Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2017

Transkriptio

1 1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta neuvontaa on toteutettu tästä lähtien koko maassa. 2. Toimijat ja hankkeet 2017 Vuonna 2017 valtion tukemia hankkeita oli kaikkien ELY-keskuksen alueella. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat 1,32 M, osan hankkeista saadessa omarahoitusta mm. kunnista. Rahoitusta sai 20 erillistä hanketta, joista valtaosa on toiminut valtion tukemina jo vuodesta Uutena toimintana oli kaksi valtakunnallista hanketta. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeet vuonna 2017 ELY-keskus Järjestön nimi ja hankkeen nimi Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Valtakunnallinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hanke VALONIA ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKU-hanke Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO-Häme Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO-Kymi Mikkelin kaupunki Omavesi-hanke Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Haja-asutuksen jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke Suomen kylätoiminta ry Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Jätekukko Oy, Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pohjanmaan Jässi ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Hajajätevesineuvontaa Pohjois-Pohjanmaalla Kainuun Nuotta ry, Kainuun jätevesihanke Kemijoen vesiensuojeluyhdistys, Lapin hajajätevesihanke Omakotiliitto Valtakunnallinen Käymäläseura Huussi ry

2 3. Neuvontahankkeiden toiminta Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvontakäynnin yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmänsä riittävyydestä. Lisäksi annetaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sekä ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja tarvittavien lupien hakemiseen. Neuvonnalla pyritään myös kannustamaan järjestelmien kunnostustoimiin ja luomaan myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation jakamista mm. lainsäädännön vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yksittäisen kiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Neuvonta ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Tätä silmällä pitäen ne jätevesineuvojat, jotka eivät olleet jo aiemmin kouluttautuneet, kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen toukokuussa Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden lainsäädännön vaatimusten suhteen. Asukkaalle annetaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi sekä taustamateriaalia ja yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista. Vuonna 2017 kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla Pirkanmaata lukuun ottamatta kaikkien ELY-keskusten alueella. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Ympäristönsuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Nuohoojamallista on käytössä muunnelma, jossa kirjeen lähettämisen jälkeen kiinteistöille soitetaan tai asukasta pyydetään soittamaan ja vahvistamaan ajankohta. Tällöin kylmiä käyntejä ei tule käytännössä lainkaan. Osa neuvonnasta tehdään tällöin puhelimitse. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin omaaloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon jo puhelimessa. Putkimiesmallilla turhia käyntejä ei tule tehtyä, mutta se edellyttää asukkaiden oma-aloitteisuutta. Vuonna 2017 oli pääasiallisesti nuohoojamallilla toimivia hankkeita 12 kpl ja pääasiallisesti putkimiesmallilla toimivia 5 kpl. Kolmella hankkeella ei ollut kiinteistökohtaista neuvontaa. Hankkeiden raportointikaudet Tähän tiivistelmään kootut tiedot ovat kalenterivuodelta 2017, seuraavin poikkeuksin: - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (UUD) raportoi jakson Imatran Jässi raportoi jakson Pohjois-Karjalan Jässi raportoi jakson Pohjois-Pohjanmaan jätevesihanke (POP) raportoi jakson Kainuun jätevesihanke (KAI) raportoi jakson Suomen Omakotiliitto ry (VAL) raportoi jakson

3 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät alueittain vuodelta 2017 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2017 ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Yksilöllinen neuvonta Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa Varsinais-suomi Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Järjestelmien tilaa koskeva tieto Jätevesijärjestelmät arvioitiin samoilla periaatteilla kaikissa hankkeissa. Neliportaisella asteikolla järjestelmät tyypiteltiin sen mukaan oliko jätevedenkäsittely riittämätöntä, vaatiiko järjestelmä pieniä toimenpiteitä tai oliko se vanheneva lähiaikoina, oliko järjestelmä kunnossa vai oliko jäteveden määrä vähäinen. Järjestelmien keskimääräisen tilan laskentaan on käytetty yhdeksän nuohoojamallilla toimineen hankkeen tuloksia, joissa kiinteistölle ei soitettu ennen käyntiä. Putkimiesmallilla tuloksissa kenttäkohteiden vaatimukset täyttävien kohteiden määrä on huomattavasti pienempi, sillä tilanne kartoitetaan jo puhelimessa tai käyntiä varattaessa. Puhelimitse mm. vähäisen veden kiinteistöt saavat riittävät neuvot. Muutoksena aiemaan jätevesineuvontaan kohteet luokiteltiin myös sen mukaan ovatko ne siirtymäaika-alueella vai eivät. Mikäli neuvontakäynnillä ei tullut varmuutta esimerkiksi etäisyydestä vesistöön, jätettiin tieto myöhemmin selvitettäväksi. Vakituinen asutus Siirtymäajan piirissä olevilla alueilla vakituisen asutuksen kohteissa 32 %:lla perusratkaisu on kunnossa, sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 68 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Siirtymäajan ulkopuolisilla alueilla perusratkaisu on kunnossa 40 %:lla. Keskimäärin 60 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen oman aikataulun mukaan. Vuonna 2012 ja vuonna 2013 vastaava nuohoojamallin hankkeissa remonttikohteiden keskiarvo oli 67 % ja vuonna % ja vuonna %. Vaihtelu johtuu siitä, mitä alueita on valittu neuvontaan mukaan. Aiempina vuosina tuloksia ei jaoteltu sen suhteen missä kohde sijaitsi. Kuvassa 1 on esitetty jätevesijärjestelmien keskimääräinen riittävyys suhteessa ympäristönsuojelulain vaatimuksiin käytetyllä asteikolla. Niitä kohteita, joissa jätevesineuvoja ei osannut määritellä sijaitseeko kiinteistö siirtymäajan piirissä vai ei, oli vain 1 %.

4 Vakituinen asutus Jäteveden määrä vähäinen 1% 1% Järjestelmä kunnossa 18% 25% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti 13% 13% Ei täytä vaatimuksia 60% 68% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Siirtymäaika (n=712) Kuiva maa (n=614) Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2017 Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttavat myös ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Nuohoojamallin hankkeilla ikävapautettujen kiinteistöjen määrät on sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjen erittelyä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 8-10 % kohteista (vaihteluväli 0-20 %). Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän remontoitavien kohteiden määrää, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Nuohoojamallin hankkeiden kiinteistökäynneistä voidaan koota myös tarkempaa tietoa järjestelmistä. Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (76 % siirtymäaika-alueilla ja 68 % oman aikataulun alueilla) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja. Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien jakauma 2017 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Siirtymäaika Oma aikataulu Siirtymäaika Oma aikataulu Kiinteistöjen määrä 544 kpl 419 kpl 168 kpl 195 kpl koonnissa, 9 hanketta Jätevedenkäsittely 30 % (398 kpl) 21 % (279 kpl) 7 % (88 kpl) 7 % (90 kpl) riittämätön Pieniä toimenpiteitä 4 % (59 kpl) 3 % (39 kpl) 2 % (31 kpl) 3 % (42 kpl) vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 7 % (87 kpl) 8 % (101 kpl) 3 % (40 kpl) 4 % (54 kpl) Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesiwc-kohteita) (ei koske vesiwc-kohteita) 1 % (9 kpl) 1 % (9 kpl) Niissä neuvontahankkeissa, missä kiinteistökäynti joko tilattiin puhelimitse tai siitä keskusteltiin ennakkoon, käyntikohteiksi valikoitui selvästi enemmän huonokuntoisia käsittelyjärjestelmiä. Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 78 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen) ilman muuta käsittelyä. 22 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Kuvassa 2 on kuvattu käsittelyjärjestelmien tilanne tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä ja jätevedenkäsittely on kunnossa (yhteensä 188 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 94 kiinteistöä).

5 Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Ei jakeiden erottelua Muu (järjestelmä kunnossa) 0% 1% Kaikki jätevedet umpisäiliöön 29% 34% Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 25% 35% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 37% 39% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Siirtymäaika (n=87) Kuiva maa (n=101) Kuva 2. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely). Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Jakeiden erottelu Muu (järjestelmä kunnossa) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 8% 4% 0% 4% 3% 2% 5% 6% 5% 0% 8% 7% 73% 78% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Siirtymäaika (n=40) Kuiva maa (n=54) Kuva 3. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Valtaosalla kiinteistöistä on käytössä 1-putkiviemäröinti eikä 2-putkiviemäröintiä ole jälkikäteen mahdollista monellakaan kohteella tehdä. Uudemmilla kiinteistöillä 2-putkiviemäröinti on kuitenkin yleisempi.

6 Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asutuksessa valtaosa kohteista täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Siirtymäajan piirissä olevilla alueilla vapaa-ajan kohteissa 80 %:lla perusratkaisu on riittävä, sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 20 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Siirtymäajan ulkopuolisilla alueilla perusratkaisu on kunnossa 86 %:lla ja 14 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen oman aikataulun mukaan. Niitä kohteita, joissa jätevesineuvoja ei osannut määritellä sijaitseeko kiinteistö siirtymäajan piirissä vai ei, oli vain 0,8 %. Kuvassa 4 on esitetty vapaa-ajan asutuksen keskimääräinen tilanne vuonna Tilanne oli samankaltainen vuosina Vapaa-ajan asutus Jäteveden määrä vähäinen 56% 62% Järjestelmä kunnossa 9% 16% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti 8% 14% Ei täytä vaatimuksia 14% 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Siirtymäaika (n=1001) Kuiva maa (n=598) Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2017 Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (86 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja nuohooja - hankkeista. Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien jakauma 2017 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Siirtymäaika Oma aikataulu Siirtymäaika Oma aikataulu Kiinteistöjen määrä 125 kpl 100 kpl 876 kpl 498 kpl koonnissa, 9 hanketta Jätevedenkäsittely 5 % (72 kpl) 3 % (51 kpl) 8 % (128 kpl) 2 % (33 kpl) riittämätön Pieniä toimenpiteitä 1 % (18 kpl) 1 % (18 kpl) 4 % (64 kpl) 4 % (63 kpl) vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 2 % (35 kpl) 2 % (31 kpl) 4 % (60 kpl) 4 % (65 kpl) Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesiwc-kohteita) (ei koske vesiwc-kohteita) 39 % (624 kpl) 21 % (337 kpl)

7 Kuvassa 5 on kuvattu käsittelyjärjestelmien tilannetta tapauksissa joissa jätevedet käsitellään yhdessä, järjestelmä on kunnossa mutta jätevettä muodostuu vähäistä suurempi määrä (yhteensä 66 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 125 kiinteistöä). Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, ei jakeiden erottelua Muu (järjestelmä kunnossa) 0% 0% Kaikki jätevedet umpisäiliöön 74% 81% Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 3% 10% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 10% 23% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Siirtymäaika (n=35) Kuiva maa (n=31) Kuva 5. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely). Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, jakeiden erottelu Muu (järjestelmä kunnossa) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä Kuivakäymä + toimiva ja riittävä Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä 2% 7% 6% 7% 8% 5% 8% 12% 7% 6% 9% 31% 32% 62% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Siirtymäaika (n=60) Kuiva maa (n=65) Kuva 6. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Kaikista vapaa-ajan asunnoista % on kuivakäymälä ja harmaiden jätevesien käsittely kunnossa. Ympärivuotisessa vapaa-ajan asutuksessa vesikäymälä ja muu vesivarustelu on yleisempää. Huomioitavaa on, että myös kuivakäymäläkiinteistöillä voi olla puutteita jätevedenkäsittelyssä.

8 5. Valtakunnallinen neuvonta Suomen Omakotiliitto ry toteutti yleisneuvontaa hankeaikana alkaen. Puhelinneuvonnan ja sähköisen lomakkeen kautta tuli yhteensä 179 yhteydenottoa, jotka koskettivat yhteensä 397 asukasta. Näistä yhteydenotoista 69 koski vakituista asumista ja 110 vapaa-ajan asumista. Jätevesineuvonnasta tiedotettiin jätevesimainoksella sähköpostilla maanlaajuisesti yhteensä :lle vastaanottajalle. Hankkeen yhteydessä laadittiin myös Omakotiliiton Jätevesiopas, joka julkaistiin Omakotiliiton jäsenlehden välissä (levikki kpl), ja jota painettiin lisäksi kappaletta. Käymäläseura Huussi ry järjesti yleisneuvontaa kuivakäymälöiden hankinnasta, laitemalleista ja käymälätuotosten käsittelystä. Yhdistyksen nettisivuja oli vuoden aikana katseltu kertaa, istuntoja ja käyttäjiä Puhelinneuvontaa annettiin 18:lleja sähköpostineuvontaa 38:lle kysyjälle. Hanke luennoin viidessä tilaisuudessa ja järjesti yksilöllistä neuvontaa kolmessa tilaisuudessa, tavoittaen noin 300 henkeä. Hanke valmisti kuivakäymäläaiheisia materiaalipaketteja ja yhteensä 800 materiaalipakettia lähetettiin 9 neuvontahankkeelle ympäri Suomea. Yhdistys teki myös lehtijuttuja kuivakäymälähankkeista ja -menetelmistä. Huussi ry palautteen mukaan eniten kysytään neuvoja eri laitemalleista. Vapaa-ajan asunnoilla myös enenevässä määrin asennetaan sisäkuivakäymälöitä. Käymälätuotosten käsittelystä annetaan myös neuvoja lähes joka kerta. 6. Hankkeiden muita selvityksiä Lappeenrannan JÄSSI-hanke toteutti 2017 neuvonnan vaikuttavuudesta kyselyn 85:lle vuonna 2016 neuvontaa saaneelle kiinteistölle. Vastauksia saatiin 19 kpl. Tiedusteltaessa uusimisaikataulua suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että asia ei koske heitä, vaikka kaikilla kyselyn saaneilla oli arvioksi annettu akuutti uusimistarve. Tämä voi johtua ihmisten innottomuudesta lähteä uusimaan jätevesijärjestelmää syystä tai toisesta. Yksi suuri vaikuttava tekijä voi olla uudistunut lainsäädäntö mikä saa aikaan sen, että pohjavesialueen ja ranta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen ei välttämättä tarvitse ryhtyä minkäänlaisiin toimiin uudistamisen suhteen. Viisi vastaajista ilmoitti motivoituneensa neuvontakäynnin jälkeen toimenpiteisiin, mutta silti vain yksi vastaajista oli tehnyt toimenpiteitä järjestelmänsä uusimiseksi neuvontakäynnin jälkeen. LINKKI-hanke toteutti jatkoa vuoden 2016 neuvontakampanjalle, jossa kertausneuvontaa tarjottiin puhelimitse otokselle vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa saaneita asukkaita. Vuonna 2017 hanke tarjosi kiinteistökohtaista kertausneuvontaa niille kohteille, joille ei ollut puhelinnumeroa. Tarjottua neuvontaa vastaanotti 30 kiinteistöä. Suurin osa kohteista ei ollut tehostanut jätevesien käsittely, joskin 27 % oli liittynyt viemäriin. Syiksi tehostustoimien lykkäämiselle ilmoitettiin korkeat kustannukset, terveysvaivat, korkea ikä, sekä uskomus ettei jätevedet aiheuta ympäristölle haittaa. LINKKI ja Kehä-hankkeen yhteistyönä luotiin sähköinen tiedonkeruulomake kartoitus- ja neuvontatyön käyttöön. Kenttälomaketta testattiin kentällä syksyn 2017 viimeisillä käynneillä, ja kokemusten pohjalta kenttälomake viimeisteltiin varsinaista käyttöönottoa varten kevättalvella Kenttälomake täytetään kiinteistökäynnillä ja tiedot tallentuvat laitteen välimuistiin, kunnes ne lähetetään csv-muodossa LUVY:n suojatulle palvelimelle. Siellä tieto konvertoidaan tietokantamuotoon ja tietokannasta luotu koostenäkymä päivittyy siten, että kerättyä tietoa on mahdollista tarkastella paikkatieto-ohjelmassa (esim. QGIS) valmiiksi symboloituna annettujen arvioiden mukaan. Neuvoja voi halutessaan tarkastella kerättyä tietoa QField-ohjelman avulla kenttäkoneesta käsin. Tietoa voi tarkastella graafisesti myös tietokantamuodossa esim. pgadminohjelmalla. Kehitetty kenttälomake on määrä ottaa päivittäiseen käyttöön LINKKI 2018-hankkeessa. Valonian HAKKU-hankkeessa teetettiin lainsäädännön uudistuksesta postikorttitiedote, joka lähetettiin kaikille vuosina jätevesineuvontaa saaneille vakituisesti asutuille kiinteistöille. Postikortteja lähettiin yhteensä 2126 kpl loppuvuodesta 2017 kahdessa erässä. Postikortissa tiedotettiin kiinteistön sijainnin vaikutuksesta jätevesiremontin määräaikaan sekä mainostettiin Vesihuoltotulkkia ja tarjolla olevaa jätevesineuvontaa. Lisäksi hankkeen rahoituksella lähetettiin 500:lle vuosien aikana jätevesineuvontaa saaneelle kiinteistölle asiakastyytyväisyyskysely jätevesineuvonnasta. Tuloksia hyödynnetään osana opinnäytetyötä, joka ei ole vielä valmistunut.

9 Hämeen Haja-apu -hanke toteutti tiedotepostikorttikampanjan lainsäädännön muutosten pääkohdista. Postikortti postitettiin vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa saaneille kiinteistöille, joilla oli neuvontakäynnillä todettu tarvetta jätevesijärjestelmän saneeraukselle. Postikortti postitettiin yhteensä 2197 kiinteistölle Hämeessä. Postikortissa kerrottiin lainsäädännön muutoksesta ja lisäksi tarjottiin mahdollisuudesta saada henkilökohtaista jätevesineuvontaa joko kesäkiertueen tapahtumapaikoilla tai puhelimitse ja sähköpostilla. Pirkanmaan Haja-apu -hanke postitti postikortin vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa saaneille kiinteistöille, joilla oli neuvontakäynnillä todettu tarvetta jätevesijärjestelmän saneeraukselle. Tiedotepostikortin lopullinen taitto, painotyö ja postitus tilattiin ostopalveluna. Postikortti postitettiin yhteensä 2841 kiinteistölle Pirkanmaalla. Postikortin perusteella puheluita ja kysymyksiä sähköpostilla tuli yhteensä 36 kpl. Pohjois-Savossa uusista lakimuutoksista lähetettiin tiedotekirje kaikille aikavälillä punaisen arviointimerkinnän saaneille kiinteistöille, joita oli yhteensä 999 kpl. Kirjeiden johdosta sovittiin yksi kiinteistökäynti ja otettiin vastaan n. 40 lisäpuhelua. Tiedotekirjeet lähetettiin noin 100 kappaleen erissä, varmistaen ettei vastaanottajat kuormita yhdellä kertaa jätevesineuvojaa mahdollisten soittojen ja sähköpostien muodossa. 7. Palautetta ja kehitysehdotuksia Useat hankkeet raportoivat neuvonnan kysynnän piristyneen hieman edellisestä vuodesta. Toisaalta osa hankkeista jäi kiinteistökäyntien tavoitteistaan eikä koko maan osalta kiinteistökäyntien kokonaismäärä ole palannut aiempaan tasoon. Vuonna 2016 toteutettiin 4228 kiinteistökäyntiä ja 2017 vain 3927 kiinteistökäyntiä. Kuvassa 7 on yhteenveto neuvontamääristä vuosilta Jätevesineuvonta Kiinteistökäyntien määrä Yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Puhelin- ja spostineuvonta Kuva 7. Yhteenveto neuvontamääristä vuosilta

10 Neuvontahankkeet raportoivat vuonna 2017 mm seuraavista havainnoista: - Kiinteistökäynneistä saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Neuvontaa pidetään asiantuntevana ja puolueettomuutta arvostetaan. - Molemmat pääasialliset neuvontamuodot, yleisneuvonta sekä kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi varteenotettavia asiakkaita. - Kiinteistönomistajat ovat tyypillisesti kiinnostuneita omasta lähivesistöstä ja siitä halutaan pitää huolta. Usein ei kuitenkaan tiedosteta sitä, miten omien jätevesien käsittely voisi osaltaan parantaa lähiympäristön tilaa. Pelkkien sakokaivojen hyvään puhdistustulokseen uskottiin vielä kiinteistöillä missä ei muuta järjestelmää ollut. - Toisinaan vapaa-ajan asukkaiden oli vaikea hahmottaa harmaiden pesuvesien ympäristöhaittoja sekä rajapintaa milloin jätevesijärjestelmää tulee parantaa, vaikka neuvottavalla kohteella oli selkeää varustetasoa mm. astianpesukone, pyykinpesukone tai suihku ja purkupaikkana esim. pelkkä imeytyskaivo. Usein myös vähäistä kohteen käyttöä pidettiin riittävänä perusteena olla parantamatta jätevesijärjestelmää. - Vapaa-ajan asukkaiden oli myös vaikea ymmärtää, kun viranomainen on joskus hyväksynyt purkujärjestelmän niin miksi sitä pitäisi nyt muuttaa. - Jätevesiselvityksiä sekä käyttö- ja huolto-ohjeita on vähemmistöllä kiinteistöjä, n %:lla. - Lainsäädännön kohtuullistamisen myötä kiinteistönomistajien aktiivisuudessa ja motivoituneisuudessa jätevesijärjestelmän uudistustoimiin näkyi pieni parannus kesällä Toisaalta osa hankkeista raportoi kiinnostuksen neuvontaa kohtaan olleen yhtä vähäistä kuin 2016 ja osa raportoi kiinteistökohtaisen neuvonnan jääneen tavoitelluista määristä. - Palautteen perusteella osa asukkaista haluaa odottaa nähdäkseen muuttuvatko lainsäädännön vaatimukset vielä uudestaan. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi saattaa olla jopa suunnitelma pöytälaatikossa, mutta halutaan varmistaa, ettei lainsäädäntö enää muutu. Myös lainsäädännön uskottavuudesta saatiin kriittistä palautetta. - Asukkaat pitivät muiden kuin herkkien alueiden kiinteistöjen vapauttamista aikaan sidotusta kunnostusvelvoitteesta hyvänä. Hankkeet raportoivat osan neuvotuista kiinteistönomistajista olleen helpottuneita vapauduttuaan saneerausaikataulusta. Ranta- ja pohjavesialueita koskevia määräyksiä pidettiin yleisesti kohtuullisena. - Haasteena mainittiin pätevien suunnittelijoiden puuttuminen pohjoisosassa Suomea. - Vuoden 2017 neuvonnassa korostui uusitun lainsäädännön tulkitsemisen haasteet. Edellisiin vuosiin verrattuna oli osalla neuvottavista kiinteistönomistajista havaittavissa enemmän sekaannusta lainsäädännön vaatimuksiin nähden. Hankaluutena tuntui olevan ainakin vesistön määrittely, erityisesti pienempien vesistöjen kohdalla. Epäselvyyttä mainittiin olevan myös siitä, ketä ikävapautus koskee, miten määritellään kantovesi, onko asetus jo voimassa, mitkä ovat soveltuvat käsittelymenetelmät ja mikä on voimassa oleva määräaika remontin toteutukselle. Moni on myös epätietoinen siitä, sijoittuuko oma kiinteistö pohjavesialueelle. - Kuntien suhtautuminen jätevesineuvontaan on vaihtelevaa. Osa kunnista kieltäytyi ehdotetuista neuvontatilaisuuksien järjestämisestä ja neuvottavien alueiden indikointi oli jopa niin laimeaa että erään hankkeen toimintaedellytykset olivat vaakalaudalla. - Vuoden 2017 neuvonnan kokemusten perusteella neuvontatarve ei ole lainsäädännön uudistamisen yhteydessä poistunut, vaan puolueettomalle neuvonnalle tuntuu olevan edelleen tarvetta sekä hajaasutusalueen asukkailla että kesämökkien omistajilla. Hankkeet kritisoivat entistä myöhempään keväällä saatavia rahoituspäätöksiä, minkä vuoksi osa kesän parhaasta kiinteistökäyntien kaudesta menetetään. 8. Lisätietoja Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: Syventävää tietoa Neuvontajärjestöjen materiaali Neuvonnan raportteja