Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä Vatsianjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi"

Transkriptio

1 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä Vatsianjärvi Sanna Laakso

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Neuvontakäynti Neuvonnan toteutuminen Kohdealueet Jätevesien käsittelyn tilanne Tilanne alueittain Tyypilliset jätevesijärjestelmät ja puutteet Yhteenveto vuosista 2013 ja Vastaanotto ja palaute Johtopäätökset Viitteet LIITTEET Liite 1 Kiinteistöille jätetty arviointilomake Liite 2 Kartta neuvonta-alueista

3 1. Johdanto Vuonna 2011 valtioneuvosto hyväksyi uuden asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, tästä eteenpäin hajajätevesiasetus). Uudella hajajätevesiasetuksella kohtuullistettiin aiemmin voimaan tulleen samannimisen asetuksen (542/2003) vaatimuksia. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä säännellään myös muun muassa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jossa on esimerkiksi jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta. Lainsäädännöllä on haluttu edistää vesiensuojelua ja vähentää erityisesti ihmisten lähiympäristön ja talousveden pilaantumista. Hajajätevesiasetuksessa on vähimmäisvaatimukset vesistöjä rehevöittävien ravinteiden (fosfori ja typpi) ja happea kuluttavan orgaanisen aineen puhdistustasoista verrattuna laskennalliseen kuormituslukuun. Lisäksi asetuksessa on vaatimuksia jätevesijärjestelmän dokumentoinnista, kuten käyttö ja huolto-ohjeista. Vuonna 2004 ja sen jälkeen rakennettuja asuntoja asetus koskee heti. Vanhemmilla kiinteistöillä on aikaa laittaa järjestelmänsä kuntoon mennessä. Riihimäellä on yli asukasta haja-asutusalueilla viemäriverkoston ulkopuolella ja siten kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa (Virta 2011). Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kiinteistönsä asianmukaisesta vesihuollosta. Riihimäen haja-asutuksen jätevesineuvonta toteutettiin kiinteistökohtaisina käynteinä yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa osana laajempaa neuvontahanketta. Riihimäellä neuvonta toteutettiin vuosina Hankkeessa on annettu jätevesineuvontaa myös muissa Vantaanjoen valuma-alueen kunnissa, kuten Nurmijärvellä ja Espoossa. Kunnan oman rahoituksen lisäksi neuvontaan saatiin valtionapua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vapaaehtoisia ja ilmaisia neuvontakäyntejä tarjottiin sekä vakituisesti asuttujen että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli tarjota puolueetonta ja kaupallisista intresseistä vapaata jätevesineuvontaa ja edistää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisiksi siirtymäajan loppuun mennessä. Hankkeen tarkoituksena oli myös kerätä tietoa jätevesien käsittelyn tilanteesta alueellisesti. Yksi neuvonnan lähtökohdista oli, ettei yksittäisen kiinteistön tietoja luovuteta kunnille tai muille kolmansille osapuolille. Neuvontaa tehtiin Riihimäen kaupungin valitsemilla alueilla, joille ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla kunnallista viemäriverkostoa. Suurin osa kaikista neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi 1

4 Riihimäen lounaisosassa järvien ympäristöissä ja siten ympäristön kannalta herkillä alueilla. Tässä raportissa keskitytään tarkemmin vuoden 2014 tuloksiin, sillä vuoden 2013 neuvonnasta on raportoitu jo aiemmin (Korhonen 2013). Kummankin vuoden tuloksista esitetään yhteenveto. 2. Neuvontakäynti Jokaiseen käyntiin valmistauduttiin selvittämällä kiinteistön sijaintiin liittyvät erityispiirteet, kuten vesistöjen läheisyys. Neuvontakäynneillä käytiin yhdessä omistajan kanssa yksityiskohtaisesti läpi kiinteistön jätevesijärjestelmä sekä arvioitiin sen kuntoa silmämääräisesti ja omistajalta saatujen taustatietojen perusteella. Neuvoja annettiin myös järjestelmän ylläpitoon, käyttö- ja huoltotoimenpiteisiin sekä kuivakäymälöihin ja käymäläjätteen kompostointiin liittyvissä asioissa. Lisäksi kerrottiin uudesta jätevesien käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja kaupungin määräyksistä ja mitä vaatimuksia ne asettavat juuri kyseiselle kiinteistölle. Kiinteistöille annettiin kirjallinen arvio järjestelmän puutteista ja uusimistarpeesta vaatimusten mukaisiksi (liite 1). Jokaisella kiinteistöllä jaettiin myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Jätevesiopas tai Kesämökin jätevesiopas. Tapauskohtaisesti jaettiin myös muuta materiaalia, kuten kuivakäymäläoppaita, käyttö- ja huolto-ohjeita, selvityslomake jätevesijärjestelmästä, lista alueen suunnittelijoista, ohje jätevesijärjestelmän uusimisen etenemisestä ja kaivoveden tutkituttamisesta Riihimäellä. Käynti kesti keskimäärin noin tunnin. Kiinteistöillä, joilla tarvittiin jätevesien käsittelyn tehostamista, painotettiin pätevän suunnittelijan ja toimenpideluvan tärkeyttä virheinvestointien välttämiseksi. 3. Neuvonnan toteutuminen 2014 Tavoitteena oli tehdä vähintään 70 käyntiä kesä-heinäkuussa. Asukkaille tarjottiin kirjeitse neuvontaaikaa noin kaksi viikkoa ennen käyntiä. Tieto käynnistä lähetettiin kaikille kiinteistön omistajille ja myös kohdekiinteistölle, jos kyseessä oli vapaa-ajan asunto. Ehdotettua käyntiaikaa oli mahdollisuus vaihtaa omistajalle sopivampaan aikaan. Kunnalta saatiin 118 kiinteistön tiedot ja näistä 110:lle tarjottiin käyntiä. Kiinteistötietoja karsittiin muun muassa siksi, että osa omistajista asui ulkomailla. Neuvonta-alueen ulkopuolelta tuli yksi neuvontapyyntö, joka toteutettiin. Käyntejä toteutui yhteensä 84, joten käyntitavoite, vähintään 70 käyntiä, ylitettiin. Kaikista varatuista käynneistä toteutui 76 %. Noin 30 käyntiä jäi siten toteutumatta. Näistä noin kolmasosa johtui siitä, ettei tontilla ollut lainkaan rakennusta tai omistajan tiedot olivat vanhentuneet. Toteutumisprosentti niiden kiinteistöjen osalta, joilla käynti oli mahdollinen, oli 85. Puhelinneuvontaa annettiin 15 kiinteistön omistajalle. Suurimmalla osalla puhelinneuvontaa saaneista jätevesijärjestelmän 2

5 perusratkaisun todettiin olevan kunnossa eikä neuvontaa näin ollen koettu tarpeelliseksi. Vain muutamassa tapauksessa omistaja ei pystynyt vastaanottamaan tai ei kokenut tarvitsevansa neuvontaa muista syistä, kuten vaikean elämäntilanteen vuoksi. Kokonaan tavoittamatta jäi kuuden kiinteistön omistajat. 4. Kohdealueet 2014 Kohdekiinteistöt sijaitsivat melko hajanaisesti eteläisellä Riihimäellä. Länsipuolella alue rajoittui Kenkiäntiehen ja itäpuolella Hausjärven kunnan rajaan (liite 2c). Käyntiä ei kuitenkaan tarjottu kaikille alueen sisällä oleville kiinteistöille eikä vuoden 2004 jälkeen rakennettuja kiinteistöjä rajattu neuvonnan ulkopuolelle. Kaikista neuvotuista kiinteistöistä vakituisessa asuinkäytössä oli 60 % ja näistä suurin osa (76 %) sijaitsi alueilla, joissa noudatetaan hajajätevesiasetuksen matalampia puhdistustasovaatimuksia. Vapaa-ajan asutuksesta suurin osa oli keskittynyt ranta-alueille. Lähes puolet kaikista kiinteistöistä sijaitsi ympäristön kannalta herkillä alueilla. Näitä herkkiä alueita olivat Arolammen III-luokan pohjavesialue ja useiden vesiensuojelun ja vedenhankinnan kannalta tärkeiden vesistöjen ranta-alueet. Näille alueille kaupungilla on hajajätevesiasetusta tiukempia vaatimuksia jätevesien käsittelylle. Kiinteistöistä 40 % sijaitsi ranta-alueella eli kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan 100 metrin päässä tärkeistä vesistöistä. Eniten vesistöjen läheisyydessä kiinteistöjä oli Suolijärven, Vatsianjärven ja niitä yhdistävän ojan, Väliojan, rannoilla sekä Arolammilla. Joitakin hajanaisia kiinteistöjä sijaitsi Paalijoen, Vantaanjoen ja Väliojan Hirvijärvestä Vatsianjärveen laskevan osuuden rannoilla. Vatsianjärvi (järvinumero ) on pieni ja matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m) Riihimäen lounaisosassa. Järven pohjoisosan läpi virtaa Hirvijärvestä laskeva Välioja, joka edelleen laskee Vatsianjärvestä Suolijärveen. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on ilmeisesti hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Veden laatu on ollut hyvä, vaikka järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi (Vahtera 2012). Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä oli vapaa-ajan asuntoja. Suolijärvi (järvinumero ) on kirkasvetinen ja yksi Riihimäen suurimmista järvistä (186 ha ja keskisyvyys 8 m), josta osa sijaitsee Hyvinkään puolella. Myös Suolijärvi on siihen laskevan Vatsianjärven tavoin lievästi rehevä (Vahtera 2012). Järven rannalla on jonkin verran vapaa-ajan asutusta, joka Riihimäen puolella keskittyy Väliojan ja Kypärlahden ympäristöön. Kiinteistöjä tällä alueella on yli 20. Kypärlahdessa on 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla rakennettua vapaa-ajan asutusta ja siellä on voimassa rantakaava, jossa kielletään vesikäymälä. Väliojan alueella on 3

6 Kypärlahtea selvästi vanhempaa vapaa-ajan asutusta lukuun ottamatta muutamaa 2000-luvulla rakennettua kesämökkiä. Suolijärven pohjoisrannalle on perustettu luonnonsuojelualue vuonna Arolampi (järvinumero ) on pieni umpeen kasvava lampi Vantaanjoen yläjuoksulla, Riihimäen kaakkoisosassa. Muutaman hehtaarin kokoinen lampi on noin viiden kilometrin päässä Riihimäen jätevedenpuhdistamon purkupaikasta ja puhdistamon vaikutus lammen veden laatuun on selvästi havaittavissa. Lampi on rehevä, eikä sen uimakelpoisuutta voida taata, mutta se on kuitenkin linnuston kannalta merkittävä ympäristö. Lammen pohjoisosassa on veden laatua parantavia lähteitä. Lammen ympäristössä on noin kymmenkunta pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä. Arolammen pohjavesialueella (III-luokka) sijaitsi kuusi kiinteistöä. Lisäksi kaksi kiinteistöä sijaitsi aivan pohjavesialueen rajan tuntumassa, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Arolammin neuvonta-alueen pohjoispuolella on I-luokan pohjavesialue, jossa ei kuitenkaan sijainnut yksikään neuvotuista kiinteistöistä. Neljä kiinteistöä kuului sekä pohjavesi- että ranta-alueeseen. 5. Jätevesien käsittelyn tilanne 2014 Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan sen perusteella, minkälaiset edellytykset niillä on täyttää lainsäädännön vaatimukset: riittävä käsittely (vihreä arvio), vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä vaativa (keltainen arvio), riittämätön käsittely (punainen arvio), vähäinen vesimäärä (sininen arvio) ja ikävapautus (harmaa arvio). Rajatapauksissa kerrottiin, että viime kädessä kunnan viranomainen päättää, onko jätevesien käsittely riittävää. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään ranta-alueilla ja III-luokan pohjavesialueilla käymäläjätevedet johdettavaksi umpisäiliöön. Muut jätevedet käsitellään hajajätevesiasetuksen vähimmäisvaatimuksen mukaan. Järjestelmät täytyy laittaa ympäristönsuojelumääräysten mukaiseen kuntoon jätevesiasetuksen siirtymäajan puitteissa. Riittäviksi arvioitiin järjestelmät, jotka täyttävät uuden lainsäädännön ja kaupungin määräykset sellaisenaan. Järjestelmän arvioimista riittäväksi eivät alentaneet pienet puutteet, jotka eivät vaikuta puhdistustulokseen tai laske sitä oleellisesti. Tällaisia vähäisiä puutteita olivat täyttymisenhälyttimen puuttuminen umpisäiliöstä, pienet vaaraa aiheuttamattomat vauriot säiliöiden kansissa ja ilmastusrakenteiden tuuletushatuissa, dokumentoinnin puuttuminen ja vähäiset puutteet käytössä ja huollossa. Puutteet merkittiin kuitenkin kiinteistölle jätettävään arviointilomakkeeseen ja kannustettiin kiinteistönomistajia korjaamaan ne. Pesuvesien riittäväksi käsittelyksi katsottiin järjestelmä, jossa vedet johdetaan vähintään kaksiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn (imeytys- tai suodatuskenttä) tai harmaavesisuotimeen. Riittäviksi arvioitiin 17 % 4

7 kaikista järjestelmistä. Riittävän käsittelyn määritelmän täyttävät järjestelmät olivat useimmiten suhteellisen uusia (kaikki rakennettu 2000-luvulla lukuun ottamatta kahta järjestelmää). Pieniä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä vaativia järjestelmiä oli lähes saman verran, 18 %, kuin riittäviä käsittelyjä. Keltaisen arvion saaneissa järjestelmissä oli puutteita, jotka vaikuttavat järjestelmän toimivuuteen siten, ettei vaadittaviin puhdistustasoihin oletettavasti päästä. Järjestelmää ei kuitenkaan tarvitse muuttaa erilaiseksi, jolloin sen saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi ei tarvita isoa remonttia ja siten toimenpidelupaa vaan selvitään vähäisillä toimenpiteillä. Keltaiseen luokitteluun johtivat esimerkiksi kentissä selkeästi havaittavissa olevat imeytymisongelmat, puuttuvat tai vioittuneet T-haarat, säiliöiden huono kunto tai pesuvesien käsittelynä saostuskaivot ja yksinkertainen maaperäkäsittely (imeytyskaivo tai -putki, kivipesä). Riittämättömäksi arvioitujen järjestelmien saattaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle vaati toimenpidelupaa. Tällaisia järjestelmiä olivat esimerkiksi pelkät saostuskaivot ja ranta- ja pohjavesialueilla (III-luokka) järjestelmät, joissa käymälävesiä ei johdettu umpisäiliöön. Yhteensä 40 % arvioiduista järjestelmistä vaati uudistamista. Veden käyttö arvioitiin vähäiseksi kiinteistöillä, joissa ei ollut vesikäymälää, painevettä käyttäviä kodinkoneita tai kiinteitä vesijohtoja. Niin sanottu kesävesiputki oli sallittu tässä arviossa. Veden käytön arvioitiin olevan neljäsosalla kiinteistöistä vähäistä. Vähäiset vedet voidaan yksinkertaisimmillaan johtaa suoraan maaperään ilman erillistä käsittelyä. Niistä ei saa kuitenkaan aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa esimerkiksi suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Tyypillisin tapaus tässä arviossa oli kuivakäymälällä varustettu ja kantoveden varassa oleva kesämökki. Harmaan arvion eli automaattisen ikävapautuksen saivat vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden kaikki haltijat ovat syntyneet tai tätä ennen ja jotka eivät täyttäneet puhdistusvaatimuksia. Lisäksi muutama keltaisen ja sinisen arvion saaneista kuuluivat ikävapautuksen piiriin. Näille merkittiin arvio ilman ikävapautusta. Ikävapautuksen piiriin kuului vain muutama prosentti kiinteistöistä. 5

8 5.1 Tilanne alueittain Valtatie 3:n länsipuolella olevaa aluetta kutsutaan tässä tarkastelussa Suolijärven ympäristöksi ja itäpuolella olevaa aluetta Arolammin ympäristöksi. Jätevesien käsittelyn tilanne oli selkeästi parempi Suolijärven alueella kuin Arolammilla (kuva 1). Suolijärvellä 30 %:lla kiinteistöistä tarvitaan toimenpidelupaa vaativia korjauksia, mikä on selvästi vähemmän kuin Arolammilla, jossa yli puolet jätevesijärjestelmistä oli riittämättömiä. Tämä johtuu osittain siitä, että Suolijärvellä oli huomattavasti enemmän vapaa-ajan asutusta, josta suurimmalla osalla veden käyttö oli vähäistä, kuin Arolammilla. Kiinteistöjä, jotka täyttävät uuden lainsäädännön vaatimukset nykyisellään tai selviävät pienillä korjaus- tai huoltotoimenpiteillä, oli kummallakin alueella suhteellisesti lähes saman verran, noin kolmasosa neuvotuista kiinteistöistä. Arolammin kohteissa oli kuitenkin jonkin verran enemmän huomauttamista pienistä korjauksista kuin Suolijärvellä. Ikävapautuksen piiriin kuului vain muutama kiinteistö ja näistä kaikki sijaitsivat Suolijärvellä. Kuva 1. Jätevesijärjestelmien taso alueittain (Arolammin ympäristö n=22, vapaa-ajan asuntoja 14 %, Suolijärven ympäristö n=62, vapaa-ajan asuntoja 50 %) suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Riihimäen kaupungin määräyksiin vuonna

9 6. Tyypilliset jätevesijärjestelmät ja puutteet 2014 Jätevesijärjestelmien iän ja tyyppien tarkempaan tarkasteluun on otettu mukaan vain järjestelmät, joihin johdetaan vähäistä suurempia määriä vettä. Jätevesijärjestelmien keski-ikä oli 24 vuotta (kuva 2) ja yhdessä kotitaloudessa oli keskimäärin kolme henkilöä. Eniten järjestelmiä oli rakennettu ja 1970-luvuilla. Suhteellisen uusia ja uuden lainsäädännön voimaan tulon jälkeen eli vuonna 2004 ja siitä eteenpäin rakennettuja järjestelmiä oli noin neljäsosa. Näistä lähes kaikilla jätevesiasiat olivat olettavasti kunnossa. Muutamalla pienpuhdistamolla oli huomauttamista omatoimisen tarkkailun ja huollon lisäämisestä. Vielä 1990-luvulla oli rakennettu joitakin järjestelmiä, joissa jätevesien käsittely perustui pelkästään saostuskaivoihin. Kuva 2. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma kiinteistöillä, joissa veden käyttö oli vähäistä suurempaa Riihimäellä vuonna 2014 (n=62). Suurin osa (noin 40 %) kaikista järjestelmistä perustui vuoden 1961 vesilain mukaiseen jätevesien käsittelyyn eli käsittelynä oli vain yksi- tai useampiosainen saostussäiliö tai saostussäiliö ja yksinkertainen maaperäkäsittely (kuva 3). Näistä kaikki arvioitiin punaisiksi lukuun ottamatta muutamaa ikävapautuksen piirissä ollutta kiinteistöä. Umpisäiliö kaikille vesille ja erillisviemäröinti (sisältäen kiinteistöt, joissa ei ollut vesivessaa, mutta pesuvesiä syntyi vähäistä suurempia määriä) olivat toiseksi yleisimmät järjestelmät (kumpiakin noin 20 %). Näistä suurin osa arvioitiin riittäviksi tai pieniä korjauksia ja huoltoa vaativiksi. Muutama erillisviemäröintiin perustuva järjestelmä, joissa pesuvesille ei ollut ollenkaan varsinaista käsittelyä tai käsittelynä oli pelkästään yksinkertainen maaperäkäsittely, arvioitiin punaisiksi. Suurin osa kiinteistöistä, joissa syntyi pelkästään pesuvesiä vähäistä suurempia määriä, sijaitsivat Kypärlahden 7

10 alueella. Tällä alueella vesikäymälät oli kielletty rantakaavassa, mutta muuten kiinteistöt olivat korkeasti varusteltuja ja uusia vapaa-ajan asuntoja. Maahanimeyttämöitä ja maasuodattamoita, joihin johdettiin sekä pesu- että käymälävedet tai kuivakäymälöiden virtsa, oli kumpiakin noin 10 %. Riihimäellä maahanimeyttämöitä kaikille vesille ei varsinaisesti ole kielletty, mutta niiden riittävyyteen suhtauduttiin varauksella, sillä puhdistustehoa ei usein voida luotettavasti todistaa. Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan ranta-alueilla käymälävedet tulee johtaa umpisäiliöön ja siten maasuodattamot kaikille jätevesille ovat kiellettyjä näillä alueella. Muutamassa tapauksessa vain joitakin vuosia vanhoja maasuodattamoita oli rakennettu ranta-alueelle. Pienpuhdistamoita oli neljä ja harmaavesisuodin löytyi kolmelta kiinteistöltä. Kuva 3. Jätevesijärjestelmien tyypit (vasemmalla) ja arviot (oikealla) kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä suurempaa Riihimäellä vuonna 2014 (n=62). Kaikkiin muihin järjestelmätyyppeihin johdetaan sekä käymälä että pesuvesiä lukuun ottamatta erillisviemäröintiä ja kohtaa muu. Vähäisen vesimäärän kiinteistöillä oli useimmiten jokin yksinkertainen maaperäkäsittely, kuten imeytyskaivo tai kivipesä, tai ei ollenkaan käsittelyä. Yhdessäkään tapauksessa vähäisiäkään jätevesiä ei kuitenkaan johdettu suoraan vesistöön. Kiinteistökäynnillä tarkasteltiin jätevesijärjestelmän lisäksi vaadittavia dokumentteja ja kirjattiin havaitut puutteet ylös. Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesijärjestelmän huoltotoimenpiteistä ja säiliöiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa vähintään kolmen vuoden ajalta. Suurimmalta osalta kiinteistöistä, joilla jätevesiä syntyi vähäistä suurempia määriä, puuttui tämä kirjanpito (74 %, kuva 4). Selvitys jätevesijärjestelmästä, joka täytyy olla myös kaikilla vapaa-ajan asunnoilla, löytyi yhteensä vain 22 kiinteistöltä. Pari asukasta täytti selvityksen käynnin yhteydessä, jolloin selvitys merkittiin tehdyksi. Käyttö- ja huolto-ohjeiden puuttumista ei kirjattu, koska ne jaettiin käynnin yhteydessä. Ohjeita löytyi entuudestaan vain pienpuhdistamoiden omistajilta. 8

11 Kolmanneksi eniten puutteita oli järjestelmien käytössä ja huollossa. Puolet käytössä ja huollossa havaituista puutteista johtui saostussäiliöiden liian harvasta tyhjentämisestä. Riihimäellä saostussäiliöt, joihin johdetaan sekä pesu- että käymälävedet, täytyy tyhjentää kahdesti vuodessa ja vain pesuvesille tarkoitetut saostussäiliöt kerran vuodessa. Käyttöön ja huoltoon kirjattiin myös puute, jos umpisäiliön tiiviyttä ei ollut tarkistettu hajajätevesiasetuksen ohjeiden mukaisesti (noin 10 tapausta). Maahanimeyttämöiden ja -suodattamoiden puhdistuksen arvioitiin olevan ajankohtaista lähes kymmenellä kiinteistöllä. Selkeästi imeytymisongelmista kärsiviä kenttiä havaittiin myös muutama. Pienpuhdistamoilla yleisin puute oli liian vähäinen omatoiminen tarkkailu ja huolto. Puutteellinen käyttö ja huolto eivät alentaneet arviota, ellei niiden katsottu oleellisesti vaikuttavan järjestelmän puhdistustulokseen. Lähes yhtä usein, kuin käytössä ja huollossa, puutteita havaittiin jäteveden varsinaisessa käsittelyssä (48 %). Varsinainen käsittely puuttui kokonaan eli järjestelmänä oli vain saostussäiliöt tai se oli riittämätön (esim. yksi imeytyskaivo kaikille jätevesille). Muutamassa tapauksessa käsittely oli vääräntyyppinen. Saostussäiliöistä 32 %:sta puuttui tai oli merkittävästi vioittuneet T-haarat. Noin 20 %:lla kiinteistöistä tilastoitiin tämä puute. Ylitäytönhälytin puuttui suurimmasta osasta umpisäiliöistä (65 %). Täyttymisenhälyttimen puuttuminen ei alentanut arviota. Jäteveden esikäsittelyssä (saostussäiliöitä liian vähän tai puuttuivat kokonaan tai niiden vesitilavuus liian pieni kuormitukseen nähden) ja säiliöiden kunnossa havaittiin jonkin verran puutteita (kumpiakin 16 %). Harvinaisempia olivat muun muassa pesuvesien käsittelyssä, purkupaikassa (vesi seisoi, lietettä, tukossa ym. tai purku suoraan vesistöön) ja ilmastusrakenteissa havaitut puutteet (2 8 %). 9

12 Kuva 4. Jätevesien käsittelyssä ja dokumentoinnissa havaittujen puutteiden yleisyys kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä suurempaa Riihimäellä vuonna 2014 (n=62). Hyvin harvalta vähäisen vesimäärän kiinteistöltä löytyi selvitys jätevesijärjestelmästä (kuva 5). Kuivakäymäläjätteiden käsittelyssä oli myös usein huomauttamista näillä kiinteistöillä. Yleisin virhe oli kaivaa käymäläjätteet suoraan maahan tai kompostoida ne sateelta suojaamattomassa ja pohjattomassa kompostorissa. Käymäläjätteet tulisi jälkikompostoida vähintään vuoden ajan tiivispohjaisessa ja sateelta suojatussa kompostorissa haitallisten valumien välttämiseksi. Tämän jälkeen kompostoitunut aines voidaan käyttää hyödyksi tontilla. Kompostori pitäisi sijoittaa mahdollisimman kauaksi, vähintään 15 metrin päähän, rannasta ja talousvesikaivosta sekä vähintään 5 metrin päähän naapurin tontista. Kuva 5. Vähäisen vesimäärän kiinteistöillä havaittujen puutteiden yleisyys Riihimäellä vuonna 2014 (n=22). 10

13 7. Yhteenveto vuosista 2013 ja 2014 Kahden vuoden aikana tehtiin yhteensä lähes 200 käyntiä. Suurin osa kaikista neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi Riihimäen lounaisosassa järvien ympäristöissä ja siten ympäristön kannalta herkillä alueilla. Kaikista neuvontakohteista 40 % oli vakituisesti asuttuja. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä lähes puolet ei täyttänyt jätevesien käsittelylle asetettuja vaatimuksia (kuva 6). Tyypillisin järjestelmä kiinteistöillä, jotka olivat isomman jätevesiremontin tarpeessa, oli vanhoista saostuskaivosta muodostuva järjestelmä kaikille jätevesille (kuva 7). Toiseksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö, jonne johdettiin kaikki jätevedet (20 %). Suurin osa järjestelmistä perustui siis yksiputkiviemäröintiin. Vain muutamalla prosentilla kohteista kiinteistöjen omistajat kuuluivat ikävapautuksen piiriin. Vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen haltijat, jotka ovat syntyneet tai tätä ennen, ovat automaattisesti vapautettuja puhdistusvaatimuksista. Haltijan vaihtuessa jätevesijärjestelmä täytyy laittaa kuntoon. Pieni osuus vakituisesti asutuista kiinteistöistä luokiteltiin vesivarustelultaan hyvin vaatimattomiksi. Kuva 6. Kaikkien vuosina arvioitujen vakituisten (n=77) ja vapaa-ajan (n=116) kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Riihimäen määräyksiin. Kahden vuoden aikana neuvotuista kiinteistöistä 60 % oli vapaa-ajan asuntoja. Vapaa-ajan asunnoista 70 %:lla veden käyttö oli niin vähäistä, että syntyvistä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kantoveden varassa olevat ja kuivakäymälällä varustetut kesämökit olivat tyypillisimpiä tapauksia, joissa veden käyttö oli vähäistä. Kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä, 11

14 löytyi usein parannettavaa kuivakäymäläratkaisujen toimivuudessa ja käymäläjätteen kompostoinnissa. Noin kolmasosalla vapaa-ajan asunnoista jätevesiä syntyi vähäistä suurempia määriä. Näistä vain 20 % joutuu remontoimaan jätevesijärjestelmän. Loput täyttävät jo nykyisellään tai pienillä korjauksilla puhdistusvaatimukset. Vapaa-ajan asunnoilla tyypillisin jätevesijärjestelmä perustui erillisviemäröintiin. Näistä noin puolella oli käytössä kuivakäymälä. Toiseksi yleisin tapa oli johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Riihimäen vapaa-ajan asunnoilla jätevesiasiat vaikuttivat olevan hyvällä mallilla, mutta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä oli vielä parantamisen varaa. Kuva 7. Vuosina arvioitujen vakituisten (n=74) ja vapaa-ajan (n=35) kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tyypit Riihimäellä kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä suurempaa. 7.1 Vastaanotto ja palaute Kiinteistökohtainen neuvonta otettiin pääasiassa positiivisesti ja asiallisesti vastaan, etenkin sen jälkeen kun asukkaille selvisi neuvonnan puolueettomuus ja riippumattomuus kaupallisista tarkoituksista. Vuonna 2014 vain yksi asukas ilmaisi selkeästi negatiivisen suhtautumisensa neuvontaa kohtaan, kun taas vaikeaselkoinen lainsäädäntö sai paljon kritiikkiä. Jätevesiasetuksen ympäristönsuojelullinen tarkoitus ymmärrettiin usein hyvin, mutta sen toteutustapa ei miellyttänyt useinkaan. Moni asukas kertoi kokeneensa neuvontakäynnin hyödylliseksi ja hyväksi palveluksi. Neuvonta sai kiitosta etenkin siitä, että yhdessä asukkaan kanssa käytiin läpi järjestelmä ja selvennettiin asetuksen vaatimuksia ja mitä se merkitsee kyseisen kiinteistön kohdalla. Myös järjestelmän uusimisen etenemisestä kaivattiin usein tietoa. Moni asukas oli yllättänyt siitä, että jätevesijärjestelmän 12

15 uusimiseen tai tehostamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Asukkaat olivat lisäksi tyytyväisiä siihen, että ennen virallisia tarkastuksia tehdään oikeaan suuntaan ohjaavaa neuvontaa. Myös kiinteistöillä, joilla jätevesijärjestelmä oli kunnossa, käynti koettiin pääasiassa hyödylliseksi. Asukkaat saivat varmuuden, että järjestelmää ei tarvitse uusia. Näillä kiinteistöillä keskityttiin ohjeistamaan käytössä ja huollossa, joissa olikin usein neuvottavaa. Esimerkiksi vain muutama neuvottava tiesi, että saostussäiliöt olisi hyvä täyttää puhtaalla vedellä aina tyhjennyksen jälkeen. Näin maaperäkäsittelyn käyttöikää voidaan pidentää, sillä saostussäiliöt toimivat kiinteitä aineita keräävinä heti tyhjennyksen jälkeen ja siten maaperäkäsittelyyn pääsevien tukkivien aineiden määrää voidaan vähentää. Käyntejä tosin peruutettiin etukäteen jonkin verran näillä kiinteistöillä, joilla järjestelmän perusratkaisu oli kunnossa. Erityisesti rantojen välittömässä läheisyydessä olevien kiinteistöjen asukkaat olivat hyvin kiinnostuneita vähäistenkin jätevesiensä käsittelystä parhaalla mahdollisella tavalla ja halukkaita omalla toiminnallaan parantamaan ja ylläpitämään lähivesistönsä tilaa. Ranta-alueiden asukkaat toivoivat myös kaupungin osallistuvan aktiivisemmin vesistöjen kunnon ja virkistyskäytön parantamiseen ja ylläpitoon. Asetuksen siirtymäajan lähestyminen oli havaittavissa vuonna 2014 yksityiskohtaisempina kysymyksinä kuin edellisenä vuonna. Lisäksi moni asukas kertoi suunnittelevansa järjestelmän uusimista ensi kesänä. 7.2 Johtopäätökset Riihimäen vapaa-ajan asunnoilla jätevesiasiat vaikuttivat olevan varsin hyvällä mallilla, mutta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä oli vielä parantamisen varaa. Noin kolmasosalla vapaa-ajan asunnoista jätevesiä syntyi vähäistä suurempia määriä. Näistä vain 20 % joutuu remontoimaan jätevesijärjestelmän. Loput täyttävät jo nykyisellään tai pienillä korjauksilla puhdistusvaatimukset. Vapaa-ajan asunnoilla suurimmat puutteet liittyivät kuivakäymäläjätteiden kompostointiin ja koska suurin osa vapaa-ajan asutuksesta sijaitsi vesistöjen rannoilla, olisi asianmukaiseen kompostointiin ja kuivakäymäläratkaisuihin kiinnitettävä erityistä huomiota näillä kiinteistöillä. Lähes puolet vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä ei täyttänyt uuden lainsäädännön vaatimuksia. Näissä suurimmassa osassa jätevesijärjestelmä perustui pelkästään saostussäiliöihin, joka ei ole nykyään riittävä käsittely jätevesille. Suurin osa ympäristöä kuormittavista aineista, etenkin liuenneessa muodossa, jatkaa saostussäiliöistä matkaansa. Uusi jätevesilainsäädäntö sai paljon kritiikkiä muun muassa vaikeaselkoisuudestaan, mutta kiinteistökohtainen neuvonta otettiin 13

16 pääasiassa positiivisesti ja asiallisesti vastaan. Neuvonnalla tavoitettiin suurin osa kohdealueiden kiinteistöjen omistajista. Vuonna 2015 voidaan odottaa jonkinlaista aktivoitumista jätevesijärjestelmien uusimisessa, sillä toistaiseksi vain harva järjestelmä on uusittu ja useiden kiinteistöjen omistajat ilmoittivat laittavansa järjestelmänsä kuntoon ensi vuonna. Tämä ilmeni niin kentällä tehtyjen havaintojen perusteella että jätevesineuvonnan seurantakyselystä, joka tehtiin vuosien aikana neuvontaa hankkeessa saaneille kiinteistöille (Espoo, Vantaa, Tuusula ja Nurmijärvi). Viitteet Vahtera, Heli Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2012, raportti 2/2012 Korhonen, Jenni Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Raportti. 14 s Virta, Suvi Ramboll Finland Oy. Riihimäen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. 20 s. + liitteet. 14

17 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN ARVIOINTILOMAKE KIINTEISTÖN SIJAINTI Osoite: JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ Umpisäiliö Yksinkertainen maaperäkäsittely Saostussäiliö(t) Pienpuhdistamo Maahanimeyttämö Ei käsittelyä Maasuodattamo Muu, mikä ARVIO KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta perustuu kiinteistökäynnillä käyntipäivänä saatuihin tietoihin. Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä (katso toinen puoli) Jätevesien käsittelyjärjestelmä on riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella Jätevesien käsittelyjärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Jätevesien käsittelyjärjestelmä ei ole riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella KIINTEISTÖ KUULUU ARVIOINTIHETKELLÄ IKÄVAPAUTUKSEN PIIRIIN Jätevesien käsittely kiinteistöllä on ikävapautuksen piirissä (haltijat täyttäneet 68 v ) ARVIOINNISSA HAVAITUT PUUTTEET Jäteveden esikäsittely Jäteveden varsinainen käsittely Pesuvesien käsittely Säiliöiden kunto T-haarat saostussäiliöissä Ylitäytönhälytin umpisäiliössä Ilmastusrakenteet Tehostettu fosforinpoisto Imeytyminen Purkupaikka Suojaetäisyydet Käyttö ja huolto Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirja Selvitys jätevesijärjestelmästä Muu, mikä JATKOTOIMENPITEET Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä toimenpidelupaa edellyttäviä muutoksia Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän uusimista kannattaa selvittää mahdollisuus jatkossa liittyä vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan viemäriin Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Lisätietoja: Arvioija: Arviointipvm: ARVIOINNIN SUORITTI: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (www.vhvsy.fi)

18 VÄHÄISEN VESIMÄÄRÄN KIINTEISTÖ Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä "Pienistä jätevesimääristä, kuten kantovedellisten mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ne voidaan pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suoraan vesistöön pieniäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa. " " Jätevesimäärän ei katsota olevan vähäinen, jos kiinteistöllä on käytössään vesikäymälä, paineellinen lämminvesivaraaja, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykin- tai astianpesukone. " -Kesämökin jätevesiopas, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry DOKUMENTOINTI Selvitys jätevesitilanteesta Kompostointi-ilmoitus, HSY:n alue VÄHÄISTEN VESIEN PURUN PARANNUSEHDOTUKSET Suojaetäisyydet Purkupaikka Muu, mikä KUIVAKÄYMÄLÄN PARANNUSEHDOTUKSET Pohjan tiiveys Tuuletus Suotonesteen/virtsan käsittely Käymäläjätteen käsittely Muu, mikä KOMPOSTOINNIN PARANNUSEHDOTUKSET Kompostorin pohjan tiiveys Kompostorin suojaus sateelta Kompostorin sijainti Muu, mikä LISÄTIETOA KUIVAKÄYMÄLÖISTÄ JA KOMPOSTOINNISTA LÖYDÄT VERKOSSA: OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN:

19

20 Liite 2b. Kartta neuvonta-alueista 2013 (punaisella).

21 Liite 2c. Kartta neuvonta-alueista 2014 (punaisella).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso 13.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen... 2 4. Kohdealueet... 3 5.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna

Lisätiedot

Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013

Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hirvijärvi elokuussa 2013. Jenni Korhonen 8.8.2013 Jätevesineuvoja Jenni Korhonen Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Johdanto Riihimäen haja-asutusalueilla toteutettiin

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Raportti 3/2015 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Teemu Haapala Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Tekijät Otsikko Sanna Laakso, Teemu Haapala, Larissa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014

HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 10.9.2014 Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Neuvonnan toteutuminen... 4 3. Neuvontakäynnit... 6 4. Neuvontakiinteistöjen

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Teemu Haapala, Kirs Lah, Esra Marvin, Sanna Laakso, Roosa Jaakkola ja Asko Särkelä Rapor 1/2012 Kannen kuvat: Teemu Haapala Tekijät

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008

RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008 RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008 1. JOHDANTO 2. RAJAUS, OTANTA JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. TERMIT 4. TULOKSET 4.1. Kiinteistöjen käyttö 4.2. Kiinteistöjen vedensaanti 4.3.

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990

Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää Tulkintaopas Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi/jatevesi, tero.forsman@valonia.fi

Lisätiedot

Voppe-jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990

Voppe-jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Voppe-jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura Tulkintaopas Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi/jatevesi, tero.forsman@valonia.fi

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015 Sanna Jattu SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010 JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2 Satu Heino Antti Heinonen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.2.2 KOKEMÄENJOEN

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 1 2. YLEISTÄ HANKKEESTA... 3 2.1 Hankkeen tavoitteet ja rahoitus... 3 2.2 Hankkeen hallinnointi... 3 2.3 Hankkeen työntekijät... 3 2.4 Yhteistyötahot... 4 3. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI...

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot