Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen"

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2014 Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen 2015

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toteuttaja Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen jätevesineuvojat Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Hanke-esite Aluekortisto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Palaute neuvonnasta Palaute vuoden 2014 neuvontakäynneiltä Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta Tuloksellisuus Johtopäätökset... 16

3 1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toiminut Jässijätevesineuvontahanke. Vuonna 2012 saatujen hyvien kokemuksien vuoksi hanke sai jatkoa myös vuosille 2013 ja Pohjois-Karjalassa on merkittävässä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 342 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin yhteensä lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 24 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, minne vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden kuten vesistöjen ranta-alueiden ja pohjavesialueiden runsauden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta hajaasutusalueen jätevesineuvonnalle. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustusta maaliskuussa 2014 Suomen Kylätoiminta ry:n (SY- TY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen valvojaksi määriteltiin hankepäätöksessä Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen ja hänen sijaisena diplomi-insinööri Mari Heikkinen.

4 Hankkeen toteuttaminen on aloitettu tämän hankkeen rahoituksella toukokuussa 2014 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2014 ja 2/2014 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen kolmanteen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 550 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois- Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Toiminta-alueen olleessa suuri valittiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdekunniksi 3 kuntaa, jossa neuvontaa suoritettiin järjestelmällisesti. Näissä kunnissa ei vielä ollut annettu Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Tohmajärvi, Kitee ja Rääkkylä. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Neuvonta-alueet olivat: Kiteellä Kiteenlahti, Ruppovaara, Sarvisalo ja Puruvesi Tohmajärvellä Onkamo, Tikkala, Värtsilä ja Saario Rääkkylässä Oravisalo-Varpasalo, Jaama, Salokylä ja Haapasalmi

5 Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan vihreillä ympyröillä. MML Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien edustajille yhteinen infotilaisuus hankkeesta Pohjois- Karjalan ELY-keskuksessa ja sen jälkeen joka kunnassa vielä oma kuntakohtainen tapaaminen. Kuntakohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat: Kiteellä Tohmajärvellä Rääkkylässä Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksessä määriteltiin että hankkeelle on perustettava ohjausryhmä, jossa hankkeen toimintaa seurataan. Ohjausryhmään kuuluivat:

6 Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät ry Marketta Lintinen, Kiteen ympäristöpäällikkö Pentti Kesti, Tohmajärven rakennustarkastaja Mika Karvonen, Rääkkylän kunnaninsinööri Kirsi Mäkinen, jätevesineuvoja Jässi-hanke (ohjausryhmän sihteeri) Hanna-Riikka Ruokolainen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, , ja Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin tapahtui koko hankkeen ajan, erityisesti kesän aikana kiinteistökäyntejä suoritettaessa. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Kuntien edustajat kävivät ohjausryhmän kokouksissa kiitettävästi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 1500 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Toteutuneet kustannukset olivat ,56 eli 95 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (80 %) ja matkakulut (11 %). Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

7 Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut Matkakulut Laadunvarmistus ja koulutus Neuvontatilaisuudet Tarvikekustannukset Taloushallinto Muut kustannukset Omarahoitus Yhteensä Hankkeen jätevesineuvojat 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaikkiaan viisi työntekijää. Projektipäällikkönä toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen Jätevesineuvojana toimi insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen , Tuulia Jääskeläinen , insinööri Laura Koskela ja insinööri Aleksi Nevalainen Neuvojat Mäkinen, Ruokolainen ja Jääskeläinen osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen Lisäksi kesäkuussa työnsä aloittaneet neuvojat osallistuivat projektipäällikön järjestämään koulutukseen ja työhön perehdytykseen. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Talven aikana keskityttiin lisäksi raportointiin, tiedotukseen, nettisivujen kehittämiseen, uuden hankehakemuksen valmisteluun ja yleisneuvonnan tilaisuuksien tarjoamiseen. Hankkeen projektipäällikkö vastasi hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta, rekrytoinnista, yleisneuvonnan suunnittelusta, koulutuksesta, raportoinneista, budjetoinnista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta / -kunnat, jonka alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Kirsi Mäkinen: Kitee Hanna-Riikka Ruokolainen: Tohmajärvi Tuulia Jääskeläinen: Rääkkylä Laura Koskela: Kitee Aleksi Nevalainen: Rääkkylä

8 4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, oma kouluttautuminen, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuvassa 2 on esitetty kaikkien työntekijöiden yhteenveto työajankäytöstä. 3 % Yleisneuvonta 28 % Kiinteistökohtainen neuvonta 2 % 4 % 61 % Matkat Tiedotus ja markkinointi Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ Kuva 2. Hankkeen työntekijöiden työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Monitoroinneista on laadittu muistiot ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. Projektipäällikkö oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun. 5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivu-

9 jen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Nettisivuja päivitettiin hankkeen kuluessa tarvittaessa. Syksyllä 2014 nettisivuille tehtiin hieman suurempia päivityksiä ja sivuja hiottiin vieläkin paremmin kuntalaisia palveleviksi. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote : Jätevesineuvontaa annettiin Keski-Karjalan alueella yli 600 kiinteistöllä Tiedote : Kunnollinen jätevedenkäsittely kannattaa Tiedote : Jätevesineuvontaa haja-asutusalueen asukkaille Keski-Karjalassa Tiedote : Jätevesiviikkoa vietetään Tiedotusvälineet ottivat hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutut olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia Hanke-esite Hankkeelle tehtiin hanke-esite, jota jaettiin hankkeen yleisneuvonnan tapahtumissa ja tarvittaessa kiinteistökäyntien yhteydessä. Esitteessä kuvattiin lyhyesti hankkeen toiminta ja siinä oli jätevesineuvojien yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä Aluekortisto Tänä vuonna hankkeen resursseissa oli mahdollista panostaa enemmän raportointiin. Vuosien kiinteistökohtaisista neuvonta-alueista tehtiin aluekortisto. Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista. Aluekortissa on kootusti tietoa neuvonta-alueen jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortit vuoden 2014 neuvonta-alueiden osalta. 6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Pohjois-Karjalan hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat ja vesihuoltoinfot Sähköposti- ja puhelinneuvonta

10 Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 9 neuvontapistettä kuuden kunnan alueella. Hankkeessa järjestettiin kaksi jätevesi-iltaa paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. markkinoille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteille jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Jätevesiopas Kesämökin jätevesi-opas Askel askeleelta opas Hyvä jätevesien käsittely-opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Taustajärjestöjen näytelehtiä Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia. Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 9 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 144 kävijää. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 16 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2.

11 Taulukko 2. Neuvontapisteet tapahtumissa sekä kävijämäärät. Tapahtuma Kunta Päivämäärä Osallistujat KTK:n pihatapahtuma Joensuu Potsipäivät Tohmajärvi Vapaa-ajan asukkaiden tapaaminen Rääkkylä Kesätori Rääkkylä Kesäpäivät Valtimo Puhoksen perinnepäivät Kitee Iltatori Nurmes Rompepäivät Nurmes Elomarkkinat Kitee Yhteensä Jätevesi-illat Jätevesi-iltojen tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen järjestämismahdollisuutta tarjottiin alueella tunnistetuille toimijoille lähestymällä heitä tiedotteella. Tiedote jätevesi-iltojen järjestämisestä yhteistyössä Jässi-hankkeen kanssa lähetettiin postilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläkirjeen mukana kaikille kyläyhdistyksille syksyllä. Lisäksi mahdollisuutta jätevesi-iltojen järjestämiseen mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla. Jätevesi-iltojen järjestelytyöt tehtiin yhdistysten kanssa yhteistyössä. Kyläyhdistykset tarjosivat tilat, järjestivät kahvituksen ja hoitivat mainostamista tilaisuuksista. Perusrungoltaan ohjelma oli hyvin samanlainen kummassakin jätevesi-illassa. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin, jos tiedettiin jonkun aihealueen koskettavan erityisesti aluetta. Illan ohjelma muovautui myös jonkin verran syntyneiden keskustelujen pohjalta. Jätevesiiltojen esitelmät perustuivat pääpiirteittään seuraaviin asioihin: Jässi-hankkeen esittely Keskeisimmät lainsäädännön muutokset ja kuntakohtaiset määräykset Käymälä- ja jätevesijärjestelmävaihtoehtojen esittely Etenemisohje järjestelmän kunnostamiseen Tilaisuuksien loppuun varattiin aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Monesti kysymyksiä heräsi kuitenkin jo esityksen aikana. Jätevesi-illoissa oli jaossa sama materiaali kuin neuvontapisteilläkin. Jätevesi-iltoja järjestettiin yhteensä 2 kpl. Kävijöitä illoissa oli yhteensä 43 kpl.

12 Taulukko 3. Jätevesi-illat ja kävijämäärät Kylä / yhdistys Kunta Päivämäärä Osallistujat Raatevaara Joensuu Eläkekerho Rääkkylä Yhteensä Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 18 kpl ja sähköpostilla 3 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 36 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 57 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitusja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritettiin. Aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat antoivat luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 3) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti oli vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti.

13 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 4) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 5), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin toukokuun lopulta syyskuun loppuun asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 881 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 609 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 24 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 633 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 69 %. Toteuma oli oikein hyvä ja se paranikin viime vuodesta hieman. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 550 kiinteistökäyntiä toteutui ja ylittyikin. (Taulukko 3). Pyynnöstä tehtiin 24 neuvontakäyntiä, joista kohdekuntien ulkopuolisia neuvontakäyntejä oli 5 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua.

14 Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Kitee % Tohmajärvi % Rääkkylä % Muut alueet % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 638 kiinteistöllä. Kahdella kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä pöytäkirjaa. Syinä tähän olivat kiinteistön keskeneräinen rakentaminen ja asukkaiden toive ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Käydyistä kiinteistöistä 67 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 33 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 85 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 15 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista

15 neuvontaa saaneista kohteista 78 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 23 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 56 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 11 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 11 %:lla kiinteistöistä. Kuva % Uudistamistarve 11 % 11 % 56 % Kunnostustoimia/ seurantaa Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli maaperäkäsittely kaikille jätevesille. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö kaikille jätevesille. Liitteessä 6 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista.

16 13 % 2% 2 % 1 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö 3 % Umpisäiliö + maasuodattamo 1 % 5 % 3 % 3 % 68 % Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suuremmat jäteveden kiinteistöillä. 8. Palaute neuvonnasta 8.1 Palaute vuoden 2014 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 4 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 46 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, asiantunteva ja positiivinen neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu uutisointia. Vastaajista 6 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna 2014, 19 siirty-

17 mäajan loppupuolella ja 23 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta Hankkeessa toteutettiin myös ensimmäisen kerran neuvonnan vaikuttavuutta selvittävä kysely, mikä pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimaan neuvonnan vaikuttavuuskyselyyn. Kysely lähetettiin marraskuun puolivälissä 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuosien aikana ja joiden jätevesijärjestelmän arvioitiin olevan uudistamisen tarpeessa. Vastaamisaktiivisuutta pyrittiin nostamaan tässäkin kyselyssä arpomalla neljä 50 arvoista S-ryhmän lahjakorttia vastaajien kesken. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 37 kiinteistönomistajaa. Vaikuttavuuskyselyllä selvitettiin muun muassa sitä, ovatko asukkaat ryhtyneet jätevesijärjestelmien uudistamiseen jätevesineuvontakäynnin jälkeen. Kyselyssä selvitettiin mm. motivoiko neuvontakäynti kunnostustoimenpiteisiin, onko kiinteistöllä tehty jo jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet, onko jätevesijärjestelmän suunnitelma tilattu ja jos on niin miltä taholta sekä onko järjestelmää uusittu neuvontakäynnin jälkeen ja jos ei ole niin milloin toimeen olisi tarkoitus ryhtyä. Yleisesti ottaen vastaajat eivät olleet tehneet toimenpiteitä jätevesijärjestelmän parantamisen tai uusimisen eteen neuvontakäynnin jälkeen. Noin reilut puolet sanoi, ettei neuvontakäynti motivoinut järjestelmän uusimiseen. Muissa kysymyksissä toistui samantapainen linja, %:a vastaajista eivät olleet tehneet jätevesineuvojan ehdottamia hoito- ja huoltotoimenpiteitä, hankkineet jätevesijärjestelmä suunnitelmaa, hakeneet toimenpidelupaa järjestelmän uusimiseen tai rakentaneet/rakennuttaneet uutta jätevesijärjestelmää. Myös järjestelmän korjaus tai uusimisajankohdassa vastaukset jakautuivat moneen eri vaihtoehtoon ja useassa vapaasti annetussa palautteessa puhuttiin siitä, miten tämän hetkinen poliittinen tilanne vaikuttaa järjestelmän uusimishalukkuuteen. Yleisesti ottaen voidaan todeta kiinteistönomistajien olevan tällä hetkellä odottavalla kannalla siitä, muuttuuko jätevesiasetus tai pidennetäänkö siirtymäaikaa. Jätevesijärjestelmien korjaus- ja uusimistyöt ovat monilla kiinteistöillä pysähtyneet, eikä niitä varmastikaan aiota jatkaa ennen kuin nykyinen lainsäädännön tilanne selviää. Kuitenkin neuvontaan ollaan oltu pääosin tyytyväisiä ja voidaankin olettaa, että neuvonnalle on edelleen tarvetta, varsinkin jos siirtymäaika jatkuu. Palautekooste neuvonnan vaikuttavuuden arvioinnista on liitteenä Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin.

18 hankkeen kokonaiskulut Vertailuluku = (x 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 638 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 201 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 43 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 132,6. Vertailuluku = ,56 (43 0,1) + (201 0,4) + (638) = 132,6 10. Johtopäätökset Pohjois-Karjalassa toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteen kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta saavutettiin ja ylitettiinkin. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Näin lyhyessä hankkeessa ehdittiin tarjoamaan jätevesineuvontaa vain murto-osalle kuntien hajaasutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2016, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Vuosien aikana on annettu jätevesineuvontaa kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien alueella. Vuonna 2012 Joensuun seudulla annettiin yleisneuvontaa 677 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 594 henkilölle. Vuonna 2013 Nurmeksen seudulla annettiin yleisneuvontaa 350 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 545 henkilölle. Vuonna 2014 Kiteen seudulla annettiin yleisneuvontaa 187 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 638 henkilölle. Yhteensä neuvontaa on annettu 2991 henkilölle. Tulevaisuudessa jätevesineuvontaa voitaisiin tarjota niin kiinteistökohtaisesti kuin yleisneuvonnan tapahtumien osalta koko maakunnassa.

19 Haasteita neuvonnalle vuonna 2014 asetti kansanedustajien ja uuden ympäristöministerin lausunnot jätevesiasetuksen muuttamiseksi ja kumoamiseksi. Ympäristöministerin syyskuussa antama lausunto jätevesiasetuksen muuttamiseksi pysäytti täysin neuvontapyynnöt. Jätevesineuvojille ei tullut syyskuun jälkeen juuri lainkaan neuvontapyyntöjä eikä kutsuja pitämään yleisneuvonnan tilaisuuksia. Hankkeen keräämässä palautteessa asukkaat kommentoivat myös epävakaan poliittisen tilanteen vaikuttavan halukkuuteen uudistaa omia jätevesijärjestelmiä. Jätevesineuvojat sekä palautteen perusteella ainakin osa asukkaista toivoo että jätevesiasiaan saadaan nopeasti poliittinen selvyys.

20 LIITTEET Liite 1: Hanke-esite Liite 2: Aluekortit 2014 Liite 3: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 4: Kartoituslomake Liite 5: Arviolomake Liite 6: Tilannekatsaus Liite 7: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 8: Kooste neuvonnan vaikuttavuuden kyselystä

21 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! YHTEYSTIEDOT: Jätevesineuvoja (Kitee) Kirsi Mäkinen puh Liite 1 Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueen kiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoitukset ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Hankealueena on koko Pohjois-Karjalan maakunta, mutta pääpaino on vuonna 2014 Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa. Jätevesineuvoja (Tohmajärvi) asti Hanna-Riikka Ruokolainen puh Jätevesineuvoja (Rääkkylä) asti Aleksi Nevalainen puh Jätevesineuvoja (Kesälahti, Kitee) asti Laura Koskela puh

22 Liite 2 Kiteenlahti / Kitee 20 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 130 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-elokuu 2014 Kirsi Mäkinen / SYTY 92 kiinteistöä toteuma 71 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 76 / / 17 Asukasmäärä 202 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 52 / / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 37 3 / 97 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 20 / / 78 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 63 /29 68 / 32 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 11 / / 88 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=92) Kiteellä neuvontaa annettiin Kiteenlahden ja Potoskavaaran alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi peruuntuneen jätevesiviemäröintihankkeen takia. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 76 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 11 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 3 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 13 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=92) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=85)

23 Liite 2 Ruppovaara / Kitee 21 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 135 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2014 Laura Koskela ja Kirsi Mäkinen / SYTY 89 kiinteistöä toteuma 66 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 78 / / 11 Asukasmäärä 215 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 49 / / 42 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / / 89 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / / 85 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 62 / / 29 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 18 / / 79 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=88) Kiteellä neuvontaa annettiin Ruppovaaran alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska alueelle ei ole tulossa yhteistä viemäröintiä. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Yhdellä kiinteistöllä annettiin vain neuvonta, mutta pöytäkirjaa ei saatu täyttää. Lisäksi yhdellä kiinteistöllä ei neuvontaa pystytty kunnolla suorittamaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 58 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 19 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 17 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 10 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=88) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=82)

24 Liite 2 Sarvisalo / Kitee 22 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 27 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2014 Laura Koskela / SYTY 21 kiinteistöä toteuma 78 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 14 / 7 67 / 33 Asukasmäärä 44 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 19 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / / 76 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7 / / 67 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7 / / 67 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / / 86 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=21) Kiteellä neuvontaa annettiin Sarvisalon alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska alueelle ei ole tulossa yhteistä viemäröintiä. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kaikki asukkaat olivat oman kaivoveden tai yhteisen kaivon varassa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 48 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 14 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 29 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=21) Useat alueen kiinteistöt oli rakennettu 2000 luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 5 kiinteistönomistajaa. Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=20)

25 Liite 2 Puruvesi / Kitee 23 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 37 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-syyskuu 2014 Laura Koskela ja Kirsi Mäkinen / SYTY 26 kiinteistöä toteuma 70 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 16 / / 38 Asukasmäärä 46 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14 / / 46 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 12 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7 / / 73 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 12 / / 54 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 85 Laittomat tapaukset 0 0 Kiteellä neuvontaa annettiin Puruveden alueella. Alueelta neuvonnan kohteeksi otettiin vain Puruveden rannan puoleiset kiinteistöt. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Hieman yli puolet kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 65 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 23 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 5 kiinteistönomistajaa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=26) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=26) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=26)

26 Liite 2 Värtsilä / Tohmajärvi 24 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 28 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-kesäkuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 16 kiinteistöä toteuma 57 % Lisäksi alueella tehtiin 1 pyydetty käynti (huomioitu tässä) 1: 6,3 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 12 / 4 75 / 25 Asukasmäärä 35 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 15 / 1 94 / 6 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 1 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / / 88 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / / 81 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 15 6 / 94 Laittomat tapaukset 0 0 Tohmajärvellä Värtsilässä jätevesineuvontaa annettiin Savikontiellä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Tälle alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Osa alueesta on pohjavesialuetta. Akuutissa uudistamistarpeessa jätevesijärjestelmistä on 93,8 %. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä alueella 6,3 %. Suurin osa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostuskaivojen kautta maaperään. Alueen muutamalla kiinteistöllä on käytössään maaperäkäsittely. Ikävapautus koskee 4 kiinteistöä alueella. 2; 13 % 40% 40% 15; 93,8 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=16) 14; 88 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=16) 20% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=15)

27 Liite 2 Onkamo / Tohmajärvi 25 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ Alueen kiinteistömäärä: 190 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu-Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 129 kiinteistöä toteuma 68 % Lisäksi alueella tehtiin pyynnöstä 1 kiinteistökäynti (huomioitu tässä) kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 26 / / 80 Asukasmäärä 263 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / / 80 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 5 / 98 4 / 76 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 97 / / 25 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 22 / / 83 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 11 / / 91 Laittomat tapaukset ; 64,0 % 29; 22,6 % 9; 7,0 % 8; 6,2 % Tohmajärvellä Onkamossa neuvontaa annettiin Särkijärven ja Suuri-Onkamon rantaalueilla. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaaajan asuntoja. Särkijärvi on Natura 2000 suojelukohde ja sen ranta-asukkaille varsin tärkeä vesistö. Suuri-Onkamo järvi on mukana Pro Onkamojärvet kunnostushankkeessa. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli suurin osa, 64,0 %. Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 22,6 %. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6,2 %. Yhdellä kiinteistöllä ei ollut enää käyttöä, pöytäkirja täytettiin niiltä osin kun pystyttiin. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvun jälkeen. Yleisin järjestelmä on yksinkertaisen maaperäkäsittely harmaille vesille. Toiseksi yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Alueella on myös jonkun verran umpisäiliö-ratkaisuja sekä maaperäkäsittelyjä. 21% Kuva 1. Uudistamistarve (n=128) 85; 66 % 2; 2 % 24; 19 % 40% 40% 4; 3 % 2; 2 % 6; 5 % 2; 2 % 4; 3 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=128) Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=43)

28 Liite 2 Tikkala / Tohmajärvi 26 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 90 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 53 kiinteistöä toteuma 59 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 13 /40 25 / 75 Asukasmäärä 108 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 2 / 20 4 / 38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 5 / 15 9 / 28 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 35 / / 34 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / / 79 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 51 4 / 96 Laittomat tapaukset ; 60,4% 13; 24,5 % 4; 7,5 % 4; 7,5 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=53) Tohmajärvellä Tikkalassa jätevesineuvontaa annettiin Särkijärven ja Kostamojärven rantaalueilla. Alue kuuluu suurimmalta osaltaan pohjavesialueeseen ja Särkijärvi on Natura 2000 suojelukohde. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 60,4 %. Akuutissa uudistamistarpeessa jätevesijärjestelmistä on 24,5 %. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä alueella oli 7,5 %. Suurin osa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Alueella on myös paljon umpisäiliöitä kaikille jätevesille ja jonkun verran maaperäkäsittelyjä. Ikävapautus koskee 5 kiinteistöä alueella. 30% 33; 62 % 48% 12; 23 % 5; 9 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=53) 22% 1; 2% 2; 4% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=23)

29 Liite 2 Saario / Tohmajärvi 27 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 13 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 9 kiinteistöä toteuma 69 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / 2 78 / 22 Asukasmäärä 20 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / 3 67 / 33 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / / 0 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / 7 22 / 78 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 8 11 / 89 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 9 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 0 Tohmajärvellä Saariossa neuvontaa annettiin Pitkälammen ympäristössä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Kuva Kuva Uudistamistarve Uudistamistarve (n=9) (n=9) Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 89 % kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä ei kyseisessä kartoituksessa löytynyt yhtään. Yksi kiinteistöistä kuului vähäisten jätevesimäärien piiriin. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu ennen vuotta Uusia, vuoden 2000 jälkeen rakennettuja jätevedenkäsittelyjärjestelmiä ei löytynyt lainkaan. Yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=9) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9)

30 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto Oravisalo - Varpasalo / Rääkkylä X x x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 28 / 2014 Alueen kiinteistömäärä: 111 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-Elokuu 2014 Tuulia Jääskeläinen, Kirsi Mäkinen, Aleksi Nevalainen / SYTY 92 kiinteistöä toteuma 83 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 92 / / 0 Asukasmäärä 201 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 53 / / 50 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 45 1 / 49 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / / 86 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 46 / / 50 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7 / 85 8 / 92 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä neuvontaa annettiin Oravisalon ja Varpasalon saarialueilla. Saaria ympäröivät Oriveden vesistöt. Alueilta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 72,5 % kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä oli 11,0 %. Vähäisen jätevesimäärän piiriin kuului 5,5 % alueen kiinteistöistä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu vuosien välisenä aikana. Yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Alueella oli myös maaperäkäsittelyjä ja umpikaivoratkaisuja. Ikävapautus koskee 20 kiinteistöä alueella. 1; 1 % 2; 2 % 5; 5 % 2; 2 % 36% 10; 11,0 % 11; 12,0 % 1; 1% 1; 1 % 10; 11 % 5; 5,5 % 48% 5; 5 % 66; 72,5 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=92) 65; 71 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=92) 16% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=77)

31 Liite 2 Jaama / Rääkkylä 29 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 31 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu 2014 Aleksi Nevalainen / SYTY 22 kiinteistöä toteuma 71 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 22 /0 100 / 0 Asukasmäärä 55 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 13 / / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 8 20 / 80 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 4 / / 72 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / / 73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 21 5 / 95 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjottiin Jaaman alueella. Osittain neuvonta-alueella sijaitsi 1- luokan pohjavesialue sekä järven ranta-alue, mutta suurin osa kiinteistöistä sijaitsi tavallisella hajaasutusalueella. 6; 27 % 1; 4 % 2; 9 % 1; 5 % 1; 4 % 1; 5 % 14; 64 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=22) Jaamalla neuvonta tarjottiin vain 31 kiinteistölle. Näistä toteutui 22 kappaletta, eli 71 %. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 1 %, samoin kuin kunnossa olevia järjestelmiä oli 1 %. Uudistamistarpeessa oli 64 % jätevesijärjestelmistä ja kunnostuksia tarvittiin 27 % kohteista. 2; 9 % 16; 73 % Suurin osa jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla ja ennen 1980-lukua luvulla tai sen jälkeen oli rakennettu vain 11 % jätevesijärjestelmistä. Yleisin jätevesijärjestelmä oli pelkkä sakokaivokäsittely mutta myös muutamia imeytyskenttiä oli alueelle rakennettu. Rannoilla yleistä oli WC-vesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maahan imeyttämällä. Ikävapautus koski kolmea kiinteistöä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=22) 50 % 31 % 19 % Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=16)

32 Liite 2 Salokylä / Rääkkylä 30 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 60 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu-Elokuu 2014 Aleksi Nevalainen / SYTY 44 kiinteistöä toteuma 73 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 43 /1 98 / 2 Asukasmäärä 91 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 25 / / 45 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / / 80 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7/ / 84 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 19 / / 57 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / 40 9 / 91 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjottiin Salokylän alueella. Salokylään ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteeksi suurimmaksi osaksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Alueen asukkaat olivat kiinnostuneita neuvonnasta ja pyynnöstä tehtyjä käyntejä toteutettiin muutamia kappaleita. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 2 %. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 68 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 12 % kiinteistöistä. Kunnostustoimia tarvitsi 18 % alueen jätevesijärjestelmistä. 1; 2 % 5; 12 % 8; 18 % 5; 12 % 5; 11 % 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % 30; 68 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=44) 31; 71 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=44) Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään. Myös maahanimeytystä oli alueella jonkin verran. Ikävapautus koskee 6 kiinteistöä alueella. 27 % 53 % 20 % Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=41)

33 Liite 2 Haapasalmi / Rääkkylä 31 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 29 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2014 Aleksi Nevalainen, Kirsi Mäkinen / SYTY 18 kiinteistöä toteuma 62 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 13 / 5 72 / 28 Asukasmäärä 31 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 8 / / 56 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 0 / 18 0 / 100 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 8 / / 56 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / / 83 Laittomat tapaukset ,7 % 1,1 % 5,5 % 55,5 % Rääkkylässä neuvontaa annettiin Haapasalmen alueella. Neuvonnan kohteina oli niin vakituisesti asuttuja kuin vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Kuva 1. Uudistamistarve (n=18) 1; 6 % 1; 6 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 55,5 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 27,7 % kiinteistöistä. Pienempää korjailtavaa tai paranneltavaa oli 11,1 % alueen jätevesijärjestelmistä. 5; 28 % 11; 61 % Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu lukujen aikana. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään. Myös maaperäkäsittelyä oli alueella jonkin verran. Ikävapautus koskee 1 kiinteistöä alueella. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=18) 53% 24% 24% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto 2009-2012 Minttu Peuraniemi Taru Soukka Anna Halonen Karolina Örnmark Haja-asutuksen jätevedet Kartoitus-

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 15.11.2010 2 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti. Kirsi Mäkinen

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti. Kirsi Mäkinen Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toimijat... 2 2.3 Toiminta-alue... 2

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti

JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III Väliraportti 7.. 3.8.04 SISÄLLYSLUETTELO JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III -HANKE.... Tausta.... Tavoitteet....3 Organisaatio ja yhteistyötahot...

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti

HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 3-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 4 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat

Lisätiedot

Mieti, miltä kalasta tuntuisi!

Mieti, miltä kalasta tuntuisi! KOOSTE 4.6.2013 LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN STRATEGIA 2014-2021 Haja-asutuksen jätevedet ovat merkittävä vesistöjen kuormittaja Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 2004 astui voimaan hajaasutusalueiden

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...

Lisätiedot

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla,

Lisätiedot

Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus

Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 10.10.2014 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...3 1.2

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2015

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2015 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2015 Minttu Peuraniemi, Virve Ståhl, Henri Virkkunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 269/2016 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA 1. TAVOITTEET Neuvonnan keskeinen tavoite on edistää hajajätevesisäädösten edellyttämän jätevesien käsittelyn tason toteuttamista

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE. Väliraportti III ( )

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE. Väliraportti III ( ) HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE Väliraportti III 24.3.2015 (1.3.2014-28.2.2015) Sisällysluettelo 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2013 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla,

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1 SYKE/VK/VVA 23.9.2010 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen.

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2016 Tiia Velin 2016 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö 1. Johdanto...2

Lisätiedot

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla HANKESUUNNITELMA l28.11.2012 LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla Uudellamaalla, jos jossakin, on hajajätevesiasia akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma.

Lisätiedot

Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie PARAINEN

Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie PARAINEN Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie 28 21600 PARAINEN VALONIAN VESIENSUOJELU- JA VESIHUOLTOYHTEISTYÖ KAUDELLA 2017 2020 Valonia kutsuu Varsinais-Suomen kunnat mukaan Valonian

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2007-2008 PÄÄTÖSTILAISUUS 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 Jätevesiasetus VN asetus

Lisätiedot

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU

LOPPURAPORTTI. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU LOPPURAPORTTI Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Jarkko Leka 31.10.2012

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013. Loppuraportti

Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013. Loppuraportti Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013 Loppuraportti Arja Lahtinen 18.12.2014 Sisällys ESIPUHE... 3 1 YLEISTÄ HANKKEESTA... 1 1.1 Hankkeen tavoite... 1 1.2 Hankkeen rahoitus... 1 1.3 Hankkeen kulut... 1 1.4

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso 13.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen... 2 4. Kohdealueet... 3 5.

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Kainuun jätevesi -hanke

Kainuun jätevesi -hanke Kainuun jätevesi -hanke 1.4.2013 31.3.2014 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle.

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2016 YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen ja kiinteistöjen aktivoiminen jätevesijärjestelmiensä kuntoon saattamiseen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI JÄNES - Jätevesineuvontaa Satakunnassa - hanke. 1. Taustat ja tavoitteet

LOPPURAPORTTI JÄNES - Jätevesineuvontaa Satakunnassa - hanke. 1. Taustat ja tavoitteet LOPPURAPORTTI 1.2.2012-30.9.2013 JÄNES - Jätevesineuvontaa Satakunnassa - hanke 1. Taustat ja tavoitteet JÄNES -hanke toteutettiin Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisydistys ry:n yhteishankkeena.

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 MUISTIO 1(5) 5.3.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 Aika: Maanantaina 4.3.2010 klo 13-16 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, kokoushuone 2 Läsnä: Saija Kajala Hanko Ory Patrik

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry MUISTIO 13.9.2007 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS AIKA torstai 13.9.2007 klo 13.40-15.20 PAIKKA Karjaan seurahuone, Nils Grabben katu 6, Karjaa PAIKALLA Marina Heino Seija Kannelsuo-Mäntynen

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta

Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. JOHDANTO 3. TAVOITTEET 4. HANKEALUE 5. HANKKEEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 6. HANKKEESTA TIEDOTTAMINEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty IMATRAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMIALA Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty 27.1.2016 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1.LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen. Haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot