HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015
|
|
- Krista Kouki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 1 Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015 Arja Lahtinen 2016
2 1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan Jässi toteutti jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla kesän 2015 aikana. Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan kohdekuntia oli kahdeksan: Alajärvi, Halsua, Kaustinen, Mustasaari, Seinäjoki, Soini, Veteli ja Vöyri. Hanketta rahoitti Ympäristöministeriö Etelä-Pohjanmaan Ely -keskuksen myöntämällä avustuksella. Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus 2015 on katsaus alueen jätevesien käsittelystä ja se on tehty hankkeessa kootun kartoitustiedon pohjalta. Hankkeessa käytettiin JÄSSI -toimintamallia, jossa alueilla sijaitsevat kiinteistöt pyrittiin neuvomaan ja kartoittamaan systemaattisesti niin kutsutulla nuohoojamallilla. Kiinteistökäyntien toteuma oli noin 48 % tarjotuista kartoitus- ja neuvontakäynneistä. Tämän lisäksi tehtiin yksittäisiä käyntejä pyynnöstä, yhteensä seitsemän kappaletta. Kartoitetuista kohteista 74 % oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. Kartoitus- ja neuvontakäynnin kartoitusosiossa käytiin läpi kiinteistön nykyistä jätevesijärjestelmää uudistamistarpeen arvioimista varten. Saatujen tietojen perusteella pyrittiin selvittämään jätevesijärjestelmän tyyppi ja siihen kuuluvat neuvonnan kannalta oleelliset osat sekä jätevesijärjestelmän ikä ja kunto. Kiinteistöllä kysyttiin myös onko selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä olemassa. Lisäksi kysyttiin säilytetäänkö kiinteistöllä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita ja kuitteja tehdyistä tyhjennyksistä ja huolloista, sekä pidetäänkö järjestelmälle tehdyistä toimenpiteistä toimenpidepäiväkirjaa. Kartoituksessa myös kerättiin tietoa kiinteistön käytöstä, kuten käyttöasteesta, asukasmäärästä, varustelutasosta ja vedenkulutuksesta. Kiinteistöstä ja sen jätevesijärjestelmästä saatujen tietojen perusteella annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arviointiin käytettiin neljää luokkaa: punainen, järjestelmä uusittava viimeistään keltainen, järjestelmä vaatii pieniä kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä, järjestelmä kunnossa sininen, vähäinen jätevesimäärä Tämän tilannekatsauksen tarkoituksena on antaa tietoa jäteveden käsittelystä ja tarkastella käsittelylle annettujen määräysten toteutumista hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueilla. Lisäksi katsauksella voi olla merkitystä arvioitaessa jäteveden käsittelyn nykyistä tasoa kohdekunnissa ja lähialueella tai pohdittaessa, kuinka jätevesien käsittelyn tasoa haja-asutusalueilla voidaan jatkossa edistää.
3 2 Haja-asutuksen jätevedet kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnissa Koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella ja hankkeen yleisneuvonta-alueella hajaasutusalueen kiinteistöjä arvioidaan olevan noin Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnissa Alajärvellä, Halsualla, Kaustisella, Mustasaaressa, Seinäjoella, Soinissa, Vetelissä ja Vöyrissä (kuva 1) oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan arviolta yhteensä noin hajaasutusalueen asuntokuntaa vuoden 2013 lopussa (taulukko 1). Lisäksi alueella oli lähes saman verran vapaa-ajan asuntoja. Osa haja-asutusalueen kiinteistöistä voi olla viemäröityjä, mutta yleisesti ottaen haja-asutusalueet eivät ole kunnallisen viemäriverkoston piirissä. MUSTASAARI VÖYRI KAUSTINEN HALSUA VETELI ALAJÄRVI SEINÄJOKI SOINI Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat: (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015) Viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määrä vaihtelee kunnittain, koska muun muassa asukasmäärissä ja taajama-asteessa on eroja. Viemärin laajennussuunnitelmiin vaikuttavat esimerkiksi taloudelliset edellytykset ja jätevedenpuhdistamon kapasiteetti. Viemäriverkoston laajenemiseen vaikuttaa myös asukkaiden halukkuus liittyä verkostoon, mitä selvitetäänkin yleensä etukäteen. Vuoden 2015 kohdekunnista erityisesti Alajärvellä ja Soinissa neuvottiin paljon vapaa-ajan asutusta. Suomen ympäristökeskuksen selvitysten (mm. Kallio 2014) ja neuvonnasta saatujen kokemusten perusteella (mm. Lahtinen 2014) vapaa-ajan asunnoilla jäteveden käsittelyn uusimisen tarve on kuitenkin yleensä vakituista asutusta pienempi. Tämä johtuu vaatimattomammasta varustelusta ja vähäisemmästä käytöstä.
4 Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueen asuntokuntien määrästä ja kesämökkien määrä kiinteistökohtaisen neuvonnan alueella (Lähde: Tilastokeskus Kuntaportaali 2016) Kunta Vakituiset (n. kpl) Kesämökit (kpl) Alajärvi Halsua Kaustinen Mustasaari Seinäjoki Soini Veteli Vöyri YHTEENSÄ Neuvontakäyntejä tehtiin hankkeen aikana 650 kappaletta (taulukko 2), joista 643 kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueilla. Lisäksi seitsemän käyntiä pyydettiin. Kirjeitse lähestyttävät alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa, ja niiden kiinteistöille neuvontaa tarjottiin systemaattisesti niin kutsutulla nuohooja-mallilla. Osa valituista alueista sijaitsi ympäristönsuojelumääräyksillä tiukennettujen vaatimusten alueella, osa alueista sijaitsi perusvaatimustason alueella. Taulukko 2. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Kunta Kirjeet (kpl) Kartoitus- ja neuvonta (kpl) Neuvonta (kpl) Toteuma (%) Alajärvi Halsua Kaustinen (3 pyydettyä) 7 53 Mustasaari (3 pyydettyä) Seinäjoki Soini Veteli (1 pyydetty) 4 45 Vöyri YHTEENSÄ Vaatimusten täyttyminen Lainsäädännön edellyttämä jätevesijärjestelmän tietojen ylläpito kiinteistöillä oli vieläkin melko vähäistä. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli 16 %:lla kaikista kartoitetuista kohteista (taulukko 3). Käyttö- ja huolto-ohjeet olivat olemassa vain 10 prosentilla kohteista. Kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, tulisi pitää toimenpidepäiväkirjaa. Toimenpidepäiväkirja oli 3 %:lla kohteista, mutta selvästi suurempi osuus kiinteistönomistajista, 23 % oli kuitenkin säästänyt kuitit tehdyistä toimenpiteistä. Jätevesijärjestelmänsä tiedot kirjanneiden osuus oli jopa pienempi kuin edellisenä vuonna kartoitetuilla kiinteistöillä. Vuonna 2014 esimerkiksi selvitys oli tehtynä 22 %:lla Pohjanmaan Jässihankkeen kartoittamilla kiinteistöillä (Lahtinen 2015). Suomen ympäristökeskuksen selvityksen (Kallio 2014) mukaan selvitys olisi ollut valtakunnallisesti noin 25 %:lla jo vuonna 2012 ja noin 35 %:lla vuonna 2013, joten hankealueella jäädään valtakunnallisesta tasosta.
5 Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne neuvontakohteilla Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % kpl % kpl % Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asutus YHTEENSÄ Jätevesijärjestelmän tyyppiä, ikää ja kuntoa tarkasteltiin kartoitus- ja neuvontakäynnillä silmämääräisesti jätevesiasetuksen vaatimusten valossa. Suurimmassa osassa kaikista kartoitetuista kohteista arvioitiin tarvittavan jätevesijärjestelmän uudistamista (kuva 1). Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli kaikista kohteista 18 %. Vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteissa annetun arvion mukaan asetuksen puhdistustasovaatimukset arvioitiin täyttävän noin 15 % kohteista, kun 10 % puolestaan kaipaa kunnostustoimia tai seurantaa. 75 % ei arvion mukaan täyttäisi asetuksen puhdistustasovaatimusta nykyisellään. Kuva 1. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kartoitetuilla kiinteistöillä, kaikki järjestelmät 3.1 Kuntakohtaiset vaatimukset kohdekunnissa Kahdeksasta kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnasta neljässä olivat voimassaolevat ympäristönsuojelumääräykset. Alajärven ja Seinäjoen kaupungilla ja Mustasaaren ja Soinin kunnilla oli kartoitus- ja neuvontakäyntien aikana käytössä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka sisälsivät erityisiä määräyksiä jäteveden käsittelystä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Halsualla ja Kaustisella oli haja-asutuksen jätevesiä koskevia määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Seinäjoella oli käytössä kunnan järjestämä kiinteistöittäinen lietteenkuljetus. Pohjavesialueilla sijaitsi yhteensä 91 neuvottua kiinteistöä ja ranta-alueilla yhteensä 291 kiinteistöä. Muutamilla kiinteistöillä oli se tilanne, että jätevesiasetuksen mukaan jätevesijärjestelmä olisi täyttänyt vaatimukset, mutta järjestelmä ei täyttänyt kunnallisten määräysten vaatimuksia.
6 4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä alueilla oli käytössä paljon erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Yleisin jätevesijärjestelmätyyppi vakituisesti asutuilla kiinteistöillä oli kuitenkin saostussäiliö kaikille jätevesille josta purku tapahtui yleensä ojaan. Kaksi seuraavaksi yleisintä järjestelmää olivat laitepuhdistamo sekä maahanimeytys kaikille jätevesille (kuva 2). Muut -luokkaan, joita esiintyi 5 % kohteista, kuului maasuodattamo kaikille jätevesille ja muutamia harvinaisempia käsittelyjärjestelmiä tai eri käsittelyjärjestelmien yhdistelmiä. Lisäksi kiinteistöillä oli muutamia jätevesijärjestelmiä, joiden tyyppiä tai tilaa ei pintapuolisen tarkastelun perusteella pystytty arvioimaan. Muutamalla vakituisesti asutulla kiinteistöllä ei ollut käytössään lainkaan vesikäymälää. Kuva 2. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tyypit kartoitetuilla kiinteistöillä Osa jätevesijärjestelmistä ei olisi täyttänyt edes ennen vuotta 2004 voimassa olleen lainsäädännön vaatimuksia. Kartoitettujen jätevesijärjestelmien joukossa oli muun muassa jätevesijärjestelmiä, joista purku oli johdettu suoraan vesistöön. Saostussäiliöt olivat usein erittäin vanhoja, mutta joskus myös niihin kuuluvissa rakenteissa oli puutteita. Osioita oli keskimäärin kaksi, vaikka kaikille jätevesille osioita olisi hyvä olla kolme. Esimerkiksi vain 75 %:ssa vakituisesti asuttujen kiinteistöjen saostussäiliöissä oli pohjat, eli noin joka neljäs saostussäiliö olikin itse asiassa imeytyskaivo. Saostussäiliöistä 64 %:ssa oli t-haarat, joiden tarkoitus on estää lietteen kulku käsittelyn läpi purkuun. Tyhjentäjä oli epäselvä noin 14 %:lla vakituisesti asutuista kiinteistöistä. Saostussäiliöistä 17 % tyhjennettiin harvemmin kuin kerran vuodessa. Vapaa-ajan kiinteistöillä oli vakituisesti asuttuja kiinteistöjä monipuolisemmin erilaisia jäteveden käsittelymenetelmiä. Myös vapaa-ajan käytössä olevista kiinteistöistä 15 %:lla jätevesien käsittely perustui saostussäiliöihin, vaikka käytössä oli vesikäymälä. Vapaa-ajan kiinteistöillä vuosittainen käyttö on yleisesti ottaen vähäisempää kuin vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöillä. Toisaalta käyttäjiä saattaa olla useita ja sijainti on usein ympäristönsuojelullisesti herkällä alueella.
7 Kuva 3. Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesien käsittely Kuvassa 4 on esitetty jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve, lukuun ottamatta saostussäiliöitä sekä vähäisen jätevesimäärän kohteita. Yleisesti ottaen vanhoissa jätevesijärjestelmissä on enemmän uusimistarvetta, mutta uusimistarpeeseen vaikuttivat myös eri käsittelyjärjestelmien erilaiset käyttöiät, alkuperäisen suunnittelun ja rakentamisen laatu sekä tehdyt huoltotoimenpiteet. Kuva 4. Jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve, lukuun ottamatta saostussäiliöitä ja vähäisen jätevesimäärän kohteita (1. Laitepuhdistamo, 2. Imeytyskenttä, 3. Maasuodattamo, 4. Umpisäiliö, 5. Umpisäiliö + maaperäkäsittely, 6. Yksinkertainen maaperäkäsittely, 7. Muut)
8 4.1 Ympärivuotinen asutus Yleisimmät järjestelmätyypit kiinteistöillä olivat saostussäiliö kaikille jätevesille (76 %). Saostussäiliön purku oli tyypillisesti johdettu ojaan. Muut jätevesijärjestelmät olivat selvästi harvinaisempia. Seuraavaksi eniten oli laitepuhdistamoja, joita oli noin 6 % jätevesijärjestelmistä. Maahanimeytys oli käytössä noin 5 %:lla kohteista. Seuraavaksi käytetyimmät olivat umpisäiliö kaikille jätevesille (4 %), umpisäiliö yhdistettynä maaperäkäsittelyyn (2 %) sekä umpisäiliö ja saostussäiliö (1 %). Kaikki muut järjestelmätyypit jäivät alle yhden prosentin osuuksiin, mikä lukumääräisesti tarkoittaa vain muutamia yksittäisiä kohteita. Yksiputkiviemäröinti oli käytössä 92 prosentilla kohteista. Kiinteistönomistajien mukaan tämänhetkisistä yksiputkiviemäröinneistä olisi noin 22 % mahdollisesti muutettavissa kaksivesiviemäröintiin. Kaikilla kiinteistöillä putkistoista ei ollut tietoa. Kartoitettujen kohteiden keskimääräinen asukasmäärä oli 2,4 asukasta. Ikävapautettuja olivat 86 kiinteistön omistajat eli 18 % kiinteistöistä oli ikävapautuksen piirissä kartoitusta tehtäessä. Näistä kiinteistöistä suurin osa (94 %) ei olisi täyttänyt jätevesiasetuksen puhdistusvaatimustasoa. Kaikista vakituisesti asutuista kiinteistöistä, joissa syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, osuus on 78 % (kuva 5). Nuohoojamalli, jossa alueen kaikille kiinteistöille tarjotaan käyntiä eikä kiinteistöjä valikoida etukäteen, antaa todennäköisesti melko hyvän kuvan todellisesta tilanteesta kiinteistöillä. Systemaattisesti tarjottuja käyntejä otetaan vastaan myös sellaisilla kiinteistöillä, joilla järjestelmä on kunnossa tai kaipaa tehostamista tai seurantaa. Myös vähäisen jätevesimäärän kiinteistöillä toteutuu käyntejä, vaikka yleensä kiinteistön tilanne onkin jo hyvin selvillä. Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisesti asutuissa kohteissa, joissa syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä Iältään järjestelmät olivat melko vanhoja. 6 % ikää ei tiedetty ja noin 6 % järjestelmistä oli rakennettu jo ennen vuotta Yli puolet (55 %) jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ja luvuilla, eli järjestelmät ovat yli 25 vuotta vanhoja. Vuonna 2000 ja sen jälkeen rakennettuja tai uudistettuja järjestelmiä oli 16 %. Vuonna 2004 muuttuneen lainsäädännön jälkeen oli rakennettu 58 jätevesijärjestelmää. Selvästi eniten kiinteistöillä oli laitettu laitepuhdistamoja.
9 Vuoden 2004 jälkeen rakennettujen tai uudistettujen jätevesijärjestelmien pitäisi lähtökohtaisesti olla nykyisellään kunnossa ja täyttää vaatimukset. Näin ei kuitenkaan aina ollut, vaan myös uudemmissa järjestelmissä on joillakin kiinteistöillä kunnostustarvetta. Erityisesti akuutissa uudistamistarpeessa olivat pelkän saostussäiliökäsittelyn sisältävät jätevesijärjestelmät, joista vedet johdettiin yleensä ojaan tai maaperään, tai purkupaikkaa ei tiedetty. Nämä olivat myös iältään usein vanhoja (kuva 6). On myös huolestuttavaa, että vuoden 2004 jälkeen oli edelleen myös rakennettu jätevesijärjestelmiä pelkän saostussäiliökäsittelyn varaan. Näitä oli vakituisesta asutuksesta noin 2 %. Kuva 6. Saostussäiliöt olivat iältään vanhoja, pääosin ja 1980-luvuilta Ainoastaan noin 4 % vakituisessa käytössä olevissa kohteissa aiottiin muuttaa vesivarustelun määrää tai pidettiin sitä mahdollisena seuraavien viiden vuoden aikana. Näistä osa aikoi vähentää vesivarustelun määrää ja osa aikoi lisätä sitä entisestä. 4.2 Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan käytössä olevia kohteita kartoitettiin 172 kappaletta. Vapaa-ajan kiinteistöistä eniten oli kohteita, joissa jäteveden määrä arvioitiin vähäiseksi (kuva 7). Niillä kohteilla, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, uudistamistarve on 45 % (kuva 8) eli selvästi pienempi kuin vakituisesti asutuilla kohteilla.
10 Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vapaa-ajan kiinteistöillä Vedenlähteenä vapaa-ajan kiinteistöillä oli yleisimmin vesijohto, joka oli noin 53 % kohteista. Seitsemässätoista kohteessa aiottiin vesivarustelua lisätä seuraavien viiden vuoden aikana. Yleensä vapaa-ajan käytössä olevissa kohteissa käytettiin joko vesikäymälää (34 %) tai ulkokäymälää (70 %) tai molempia. Moderni kuivakäymälä oli käytössä vain muutamilla kiinteistöillä. Kuva 8. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä 5 Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Vuoden 2011 lakimuutosten yhteydessä arvioitiin, että ikäperusteisen vapautuksen myötä noin 30 % kiinteistöistä ei sovellettaisi puhdistustasovaatimusta. Myöhemmin Suomen ympäristökeskus selvitti, että näitä kiinteistöjä olisi noin 18 %. Pohjanmaan Jässi hankkeiden kartoitusja neuvontakäynneillä saatiin ikävapautettujen kiinteistöjen osuudeksi hieman vähemmän, noin 17 % kiinteistöistä. Vuoden 2015 kiinteistökäynneillä ikävapautettujen osuus oli 18 % kiinteistönomistajista.
11 Vapaa-ajan kiinteistöillä uudistamistarve oli aiempia vuosia selkeästi pienempi. Tähän voi olla syynä se, että tietyillä alueilla kiinteistöt ovat nimenomaan vapaa-ajan käyttöön alun perinkin tarkoitettuja, kun taas tietyillä alueilla kiinteistöt ovat aiemmin olleet vakituisesti asuttuja ja jääneet lähinnä vain ylläpidettäviksi. Vuoden 2015 vapaa-ajan kiinteistöissä oli paljon ranta-alueilla, erityisesti järvien rannoilla sijaitsevia kiinteistöjä joista puuttui tai oli vain vähäinen vesivarustelu. Jätevesijärjestelmien dokumentointi Jokaisella haja-asutusalueen kiinteistöllä, myös vapaa-ajan käytössä olevilla, tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Myös käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää. Vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteissa pitää myös järjestelmälle tehdyt toimenpiteet dokumentoida. Kartoitustietojen perusteella selvitys oli 18 % vakituisen asutuksen kohteista ja 11 % vapaa-ajan asutuksen kohteista. Selvitystä ei useilla kiinteistöillä nähty tarpeellisena jätevesijärjestelmän käytön ja huollon apuna, vaan turhana paperityönä. Osasta jätevesijärjestelmistä ei ollut koskaan ollut mitään kirjallisia tietoja. Jätevesien käsittelyn ratkaisut tulevaisuudessa ja uusimisen aikataulu Yhteiskäsittely olisi joillakin kiinteistöllä yksi mahdollinen vaihtoehto. Neuvontakäynneillä kuitenkin kävi ilmi, että yleisesti ottaen yhteiskäsittelystä ei oltu kiinnostuneita. Erillisviemäröinnin mahdollisuus oli kiinteistönomistajien mukaan noin 24 %:lla kaikista kohteista. Nykyisellään kaikista kartoitetuista kiinteistöistä oli erillisviemäröityjä 9 %, joten suurin osa kiinteistöistä tullee jatkossakin käsittelemään jätevedet kaikille jätevesille sopivassa järjestelmässä. Lisätietoa haluttiin useimmiten kuivakäymälästä ja umpisäiliöstä, myös vakituisesti asutuissa kohteissa. 6 Pohdinta Alueella on kymmeniä tuhansia kiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella. Kerätyn kartoitustiedon perusteella suurimmalla osalla on käytössään ainoastaan saostussäiliöt. Mahdollisten lievennysten voimaantulo vaikuttaisi uudistamistarpeeseen todennäköisesti suuresti. Toisaalta moni kiinteistö sijaitsee melko lähellä vesistöä ja jätevesijärjestelmät ovat usein hyvin vanhoja. Toisaalta monella kiinteistöllä on pieni asukasmäärä ja keskimääräistä pienempi vedenkäyttö. Lisäksi hajaasutusalueilla väestö on melko iäkästä ja useat kiinteistöt jäänevät tulevaisuudessa tyhjilleen tai vapaa-ajan käyttöön. Tämä lisännee kiinnostusta esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuihin ja jätevesien johtamiseen umpisäiliöön tai jopa kiinteistön vesivarustelun vähentämiseen. LÄHTEET Kallio J. 2014: Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta, Suomen ympäristökeskus Lahtinen A. 2015: Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2014 Loppuraportti Maanmittauslaitos 2015: Avoimien aineistojen tietopalvelu. Tilastokeskus Kuntaportaali: osoitteessa (luettu )
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2016 Virve Ståhl, LUVY ry Jätevesiseminaari 29.3.2017 Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja kohteita Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2015
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011
Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5
LisätiedotJäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla
Jäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen alustavat tulokset 2017 Karolina Örnmark, LUVY ry Loppuseminaari 27.3.2018 Kartoitus- ja neuvontakäynnit Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012
JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:
LisätiedotJätevesineuvonnassa huomioitavaa. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Jätevesineuvonnassa huomioitavaa Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän
LisätiedotLINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset. Hanna Keinänen LINKKI-seminaari
LINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset Hanna Keinänen LINKKI-seminaari 27.3.2019 Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2017 2018 2009-2018 Neuvottuja kiinteistöjä 6 792 742 7 534 Neuvottuja kohteita noin 7
LisätiedotERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET
1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013
JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2017
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2017 Karolina Örnmark, Virve Ståhl Sisältö Sisältö... 2 Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2016
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2016
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2016 Virve Ståhl Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Tulokset...
LisätiedotHajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta. Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily
Hajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily 20.-21.11.2018 Jätevesineuvonta Keski-Suomessa - hanke Ympäristöministeriön
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2015-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 2015-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 2016 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 2. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen työntekijät...
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV ( )
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV 11.1.2017 (1.3.2016-31.10.2016) Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke
1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2015
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotJätevesiklinikat. Liite 1.2.
Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES. Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti. Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti
JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA - JÄNES Rahoitus:
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 22.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten
LisätiedotJässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2015
Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2015 Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toimijat... 2 2.3 Toiminta-alue...
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotJätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella
Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Vesihuoltoseminaari 22.10.2015 Satu Heino, KVVY ry Esityksen sisältö Vesihuollon nykytila haja asutusalueella Pirkanmaan Haja apu hankkeiden
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2017
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle ja muutamia
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotPohjanmaan Jässi-jätevesihanke Loppuraportti
Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2017 Loppuraportti Miia-Eveliina Lae 2.4.2018 Sisällys ESIPUHE... 3 1 YLEISTÄ HANKKEESTA... 4 1.1 Hankkeen tavoite... 4 1.2 Hankkeen rahoitus... 4 1.3 Hankkeen kulut... 4
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti
Lisätiedotjätevesien käsittely
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely - vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella Jätevesi-info Höljäkän kesätoripäivä, Nurmes 20.7.2019 Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesineuvontahanke Hanna-Riikka Ruokolainen
LisätiedotJÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti
JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III Väliraportti 7.. 3.8.04 SISÄLLYSLUETTELO JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III -HANKE.... Tausta.... Tavoitteet....3 Organisaatio ja yhteistyötahot...
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto 2009-2012 Minttu Peuraniemi Taru Soukka Anna Halonen Karolina Örnmark Haja-asutuksen jätevedet Kartoitus-
LisätiedotPohjanmaan Jässi-jätevesihanke Loppuraportti
Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2016 Loppuraportti Annika Kangasvieri 30.1.2017 Sisällys ESIPUHE... 3 1 YLEISTÄ HANKKEESTA... 4 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT... 8 2.1 Toimialueet, tehtävät
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 7.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotPohjanmaan Jässi jätevesihanke vuonna 2018
Pohjanmaan Jässi jätevesihanke vuonna 2018 Miia Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva Kaarina ja Jutila Heli Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2 Kannen kuva: Alhedan jätevedenpuhdistamo.
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotMuutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen
Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Johanna Kallio, SYKE / Kestävä vesihuolto Vesihuolto-pohjavesi - neuvottelupäivät, 4.-5.4.2017 Tampere Haja-asutusalueiden
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2016 tuloksista Sanna Laakso Melisa Rintala 30.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna 2016...
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten
LisätiedotJulkaisu 78/ Laatijat: Sanna Laakso. Tarkastaja: Anu Oksanen. Hyväksyjä: Anu Oksanen. Kannen valokuvat: VHVSY / Sanna Laakso
Julkaisu 78/2018 Haja-asutuksen jäteveden käsittelyn tilanne, jatkotyötarpeen arviointi ja toimenpidesuositukset hajajätevesihaittojen minimoimiseksi Vantaanjoen valuma-alueen kunnissa Sanna Laakso Julkaisu
LisätiedotJässi-jätevesihanke Imatran seudulla
Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti 2016 Hanna-Riikka Ruokolainen 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja... 2 2.3 Toiminta-alue...
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 3-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 4 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA (HAKKU2017) Jätevesineuvonta Varsinais-Suomessa Katariina Yli-Heikkilä 11/2018
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA (HAKKU2017) Jätevesineuvonta Varsinais-Suomessa 2017 Katariina Yli-Heikkilä 11/2018 2018 Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotSeinäjoen lausunto koskien HE 128/2016 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hajajätevedet
Seinäjoen lausunto koskien HE 128/2016 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hajajätevedet Hanna Latva-Kiskola Seinäjoen kaupunki ympäristötarkastaja 5.10.2016 Iso kiitos, että
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotJätevesineuvonta Keski-Suomessa 2017 Loppuraportti
Loppuraportti 1 (21) Jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2017 Loppuraportti Tuija Manerus Loppuraportti 2 (21) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotPutkilahden vesihuoltosuunnitelma
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotTiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta
Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotHAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2014-hankkeen loppuraportti
HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 24-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 25 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 2. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja 16.8.2013 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotJässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen
Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2014 Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja...
LisätiedotJätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille
Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen
LisätiedotJässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2013
Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2013 Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toimijat... 2 2.3 Toiminta-alue...
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotJätevesineuvonta Keski-Suomessa 2018 Loppuraportti
Loppuraportti 1 (21) Jätevesineuvonta Keski-Suomessa 2018 Loppuraportti Mirja Hurskainen Loppuraportti 2 (21) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu
LisätiedotJÄNES VI Jätevesineuvontaa Satakunnassa VI. Väliraportti
JÄNES VI Jätevesineuvontaa Satakunnassa VI Väliraportti 01.09.2017 31.12.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA V (JÄNES V) -HANKE... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tavoitteet... 2 1.3 Organisaatio
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotValtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista
Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla,
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016
Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016 Sanna Laakso Melisa Rintala Kirsti Lahti Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotJässi-jätevesihanke Imatran seudulla. Loppuraportti 2017
Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti 2017 Jari Kurjonen 22.3.2018 Kansikuva: Jässi-hankkeen jätevesineuvoja Jari Kurjonen kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä, Parikkala syyskuu 2017 (Kuva,
LisätiedotJätevesineuvonta Keski- Suomessa Loppuraportti
Loppuraportti 1 (21) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2016-2017 Loppuraportti Tuija Manerus Loppuraportti 2 (21) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen
Lisätiedot