Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

Transkriptio

1 Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla, sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvonnan yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmän riittävyydestä, selkeät ohjeet miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sisältäen ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja lupien hakemiseen. Neuvonnan tavoitteena on myös kannustaa järjestelmien kunnostus- tai tehostamistoimiin ja luoda myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle. Avustuksia myönnettiin kaikilla ELY-keskusalueilla, pois lukien Etelä-Savo jossa on käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2012 avustuksia ELY-keskuksille myönnettiin yhteensä 1,6 M jaettavaksi jätevesineuvontaan. 2. Toimijat ja hankkeet Vuonna 2012 rahoitusta sai 16 erillistä hanketta. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Näiden hankkeiden lisäksi neuvontaa on järjestetty muulla rahoituspohjalla, yhteensä noin 20 hankkeessa. Taulukko 1: Vuonna 2012 valtion avustusta jätevesineuvontaan saaneet toimijat ja hankkeet ELY-keskusalue Järjestön nimi ja mahdollinen hankkeen nimi Käytetty lyhenne Uusimaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry VHVSY Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdisty ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke 2012 Etelä-Karjalan Martat ry Haja-apu Jässi LPR Jässi Imatra EK Martat Varsinais-Suomi VALONIA ja Lounas-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKUhanke HAKKU Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES JÄNES-hanke Häme Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO2-hanke NEUVO2 Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Pohjois-Karjala Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Jässi POK Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Etelä-Savo (ei valtion tukemaa jätevesineuvontahanketta) Pohjois-Savo Jätekukko Oy ja Pohjois-Savon Martat ry Jätekukko Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Jässi EPO Pohjanmaan Jässi Pohjois- ProAgria Oulu ProAgria Pohjanmaa Kainuu Kainuun Nuotta ry Nuotta Lappi Kemijoen vesiensuojeluyhdistys KemijoenVSY

2 3. Neuvontahankkeiden toiminta Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation kertomista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä, sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Muutamat hankkeet järjestivät myös laajempia asiantuntijaseminaareja. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan kyseisen kiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annettiin jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi, sekä yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista ja taustamateriaalia. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin oma-aloitteisesti. 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta (hlö) Yleisneuvonnan tilaisuus (hlö) Yksilöllinen neuvonta (hlö) Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Selvästi tyypillisin jätevesien käsittelymenetelmä ympärivuotisissa asunnoissa oli saostuskaivokäsittely, josta oli purku ojaan tai imeytys maaperään. Vapaa-ajan asuntojen vedet ovat tyypillisesti eroteltu mustiin ja harmaisiin, tai käytössä oli kuivakäymälä, mutta paineellisen lämpimän veden käsittelyssä oli puutteita.

3 Vakituisen asutuksen kohteissa 30 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken 14-43%), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 70 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys. Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttaa ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Osa hankkeista on ilmoittanut ikävapautettujen kiinteistöjen määrät erikseen, mutta osalla määrät ovat sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 13 % kohteista. Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 70 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Vapaa-ajan asutuksessa moni kohde täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 77 % kiinteistöillä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa %) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 23 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuva 2. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys.

4 5. Hankkeiden kokemuksia ja toimintamallien vertailua Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamisesta saatiin hyviä tuloksia molemmilla käytetyillä toimintamalleilla. Asiakaspalaute oli erittäin hyvää kaikissa hankkeissa, neuvojien saama satunnainen kritiikki kohdistui lähinnä velvoitteisiin yleisesti ja jätevedenkäsittelyn tehostamistarvetta kyseenalaistettiin verraten esimerkiksi karjanlannan peltokäyttöön. Nuohoojamallin etuna on logistiikan tehokkuus ja se että tavoitetaan ihmiset jotka eivät itse tilaisi neuvontaa. Käynnin peruutuksen yhteydessä asukkaita neuvottiin puhelimitse. Mallin haittana on, että tulee kierrettyä myös kiinteistöjä joilla asiat ovat kunnossa tai asukkaat eivät olekaan paikalla ja jotka eivät ole peruuttaneet käyntiä. Käydyistä kohteista keskimäärin 17 % ei kukaan ollutkaan paikalla (vaihteluväli hankkeissa 9-22 %). Yksi hanke soitti syys-talviaikaan nämä ns. kylmät käynnit läpi ja kiinteistöjä neuvottiin puhelimitse. Peruuttamattomista käynneistä huolimatta nuohoojamallin tavoittamien kiinteistöjen määrät olivat suurempia kuin putkimiesmallin, ja mallin tehokkuus on ilmeinen. Putkimiesmallin etuna se, että käyntiä tilatessa voidaan arvioida neuvonnan tarve ja osaa kysyjistä voidaan auttaa jo puhelimitse. Täten käydään lähinnä niillä kiinteistöillä, joilla jätevesiasiat eivät ole kunnossa. Mallin haittana on logistiikka, käyntikohteita on eri suunnilla ja siirtymäajat ovat pidempiä. Toimintamalli perustuu siihen, että asukkaat ovat tietoisia neuvonnasta ja halukkaita tilaamaan käynnin. Toiminnan käynnistäminen on siten hitaampaa ja kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan mainontaa. Vakituisen asutuksen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät toimintamalleittain on esitetty kuvassa 3. Putkimiesmallissa neuvontakäynnin kohteeksi valikoituu enemmän kiinteistöjä, joilla asiat eivät ole kunnossa. Tämä johtuu siitä, että käynnin tilauksen voidaan neuvoa tyypillisesti niitä joilla asiat ovat kunnossa. Kuva 3. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallien vakituisen asutuksen kohteiden vertailua Ikävapautuksen piirissä olleita kiinteistöjä oli nuohoojamallissa enemmän, 15 % neuvotuista kiinteistöistä, kun putkimiesmallissa näitä oli 6 %. Hankkeet tuottivat hyödyllistä tietoa toimialueensa kuntien jätevedenkäsittelyn tilasta. Osa hankkeista keräsi kunnille yksityiskohtaista kiinteistökohtaista tietoa omistajien suostumuksella.

5 6. Neuvonnan tulosten edustavuus verrattuna kokonaistilanteeseen Molemmissa käytetyissä neuvontamalleissa neuvontaan valikoituneet tai sitä tilanneet kohteet eivät ole tilastollisesti edustava otanta Suomen koko kiinteistökannasta. Nuohoojamallissa ei luonnollisesti kierretä neuvomassa uudisasutuksen alueita, eivätkä asukkaat jotka tietävät asiansa olevan kunnossa, myöskään tilaa neuvontakäyntejä. Suoraa laskelmaa tarvittavien remonttien määrästä ei siten voi tehdä kuvien 1 ja 2 prosenttiosuuksilla ja kiinteistökannan koolla. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry tarkasteli yhden neuvonta-alueen tilannetta selvittämällä kaikkien kohdealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät, sen lisäksi että alueella järjestettiin neuvontaa osalle kiinteistöistä. Kartoituksen tulokset on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Arvio jätevesien käsittelystä koko neuvonta-alueella verrattuna neuvottuihin kiinteistöihin Tässä vertailussa arvioitiin, että neuvottujen kohteiden jätevedenkäsittelyn tilanne on huonompi kuin todellinen tilanne koko rakennuskannasta keskimäärin. Tämän yhden kohdealueen suhdelukuja ei kuitenkaan voi soveltaa koko Suomeen. Jätevedenkäsittelyn tilaa voidaan arvioida myös olettamalla taajama-asutuksen olevan viemäröityä. Taajaman ulkopuolella olevan rakennuskannan koko on noin kpl (yhden asunnon talot, käytetään vakituiseen asumiseen / VTJ/RHR, Väestörekisterikeskus 4/2012), ja näistä valmistumispäivä on 2004 tai sen jälkeen noin kpl:lla. Täten saadaan arvio että 7,6 % kiinteistöillä jätevesijärjestelmä on asianmukainen. Vanhojen vakituisen asutuksen kiinteistöjen määrän ollessa kpl, voidaan arvioida remontointia tarvitsevien kohteiden määrää. Käyttäen kaikkien hankkeiden tulosta (70 %) kohteiden määrä olisi kpl. Nuohoojamallilla toimivien hankkeet edustavat rakennuskantaa tilastollisesti paremmin, sillä käyntikohteita ei arvioida ja valikoida puhelinkeskustelussa etukäteen. Nuohoojamallin hankkeiden tuloksella (67 %) arvioiden remontoitavia vakituisen asutuksen kohteita olisi kpl. Ikävapautuksen piirissä on kartoituksen mukaan kiinteistöä (VRK/2012). 7. Hankkeen tuloksellisuus Hankkeiden tulosten vertailu Hankkeet olivat rahoitukseltaan ja henkilöstöltään erisuuruisia. Saavutettua neuvonnan vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan painottamalla erityyppistä neuvontaa eri tavalla. Kiinteistökohtaisen neuvonnan arvioidaan yleisesti olevan vaikuttavinta ja yleisellä tasolla olevan valistamisen vähiten vaikuttavinta.

6 Hankkeet laskivat saavuttamistaan neuvontakontakteista vertailuluvun seuraavasti: x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet), kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta (esim. jätevesiklinikat ja palvelupisteet), kpl talouksia Y= (x*0,1) + (y*0,4) k = kiinteistökohtainen neuvonta, kpl talouksia Hankkeen laskennallinen vertailuluku = Y + k Taulukossa 3 on laskettu hankkeiden kokonaiskustannukset jaettuna laskennallisella vertailuluvulla. Taulukko 3. Hankkeiden vertailuluvut Yleisneuvonnan vertailuluku (Y) Kiinteistökohtainen neuvonta (k) Toimintamalli Kokonaiskustannus ( ) Hankkeen kokonaiskustannus / vertailuku [ / (Y+k) ] UUS LINKKI nuohooja VHVSY nuohooja VAR HAKKU molemmat JÄNES putkimies HÄM NEUVO nuohooja PIR Haja-apu nuohooja KAS Jässi LPR nuohooja Jässi Imatra nuohooja EK Martat KES JAMK putkimies POK Jässi POK nuohooja PSA Jätekukko nuohooja EPO Jässi EPO nuohooja PPO ProAgria putkimies KAI Nuotta molemmat LAP KemijoenVSY Hankkeiden henkilöstö Jätevesineuvojat olivat tyypillisesti ympäristöalan opiskelijoita jotka olivat pääsääntöisesti työsuhteessa neuvontajärjestöön kesäkuukausien ajan. Pohjois-Pohjanmaalla jätevesineuvojat saivat kiinteän urakkakorvauksen jokaisesta suoritetusta neuvontakäynnistä ja neuvojat tekivät käyntejä myös iltaisin. Hankkeiden henkilöstökustannukset olivat keskimäärin 68 % kokonaiskustannuksista. 8. Neuvonnan vaikuttavuudesta Neuvonnan vaikuttavuutta ei vuonna 2012 arvioitu systemaattisesti. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kysyi asiakaspalautteen yhteydessä asukkaiden motivaatiosta saneeraustoimiin. Vastanneista 3 % kertoi ryhtyvänsä tarvittaviin uusimistoimenpiteisiin heti ja 22 % parin vuoden sisällä. LINKKI-hankkeen ja Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeiden käyttämissä asiakaskyselyissä kysyttiin mitä toimia oli jo tehty. Näillä neljällä alueella keskimäärin vain 2 % oli uusinut jätevesijärjestelmän kokonaan ja keskimäärin 12 % oli pohtinut järjestelmän uusimista. Hankkeiden loppuraportit: kokemuksia neuvonnasta