkoa tämän vuoden neuvontaa saaneista alueista. Aluekortisto koostuu vuosien aikana neuvontaa saaneiden alueiden aluekorteista. Aluekortissa on kootusti tietoa neuvonta-alueen jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortit vuoden 2016 neuvonta-alueiden osalta. 5.6 Pohjois-Karjalan aluekartasto Hankkeelle tehtiin syksyllä 2015 aluekartasto, missä näkyy kunnittain kaikki vuosien aikana jätevesineuvontaa saaneet alueet ja niiden suurinpiirteiset rajaukset. Kartastossa on joko jokaiselle kunnalle oma karttansa tai naapurikunnat yhdistettynä samalle kartalle. Osa kunnista on voitu jakaa myös kahdelle karttapohjalle. Jokaisen kartan alle on laitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille. Aluekartasto vuosien ajalta on liitteenä Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Pohjois-Karjalan hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat ja ympäristöillat Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 20 neuvontapistettä kymmenen kunnan alueella. Hankkeessa järjestettiin yksi jätevesi-infoa paikallisen kyläyhdistyksen kanssa yhteistyössä. Hanke oli mukana myös Jätekukon järjestämässä ympäristöillassa Outokummussa sekä Jätekukon ja Kohti vähähiilisiä kyliä-hankkeen kanssa jäteilloissa Valtimolla, Juuassa ja Lieksassa. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella sekä kierrettiin jo aiempina vuosina tutuiksi käyneitä

11 tapahtumia. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. markkinoille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteille jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Jätevesiopas Kesämökin jätevesi-opas Askel askeleelta opas Hyvä jätevesien käsittely-opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Haja-asutuksen jätesisäädökset muuttuvat flyer (SYKE) Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia, yleisimpinä: lainsäädännön tulevat muutokset vähäisen jätevesimäärän käsittely vanhan jätevesijärjestelmän kelvollisuus Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 20 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 360 kävijää. Tähän määrään on laskettu mukaan Outokummun ympäristöillassa puheenvuoroa kuuntelemassa olleet henkilöt. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 18 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2.

12 Taulukko 2. Neuvontapisteet tapahtumissa sekä kävijämäärät. Päivämäärä Kunta Tapahtuma Osallistujamäärä Lieksa Pielisen Messut Lieksa Pielisen Messut Ilomantsi Kivilahden kylän toritapahtuma Joensuu Ohvana-Lotokka kyläyhdistyksen talkoopäivä Nurmes Lomarompe Tohmajärvi Potsitori Juuka Iltatori Joensuu Eno-päivät Nurmes Iltatori Ilomantsi Iltatori Rääkkylä Rääkkylän toripäivä Polvijärvi Polvijärvi päivien tori Juuka Mökkiläispäivä Paalasmaa Outokumpu OKSA-messut Joensuu Heinävaaran MM-tatti Valtimo Valtimon syysmarkkinat Outokumpu Jäteilta Valtimo Jäteilta Juuka Jäteilta Lieksa Jäteilta 11 Yhteensä

13 6.2 Kyläyhdistysten jätevesi-infot Jätevesi-iltojen ja erilaisten infotapahtumien tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen ja erilaisten infojen järjestämismahdollisuutta mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla. Jätevesi-info järjestettiin yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa. Kyläyhdistys tarjosi tilan ja hoiti tilaisuuden mainostamisen. Paikalla ei ollut mahdollisuutta ohjelman esittämiseen sisätiloissa, joten neuvoja järjesti ohjelman ulkotiloihin. Perusrungoltaan ohjelma oli hyvin samanlainen kuin aikaisempien vuosien jätevesi-illat. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin niin, että paikallaolijat saivat tietoa oman kylänsä tilanteesta. Tilaisuuden loppuun varattiin aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Eniten kysymyksiä herätti jätevesijärjestelmien rakentaminen ranta-alueille sekä vähäisten jätevesimäärien käsittely. Jätevesi-infossa oli jaossa sama materiaali kuin neuvontapisteilläkin. Jätevesi-infoja järjestettiin yhteensä 1 kpl. Kävijöitä illassa oli yhteensä 15 kpl. Taulukko 3. Taulukko 3. Jätevesi-illat ja kävijämäärät Kylä / yhdistys Kunta Päivämäärä Osallistujat Ohvana-Lotokka kyläyhdistys Joensuu Yhteensä Ympäristö / Jäte-illat Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä Jätekukko Oy:n kanssa ympäristöilta Outokummussa. Jätekukko Oy huolehti tilaisuuden kahvituksesta, mainostamisesta ja järjestelyistä. Yhdessä Jätekukko Oy:n ja Kohti vähähiilisiä kyliä -hakkeen kanssa järjestettiin myös jäteiltoja Valtimolla, Juuassa ja Lieksassa. Hanke oli mukana illoissa pitämällä oman puheenvuoron jätevesiasioista. Hankkeella oli tilaisuuksissa myös neuvontapiste, missä oli jaossa jätevesimateriaalia ja paikallaolijat pystyivät käymään esittämässä tarkempia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Ympäristö/jäte-iltoja järjestettiin yhteensä 4 kpl. Kävijöitä illoissa oli yhteensä 176 kpl. Taulukko 4. Taulukko 4. Ympäristöillat ja kävijämäärät Yritys /hanke Kunta Päivämäärä Osallistujat Jätekukko Oy Outokumpu Jätekukko Oy / Kohti vähähiilisiä kyliä Valtimo Jätekukko Oy / Kohti vähähiilisiä kyliä Juuka Jätekukko Oy / Kohti vähähiilisiä kyliä Lieksa Yhteensä 176

14 6.4 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 35 kpl ja sähköpostilla 3 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 114 kpl. Korvattuja neuvontakäyntejä kertyi kesän aikana suhteellisen paljon. Monet kiinteistönomistajat eivät esimerkiksi päässeet sovittuna aikana kiinteistölle tai kiinteistön jätevesimäärä oli vähäinen. Näin ollen neuvonta pystyttiin hoitamaan puhelimitse. Useille neuvontaa puhelimitse saaneille lähetettiin myös neuvontamateriaalia postitse. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 147 henkilölle 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritettiin. Aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat antoivat luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 3) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti oli vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit.

15 Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 4) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 5), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) Haja-asutuksen jätesisäädökset muuttuvat flyer (SYKE) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuun puolivälistä lokakuun puoliväliin asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 914 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 431 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 12 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 443 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 47 %. Toteuma oli kohtalainen ja vaikka se huononikin viime vuodesta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 600 kiinteistökäyntiä jäi vajaaksi 157 kiinteistöllä. (Taulukko 5). Pyynnöstä tehtiin 12 neuvontakäyntiä, joista kohdekuntien ulkopuolisia neuvontakäyntejä oli 3 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 5. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain

16 Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä Toteuma Lieksa % Juuka % Joensuu % Polvijärvi % Tohmajärvi % Kitee % Muut kunnat % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 443 kiinteistöllä. Yhdellätoista kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä pöytäkirjaa. Syinä tähän olivat asukkaiden toiveet, ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Käydyistä kiinteistöistä 43 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 57 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 61 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 19 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt

17 kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 61 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 39 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 50 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 6 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 4 %:lla kiinteistöistä. Kuva 3. Uudistamistarve 39 % 50 % Kunnostustoimia/ seurantaa 4 % 6 % Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli maaperäkäsittely kaikille jätevesille. Kolmanneksi eniten oli yksinkertaisia maaperäkäsittelyjä harmaille vesille sekä umpisäiliö+saostussäiliö-ratkaisuja. Liitteessä 7 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista.

18 2 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille 3 % 9 % 7 % Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö Umpisäiliö + maasuodattamo 2 % 2 % 5 % 7 % 59 % Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille 5 % Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suurempien jätevesien kiinteistöillä. 8. Palaute neuvonnasta 8.1 Palaute vuoden 2016 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 3 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 52 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiantunteva ja puolueeton sekä selkeä neuvonta ystävällisen ja asiallinen neuvojan toimesta. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu

19 uutisointia. Vastaajista 10 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna , 17 siirtymäajan loppupuolella ja 20 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta Hankkeessa toteutettiin toisen kerran neuvonnan vaikuttavuutta selvittävä kysely, mikä pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimaan neuvonnan vaikuttavuuskyselyyn. Kysely lähetettiin lokakuun lopussa 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuosien aikana ja joiden jätevesijärjestelmän arvioitiin olevan uudistamisen tarpeessa. Vastaamisaktiivisuutta pyrittiin nostamaan tässäkin kyselyssä arpomalla vastaajien kesken kolme 50 arvoista S-ryhmän lahjakorttia vastaajien kesken. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 22 kiinteistönomistajaa. Vaikuttavuuskyselyllä selvitettiin muun muassa sitä, ovatko asukkaat ryhtyneet jätevesijärjestelmien uudistamiseen jätevesineuvontakäynnin jälkeen. Kyselyssä selvitettiin mm. motivoiko neuvontakäynti kunnostustoimenpiteisiin, onko kiinteistöllä tehty jo jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet, onko jätevesijärjestelmän suunnitelma tilattu ja jos on niin miltä taholta sekä onko järjestelmää uusittu neuvontakäynnin jälkeen ja jos ei ole niin milloin toimeen olisi tarkoitus ryhtyä. Puolet vastaajista kertoi, ettei neuvontakäynti motivoinut jätevesijärjestelmän kunnostus -tai muutostöihin. 32 % vastaajista kuitenkin oli sitä mieltä, että neuvontakäynti motivoi kiinteistöille tehtäviin kunnostustöihin, mikäli se oli tarpeellista. Muissa kysymyksissä, %:a vastaajista eivät olleet tehneet jätevesineuvojan ehdottamia hoito- ja huoltotoimenpiteitä, hankkineet jätevesijärjestelmä suunnitelmaa, hakeneet toimenpidelupaa järjestelmän uusimiseen tai rakentaneet/rakennuttaneet uutta jätevesijärjestelmää. Myös järjestelmän korjaus tai uusimisajankohdassa vastaukset jakautuivat moneen eri vaihtoehtoon ja useassa vapaasti annetussa palautteessa puhuttiin siitä, miten tulevaisuuden uuden lainsäädännön mukaan vanhoille kiinteistöille ei tarvitse tehdä mitään. 9. Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 443 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 316 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 191 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 170,0.

20 ,63 Vertailuluku = (191 0,1) + (316 0,4) + (443) = 170,0 10. Johtopäätökset Vuoden 2016 hankkeelle oli hankesuunnitelmassa asetettu kovat tavoitteet. Kiinteistökohtaisien neuvontakäyntien määränä oli 600 käyntiä ja yleisneuvontatilaisuuksien Vuoden 2016 osalta kiinteistökohtaiselle neuvonnalle asetetuista tavoitteista jäätiin noin 155 kiinteistöllä. Tuloksia enteili jo vuoden 2015 tilanne, jolloin tavoitteista jäätiin 90 kiinteistöllä. Varsinkin vuonna 2016 hanke kiersi paljon loma-asutusta ja vähäisen jätevesimäärän kohteita. Näitä käyntejä peruutettiin suhteessa enemmän mitä vakituisen asumisen kohteita. Useasti vähäisen jätevesimäärän kohteiden tilanne puhuttiin kiinteistönomistajan kanssa puhelimessa läpi, ja todettiin, ettei neuvontakäyntiä paikan päällä tarvinnut enää suorittaa. Myös ihmisten mielenkiinto jätevesiremonttia kohtaan on hiipunut vuosien kuluessa, ja kesän 2016 lainsäädännön epämääräinen tilanne edelleen vahvisti tätä käsitystä. Yleisneuvonnan tilaisuuksia järjestettiin tavoitteiden mukaisesti 20 kpl. Kävijöitä neuvontapisteillä riitti hyvin, sekä Jätekukko Oy:n ja Kohti vähähiilisiä kyliä -hankkeen kanssa järjestetyt yhteiset jäteillat onnistuivat kiitettävästi. Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Vuosien aikana on annettu jätevesineuvontaa kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien alueella. Vuonna 2012 Joensuun seudulla annettiin yleisneuvontaa 677 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 594 henkilölle. Vuonna 2013 Nurmeksen seudulla annettiin yleisneuvontaa 350 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 545 henkilölle. Vuonna 2014 Kiteen seudulla annettiin yleisneuvontaa 187 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 633 henkilölle. Vuonna 2015 lähes koko maakunnan alueella yleisneuvontaa annettiin 306 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 459 henkilölle. Vuonna 2016 yleisneuvontaa annettiin lähes koko maakunnan alueella 360 henkilölle ja kiinteistökäynneillä kuuden kunnan alueella 443 henkilölle. Yhteensä neuvontaa on annettu henkilölle. Tulevaisuudessa jätevesineuvontaa voitaisiin edelleen tarjota niin kiinteistökohtaisesti kuin yleisneuvonnan tapahtumien osalta koko maakunnassa.

21 Haasteita neuvonnalle vuonna 2016 asetti lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Keväällä 2015 oltiin pidennetty lainsäädännön siirtymäaikaa ja samalla ympäristöministeriö alkoi valmistella lainsäädännön muutosehdotusta. Keväällä 2016 kenttäkauden alkaessa oli tiedossa, että lainsäädäntö tulee varmastikin muuttumaan lähitulevaisuudessa, mutta tarkemmin tilanteesta ei vielä tuolloin tiedetty. Kesällä kiinteistöjenomistajien kanssa keskusteltiin muuttuvasta lainsäädännön tilanteesta paljon. Neuvojan työ oli myös haasteellista, koska neuvojat eivät voineet ennakoida tulevaa tilannetta kiinteistönomistajille kovinkaan tarkkaan. Kenttäkauden loppupuolella ympäristönsuojelulain muutosehdotus meni eduskunnan käsittelyyn. Lainsäädännön muuttuva tilanne vaikutti kesän 2016 neuvontaan oleellisesti. Ihmisillä oli ennakkokäsityksenä se, että lainsäädäntö kumotaan täysin tai muutoin hyvin epämääräiset käsitykset tilanteesta. Asukkaat olivat myös jälleen kerran hyvin seisahtaneessa tilassa ja odottavalla kannalla. Neuvonta otettiin kuitenkin hyvin vastaan ja kiinteistönomistajat olivat positiivisella mielellä siitä, että lainsäädäntöön tullaan kohtuullistamaan ja lieventämään. Jätevesineuvojat sekä palautetta antaneet kiinteistönomistajat toivovat, että uusi lainsäädäntö saadaan pian lainvoimaiseksi ja jätevesineuvontaan panostetaan myös uudella hankekaudella 2017 ja aina siihen saakka, kun tarve vaatii. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan keväällä Lehdistölle tuolloin lähetetyn tiedotteen avulla useat lehdet tekivät lehtijutun muuttuvasta tilanteesta ja asukkailta tuli useita yhteydenottoja hankkeen neuvojaan. Voisikin olettaa kesän 2017 olevan suhteellisen vilkas jätevesineuvonnan suhteen. 11. Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus Hankkeella haettiin jatkoaikaa Jatkoajan myönsi ELY-keskuksen vesienhoidon johtava asiantuntija Paula Mononen ja vesitalousasiantuntija Ari Heiskanen. Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan myös hankkeen viimeisen eli 3. maksatuskauden rahoitus hanketoiminnalle. Hankkeelle haettava rahoitus ajalle on ,97. Liitteenä 10 on Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja maksatuskauden kuluista.

22 LIITTEET Liite 1: Hanke-esite Liite 2: Aluekortit 2016 Liite 3: Pohjois-Karjalan kartasto Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus Liite 8: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 9: Kooste neuvonnan vaikuttavuudesta Liite 10: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja Liite 11: Maksatuskauden kuittikopiot

23 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! YHTEYSTIEDOT: Liite 1 Jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen puh hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueenkiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Aki Virtanen puh aki.virtanen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Milla Hartikainen puh Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoitukset ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2016 hankealueena ovat lähes kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. milla.hartikainen@jatevesihanke.fi

24 Liite 2 Kelvä / Lieksa 48 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 47 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-heinäkuu 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 20 kiinteistöä toteuma 43 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 5 / /75 Asukasmäärä 37 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 11 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 9 18 / 82 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 15 / 5 75 / 15 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / / 90 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 20 0 / 100 Laittomat tapaukset 12;60 % 7;35 % 1; 5 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=20) Lieksassa neuvontaa annettiin Kelvänjärven ympäristössä. Alue valittiin neuvontakohteeksi ranta-alueiden takia sekä tiedostaen se, että alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Neuvontaa annettiin suurimmaksi osaksi vapaa-ajan asunnoille. Neuvontaa saaneista kiinteistöistä 11:sta oli käytössä omat kaivot. 2; 10 % 6; 30 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 35 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 5 % kiinteistöistä. Lopuilla 60 % kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Näillä kohteilla jätevesien käsittelyyn riittää yksinkertainen maaperäkäsittely, eli jätevesien johtaminen imeytyskaivoon, kivipesään tai imeytysputkeen. Alueelta löytyi myös useita saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely järjestelmiä, useimmat näistä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Suurin osa rakennetuista järjestelmistä on tehty 1980-luvun jälkeen. 27% 12; 60 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=20) 36% 36% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=11)

25 Liite 2 Pankajärvi / Lieksa 49 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 37 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 20 kiinteistöä toteuma 54 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 14 / 6 70 /30 Asukasmäärä 37 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 18 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / / 89 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11 / 9 55 / 45 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / / 90 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / / 85 Laittomat tapaukset 3; 15 % 2; 10 % 12;15 % 12 ;60 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=20) Lieksassa neuvontaa annettiin Pankajärven ranta-alueilla. Alue valittiin neuvontakohteeksi ranta-alueiden takia sekä tiedostaen se, että alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Neuvontaa annettiin suurimmaksi osaksi vakituisesti asutuille kiinteistöille. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 60 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 10 % kiinteistöistä. Jätevesijärjestelmä oli kunnossa 15 % kiinteistöistä. 15 %:lla kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa tämän hetken järjestelmistä oli saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely ratkaisuja. Alueelta löytyi myös järjestelmiä, joissa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet saostuskaivo käsittelyyn tai imeytyskenttään. Kaikkien neuvontaa saaneiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät oli tehty 1980-luvun jälkeen. 2; 10 % 12; 10 % 1; 5 % 8; 40 % 1; 5 % 4; 20 % 2; 10 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=20) 76% 0% 24% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

26 Liite 2 Polvela / Juuka 50 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 106 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-lokakuu 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 49 kiinteistöä toteuma 46 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 26 / /47 Asukasmäärä 91 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 42 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / / 90 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 18 / / 63 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / 47 4 / 96 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 48 2 / 98 Laittomat tapaukset 1;2 % 4; 8 % 12;25 % 32;65 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=49) Juuassa neuvontaa annettiin Polvelan alueella. Alue valittiin neuvontakohteeksi ranta-alueiden takia sekä tiedostaen se, että alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Neuvontaa annettiin sekä vakituisesti asutuille kiinteistöille että vapaa-ajan asunnoille. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 65 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. Jätevesijärjestelmä oli kunnossa vain 2 % kiinteistöistä. 25 %:lla kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa tämän hetken järjestelmistä oli saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely ratkaisuja. Vähäisen jätevesimäärien kohteista suurimmalla osalla oli käytössä yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille, kuten kivipesä tai imeytyskaivo. Alueella oli myös muutamia imeytyskenttiä kaikille jätevesille. Suurin osa jätevesijärjestelmistä oli tehty lukujen aikana tai sitä ennen. Ikävapautus koski 2 kiinteistönomistajaa. 2; 4 % 12; 29 % 6; 53 % 4; 8 % 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=49) 53% 31% 16% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=32)

27 Liite 2 Ohvana-Lotokka / Joensuu 51 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 52 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-heinäkuu 2016 Milla Hartikainen/ SYTY 26 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ 3; 12 % kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 22/4 85/15 Asukasmäärä 49 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14/8 54/31 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/8 0/31 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 5/21 19/81 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7/19 27/73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 5/21 19/81 Laittomat tapaukset 0 0 4; 15 % 2; 8 % 17; 65 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=26) 1; 4 % Joensuussa neuvontaa annettiin Ohvava- Lotokan alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska se on osittain pohjavesialuetta. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. 54 % kiinteistöistä sai puhtaanveden vesiosuuskunnan jakeluverkostosta. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 65 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 15 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. 50 % järjestelmistä oli rakennettu luvun välisenä aikana. 62 % kiinteistöistä oli järjestelmänä saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Maaperäkäsittely kaikille jätevesille oli 12 % kiinteistöistä. 3; 11 % 2; 8 % 3; 11 % 16; 62 % 1; 4 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=26) Hanke osallistui myös alueella kesän alussa järjestettyyn talkoopäivään, missä neuvoja piti puheenvuoron jätevesiasioista ja antoi yleisneuvontaa. Ikävapautus koski 4 kiinteistönomistajaa. 25% 50% 25% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=26)

28 Liite 2 Niva / Joensuu 52 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 20 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-heinäkuu 2016 Milla Hartikainen/ SYTY 8 kiinteistöä toteuma 40 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7/1 88/12 Asukasmäärä 11 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 3/5 38/62 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/5 0/62 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 1/7 12/88 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 0/8 0/100 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/8 0/100 Laittomat tapaukset 0 0 8; 100 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=8) Joensuussa neuvontaa annettiin Nivansalontiellä, Nivanlammentiellä ja Jukolantiellä. Alue valittiin neuvontaan pohjavesialueen vuoksi. Neuvontaa annettiin pääasiassa vakituisesti asutuille kiinteistöille. 62 % kiinteistöistä oli käytössä oma rengaskaivo, loput kiinteistöt kuuluivat vesijohtoveden piiriin. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 100 % alueen jätevesijärjestelmistä. Seurattavista järjestelmistä kaikki on rakennettu ennen 2000-lukua. Jätevedet käsiteltiin alueella saostuskaivoilla + yksinkertaisella maaperäkäsittelyllä. 8; 100 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=8) 71% 29% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

29 Liite 2 Rauansalo / Joensuu 53 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 25 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2016 Milla Hartikainen/ SYTY 10 kiinteistöä toteuma 40 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6/4 60/40 Asukasmäärä 19 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 7/2 70/20 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/2 0/20 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3/7 30/70 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 0/10 0/100 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/10 0/100 Laittomat tapaukset 0 0 1; 10 % 2; 20 % 7; 70 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=10) Joensuussa neuvontaa annettiin Rauansalon alueella. Osa alueen kiinteistöistä sijaitsi pohjavesialueella. Neuvontaa annettiin sekä vakituisesti asutuille että vapaaajan kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja ja yksi kiinteistö otti käyttövetensä järvestä. 3; 30 % 5; 50 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 70 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 10 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Puolet seurattavista järjestelmistä on rakennettu lukujen aikana. Tavallisin järjestelmä alueella on saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Ikävapautus koski 1 kiinteistönomistajaa. 2; 20 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=10) 50% 38% 13% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

30 Liite 2 Niittylahti / Joensuu 54 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 30 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: heinä-lokakuu 2016 Milla Hartikainen/ SYTY 13 kiinteistöä toteuma 43 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6/7 46/54 Asukasmäärä 29 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 5/5 38/38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/5 0/38 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 6/7 46/54 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 4/9 31/69 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2/11 15/85 Laittomat tapaukset 0 0 4; 31 % 9; 69 % Joensuussa neuvontaa annettiin Koivusillan-, Potkan- ja Päivärannanteiden alueella. Alueella oli ranta-aluetta sekä haja-asutusaluetta. Neuvontaa annettiin sekä vakituisesti asutuille- että vapaa-ajan kiinteistöille. Osa kiinteistöistä oli liittynyt kunnan puhtaan veden jakeluverkostoon. Neljä kiinteistöä otti käyttövetensä järvestä. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 69 % alueen jätevesijärjestelmistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Alueen kiinteistöistä 38 % oli jätevesijärjestelmänä saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille oli 31 % kiinteistöistä. Maaperäkäsittely kaikille jätevesille oli 15 % kiinteistöistä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=10) 4; 31 % 5; 38 % 2; 15 % 1; 8 % 1; 8 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=10) Yli puolet jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvun välisenä aikana. Yksi kiinteistö neuvottiin puhelimitse ja 5 kiinteistöille jätettiin neuvontamateriaalia. 55% 36% 9% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=10)

31 Liite 2 Viitalahti / Polvijärvi 55 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 40 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2016 Milla Hartikainen / SYTY 23 kiinteistöä toteuma 58 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 8/15 35/65 Asukasmäärä 25 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 2/11 15/85 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2/9 18/82 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 19/4 83/17 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 4/19 17/83 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1/22 4/96 Laittomat tapaukset ; 43 % 2; 9 % 10; 44 % 1; 4 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=23) 1; 4 % Polvijärvellä neuvontaa annettiin Joensuuntien, Viitalahdentien ja Luotoniementien alueilla. Neuvontaa kohdennettiin näille alueille, koska kiinteistöt sijaitsevat vesiensuojelullisesti tärkeillä ranta-alueilla. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 44 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 9 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 4 % kiinteistöistä. 43 % kiinteistöistä syntyi vähäisiä jätevesimääriä. 57 % jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 2000-luvulla. Yleisin järjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely. 83 % kiinteistöistä oli erillisviemäröinti, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 18 % kiinteistöistä oli umpisäiliö wc-vesille ja harmaille vesille yksinkertainen maaperäkäsittely. Saostussäiliö ja maaperään johtaminen kaikille jätevesille oli 13 % kiinteistöistä. Ikävapautus koski 1 kiinteistönomistajaa. 3; 13 % 1; 4 % 2; 9 % 11; 48 % 1; 4 % 4; 18 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=23) 57% 29% 14% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=23)

32 Liite 2 Haninniemi / Polvijärvi 56 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 39 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2016 Milla Hartikainen / SYTY 21 kiinteistöä toteuma 54 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3/18 14/86 Asukasmäärä 13 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 9/2 43/10 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/2 0/10 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 20/1 95/5 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3/ 18 14/86 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2/19 10/90 Laittomat tapaukset ; 48 % 1; 5 % 3; 14 % 7; 33 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=21) 1; 5 % 1; 5 % Polvijärvellä neuvontaa annettiin Haninniemen alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi tiheän rantarakentamisen vuoksi. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti ranta-alueen kiinteistöille. Käyttöveden kiinteistöt saivat osuuskunnan puhtaan veden jakeluverkosta, järvestä ja omista kaivoista. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 33 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 5 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 14 % kiinteistöistä. 48% kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. 12; 57 % 3; 14 % 2; 9 % 2; 10 % Tavallisin järjestelmä on alueella yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella 95% kiinteistöistä oli kaksoisviemäröityjä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kolmelle kiinteistönomistajalle jätettiin neuvonta materiaalia ja neuvottiin ilman, että järjestelmästä olisi saatu varmuutta. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=21) 40% 60% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21)

33 Liite 2 Sotkuma / Polvijärvi 57 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 50 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo- ja syyskuu 2016 Milla Hartikainen / SYTY 25 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0/25 0/100 Asukasmäärä 33 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 1/4 4/16 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1/3 4/12 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 24/1 96/4 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2/23 8/92 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/25 0/100 Laittomat tapaukset ; 76 % 4; 16 % 2; 8 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=25) 1; 4 % 1; 4 % Polvijärvellä neuvontaa annettiin Sotkuman ranta-alueilla. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vapaa-ajan kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä ottaa käyttövetensä järvestä ja tuo juomaveden mukanaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 16 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. 76% kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. 18; 72 % 3; 12 % 1; 4 % 1; 4 % Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu 1980-luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä on alueella yksinkertainen maaperäkäsittely. 96 % alueen kiinteistöistä oli kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 8 alueen kiinteistönomistajista neuvottiin puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=25) 40% 50% 10% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=25)

34 Liite 2 Sola / Polvijärvi 58 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 71 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2016 Milla Hartikainen / SYTY 26 kiinteistöä toteuma 37 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 9/17 35/65 Asukasmäärä 28 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6/10 23/38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1/9 4 /39 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 17/9 65/35 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2/24 8/92 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1/25 4/96 Laittomat tapaukset ; 50 % 2; 8 % 1; 4 % 10; 38 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=26) Polvijärvellä neuvontaa annettiin Rukkojärven ja Viinijärven ranta-alueilla. Pääpaino neuvonnassa oli alueen rantakiinteistöillä, mutta neuvontaan sisältyi myös muutama haja-asutusalueen kiinteistö. Osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaan veden jakeluverkostoon, osalla oli omat kaivot ja osa otti käyttövetensä järvestä. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 38 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 4 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. 50 % kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueen kiinteistöistä yli puolella oli käytössä kaksoisviemäröinti, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on käytössä kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 19 alueen kiinteistön omistajaa neuvottiin jätevesiasioissa puhelimitse tai paikan päällä täyttämättä kuitenkaan kiinteistökäynnin muistiota. 14% 3; 11 % 6; 23 % 2; 8 % 15; 58 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=26) 50% 36% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=26)

35 Liite 2 Kaustajärvi / Tohmajärvi 59 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 55 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 16 kiinteistöä toteuma 29 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3 / / 81 Asukasmäärä 25 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 11 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 10 9 / 91 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / 3 81 / 19 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 15 6 / 94 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 15 6 / 94 Laittomat tapaukset 0 11; 69% 3; 19% 1; 6% 1; 6% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=16) Tohmajärven Kaustajärven ranta-alueilla neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vapaa-ajan asunnoille. Lähes kaikilla kiinteistöillä oli käytössä oma kaivo ja lopuilla kiinteistöistä juomavedet tuotiin mukana. Omat kaivot olivat yhtä lukuunottamatta rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 19 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 6 % kiinteistöistä. Vähäisen jäteveden kohteita kiinteistöistä oli 69 %. 9; 56 % 2; 12 % 2; 13 % 3; 19 % Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille ja kuivakäymälä. Osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään / ojaan. Alueella on myös muutama 2000-luvun jälkeen rakennettu imeytyskenttä kaikille jätevesille. Ikävapautus koski 1 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=16) 50% 29% 21% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=14)

36 Liite 2 Pirtajärvi / Tohmajärvi 60 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 15 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 11 kiinteistöä toteuma 73 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 11 0 / 100 Asukasmäärä 20 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 3 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 2 33 / 67 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11 / / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 0 / 11 0 / 100 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 11 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 11; 100% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=11) Tohmajärvellä neuvontaa annettiin Pirtajärven rantaalueilla sijaitseville vapaa-ajan asunnoille. Kaikki neuvotut kiinteistöt olivat vähäisen jätevesimäärän kohteita, joiden pesuvedet voidaan johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on rakennettu ennen lukua. Kaikkien neuvottujen kiinteistöiden järjestelmänä toimii yksinkertainen maaperäkäsittely, jossa pesuvedet johdetaan hallitusti maaperään imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Käymäläratkaisuna toimii kuivakäymälä. 11; 100 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=11) 55% 36% 9% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=11)

37 Liite 2 Vepsä / Tohmajärvi 61 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 30 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 12 kiinteistöä toteuma 40 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / 8 33 / 67 Asukasmäärä 38 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 4 / 7 36 / 64 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 7 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 8 / 4 67 / 33 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / / 83 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 12 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 5; 42% 1; 8% 6; 50% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=12) Tohmajärven Vepsässä neuvontaa annettiin vapaa-ajan asunnoilla ja vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueilla. Lähes kaikilla kiinteistöillä oli käytössä oma kaivo ja lopuilla kiinteistöistä kunnan vesijohto. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 50 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä yhdellä kiinteistöistä. Vähäisen jäteveden kohteita kiinteistöistä oli 42 %. Puolet seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen lukua ja loput ennen lukua. Tavallisin järjestelmä on pesuvesien imeytys maaperään kivisilmän tai imeytyskaivon kautta eli yksinkertainen maaperäkäsittely ja kuivakäymälä. Seuraavaksi yleisin järjestelmä on jätevesien purku saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös muutama umpisäiliö ratkaisu. 3; 25 % 6; 50 % 1; 9 % 1; 8 % 1; 8 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=12) 50% 50% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=12)

38 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto Akanmäki - Siikajärvi / Tohmajärvi x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 62 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 74 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syys-lokakuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 28 kiinteistöä toteuma 38 % Lisäksi alueella tehtiin pyynnöstä 1 kiinteistökäynti (käyntiä ei huomioida tässä) TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVON- TAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 11 / / 61 Asukasmäärä 62 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 7/ / 59 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 8 20 / 80 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 17/ / 39 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / / 89 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 28 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 14; 50% 14; 50% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=28) Tohmajärven Akanmäen ja Siikajärven alueella neuvontaa tarjottiin vapaa-ajan asunnoilla ja vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueilla ja osa pohjavesi-alueilla. Lähes kaikilla kiinteistöillä oli käytössä oma kaivo ja lopuilla kiinteistöistä kunnan vesijohto. Suurin osa omista kaivoista oli rengaskaivoja. 12; 43 % 11; 39 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 50 % alueen jätevesijärjestelmistä. Loput neuvotuista kiinteistöistä olivat vähäisen jäteveden kohteita, joiden pesuvedet voidaan johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Puolet seurattavista järjestelmistä on rakennettu vuosien välillä. Tavallisin järjestelmä on pesuvesien imeytys maaperään kivisilmän tai imeytyskaivon kautta eli yksinkertainen maaperäkäsittely ja kuivakäymälä. Seuraavaksi yleisin järjestelmä on jätevesien purku saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös muutama umpisäiliö ratkaisu. Ikävapautus koski 1 kiinteistönomistajaa 37% 2; 7 % 52% 2; 7 % 1; 4 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=28) 11% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=27)

39 Liite 2 Vatala / Tohmajärvi 63 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 44 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Lokakuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 14 kiinteistöä toteuma 32 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 9 / 5 64 / 36 Asukasmäärä 29 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 7 / / 61 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 9 18 / 82 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 1 / 13 7 / 93 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1/ 13 7 / 93 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 14 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 1; 7% 1; 7% 1; 7% 11; 79% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=14) Tohmajärvellä neuvontaa annettiin Vatalan alueen vakituisesti asutuille kiinteistöille ja vapaa-ajan asunnoille. Valtaosa alueesta oli tavallista haja-asutusaluetta ja vain muutama kiinteistö sijaitsi ranta-alueella. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt kunnan puhtaanveden jakeluverkostoon ja lähes jokaisella kiinteistöllä oli oma kaivo. 2; 14 % 1; 7 % 1; 7 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 79 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 7 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 7 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisin järjestelmä on johtaa jätevedet sakokaivon kautta maaperään tai ojaan. Ikävapautus koski 2 kiinteistönomistajaa. 78% 10; 72 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=14) 22% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9)

40 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto Salmenkangas - Muljula / Kitee x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 64 / 2016 Alueen kiinteistömäärä: 53 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 33 kiinteistöä toteuma 62 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 22 / / 33 Asukasmäärä 74 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14 / / 61 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / / 86 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 12 / / 64 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 31 6 / 94 Laittomat tapaukset 0 2; 6% 7; 21% 24; 73% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=33) 1; 3 % Kiteellä Salmenkangas-Muljulan pohjavesialueella neuvontaa tarjottiin vakituisesti asutuille kiinteistöille ja vapaa-ajan asunnoille. Osa kiinteistöistä sijaitsi ranta-alueella. Noin puolet neuvotuista kiinteistöistä oli liittynyt puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 73 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin kunnostustoimiin oli tarpeen ryhtyä 2:lla kiinteistöllä. Lopuilla neuvotuista kiinteistöistä syntyy vain vähäisiä määriä pesuvesiä, jotka voidaan imeyttää maaperään käsittelemättä. 8; 24 % 2; 6 % 1; 3 % 1; 3 % 1; 3 % 1; 3 % 18; 55 % Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen lukua. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja pesuvedet käsitellään maaperässä. Yhden neuvotun kiinteistön järjestelmästä ei saatu selvyyttä. Ikävapautus koski 2 kiinteistönomistajaa. 40% Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=33) 50% 10% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=30)

41 Liite 2 Vilniemi - Hallakorpi / Kitee 65 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 42 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 24 kiinteistöä toteuma 57 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 13 / / 46 Asukasmäärä 49 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 12 / / 57 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 15 6 / 94 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11 / / 54 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 62 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 83 Laittomat tapaukset 0 8; 33% 12; 50% 3; 13% 1; 4% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=24) Kiteellä Vilniemen ja Hallakorven pohjavesialueella neuvontaa tarjottiin vakituisesti asutuille kiinteistöille ja vapaa-ajan asunnoille. Suurin osa kiinteistöistä sijaitsi ranta-alueella ja kaikki kiinteistöt pohjavesi-alueella. Puolet neuvotuista kiinteistöistä oli liittynyt puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. 9; 38 % 9; 37 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 50 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin kunnostustoimiin oli tarpeen ryhtyä 1:llä kiinteistöllä. Kolmella neuvotuista kiinteistöistä jätevesijärjestelmä oli kunnossa. Lopuilla neuvotuista kiinteistöistä syntyy vain vähäisiä määriä pesuvesiä, jotka voidaan imeyttää maaperään käsittelemättä. 4; 17 % 2; 8 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=24) Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen lukua. Yleisimmät järjestelmät alueella ovat jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan ja yksinkertainen maaperäkäsittely jossa pesuvedet imeytetään maaperään kivisilmän tai imeytyskaivon kautta. Alueella on käytössä myös laitepuhdistamoja sekä umpisäiliö ratkaisuja jossa pesuvedet johdetaan maaperään. 19% 52% 29% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21)

42 Liite 2 Kajoo / Kitee 66 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 55 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-heinäkuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 33 kiinteistöä toteuma 60 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 33 0 / 100 Asukasmäärä 62 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 1 / 16 6 / 94 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 15 6 / 94 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 29 / 4 88 / 12 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 5 / / 85 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 32 3 / 97 Laittomat tapaukset 0 26; 79% 6; 18% 1; 3% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=33) Kiteellä Kajoon pohjavesialueella neuvontaa tarjottiin Pyhäjärven ranta-alueilla sijaitseville vapaa-ajan asunnoille. Noin puolilla neuvotuista kiinteistöistä oli käytössä oma kaivo. Lopuille juomavedet tuotiin muualta ja pesuvedet otettiin järvestä. Omat kaivot olivat pääsääntöisesti rengaskaivoja. 1; 3 % 2; 6 % 1; 3 % 2; 6 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 18 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 3 % kiinteistöistä. 79 % kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu vuosien välillä. Tavallisin järjestelmä on yksinkertainen maaperäkäsittely, jossa pesuvedet imeytetään maaperään kivipesän tai imeytyskaivon kautta sekä kuivakäymälä. Alueella on myös muutamia kiinteistöjä, joiden wc vedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet maaperään. 27; 82 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=33) 63% 25% 13% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=32)

43 Liite 2 Heinoniemi / Kitee 67 / 2016 JÄSSI 2016 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 20 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2016 Aki Virtanen / SYTY 15 kiinteistöä toteuma 60 % Lisäksi alueella tehtiin pyynnöstä 1 kiinteistökäynti (käyntiä ei huomioida tässä) TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 11 / 4 73 / 27 Asukasmäärä 26 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 13 / / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 9 10 / 90 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 8 / 7 53 / 47 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7 / 8 47 / 53 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 73 Laittomat tapaukset 0 5; 33% 1; 7% 9; 60% Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=15) Kiteen Heinoniemellä neuvontaa tarjottiin Oriveden ranta-alueilla sijaitseville vakituisesti asutuille kiinteistöille ja vapaa-ajan asunnoille. Alueella tehtiin myös pyynnöstä yksi neuvontakäynti, jota ei ole otettu huomioon tilastotiedoissa. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat yhtä lukuun ottamatta rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 60 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin kunnostustoimiin oli tarpeen ryhtyä 33 % kiinteistöistä. Yhdellä neuvotuista kiinteistöistä jätevesiä syntyy vain vähäisiä määriä. Puolet seurattavista järjestelmistä on rakennettu luvun jälkeen. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös useita kaksoisviemäröintejä, joissa wc vedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet käsitellään maaperässä. Ikävapautus koski 3 kiinteistönomistajaa. 1; 7 % 1; 7 % 3; 20 % 2; 13 % 1; 7 % 1; 7 % 36% 5; 33 % 1; 6 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=15) 50% 14% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=14)

44 Liite 3 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-alueet MML 2016 Kartastossa on joko eroteltu kunta omalle kartalle tai naapurikuntia yhdistetty samaan karttaan. Osa isoimmista kunnista on jaettu kahdelle kartalle. Lisäksi kartan alapuolella kerrotaan milloin alueella on neuvontaa tehty ja sen jälkeen on linkki alueen aluekorttiin. Alueiden rajat ovat suurin piirteisiä.

45 Liite 3 Sisällysluettelo Valtimo Nurmes Lieksa (pohjoinen) Lieksa (eteläinen) Juuka Kontiolahti Joensuu (pohjoinen) Joensuu (eteläinen) Ilomantsi Polvijärvi / Outokumpu Liperi Tohmajärvi / Rääkkylä Tohmajärvi (eteläinen) / Kitee (pohjoinen) Kitee (eteläinen)... 38

46 Liite 3 Valtimo MML 2015 Valtimo: 2013 Puukari-Rumo Rumo.pdf 2015 Karhunpää Pajukoski-Haapajärvi

47 Liite 3 Nurmes MML 2015 Nurmes: 2013 Savikylä , 2015 Kohtavaara Lipinlahti Salmenkylä Kynsiniemi

48 Liite 3 Lieksa (pohjoinen) MML 2015 Lieksa: 2013, 2015 Viekijärvi Mätäsvaara Kylänlahti Jamali Nurmijärvi Pankajärvi

49 Liite 3 Lieksa (eteläinen) Lieksa 2016 Kelvä

50 Liite 3 Juuka MML 2015 Juuka: 2013 Timanttikylät Vuokko Polvela

51 Liite 3 Kontiolahti MML 2015 Kontiolahti: 2013 Katajaranta Romppala Kuurna Jaamanlangas Kaukaansärkkä Kulho Likonlampi Kruununkangas

52 Liite 3 Joensuu (pohjoinen) MML 2015 Joensuu: 2012 Karhunsalo Sarvinki Pohja Ahveninen Haapalahti Uimaharju Paukkaja Kuusijärvi Kaltimonjärvi

53 Liite 3 Joensuu (eteläinen) MML 2015 Joensuu: 2012 Hoilola Öllölä Hammaslahti Keskijärvi Ohvana-Lotokka Niva Rauansalo Niittylahti

54 Liite 3 Lisäksi Uskalin ja Kiihtelysvaaran alueella tehtiin vuonna 2015 muutamia neuvontakäyntejä. Niitä ei ole erikseen merkitty tähän kartastoon. Ilomantsi MML 2015 Ilomantsi: 2012 Huhus Sonkaja

55 Liite 3 Polvijärvi / Outokumpu MML 2015 Polvijärvi: 2012 Kinahmo Kuorevaara Viitalahti Haninniemi Sotkuma Sola Outokumpu: 2012 Kuusjärvi Varislahti Sätös

56 Liite 3 Liperi MML 2015 Liperi: 2012 Leppälahti

57 Liite 3 Tohmajärvi / Rääkkylä MML 2015 Tohmajärvi: 2014 Värtsilä Onkamo Tikkala Saario Vatala Rääkkylä: 2014 Oravisalo Varpasalo Jaama

58 Liite Salokylä Haapasalmi Piimälahti Siurlahti Piranniemi

59 Liite 3 Tohmajärvi (eteläinen) / Kitee (pohjoinen) MML 2015 Kitee: 2014 Ruppovaara Salmenkangas-Muljula Heinoniemi Tohmajärvi: 2016 Kaustajärvi Pirtajärvi Vepsä Akanmäki-Siikajärvi

60 Liite 3 Kitee (eteläinen) MML 2015 Kitee: 2014 Kiteenlahti Sarvisalo Puruvesi Kesälahti /2016 Puhos-Ätäskö Kajoo

61 2016 Vilniemi-Hallakorpi Liite 3

62 TIEDOTE Liite HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa Pankajärven alueella Lieksassa. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan elokuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Hanna-Riikka Ruokolainen puh hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja hajaasutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen, , hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Tiedotteen jakelu: Pankajärven alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Lieksan kaupunki. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

63 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle Postinumero- ja toimipaikka Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä talvi viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (max. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

64 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

65 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

66 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee maasuodattamoon laitepuhdistamoon Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA imeytyskenttään harmaavesisuodattimeen muu, mikä? Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

67 *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. ARVIO Liite 6 jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia Järjestelmä uusittava viimeistään Järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti Huomioita: Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta: Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

68 Liite 7 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET POHJOIS-KARJALAN HANKEALUEELLA Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee Tilannekatsaus 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen 2016 Suomen KYLÄTOIMINTA RY