JÄNES VI Jätevesineuvontaa Satakunnassa VI. Väliraportti

Transkriptio

1 JÄNES VI Jätevesineuvontaa Satakunnassa VI Väliraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA V (JÄNES V) -HANKE Tausta Tavoitteet Organisaatio ja yhteistyötahot HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT TIEDOTUS JA MARKKINOINTI YLEISNEUVONTA Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA PALAUTE ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA... 8 LIITTEET Liite I. Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite II. Mökin jätevesiopas Liite III. Jätevesineuvontaa Satakunnassa markkinointiaineistoa virnaomaisille ja some-markkinointiin. Liite IV. Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä (vanha ja uusi)

3 1 JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA VI (JÄNES VI) - HANKE Jätevesineuvontaa Satakunnassa VI (JÄNES VI) -hankkeen rahoituspäätös saatiin JÄNES VI -hanke ajoittuu vuodelle 2017 ja 2018, painottuen vuoteen 2018 ja päättyen viimeistään Tausta JÄNES VI on Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n yhteishanke, joka ajoittuu vuosille 2017 ja Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka myönsi hankkeelle määrärahan. Hankkeen toimet on toteutettu 100 %:sesti ELYkeskuksen määrärahalla. JÄNES VI -hanke kohdennetaan ensisijaisesti pohjavesialueille ja ranta-alueille. Neuvontaa tarjotaan kuitenkin koko Satakunnan alueelle yleisneuvontana, puhelimitse ja sähköpostitse, myös neuvontakäyntejä toteutetaan koko Satakunnan maakunnassa. 1.2 Tavoitteet JÄNES VI -hankkeen tavoitteena on ollut aktivoida haja-asutusalueella ja viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia kunnostamaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimalle tasolle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta asetuksen vaatimuksista, lainsäädännön muutoksista sekä oikaista mahdollisia väärinymmärryksiä. Tavoitteena on tukea kiinteistöjen omistajia jätevesijärjestelmien kunnostuksessa kertomalla parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä sekä sulkea pois epäsoveltuvat järjestelmät. 1.3 Organisaatio ja yhteistyötahot Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Pyhäjärvi-instituutti vastaa hankkeen hallinnoinnista.

4 3 Hankkeen toimenpiteitä on tehty yhteistyössä kohdekuntien kanssa muun muassa järjestämällä jätevesi-infopisteitä ja jätevesi-iltoja. Kuntien, kyläyhdistysten, järviyhdistysten ja jätevesiosuuskuntien kanssa on järjestetty jätevesi-iltoja. Lisäksi muita yhteistyötahoja ovat muun muassa Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry. Hankkeesta on järjestetty neuvojien kesken aloituspalaveri Hanketyöryhmään kuuluvat: JÄSENET Minna Nummelin YHTEISÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus Jari Lehmusvaara, vpj. Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry Teija Kirkkala, pj. Henna Ryömä, siht. Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Hanketyöryhmän jäseniä on tiedotettu hankkeen etenemisestä suullisesti ja sähköpostitse. Varsinaisia kokouksia ei ole pidetty. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja teknisen toimiston viranomaisille on tiedotettu hankkeen aikana hankkeen kulusta sähköpostitse. 2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT JÄNES VI -hankkeen jätevesineuvojina toimivat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n asiantuntija Katja Helenius sekä Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä. Kesällä 2017 neuvontaa teki myös Pyhäjärvi-instituutin kesätyöntekijä Laura Virtanen. Neuvojat ovat suorittaneet Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen ja tutustuneet koulutuksen materiaaliin. Lisäksi neuvojat ovat aikaisempien neuvontahankkeiden yhteydessä käyneet alueen kuntien kanssa yhteistyössä läpi kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja muut jätevesineuvontaa ohjaavat säädökset ja käytännöt. Ennen varsinaista neuvontaa neuvojat ovat harjoitelleet neuvontaa yhteisesti, jotta kaikki neuvonta olisi tasalaatuista.

5 4 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hankkeen esite päivitettiin. Esitteessä kerrotaan hankkeen pääpiirteet sekä jätevesineuvojien yhteystiedot (Liite I). Esite päivitettiin säännöllisesti ajantasaiseksi esimerkiksi yhteyshenkilöiden muuttuessa. Hanke-esitteitä on jaettu jätevesi-illoissa, infopisteillä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Esitteitä on saatavilla kunnista ja se on ollut tulostettavissa ja nähtävissä kuntien ja toteuttajaorganisaatioiden nettisivuilla. Hankkeella on oma verkkosivu Pyhäjärvi-instituutin Projektit -sivuston alla sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Hankkeet -sivuston alla. Sivustoilla on kerrottu yleistietoa hankkeesta, jätevesineuvojien yhteystiedot sekä tapahtumat, joissa neuvojat ovat olleet tavattavissa. Sivustoilla on julkaistu hankkeeseen liittyviä tiedotteita jätevesien käsittelyistä. Tiedotteita on lisäksi lähetetty kohdekuntien paikallislehtiin. Hankkeessa ei pääosin ole tuotettu omaa neuvontamateriaalia, vaan neuvontaa tukemassa on käytetty olemassa olevia oppaita ja esitteitä. Kuitenkin, koska lainsäädäntömuutoksen myötä vanhaa neuvontamateriaalia on paljon liikkeellä ja uuden lainsäädännön mukaista materiaalia on käytössä vain ympäristöministeriön Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -esite, tehtiin keväällä 2017 pieni Mökin jätevesiopas -lehtinen (liite II). Opasta on ollut hankkeen aikana jaossa infopisteillä ja sitä on jaettu suoraan kiinteistöille. Hankkeen tulevista tapahtumista tehtiin oppaan loppuun pienet mainokset. Liitteenä oleva opaslehtinen on ilman mainoksia. Oppaasta tullaan loppuhankkeen aikana tekemään myös vakituisen kiinteistön opas ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen opas. Tietoa jätevesineuvonnasta jaettiin sähköpostitse kunnille, osuuskunnille, järviyhdistyksille ja kyläyhdistyksille. Raportointijakson aikana neuvonnasta on tiedotettu myös facebookissa ja Pyhäjärvi-instituutin blogissa Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t.

6 5 Keväällä 2017 hankkeelle perustettiin oma Instagram Sen toiminta on jatkunut myös JÄNES VI-hankkeen aikana. Siellä on tiedotettu hankkeen toimista ja jaettu jätevesineuvoja. Kuntien viranomaisille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille suunnattu jätevesipäivä on suunnitteilla Sen valmisteluita on tehty yhteistyössä Valonian HAKKU-hankeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tapahtuma on jätevesiviikolla ja sinne on kutsuttu myös laitevalmistajia mukaan. Kunnilta on tiedotuksen yhteydessä kysytty halukkuutta jätevesineuvonnan järjestämiseen ja nuohottavista kohdealueista. Nuohottavia alueita ei ole ilmoitettu yhtään. Liitteenä III on jätevesineuvonnan mainos, jota on jaettu tilaisuuksissa, somessa ja kuntien käyttöön. 4 YLEISNEUVONTA Hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteissä. 4.1 Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesineuvontaa on raportointiajanjaksona annettu puhelimitse seuraavasti: 2017 (koko vuosi): 57 kpl (raportointijakso): 21 Sähköpostitse neuvontaa on annettu: 2017 (koko vuosi): 19 kpl (raportointijakso): Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa Varsinaisia jätevesi-iltoja, joissa käsitellään lainsäädäntöä, menetelmiä ja kerrotaan kunnan vaatimuksista, järjestettiin 1 kpl, Porissa, entisen Lavian kunnan alueella. Jätevesi-illat eivät ole olleet kovin suosittuja kuntien toimesta, koska lainsäädäntö oli niin pitkään kesken. Syyskausi ei ole hankkeen kokemusten mukaan paras aika järjestää tilaisuuksia ja siksi raportointijaksolla ei ole toteutettu kovin monta tilaisuutta. Neuvontamahdollisuuksia kuitenkin markkinoitiin järviyhdistyksille.

7 6 Tapahtumissa ja kokouksissa hanke on ollut mukana seuraavasti: Levanpellon kyläilta, Ulvila (osallistujia 23 kpl) Loukoistenjärven hoitoyhdistyksen vesiensuojeluilta, Eura (osallistujia 22 kpl) Lavian jätevesi-ilta, Pori (osallistujia 12 kpl) KVVY:n Jätevesiseminaari Hämeenlinnassa, osallistuminen Yleisneuvonnan tilaisuuksia on järjestetty yhteensä 3 kpl. Tilaisuuksissa on vuonna 2017 puolella ollut yhteensä 540 osallistujaa, raportointijaksolla kuitenkin vain 57 kpl. Osuuskuntien tukena Jänes -hanke on ollut käytettävissä satakuntalaisten jätevesiosuuskunnan toiminnassa. Hanke on antanut tukea tilaisuuksien järjestämisessä ja tiedotuksessa. Varsinaisia tilaisuuksia ei tälle raportointikaudelle järjestetty. 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa jätevesineuvoja käy kiinteistöllä paikan päällä antamassa neuvoja jätevesijärjestelmien kunnostukseen tai tehostamiseen. Käynnillä tutustutaan nykyiseen jätevesijärjestelmään sekä keskustellaan kiinteistön omistajan kanssa mahdollisista kunnostustoimenpiteistä. Käynnin tarkoituksena on antaa tietoa asetuksen vaatimuksista, jätevesien käsittelymenetelmistä, sulkea pois kiinteistölle huonosti soveltuvia järjestelmiä ja oikaista väärinymmärryksiä. Käynnistä jää kiinteistölle arviolomake (liite IV), johon kirjataan nykyinen jätevesijärjestelmä sekä neuvojan ehdottamat kunnostustoimenpiteet, mikäli kunnostustoimia tarvitaan. Käynnillä on jaettu Suomen ympäristökeskuksen esitteitä Hyvä jätevesien käsittely ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel aske-

8 7 leelta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opasta Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Lainsäädännön muutoksen jälkeen käytössä on ollut ympäristöministeriön päivittämä Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon ja hankkeessa tehty Mökin jätevesiopas. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opas on ollut päivityksen alla ja sen kommentointia on tehty myös hankkeessa. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikissa Satakunnan kunnissa. Neuvontakäyntejä sovittiin infopisteillä, jätevesi-illoissa ja muissa tapahtumissa. Lisäksi yhteydenottoja tuli lehdissä olleiden tiedotteiden perusteella ja kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen ohjaamina. Jätevesilainsäädäntö on ollut muutoksen alla, ja sen vaikutukset näkyvät vielä kiinteistöjen kiinnostuksessa. Muutama yhteydenotto on tullut puhelimitse ja muutama kiinteistökäynti on tehty. Kiinteistökäynnit ovat tulleet käytännössä kuntien ohjaamina tai lupatarpeen kannustamina. Yhteensä kiinteistökäyntejä on ollut hankkeen koko toimintakautena 8 kpl. Vuonna 2017 tehtiin siis yhteensä 25 kpl käyntejä, joista 17 JÄNES V-hankkeessa ja 8 JÄNES VI-hankkeessa. Kaikista JÄNES VI -hankkeessa neuvotuista kiinteistöistä 3 kpl on ollut vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Kunnittain kiinteistöjen määrät ovat olleet raportointijaksolla seuraavat: Pori 4 kpl Jämijärvi 1 kpl Eura 2 kpl Kokemäki 1 kpl Kaikki kiinteistökohtainen neuvonta on raportointijakson aikana tapahtunut putkimiesmenetelmällä. 6 PALAUTE Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erillistä palautetta, mutta useammat kiinteistön omistajat antavat suullista palautetta neuvontakäynnin yhteydessä. Neuvonta koetaan hyödylliseksi, mutta sen tarpeellisuutta nykyisessä lainsäädännön muutospaineessa kyseenalaistetaan. Lainsäädännön muutos ja ranta- ja pohjavesialueille jäänyt siirtymäaika on koettu jossain määrin epätasa-arvoiseksi ja useammasta rantakiinteistöstä on tullut kysymyksiä siitä, miten heidän jätevetensä (usein pelkkiä harmaita) tarvitsevat jätevesijärjestelmää, kun ne ennenkään eivät ole tarvinneet. Neuvonta kohdistuu siis oikeisiin kiinteistöihin, mutta uskottavuus lainsäädäntöön on kärsinyt huomattavasti.

9 8 Suhtautuminen kiinteistökäynneillä oli kuitenkin melko usein positiivista ja käynnin todetaan olleen hyödyllinen. Useassa kohteessa keskustellaan myös mahdollisista kunnostustoimien ajankohdasta, mutta melkein kaikissa, missä ei ollut välitöntä remonttisuunnitelmaa, päädyttiin odottamaan ainakin siihen asti, kunnes siirtymäaika tai lainsäädäntö pakottaa toimenpiteisiin. Hankkeen keräämä suunnittelijalista alueella toimivista suunnittelijoista ja avaimet käteen -palvelua tarjoavista asentajista on koettu erittäin tervetulleeksi. Syksyllä 2017 kerättiin palautetta Satakunnan kuntien ympäristö- ja rakennusviranomaisilta. Vastauksia saatiin kuudesta kunnasta. Neuvonta koettiin kuntien osalta tarpeelliseksi ja neuvontamuotona eniten kannatusta sai putkimiesmallilla tehty kiinteistökohtainen neuvonta. Yhdessä kunnassa toivottiin nuohousta ja yhdessä kunnassa ehdotettiin asukkaiden lähestymistä kirjeitse. Kysyimme kyselyssä myös, onko hankkeesta tiedotettu kuntien suuntiin riittävästi ja koetaanko neuvonta kuntien toimintaa tukevaksi. Kaikki vastanneet kunnat kokivat neuvonnan ja tiedotuksen riittäväksi. Tiedotuksen ja hankkeen kehittämisestä asukkaiden suuntaan saimme vastauksia, että toivottiin enemmän juttuja paikallislehtiin, näkyvyyttä tapahtumissa ständien kanssa ja kirjeitse tiedottamista suoraan kotiin. Syken esitettä ei koettu riittävän informatiiviseksi ja lisää jaettavaa materiaalia toivottiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opas onkin valmistumassa keväällä 2018 ja Mökin jätevesioppaasta tehdään vakituisia kiinteistöjä ja pohjavesialueita koskeva versio. Lisäksi toivottiin tutustumiskäyntejä olemassa oleviin järjestelmiin ja neuvontaa esim. kiinteistönvälittäjille. 7 ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA Uuden lainsäädännön viivästyminen on hidastanut hanketyötä huomattavasti. Sen vaikutus näkyy neuvonnassa edelleen ja kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä ei ole juurikaan ollut. Muutamia yksittäisiä käyntejä on tehty kuntien ohjaamina. Myös kunnilta on tullut aiempaa enemmän kyselyjä. Valmiutta useampien kiinteistökäyntien tekoon olisi ollut. Raportointijakso painottuu syyskauteen, mikä on kaikkein hiljaisinta aikaa jätevesineuvonnassa. Syyskaudella onkin tehty paljon valmistelevia toimia vuoden 2018 neuvonnalle.

10 Liite I Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) hankkeessa tarjotaan puolueetonta ja kiinteistökohtaista neuvontaa viemäröimättömillä alueilla sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Hankkeen neuvojat tulevat kiinteistölle paikan päälle kertomaan jätevesilainsäädännön vaatimuksista, kunnan määräyksistä ja siitä, minkälaisia vaihtoehtoja jätevesien käsittelemiseksi on. Neuvontakäynnillä tutustutaan nykyiseen järjestelmään, kurkataan olemassa oleviin sakokaivoihin ja keskustellaan kunnostustarpeesta. Neuvoja kertoo kiinteistölle sopivista järjestelmävaihtoehdoista ja yhdessä kiinteistön omistajan kanssa pohditaan eri menetelmien hyötyjä ja haittoja. Neuvojan käynnistä kiinteistölle jää paperi, jonka kanssa on hyvä lähestyä suunnittelijaa ja kuntaa. Neuvontakäynneiltä saatuja kiinteistöjen tietoja ei luovuteta hankkeen ulkopuolelle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Neuvontakäynti on maksuton ja sen voi tilata ottamalla yhteyttä Pyhäjärvi-instituutin tai Satafoodin neuvojiin. Hankkeessa tarjotaan yleisneuvontaa Satakunnan alueella, yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Tämän lisäksi annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin käynnein. Toimijat: JÄNES on Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus. Lisätietoja ja neuvontakäynnin tilaus: Pyhäjärvi-instituutti Henna Ryömä, p henna.ryoma@pji.fi Elisa Mikkilä, p elisa.mikkila@pji.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Katja Helenius, p katja.helenius@satafood.net

11 Liite II MÖKIN JÄTEVESIOPAS Kesämökit sijaitsevat usein ranta-alueilla ja lähellä luontoa. Rannoilla jätevesiasioistakin on tärkeä huolehtia kuormituksen vähentämiseksi. Mökit ovat usein varustukseltaan omakotitaloja vaatimattomampia ja jätevesien käsittely voidaan järjestää yksinkertaisemmin kuin ympärivuotisen asutuksen. Lainsäädännön vaatimus Uusien määräysten mukaan jätevesijärjestelmä on oltava kunnossa mennessä, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai alle 100 metriä vesistöstä. Muilla alueilla jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa, jos kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesivessa, uusitaan talousvesijärjestelmä tai tehdään muu rakennusluvan vaativa korjaustyö. Jätevesijärjestelmän valinta Yhtä joka paikkaan sopivaa jätevesijärjestelmää ei ole. Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. syntyvien jätevesien laatu ja määrä, maaperän laatu, pinta- ja pohjavesiolosuhteet sekä mökin käyttöaste. Myös kunnan asettamat vaatimukset tulee selvittää. Jos mahdollista, käymäläjätevedet Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä kannattaa pitää erillään pesuvesistä. yksinkertaisempi jätevesiasiat on ratkaista! Pesuvesissä on vain vähän puhdistettavaa ja niiden käsittelyjärjestelmät ovat usein kevyempiä ja halvempia kuin kaikille jätevesille tarkoitetut järjestelmät. Katkonainen lomakäyttö asettaa myös haasteita kaikille jätevesille tarkoitettujen laitteiden toimintaan. Koska vaihtoehtoja on paljon, kysy ensin neuvoja kunnasta tai jätevesineuvojilta ja ota yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan.

12 VÄHÄINEN JÄTEVESIMÄÄRÄ Lainsäädännön mukaan erillistä jätevesijärjestelmää ei tarvita, jos jätevesien määrä on vähäinen. Käytännössä tämä toteutuu mm. mökeillä ja mökkisaunoilla, joilla ollaan ns. kantoveden varassa, eikä käytössä ei ole vesivessaa, lämminvesivaraajaa, suihkua, pesukoneita tai muita vesikalusteita. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää esim. kivipesän tai imeytyskaivon kautta maaperään. KÄYMÄLÄJÄTEVESIEN JA PESUVESIEN KÄSITTELY ERILLÄÄN järjestelmässä käymäläjätevedet (mustat vedet) johdetaan umpisäiliöön tai vesivessan sijaan käytetään kuivakäymälää. Pesuvedet (harmaat vedet) johdetaan maaperäkäsittelyjärjestelmään tai erilliseen harmaavesisuodattimeen. KUIVAKÄYMÄLÄ Kuivakäymälä on erinomainen vaihtoehto vesivessan korvaajaksi. Nykyisin tarjolla on sopivia ratkaisuja sekä ulko- että sisäkäyttöön ja modernin ulkohuussin pystyy tekemään myös itse. Tärkeää on huolehtia, että huussista ei pääse käymäläjätettä tai nestettä ympäristöön. Kuivakäymälä on myös hajuton, kun tuuletuksesta huolehditaan suoralla putkella katon harjan yli ja käymäläjätteen sekaan opetellaan lisäämään oikea määrä kuiviketta. Käymäläjätteet kompostoidaan ohjeiden mukaan ja erikseen kerätty virtsa tai suotoneste vanhennetaan ja laimennetaan. Näin ravinteet saadaan talteen ja pystytään käyttämään hyödyksi paikan päällä. VESIVESSA Jos käytössä on vesivessa, jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Sen käy tarvittaessa tyhjentämässä loka-auto, joka vie jätevedet puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. HARMAAVESISUODATTIMET Harmaavesisuodattimet on tarkoitettu nimensä mukaisesti pesuvesien käsittelyyn. Niissä on suodatinmateriaalia, jonka läpi jätevesi suotautuu ja puhdistuu. Tärkein huoltotoimenpide on suodatinmateriaalin vaihto ohjeen mukaan. Käytetyt suodatinmateriaalit kompostoidaan. Harmaavesisuodattimet asennetaan usein maan pinnalle, joten ne eivät edellytä kaivuutöitä. Ne vievät myös vähemmän tilaa kuin suodatin- tai imeytyskentät. Harmaavesisuodattimia löytyy kapasiteetiltaan sopivia mökkisaunan pesuvesistä aina pesukoneilla varustettuun mökkiin.

13 MAAPERÄKÄSITTELY Maaperäkäsittelyssä jäteveden puhdistuminen tapahtuu jäteveden suotautuessa maakerrosten läpi. Tärkein huoltotoimenpide on saostuskaivojen tyhjennyksestä huolehtiminen riittävän usein. Maaperäkäsittelyjärjestelmä vaatii kuitenkin erityisen huolellisen suunnittelun ja asennuksen! Maaperäkäsittelyjärjestelmät kausiluonteiseen käyttöön sopivat myös Maaperäkäsittely jaetaan kahteen eri menetelmään: maaimeyttämöön ja maasuodattamoon. Molemmissa tarvitaan esikäsittelymenetelmänä saostussäiliö. Harmaille vesille tarkoitetussa järjestelmässä säiliön on oltava kaksiosastoinen. Maaimeytyksessä hyödynnetään luontaisia maaperäkerroksia ja imeytyskentästä jätevedet päätyvät lopulta pohjavesiin. Ennen imeytyskentän rakentamista, kiinteistön maaperä on tutkittava imeytyskokein. Maasuodatuksessa luontaiset maakerrokset korvataan suodatinhiekalla. Maasuodattamossa puhdistetut jätevedet kootaan pohjalla kokoomaputkiin ja johdetaan hallitusti purkupisteeseen.

14 KAIKKIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY SAMASSA Kaikki jätevedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyjärjestelmään, jonka periaate on sama kuin edellä on esitelty harmaiden jätevesien osalta. Tällöin saostuskaivon pitää olla kolmeosastoinen ja rakennettavan imeytys- tai suodatinkentän pinta-alan suurempi kuin harmaiden vesien järjestelmässä. LAITEPUHDISTAMOT laitepuhdistamot ovat biologisesti ja kemiallisesti jätevettä puhdistavia laitteita. Ne on tarkoitettu pääsääntöisesti ympärivuotisessa käytössä olevaan vakituiseen asuntoon, josta tulee sekä käymälä- että pesuvesiä. Mökin kausiluonteinen käyttö aiheuttaa usein laitepuhdistamon puhdistusprosessiin häiriötä. Tämän vuoksi laitepuhdistamoita ei suositella katkonaisesti käytettyyn loma-asuntoon. UMPISÄILIÖ Umpisäiliö on jäteveden välivarastointipaikka, joka tyhjennetään loka-autolla aina sen täytyttyä. Jos umpisäiliöön johdetaan kaikki jätevedet, voi tyhjennyskustannuksista syntyä yllättävän iso kustannus. Umpisäiliö on hyvä vaihtoehto vesivessan jätevesien keräämiseen tai väliaikaisena ratkaisuna. Umpisäiliö on ratkaisu myös esimerkiksi pohjavesialueilla, joilla muiden jätevesijärjestelmien rakentaminen tiiviisti siten, että puhdistettu jätevesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle ei ole mahdollista. Jätevesijärjestelmä toimii, kun kiinteistön tarpeisiin on valittu tarpeita vastaava järjestelmä, se asennetaan oikein, sille tehdään tarvittavat huoltotoimet ja viemäriin ei laiteita mitään sinne kuulumatonta! Jätevesineuvontaa Satakunnassa JÄNES Ympäristöministeriön rahoittama hanke tarjoaa kiinteistökohtaista, maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa. Neuvojilta saat tietoa esimerkiksi nykyisen järjestelmän riittävyydestä, jätevesilainsäädännöstä, aikatauluista ja käsittelyn vaihtoehdoista. Kysy lisää tai tilaa ilmainen neuvontakäynti: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti, puh , Katja Helenius, asiantuntija, Satafood, puh ,

15 Liite III, kuntiin lähetettyä jätevesimainontaa ja somemainontaa varten tehtyä materiaalia

16 Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä Liite IV TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava mennessä Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä ympäristönsuojelulain (527/2014 muutoksen 19/2017 ja asetuksen 157/2017 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 527/2014) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Lisätietoja: