Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2017

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2017 Jari Kurjonen

2 Kansikuvat: Jässi-hankkeen jätevesineuvoja Aki Virtanen kiinteistökäynnillä, Polvijärvi heinäkuu Harmaavesipuhdistamo, jatkuvatoiminen biosuodin. Ulkokäymälä, takaseinässä puurakenteinen tuuletusjärjestelmä.

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toteuttaja Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen jätevesineuvojat Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Työturvallisuus Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Lehti-ilmoitukset Hanke-esite Yhteistyökumppanit Aluekortisto Pohjois-Karjalan aluekartasto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Kyläyhdistysten jätevesi-infot Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäyntien tuloksista... 16

4 8 Palaute neuvonnasta Palaute kauden 2017 neuvontakäynneiltä Tuloksellisuus Johtopäätökset Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus LIITTEET... 22

5 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 1 Johdanto Kansalaisia vuosia vaivannut epätietoisuus haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä, sai viimein asianmukaisen päätöksen, kun keväällä 2017 kansallista jätevesilainsäädäntöä tarkennettiin ja uudistettiin. Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astuivat voimaan eduskunnan päätöksellä Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. On toivottavaa, että lainsäädännön selkeyttäminen lisää uskottavuutta ja innostaa kiinteistönomistajia jätevesijärjestelmien kunnostustoimiin. Vaikka jätevesiasetus on ollut esillä jo vuodesta 2004 alkaen, silti suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä, jätevesijärjestelmä uudistus on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättömyys saattaa johtua mm. huonosti käsiteltyjen jätevesihaittojen tietämättömyydestä, virheinvestointien pelosta tai epätietoisuudesta uudistamisen etenemisvelvoitteista. Näiden käsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Lainsäädännön tarkennuksen myötä, kesän 2017 aikana havaittiin kiinteistönomistajien keskuudessa myönteistä suhtautumista jätevesilainsäädännön muutosta ja jätevesijärjestelmän uudistamiseen liittyviä konkreettisia kunnostustoimia kohtaan. Olisiko tämä viite parempaan suuntaan? Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin, laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi Jässi-hanke laajeni samana vuonna myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke. Hyvin alkanutta neuvontaa on jatkettu ansiokkaasti Pohjois-Karjalan alueella vuosina Pohjois-Karjalassa on merkittävissä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 343 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin kokonaisuudessaan lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 24 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, jolle vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden, kuten vesistöjen ranta-alueiden ja runsaiden pohjavesialueiden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta haja-asutusalueen jätevesineuvonnalle.

6 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 2 Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Kesäkuussa 2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi rahoituksen Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässijätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankepäätöksessä hankkeelle oli myönnetty toiminta-aikaa saakka. Hankkeelle haettiin kuitenkin jatkoaikaa , Pohjois-Karjalan ELY -keskus hyväksyi jatkoaikahakemuksen Hanke päätetään jatkoaikapäätöksen mukaisesti viimeistään mennessä. Hankkeen päättymispäivä on Hankkeen valvojaksi hankepäätöksessä määriteltiin Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen ympäristönvastuuyksikön päällikkö Ari Heiskanen sekä ympäristöasiantuntija Mari Heikkinen. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu tämän hankkeen rahoituksella alkaen. Hankkeen ohjausryhmän kokouspäätöksen mukaisesti, hankkeesta on laadittu väliraportti ja haettu väliraporttiin liittyvä ensimmäinen maksatushakemus. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen toiseen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta haja-asutusalueen kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä, tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa ja näin edistää järjestelmien uudistustyötä. Hankkeen määrällisenä tavoitteet kaudelle 2017: toteutetaan 500 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä, järjestetään yleisneuvonnan tapahtumaa, annetaan puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä julkaistaan 3-5 tiedotetta. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Kylätoiminta ry. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 755 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja haja-asutusalueen jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa, jätevesineuvojien koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. *Suomen Kylät ry keskusjärjestön nimenmuutos alkaen, tämän loppuraportin tekstiosuudessa yhdistyksestä käytetään vielä kaudella 2017 virallisesti käytössä ollutta nimeä Suomen Kylätoiminta ry.

7 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke on suorittanut aiempina vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa, joten tänäkin vuonna neuvonta mahdollisuutta tarjottiin kaikille kunnille, joista lopulta valikoitui 5 kohdekuntaa. Myös yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu ja Kitee. Kuvassa, esitetään karttapisteinä kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet kaudella 2017: Lieksa: Kolin Hattusaari, Niinilahden pv- ja ranta-alueet sekä Jeron ranta-alueet Juuka: Paalasmaa Polvijärvi: Kinahmon, Ruvaslahden ja Martonvaaran ranta-alueet Outokumpu: Juojärven ranta-alueet sekä useita pieniä pohjavesialueita. Kitee: Saramäki-Kampura pv-alue, Lentteenniemen ranta-alueet sekä Suvannonkangas ja Siansärkän pv- ja ranta-alueet. Kuva 1. Kartta hankealueesta, merkattuna kohteet, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettu kesällä METSÄHALLITUS RETKIKARTTA.FI 2017

8 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanke pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa jokaiselta Pohjois-Karjalan kunnan edustajalta tiedusteltiin tarvetta kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kyselyn perusteella neuvonnan piiriin valikoitui viisi kuntaa. Näihin kuntiin oltiin tarkemmin yhteydessä, joko kuntakohtaisen tapaamisen muodossa tai puhelimitse/sähköpostitse. Yhteydenpidossa selvitettiin kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksen mukaisesti hankkeelle perustettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävä on seurata ja ohjeistaa hankkeen toimintaa. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen toiminta-aikana kahteen kertaan, , Maaliskuussa 2018 Ari Heiskanen ja Tuomas Perheentupa sopivat, että hankkeen päätöspalaveri pidetään yhdessä tulevan neuvontakauden 2018 ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Ohjausryhmän jäsenet: Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY -keskus Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY -keskus Paula Mononen, Pohjois-Karjalan ELY -keskus (Ari Heikkisen sijainen, 2. ohry, ) Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Johanna Junno, Pohjois-Karjalan Kylät ry Esko Pirinen, Ilomantsi ympäristösihteeri Jari Leinonen, Joensuu ympäristönsuojelupäällikkö Laura Pekki, Joensuu ympäristöntarkastaja Sari Kettunen, Liperi valvontainsinööri Tuukka Tuominen, Polvijärvi ja Outokumpu ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, Kontiolahti ympäristönsuojelusihteeri Sanna Partanen, Juuka rakennustarkastaja Riitta Laatikainen, Lieksa ympäristönsuojelutarkastaja Ismo Ryynänen, Nurmes ympäristösihteeri Ari Jaaranen, Valtimo kunnaninsinööri Marketta Lintinen, Kitee ympäristöpäällikkö Pentti Kesti, Tohmajärvi rakennustarkastaja Kalevi Harinen, Rääkkylä kunnaninsinööri Hanna-Riikka Ruokolainen, Jässi-hanke jätevesineuvoja (ohjausryhmän sihteeri, 1. ohry) Jari Kurjonen, Jässi-hanke jätevesineuvoja (ohjausryhmän sihteeri, 2. ohry) Aki virtanen, Jässi-hanke jätevesineuvoja Tatu Hiltunen, Jässi-hanke jätevesineuvoja

9 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 2.5 Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen ohjaustoiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin ylläpidettiin koko hankeajan, etenkin kenttäkaudella yhteydenpito on tärkeä osatekijä. Tärkeänä tiedon vaihtokanavana toimivat myös ohjausryhmän kokoukset, joissa samanaikaisesti oli mahdollisuus tavata useita kunta ja ELY-keskusten edustajia. Kuntien edustajat osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin kiitettävästi. Tiivistä yhteistyötä toteutettiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto, ovat tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimii tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. Kesällä 2017, yhteistyötä tiivistettiin Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kanssa. Yhdistystä edustavan Johanna Junnon avustuksella Jässi-hanke sai mahdollisuuden käyttää uutena tiedotuskanavana Pohjois-Karjalan Kylät ry:n verkkosivuja sekä Facebook-sivustoa. Tämä mahdollisti kyläyhdistysten edustajille ajankohtaisen tiedon jakamisen jätevesineuvojien liikkeistä, kyläyhdistysten lähellä olevilla alueilla. 3 Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle hankeavustuksen. Lisäksi SYTY omarahoitusosuudeksi oli määritelty Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,00. Toteutuneet kustannukset olivat ,63 eli 99,5 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (79 %) ja matkakulut (12 %). Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Henkilöstökulut (palkka + sivukulut) 71145,53 79 % Matkakulut 11081,78 12 % Laadunvarmistus, koulutus ja työterveyshuolto 1225,08 1 % Neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen 943,09 1 % Tarvikekustannukset 2334,77 3 % Koneet, ohjelmistot, matkapuhelin, netti 1583,64 2 % Postikulut 1953,14 2 % Vuokrat 279,60 0 % Yhteensä: , %

10 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 4 Hankkeen jätevesineuvojat 4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaikkiaan neljä työntekijää. Projektipäällikkönä toimi ympäristöteknologian insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen, kokoaikainen Projektipäällikön työtehtävinä olivat hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutuksen varmistaminen, raportointi, budjetin seuranta, tiedottaminen sekä jätevesineuvojien rekrytointi, kouluttaminen ja työnohjaus. Hanna-Riikka Ruokolainen osallistui SYKEn koulutustilaisuuteen, koulutuksessa käsiteltiin uudistunutta jätevesilainsäädäntöä. Ruokolaisen jäädessä hanketoiminnasta äitiysvapaalle , projektipäällikön sijaisena toimi ympäristöteknologian insinööri Jari Kurjonen. Kurjonen aloitti hankkeessa jätevesineuvojan työtehtävässä , hänen toimenkuvaa laajennettiin alkaen projektipäällikön sijaisuudella. Kurjonen on toiminut aiemmin Jässi-jätevesihankkeessa jätevesineuvojan tehtävissä Imatran seudulla Kurjonen on osallistunut SYKEn ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutustilaisuuksiin kyseisinä vuosina sekä osallistunut myös jätevesineuvojan peruskoulutustilaisuuksiin. Kurjosen työaika ositettiin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeen / Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihankkeen kesken suhteessa 40/60. Työaika (em. hankkeet yhteensä huomioiden) kokoaikainen , osaaikainen (50 %) ja kokoaikainen Kurjonen vastasi alkaen, hankkeen kokonaistoteutuksesta ja loppuun saattamisesta kaudella Ruokolainen perehdytti Kurjosen projektipäällikön tehtäviin touko- heinäkuun aikana ja antoi tarvittavat toimintaohjeet hankkeen loppuun saattamiseen. Jätevesineuvojina toimivat ympäristöbioteknologian insinööri Aki Virtanen, kokoaikainen ja diplomi-insinööri Tatu Hiltunen, kokoaikainen Neuvoja Hiltunen osallistuivat SYKEn järjestämään neuvojakoulutukseen Neuvojilla oli myös mahdollisuus jälkeenpäin perehtyä kyseiseen opetusmateriaaliin ympäristö.fi nettisivuilta. Lisäksi neuvoja Hiltunen osallistui Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämään uusien jätevesineuvojien peruskoulutukseen , koulutus järjestettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tiloissa Lohjalla. Neuvoja Virtanen on toiminut jätevesineuvojana Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeessa kesällä 2016, ja osallistunut tuolloin vastaaviin neuvojan peruskoulutuksiin. Lisäksi projektipäällikkö perehdytti kaikki neuvojat toukokuussa 2017 uudistuvaan jätevesilainsäädäntöön, samalla kerraten hankkeen toimintamallia ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan kohdistuvia jätevesilainsäädännön muutosvaikutuksia. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja yleisneuvonnassa. Syksyn ja talven aikana keskityttiin raportointiin, tiedotukseen, nettisivujen päivittämiseen sekä uuden hankehakemuksen valmisteluun. Lopputalven ja kevään aikana annettiin yleisneuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse mm. Joensuun kaupungin haja-asutusalueille Tuupovaara ja Pyhäselkä, tämä toteutettiin Joensuun ympäristöosaston pyynnöstä. Kiteen haja-asutusalueille suunniteltiin yleisneuvonnan tilaisuuksia, yhteistyötä pyrittiin

11 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) tekemään paikallisten kyläyhdistysten kanssa, tämä oli Kiteen kaupungin ympäristöosaston toive. Kyläyhdistyksien kevätkokouksissa päätettäneen maalis- huhtikuussa haluavatko yhdistykset järjestää jätevesi-iltaa tai muuta asiaan liittyvää tapahtumaa. Lisäksi suunniteltiin mahdollista tulevaa hanketta vuodelle Hankkeen projektipäällikkö vastasi hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta, rekrytoinnista, yleisneuvonnan suunnittelusta, koulutuksesta, raportoinneista, budjetoinnista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta/ -kunnat, joiden alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Juuka ja Lieksa, Tatu Hiltunen Outokumpu ja Polvijärvi, Aki Virtanen Kitee, Jari Kurjonen 4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKEn tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta käytettiin kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä on havaittavissa myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuvassa 2 on esitetty kaikkien työntekijöiden yhteenveto työajankäytöstä. 2 % 3 % Yleisneuvonta 29 % Kiinteistökohtainen neuvonta Matkat 50 % Tiedotus ja markkinointi 2 % 14 % Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ Kouluttautuminen Kuva 2. Hankkeen työntekijöiden työajankäyttö.

12 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 4.3 Laatutyö Neuvonnan laatua varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi yhteistoiminnalla hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin tavoitteena on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikön sijainen Kurjonen monitoroi neuvojat Virtanen 5.7. ja Hiltunen Monitoroinneista laadittiin muistiot ja molemminpuoliset palautteet jaettiin, neuvojalle palaute annettiin myös kirjallisesti. Kurjonen oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun. 4.4 Työturvallisuus Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita työntekijöiden työturvallisuuteen. Keväällä 2014 hankkeessa toiminut projektipäällikkö Kirsi Mäkinen oli laatinut yhteistyössä muiden Jässi-hankkeiden ja Linkki-hankkeen kanssa työturvallisuusohjeet neuvontakohtaiselle kenttätyölle. Tätä ohjeistusta hyödynnettiin kenttätyössä myös kaudella Kenttäkauden alkaessa varmistettiin vielä, että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat rokotukset. Työntekijöille ostettiin kattavat ensiaputarvikkeet kenttätyöhön. Työturvallisuutta huomioimalla taataan kaikille neuvojille turvallinen ja levollinen olo itsenäisessä kenttätyössä sekä yhtenäistetään hankkeen työntekijöiden toimintatapoja ongelmatilanteissa. 5 Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimivalle Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Johtuen uudistuneesta jätevesilainsäädännöstä kaudella 2017, nettisivuille tehtiin paljon päivityksiä. Nettisivuja päivitettiin kauden aikana aina tarpeen mukaisesti. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana julkaistiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Jokaisessa tiedotteessa tarkoituksellisesti painotettiin huhtikuussa 2017 uudistunutta jätevesilainsäädännön muutosta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote : Jätevesineuvonta käynnistyy Pohjois-Karjalan alueella Tiedote : Kesämökin jätevedet vaativat huomiota Tiedote : Pohjois-Karjalassa jätevesineuvontaa otettiin hyvin vastaan Tiedote : Jässi-jätevesineuvontahankkeen kuudes toimintavuosi Pohjois-Karjalassa

13 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Tiedotusvälineet ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutun tekivät ainakin Lieksan Lehti, Outokummun seutu, Karjalainen, Ylä-Karjala sekä Vaarojen Sanomat. Lehtijutut sekä uutisartikkelit olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia. 5.3 Lehti-ilmoitukset Hanketta mainostettiin kesällä 2017 lehti-ilmoituksin mm. Karjalaisen kesälehdessä Kägi sekä Vaarojen sanomissa. Ilmoitusten perusteella hankkeelle tuli muutamia yhteydenottoja jätevesineuvontaa kaipaavilta kiinteistönomistajilta. 5.4 Hanke-esite Hankkeelle päivitettiin hanke-esite, jota jaettiin hankkeen yleisneuvonnan tapahtumissa ja tarvittaessa kiinteistökäyntien yhteydessä. Esitteessä kuvataan lyhyesti hankkeen toimintaa. Hanke-esite sisälsi myös jätevesineuvojien yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä Yhteistyökumppanit Jokaisen kiinteistökohtaisen neuvonta-aluekunnan kuntahallinnon internetsivuilla julkaistiin hanketoiminnan esittely. Tällä helpotettiin kuntalaisten yhteydenotto mahdollisuutta ja samalla kunnan viranomaiset pystyivät ohjaamaan kuntalaisia helpommin jätevesineuvojan yhteystietoihin. Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kotisivujen kautta julkaistiin kuukausittain ajankohtaisia tiedotteita/tapahtumia/alueita, joilla jätevesineuvojat yleisneuvontaa ja kiinteistöneuvontaa toteuttivat. Lisätiedotuskanavien kautta hankkeelle saatiin muutamia yhteydenottoja. 5.6 Aluekortisto Vuonna 2014 hankkeelle luotua aluekortistoa täydennettiin kauden 2017 neuvontaa saaneilla alueilla. Aluekortisto koostuu vuosien aikana neuvontaa saaneiden alueiden aluekorteista. Aluekortissa on kootusti tietoa neuvonta-alueen jätevesien käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortit vuoden 2017 neuvonta-alueiden osalta. 5.7 Pohjois-Karjalan aluekartasto Hankkeelle laadittiin syksyllä 2015 aluekartasto, johon on päivitetty kunnittain kaikki vuosien aikana jätevesineuvontaa saaneet alueet ja niiden suurpiirteiset rajaukset. Kartastossa on jokaiselle kunnalle oma karttaosionsa tai naapurikunnat yhdistettynä samalle karttapohjalle. Osa kunnista on voitu jakaa kahdelle karttapohjalle. Jokaisen kartan alle on laitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille. Aluekartasto vuosien ajalta on liitteenä 3. Aluekartastosta on hyötyä, kun tarkastellaan lähemmin millä aluerajauksella neuvontaa on suunnilleen toteutettu.

14 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) 6 Yleisneuvonta Yleisneuvonnan avulla tarjottiin Pohjois-Karjalan hankealueella kattavaa neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla mahdollistettiin kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet yleisötapahtumissa Jätevesi- ja ympäristöillat Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kiinteistönomistajilla, jotka eivät päässeet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden avulla jalkautetaan jätevesineuvonta helposti omakotitalo ja vapaa-ajan asukkaiden saataville, tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella sekä kierrettiin jo aiempina vuosina tutuiksi käyneitä tapahtumia. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. markkinoille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, Pohjois-Karjan Kylät ry:n nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteillä jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti, eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut erikseen varata. Neuvontapisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Vakituisen asumisen ja kesämökin jätevesioppaat Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Jätevesisuunnittelija-lista Jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvä kuntakohtainen etenemisohje Lisäksi huussiohjeita, kuivakäymälätiedotteita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan, ajoittain vilkkaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia, yleisimpinä: Jätevesiasetuksen vaatimukset

15 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) vähäisen jätevesimäärän käsittely vanhan jätevesijärjestelmän kelvollisuus kiinteistölle sopiva jätevesijärjestelmän. Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 15 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 118 kävijää. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 8 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2. Taulukko 2 Kauden 2017 Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen yleisneuvontatilaisuudet sekä kävijämäärät Päivämäärä Kunta Tapahtuma Osallistujamäärä Kitee Kesälahti Cruising ja Rompetori Polvijärvi Avoimet kylät Kinahmo Nurmes Pielisen messut Nurmes Pielisen messut Nurmes Iltatori Juuka Ellin päivät, iltatori Rääkkylä Kihausviikon toripäivä Lieksa Kolin erämessut Joensuu Kiihtelysvaaran kesämarkkinat Juuka Paalasmaan mökkiläispäivät Polvijärvi Polvijärvipäivät Ilomantsi Ilomantsin kesätori Kontiolahti Höytiäisen poikkiuinti Nurmes Rompepäivät Joensuu Eno-päivät 9 Yhteensä: 9 kuntaa Kyläyhdistysten jätevesi-infot Jätevesi-iltojen ja erilaisten infotapahtumien tarkoituksena on tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin, alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen ja erilaisten infojen järjestämismahdollisuutta mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla.

16 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Jätevesi-info järjestetään yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa. Kyläyhdistys tarjoaa tilan ja hoitaa tilaisuuden mainostamisen. Jos paikalla ole mahdollisuutta ohjelman esittämiseen sisätiloissa, niin neuvoja järjestää ohjelman ulkotiloihin. Perusrungoltaan ohjelma on hyvin samanlainen, paikalliset olosuhteet ja alueiden paikalliset ympäristönsuojelumääräykset poikkeavat hivenen kunnittain. Kaudella 2017 ei kyläyhdistyksillä ollut halukkuutta jätevesi-iltojen järjestämiseen. Kevät jaksolla 2018 hanke on ottanut yhteyttä kyläyhdistyksiin mm. Ilomantsin suunnalta sekä muutamaan kyläyhdistykseen Kiteen alueelta. Kyläyhdistykset kevätkokouksissaan tekevät päätökset jätevesi-iltojen järjestämisestä. Ainakin Ilomantsin puolella on mielenkiintoa jätevesineuvontaa kohden ollut havaittavissa. 6.3 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 44 kpl ja sähköpostilla 7. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 81 kpl. Korvattuja neuvontakäyntejä kertyi kesän aikana suhteellisen paljon. Monet kiinteistönomistajat eivät esimerkiksi päässeet sovittuna aikana kiinteistölle tai kiinteistön jätevesimäärä oli vähäinen. Näin ollen, neuvonta pystyttiin hoitamaan puhelimitse. Useille neuvontaa puhelimitse saaneille lähetettiin myös neuvontamateriaalia postitse. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 132 henkilölle. 7 Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joille neuvontaa suoritetaan. Tarkemmat aluevalinnat laadittiin yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kiinteistökohtaiset kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat antoivat luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 4), tarjoamalla heille maksutonta kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti oli vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu.

17 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arvio nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 5) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 6), josta selviää jätevesineuvojan antama arvio jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n neuvontamateriaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Vakituisen asumisen jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL tai kunnan oma) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) Hanke-esite (Jässi-hanke) Kuivakäymälä esitteitä (Huussi ry). 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Keväällä huhti- toukokuussa kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti herkkiä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin ja tarkennettiin kauden aikana. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa pyynnöstä myös muualle kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueelle. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuun alusta alkaen lokakuun puoliväliin asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 975 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 455 neuvontakäyntiä. Tarjottujen kiinteistökäyntien toteuma oli 47 %. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 14 neuvontakäyntiä. Yhteensä

18 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) neuvontaa annettiin 469 kiinteistöllä. Toteuma oli käytettäviin resursseihin nähden ihan ok ja tuloksellisesti samansuuntainen kuin kaudella Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 500 kiinteistökäyntiä jäi vajaaksi 31 kiinteistöllä. (Taulukko 3). Pyynnöstä tehtiin 14 neuvontakäyntiä, joista kohdekuntien ulkopuolisia neuvontakäyntejä oli 7 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän, sillä välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, joilla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Jolloin käyntiä valmisteleviin töihin meni hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa liian haastavaksi tai työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 3 Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain, Pohjois-Karjalan Jässi-hanke 2017 Pohjois-Karjalan Jässi-hanke 2017 Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Tarjottujen käyntien toteuma- % Pyynnöstä tehdyt käynnit Yhteensä Lieksa % 0 68 Juuka % Polvijärvi % 1 88 Outokumpu % Kitee % 3 75 Muut kunnat % Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitystä jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet, lisäksi tiedusteltiin sako- ja umpisäiliöiden tyhjennyksistä. Nykyisen jätevesilainsäädännön mukaan toimenpidepäiväkirjan pitoa ei enää velvoiteta, mutta neuvojat kuitenkin suosittelivat huoltokirjan ylläpitoa. Kiinteistökohteilla käytiin läpi jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia.

19 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä laadittiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta sekä korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella väriasteikolla: Punainen: järjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia, jolloin järjestelmä on uusittava viimeistään (ranta- tai pv-kohde), tai järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti (muu haja-asutusalueen kohde) Keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa Vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa Sininen: vähäinen jätevesimäärä, asetuksen puhdistusvaatimus ei koske kohdetta nykyisellään. Neuvontakäynti toteutettiin 469 kiinteistöllä. Viidellä kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä pöytäkirjaa. Syinä tähän olivat asukkaiden toiveet, ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Neuvotuista kiinteistöistä 29 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 71 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 99 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 41 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluivat jätevesilainsäädännön puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 58 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 42 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Jätevesilainsäädännön puhdistusvaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä (527/2014, 155 ). Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä (kohdennettu neuvonta 5 kunnan alueelle) 35 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 11 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 12 %:lla kiinteistöistä, Kuva ; 35 % Uudistamistarve (kaikki) 196; 42 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 55; 12 % 49; 11 % Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve, n = 462.

20 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Neuvontakäynneillä kartoitetuissa kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjä, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan, 96 kohteella (36 %). Toiseksi yleisin jätevesijärjestelmä on wc-vesien johtaminen umpisäiliöön ja pesuvesien käsittely maaperässä 35 kpl (13 %). Kolmanneksi eniten oli käytössä maaperäkäsittely kaikille jätevesille, 30 kohteella (11 %). Tilannekatsauksessa, Liite 7, kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. 13; 5 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille 25; 9 % Umpisäiliö + maahanimeytys 96; 36 % Umpisäiliö + saostussäiliö 30; 11 % Umpisäiliö + maasuodattamo Umpisäiliö kaikille jätevesille 25; 9 % Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely 18; 7 % 35; 13 % 4; 2 % Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille 4; 2 % 16; 6 % Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suurempaa jätevettä muodostavilla kiinteistöillä. 7.5 Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäyntien tuloksista Suomen ympäristökeskus (SYKE) kerää vuosittain kaikilta ympäristöministeriön rahoittamilta jätevesineuvontahankkeilta tietoja tehdyistä kiinteistökäynneistä. Taulukoihin 4 ja 5 on kerätty SYKE:n taulukkopohjalle tietoja Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen kiinteistökäynneistä kaudelta 2017, jotka on annettu myös Suomen ympäristökeskuksen käyttöön.

21 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Taulukko 4. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihankkeen kiinteistökäynneistä kaudelta Taulukossa on huomioitu 1-putkisesti viemäröidyt kohteet, joissa on käytössä vesi-wc. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesi-wc) HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä Yhteensä Taulukko 5. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihankkeen kiinteistökäynneistä kaudelta Taulukossa on huomioitu erillisviemäröidyt kohteet, eli kohteet joissa harmaat pesuvedet ja wc-jätevedet johdetaan erikseen tai kohteella on käytössä muu kuin vesikäymälä. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä Palaute neuvonnasta 8.1 Palaute kauden 2017 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi, 150 satunnaisesti valitulle kiinteistönomistajalle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kaudella Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 3 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke palautettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 68 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista.

22 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Palautekyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta sekä toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä, vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiantunteva, puolueeton sekä selkeä neuvonta, ystävällisen ja asiallinen neuvojan toimesta. Neuvojat saivat paljon positiivista palautetta, neuvojat olivat kohteliaita, asiantuntevia ja opastavia. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä, tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen, oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu uutisointia. Palautekyselyn perusteella voitiin todeta, että muutamia pieniä jätevesijärjestelmän parannus ja uudistustoimia oli jo toteutettu vuoden 2017 aikana sekä aiesuunnitelmia oli myös pohdiskeltu. Vastaajista 13 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna , 10 vastaaja aikoo toteuttaa toimet siirtymäajan loppupuolella 2019 ja 39 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteessä 8. 9 Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 469 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 250 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 0 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 159, Johtopäätökset Vertailuluku = ,63 (0 0,1) + (250 0,4) + (469) = 159,13 Hankesuunnitelmassa hanketoiminnalle asetettiin seuraavat tavoitteet: kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien määrä, tavoitteena oli 500 käyntiä ja yleisneuvontatilaisuuksien suhteen tavoitteena oli Lisäksi hankkeessa tulee antaa puhelin- ja sähköpostineuvontaa ja laatia 3-5 kpl tiedotteita lehdistön käyttöön. Kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta toteutui 469 neuvontakäyntiä, jolloin tavoitteesta jäätiin 31 kiinteistökäyntiä.

23 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Hankkeessa suoritettiin työtehtäviin ja henkilöstöön liittyviä organisaatiomuutoksia heinäkuun aikana. Joiden seurauksena oli noin kahden kk:n vajaus kauden kiinteistökohtaisiin neuvontaresursseihin. Muutoksista huolimatta jätevesineuvojat toteuttivat kesän aikana ahkeraa neuvontatyötä, mm. ranta-alueilla päiväkohtaisten neuvontakäyntien määrää lisättiin yhdellä ylimääräisellä kiinteistökohtaisella neuvontatarjonnalla. Samalla vapaa-ajanviettokohteiden neuvontaa keskitettiin heinä- elokuulle ja vakituisia asuinkohteita pyrittiin neuvomaan pääosin kesä- ja syyskuussa. Näillä toimintamallin priorisoinnilla pääsimme lähemmäs tavoitetta, jolloin kiinteistökohtaista toteumaa voidaan pitää ihan kohtuullisena, etenkin olemassa oleviin resursseihin nähden. Kesän neuvontatilaisuuksissa, niin kiinteistökohtaisissa kuin yleisneuvonnassa, oli asukkaissa havaittavissa hyväksyvää asennemuutosta jätevesilainsäädännön muutosta kohtaan. Aiemmista vuosista tuttu kritisointi lainsäädäntöä kohtaan oli vaisua ja suhtautuminen muutoinkin positiivisempaa. Jätevesilainsäädännön uudistuksen myötä vapautettiin ns. kuivanmaan kiinteistöt määräaikapakosta, jolloin jätevesijärjestelmien saneeraustoimet tehdään luvanvaraisten rakennushankkeiden yhteydessä, eli silloin kun rakennustoimet liittyvät jollain tapaa vesikalusteisiin, jätevesijärjestelmään tai uutta vastaavan rakennuksen saneeraustoimiin. Määräaikapakko koskee enää vesiensuojelun kannalta herkkiä alueita, kuten ranta- ja pohjavesialueen kiinteistöjä. Kauden 2017 neuvonnasta yleisvaikutelmana jäi, että jätevesilainsäädännön tarkennus on saanut tarvittavaa uskottavuutta, kiinteistön omistajat ovat uudistetun ja tarkennetun jätevesilainsäädännön hyvin omaksuneet ja hyväksyneet asian paremmin myös vesiensuojelun kannalta. Asennemuutos on omiaan edesauttamaan ja edistämään jätevesijärjestelmien uudistustoimia. Mutta vieläkin neuvojat tapaavat asukkaita, joille jätevesilainsäädännön vaatimukset tulevat täysin yllätyksenä tai eivät ymmärrä miksi heidän tulee talousjätevesiään käsitellä. Neuvontapistetilaisuuksia järjestettiin 15 kpl. Kävijöitä neuvontapisteillä riitti hyvin. Jätevesi-iltoja ei kauden aikana järjestetty, sillä kyläyhdistyksiltä ei tullut pyyntöjä asian tiimoilta. Tämän osalta jää parannettavaa tulevalle kaudelle. Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Kiinteistökohtainen neuvonta koetaan hankkeessa tarpeellisiksi ja neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yksilöneuvontaa kesätapahtumien infopisteillä sekä puhelin- ja sähköpostineuvonnassa. Näin neuvonta mahdollistetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Vuosien aikana on annettu jätevesineuvontaa kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien alueella. Vuonna 2017 neuvontaa kesätapahtumien infopisteillä annettiin lähes koko maakunnan alueella 118 henkilölle ja kiinteistökäynneillä viiden kunnan (+ pyyntöalueet) alueella 469 henkilölle. Yhteensä neuvontaa on annettu Jässi-

24 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) hankkeen toimintakausien aikana henkilölle (Taulukko 6.). Tulevina toimintakausina jätevesineuvontaa voidaan edelleen tarjota niin kiinteistökohtaisesti kuin yleisneuvonnan tapahtumien osalta koko Pohjois-Karjalan maakunnassa. Taulukko 6. Yhteenveto Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen neuvonnan toteutumasta toimintakausien aikana Toimintakausi Kiinteistökohtaisen neuvonnan kunta-alueet Ilomantsi, Joensuu, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Juuka, Kontiolahti, Lieksa, Valtio, Nurmes Toteutuneet kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit Yleisneuvonta tavoitettu asukasmäärä Neuvontaa saaneiden yhteismäärä Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo Joensuu, Juuka, Kitee, Lieksa, Polvijärvi, Tohmajärvi Juuka, Kitee, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi Haasteita hankkeelle ja neuvonnalle asetti huhtikuussa 2017 muuttunut uudistettu jätevesilainsäädäntö. Tämä johti usean neuvontamateriaalin päivittämiseen ja uusimiseen mm. jätevesioppaat painettiin kokonaan uudelleen. Neuvojien osaamistasoa päivitettiin, osaamispäivitys oli aiheellista myös vanhempien neuvojien osalta. Jätevesilainsäädännön uudistuksen myötä, siirtymäaikaa muutettiin vesiensuojelun kannalta herkillä alueilla, jolloin jätevesijärjestelmät tulee saattaa vaatimusten mukaiseen kuntoon mennessä. Ranta-alueen aluerajausta tarkennettiin valtakunnalliseen 100 metriin, mitattuna rantaviivasta keskiveden korkeudelta, mittaus tehdään rantaviivasta rakennuksen seinään. Neuvonnan kannalta oli ajoittain haastavaa määritellä jätevettä tuottavan rakennuksen etäisyys rantaviivaan nähden, etenkin kohteissa, joilla on suurempaa maan nousemaa havaittavissa, tämä oli vaikea todentaa mm. paikkatieto-ohjelmista. Toinen seikka, joka usein aiheutti pohdintaa, oli vapaa-ajankohteiden varustetaso. Asuinmukavuuden kautta, etenkin kesämökeillä vesivarustetasoa herkästi parannetaan, mutta vastaavasti jätevesijärjestelmät unohtuvat usein yksinkertaiselle purkutasolle. Monesti asukkaiden on vaikea hahmottaa harmaiden pesuvesien ympäristöhaittoja sekä rajapintaa, milloin tulee jätevesijärjestelmää parantaa. Neuvonnan avulla nämäkin epätietoisuudet ovat korjattavissa.

25 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) Huhtikuussa 2017 voimaan tullut jätevesilainsäädännön tarkennus ja tämän mukana annettu uusi siirtymäajankohta , ovat varmasti omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta ja uskottavuutta jätevesilainsäädäntöä ja järjestelmien uusimista kohtaan. On odotettavissa, että siirtymäajan lähestyessä määräpäiväänsä, lisääntyvät työmäärät niin järjestelmien rakentajilla, jälleenmyyjillä, suunnittelijoilla kuin myös toimenpidelupia myöntävillä kuntaviranomaisilla. Näin ollen tarvetta jätevedenkäsittelytiedolle ja neuvontatyölle on olemassa Pohjois-Karjalassa myös tulevina neuvontakausina Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus Hankkeella haettiin jatkoaikaa ajalle Jatkoajan myönsi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Luonto- ja alueidenkäyttö -yksikön johtava asiantuntija, Paula Mononen ja Ympäristövastuu-yksikön päällikkö, Ari Heiskanen. Tämän loppuraportoinnin yhteydessä haetaan hankkeen viimeinen eli 2. maksatuskauden rahoitus hanketoiminnalle. Hankkeelle haettava rahoitus ajalle on ,34. Hanke päätetään kauden 2017 osalta Liitteenä 9 on *Suomen Kylät ry:n pääkirja maksatuskauden kuluista. *Suomen Kylätoiminta ry on muuttanut toiminimensä yhdistysrekisterissä, yhdistyksen uusi toiminimi, alkaen on Suomen Kylät ry. Tässä raportissa on käytetty kaudella 2017 käytössä ollut nimeä Suomen Kylätoiminta ry.

26 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Loppuraportti (22) LIITTEET Liite 1: Hanke-esite 2017 Liite 2: Aluekortit 2017 Liite 3: Neuvonta-aluekartasto Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus 2017 Liite 8: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 9: Suomen Kylät ry:n tuloslaskelma ja pääkirja Liite 10: Maksatuskauden kuittikopiot

27 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Hanke-esite 2017 LIITE 1 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (157/2017) sekä ympäristönsuojelulain muutos (19/2017). Lainsäädännön tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää ranta- ja vedenhankinnallisesti tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Muilla haja-asutusalueiden kiinteistöillä järjestelmä on uusittava suuremman remontin yhteydessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoituksen ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2017 hankealueena ovat lähes kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. Yhteystiedot: Jätevesineuvojat Aki Virtanen, puh , aki.virtanen@jatevesihanke.fi Tatu Hiltunen, puh , tatu.hiltunen@jatevesihanke.fi Jari Kurjonen, puh , jari.kurjonen@jatevesihanke.fi

28 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 1 (10) Koli / Lieksa 68 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 144 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: heinä- syyskuu 2017 Tatu Hiltunen / SYTY 68 kiinteistöä toteuma 47 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6/62 9/91 Asukasmäärä 178 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 1/36 3/97 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 12/24 33/67 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 44/24 65/35 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9/59 13/87 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 13/55 19/81 Laittomat tapaukset ; 43 % 16; 24 % 18; 26 % 5; 7 % Lieksassa neuvontaa annettiin Kolin alueella sisältäen Hattusaaren, Niinilahden pohjavesialueen ja Jeron ranta-alueet sekä muut rantaalueet. Neuvontaa annettiin vapaa-ajan sekä vakituisesti asutuille kiinteistöille. Osaan alueesta on ollut suunnitteilla yhteinen viemäröinti, jonka toteutusta ei ole vielä aloitettu. Alueella on paljon turismia ja lyhytaikaista vuokra-asumista Kolin lomapalvelujen ansiosta. Suurin osa alueen kiinteistöistä on vapaa-ajan asutusta. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 26 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 24 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 7 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran myös maahanimeytystä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Uudistamistarve (n=68) 35; 52 % 2; 3 % 8; 12 % 7; 10 % 11; 16 % 3; 4 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=68) 19% 50% 31% 2; 3 % Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmän ikäjakauma (n=62) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

29 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 2 (10) Paalasmaa / Juuka 69 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 250 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä- syyskuu 2017 Tatu Hiltunen / SYTY 117 kiinteistöä toteuma 47 % pyyntökäynnit 1 (käyntiä ei huomioida tässä taulukossa) TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 30/87 26/74 Asukasmäärä 248 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/62 0/100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 18/44 29/71 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 83/32 72/28 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 12/105 10/90 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7/110 6/94 Laittomat tapaukset ; 24 % 5; 8 % 66; 56 % 14; 12 % Kuva Kuva 1. Järjestelmien 1. Uudistamistarve uudistamistarve (n=117) (n=xx) Juualla neuvontaa annettiin Paalasmaan ranta-alueella sekä sisämaan haja-asutusalueen kiinteistöille. Neuvontaa annettiin vapaa-ajan sekä vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurin osa alueen kiinteistöistä on vapaa-ajan asutusta ranta-alueilla. 7; 6 % 23; 20 % 7; 6 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 24 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 12 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli paljon myös maahanimeytystä ja umpisäiliöitä. 59; 50 % 8; 7 % 7; 6 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=117) 23% 50% 3; 3 % 27% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmän ikäjakauma (n=106) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

30 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 3 (10) Saramäki-Kampura / Kitee 70 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 44 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä- heinäkuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 22 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / / 68 Asukasmäärä 34 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 4 / / 79 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 15 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 16 / 6 73 / 27 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 8 / / 64 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 21 5 / 95 Laittomat tapaukset 7; 32 % 6; 27 % 9; 41 % Kiteellä neuvontaa annettiin Kesälahdella Saramäki-Kampura ranta- ja pv-alueella. Osa alueen kiinteistöistä on liittynyt kunnalliseen vesihuoltoon. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka käsittelevät jätevetensä kiinteistökohtaisesti. Alueen asutus oli sekä vakituista että vapaa-ajan asumisen kohteita. Osa kiinteistöistä on liittynyt pelkästään kunnalliseen vesijohtoon. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka-/juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 41 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 27 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on yli puolet eli 55 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=22) 1; 5 % 5; 23 % 1; 4 % 13; 59 % 1; 4 % 1; 5 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=22) 53% 37% 11% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=22) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

31 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 4 (10) Lentteenniemi / Kitee 71 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 28 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesäkuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 17 kiinteistöä toteuma 61 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 17 0 / 17 Asukasmäärä 33 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 14 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 14 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 15 / 2 88 / 12 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 10 / 7 59 / 41 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7 / / 59 Laittomat tapaukset 4; 24 % 4; 23 % 1; 6 % 8; 47 % Kiteen Kesälahdella neuvontaa annettiin Lentteenniemen ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä Pyhäjärven rantaviivasta. Alueen asutus koostui vapaa-ajan asuinkiinteistöistä. Kiinteistökohtainen talousvesilähteenä käytettiin omaa rengaskaivo. Kiinteistöt joilla ei ollut omaa kaivoa, juoma- ja ruokavesi tuotiin kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa oli kartoituksen perusteella 6 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 47 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita oli 24 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille 47 %. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wcvedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=17) 2; 12 % 3; 17 % 1; 6 % 8; 47 % 2; 12 % 1; 6 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=17) 59% 12% 29% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

32 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 5 (10) JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto Suvannonkangas, Siansärkkä / Kitee x x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 72 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 48 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä- heinäkuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 33 kiinteistöä toteuma 69 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6 / / 82 Asukasmäärä 57 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 8 / / 74 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 23 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 32 / 1 97 / 1 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 25 / 8 76 / 24 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7 / / 79 Laittomat tapaukset 13; 39 % 7; 21 % 13; 40 % Kiteen Puhoksella neuvontaa annettiin Suvannonkangas ja Siansärkkä pohjavesi- ja ranta-alueilla. Ranta-alueiden kiinteistöt sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä Pyhäjärven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Osa kiinteistöistä on liittynyt kunnalliseen vesijohtoon. Kiinteistökohtainen talousvesilähde on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille ruoka- /juomavesi tuodaan kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 40 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 21 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 39 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille 64 %. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai on kaksoisviemäröinti mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=33) 2; 6 % 4; 12 % 21; 64 % 6; 18 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=33) 59% 13% 28% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=32) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

33 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 6 (10) Martonvaara / Polvijärvi 73 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 27 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2017 Aki Virtanen / SYTY 15 kiinteistöä toteuma 56 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / / 73 Asukasmäärä 25 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / 2 75 / 25 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 2 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11 / 4 73 / 27 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 14 7 / 93 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 14 7 / 93 Laittomat tapaukset 8; 53 % 4; 27 % 2; 13 % 1; 7 % Polvijärven Martonvaarassa neuvontaa tarjottiin Höytiäisen rantaalueilla. Ranta-alueiden kiinteistöt sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Suurin osa kiinteistöistä on liittynyt puhtaan veden jakeluverkkoon. Kahdella kiinteistöllä oli käytössä rengaskaivo ja lopuille talousvesi tuodaan kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 27 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä yhdellä kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 53 %. Ajantasaiset jätevesijärjestelmät olivat kahdella neuvotuista kiinteistöistä. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille 53 %. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai on kaksoisviemäröinti mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=15) 1; 7 % 3; 20 % 1; 6 % 8; 53 % 1; 7 % 1; 7 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=15) 50% 25% 25% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=12) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

34 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 7 (10) Ruvaslahti / Polvijärvi 74 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 115 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2017 Aki Virtanen / SYTY 49 kiinteistöä toteuma 43 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 11 / / 78 Asukasmäärä 105 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 23 / / 34 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 11 8 / 92 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 37 / / 24 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 82 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 5 / / 89 Laittomat tapaukset Polvijärven Ruvaslahdella neuvontaa tarjottiin Höytiäisen rantaalueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Suurin osa kiinteistöistä on liittynyt puhtaan veden jakeluverkkoon. Omat kaivot olivat yhtä lukuun ottamatta rengaskaivoja ja osalle kiinteistöistä juomavedet tuotiin mukana. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 31 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 8 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 10 % kiinteistöistä ja vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 51 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille (47 %). Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinti mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 15; 31 % 25; 51 % 5; 10 % 4; 8 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=49) 4; 8 % 11; 23 % 2; 4 % 23; 47 % 1; 2 % 4; 8 % 1; 2 % 3; 6 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=49) 53% 29% 18% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=45) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

35 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 8 (10) Kinahmo / Polvijärvi 75 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 47 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2017 Aki Virtanen / SYTY 23 kiinteistöä toteuma 49 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / / 83 Asukasmäärä 39 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14 / / 0 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 0 0 / 0 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 18 / 5 78 / 22 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / / 87 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / / 87 Laittomat tapaukset 12; 52 % 8; 35 % 2; 9 % Polvijärven Kinahmossa neuvontaa tarjottiin Höytiäisen rantaalueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Suurin osa kiinteistöistä on liittynyt puhtaan veden jakeluverkkoon ja lopuille juomavedet tuotiin mukana. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 35 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa yhdellä kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä kahdella kiinteistöllä ja vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 52 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille (65 %). Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinti mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve 1; 4 % (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=23) 3; 13 % 1; 5 % 1; 4 % 15; 65 % 3; 13 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=23) 52% 24% 24% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

36 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 9 (10) Juojärvi / Outokumpu 76 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 134 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2017 Aki Virtanen / SYTY 54 kiinteistöä toteuma 40 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / / 87 Asukasmäärä 95 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 18 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 6 / / 67 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 47 / 7 87 / 13 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 5 / 49 9 / 91 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 52 4 / 96 Laittomat tapaukset 31; 57 % 15; 28 % 2; 4 % 6; 11 % Outokummussa neuvontaa tarjottiin Juojärven ranta-alueella Ohtaansalmen ja Viuruniemen välillä kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Suurimmalle osalle kiinteistöistä talousvesi tuodaan mukana kohteelle saavuttaessa. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 28 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 11 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä kahdella kiinteistöllä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 57 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille (56 %). Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinti mahdollisuus, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=54) 3; 6 % 6; 11 % 3; 6 % 4; 7 % 2; 4 % 29; 56 % 4; 8 % 1; 2 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=52) 35% 41% 24% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=49) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

37 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Aluekortit 2017 LIITE 2 / 10 (10) Pohjavesialueet / Outokumpu 77 / 2017 JÄSSI 2017 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 142 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syys-lokakuu 2017 Aki Virtanen / SYTY 57 kiinteistöä toteuma 40 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 55 / 2 96 / 4 Asukasmäärä 125 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 23 / / 57 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 30 3 / 97 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 15 / / 74 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / / 81 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7 / / 88 Laittomat tapaukset Outokummussa neuvontaa tarjottiin yhdeksällä luokitetulla pohjavesialueella. Osa kiinteistöistä sijaitsi myös ranta-alueilla. Neuvotut kohteet olivat kahta lukuun ottamatta vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Vajaa puolet kiinteistöistä on liittynyt puhtaan veden jakeluverkkoon. Omat kaivot olivat yhtä lukuun ottamatta rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 77 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 14 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 7 % kiinteistöistä ja vähäisen jätevesimäärän kohteita on yksi. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran maaperäkäsittelyitä kuten imeytyskenttiä ja maasuodattamoita sekä umpisäiliö ratkaisuja, kaksoisviemäröinnissä wc-vedet kerätään umpisäiliöön ja pesuvedet käsitellään maaperässä. 1; 2 % 8; 14 % 4; 7 % 44; 77 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=57) 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % 8; 14 % 2; 4 % 3; 5 % 4; 7 % 33; 59 % 3; 5 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=56) 48% 24% 28% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=50) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto kansilehdeltä,

38 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala neuvonta-aluekartasto Neuvonta-alueet MML 2015 Neuvonta-aluekartastossa kuntakohtaiset neuvonta-alueet esitetään omalla karttapohjalla tai lähikuntia on yhdistetty samalle karttapohjalle. Laajemmat kunta-alueet on selkeyden vuoksi jaettu useampaan karttaosioon. Kartan alapuolella kerrotaan, alue ja vuosi, jolloin neuvontaa on tehty ja lisäksi on linkki neuvonta-alueen aluekorttiin. Neuvonta-alueiden rajaukset kartalla ovat suurpiirteiset.

39 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 Sisällysluettelo 1 Valtimo Puukari Rumo Karhunpää Pajukoski Haapajärvi Nurmes Savikylä Kohtavaara Lipinlahti 2013, Salmenkylä Kynsiniemi Lieksa (pohjoinen) Viekijärvi Mätäsvaara 2013, Kylänlahti Jamali Nurmijärvi Pankajärvi Lieksa (eteläinen) Kelvä Koli Juuka Timanttikylät Vuokko Polvela Paalasmaa Kontiolahti Katajaranta Romppala Kuurna Jaamanlangas Kaukaansärkkä Kulho Likonlampi Kruununkangas Joensuu (pohjoinen) Karhunsalo Sarvinki Pohja Ahveninen Haapalahti Uimaharju Paukkaja Kuusijärvi Kaltimonjärvi Joensuu (eteläinen) Hoilola Öllölä Hammaslahti Keskijärvi Ohvana-Lotokka Niva Rauansalo Niittylahti Ilomantsi Huhus Sonkaja Polvijärvi / Outokumpu Polvijärvi Kinahmo Kuorevaara Viitalahti Haninniemi

40 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE Sotkuma Sola Kinahmo Ruvaslahti Martonvaara Outokumpu Kuusjärvi Varislahti Sätös Juojärvi Pohjavesialueet Liperi Leppälahti Tohmajärvi (pohjoinen) / Rääkkylä Tohmajärvi (pohjoinen) Värtsilä Onkamo Tikkala Saario Vatala Rääkkylä Oravisalo Varpasalo Jaama Salokylä Haapasalmi Piimälahti Siurlahti Piranniemi Tohmajärvi (eteläinen) / Kitee (pohjoinen) Kitee (pohjoinen) Ruppovaara Salmenkangas Muljula Heinoniemi Tohmajärvi (eteläinen) Kaustajärvi Pirtajärvi Vepsä Akanmäki Siikajärvi Kitee (eteläinen) Kiteenlahti Sarvisalo Puruvesi Kesälahti Puhos Ätäskö 2015/ Kajoo Vilniemi Hallakorpi Saramäki Kampura Lentteenniemi Suvannonkangas Siansärkkä

41 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 1 (18) 1 Valtimo Valtimolla on tehty Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa vuosina 2013 ja MML Puukari Rumo Rumo.pdf 1.2 Karhunpää Pajukoski Haapajärvi

42 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 2 (18) 2 Nurmes Nurmeksessa on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2013 ja MML Savikylä Kohtavaara Lipinlahti 2013, Salmenkylä Kynsiniemi

43 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 3 (18) 3 Lieksa (pohjoinen) Lieksan pohjoisosissa on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2013, 2015 ja MML Viekijärvi Mätäsvaara 2013, Kylänlahti Jamali Nurmijärvi Pankajärvi

44 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 4 (18) 4 Lieksa (eteläinen) Lieksan eteläosissa on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2016 ja Kelvä Koli

45 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 5 (18) 5 Juuka Juukan alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2013, 2015, 2016 ja MML Timanttikylät Vuokko Polvela Paalasmaa

46 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 6 (18) 6 Kontiolahti Kontiolahden alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2013 ja MML Katajaranta Romppala Kuurna Jaamanlangas Kaukaansärkkä Kulho Likonlampi Kruununkangas

47 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 7 (18) 7 Joensuu (pohjoinen) Joensuun pohjoisella alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2012 ja MML Karhunsalo Sarvinki Pohja Ahveninen Haapalahti Uimaharju Paukkaja Kuusijärvi Kaltimonjärvi

48 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 8 (18) 8 Joensuu (eteläinen) Joensuun eteläisellä alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2012, 2015 ja Uskalin ja Kiihtelysvaaran alueella tehtiin vuonna 2015 muutamia neuvontakäyntejä. Alueita ei ole erikseen merkitty tähän kartastoon. MML Hoilola Öllölä Hammaslahti Keskijärvi Ohvana-Lotokka Niva Rauansalo Niittylahti

49 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 9 (18) 9 Ilomantsi Ilomantsin alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuonna MML Huhus Sonkaja

50 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 10 (18) 10 Polvijärvi / Outokumpu MML Polvijärvi Polvijärven alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2012, 2016 ja Kinahmo Kuorevaara Viitalahti Haninniemi Sotkuma Sola

51 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 11 (18) Kinahmo Ruvaslahti Martonvaara Outokumpu Outokummun alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2012 ja Kuusjärvi Varislahti Sätös Juojärvi Pohjavesialueet Kinahmo_Polvijarvi.pdf Ruvaslahti_Polvijarvi.pdf Martonvaara_Polvijarvi.pdf Juojarvi_Outokumpu.pdf pv_outokumpu.pdf

52 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 12 (18) 11 Liperi Liperin alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuonna MML Leppälahti

53 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 13 (18) 12 Tohmajärvi (pohjoinen) / Rääkkylä MML Tohmajärvi (pohjoinen) Tohmajärven pohjoisella alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2014 ja Värtsilä Onkamo Tikkala Saario Vatala

54 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 14 (18) 12.2 Rääkkylä Rääkkylän alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2014 ja Oravisalo Varpasalo Jaama Salokylä Haapasalmi Piimälahti Siurlahti Piranniemi

55 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 15 (18) 13 Tohmajärvi (eteläinen) / Kitee (pohjoinen) MML Kitee (pohjoinen) Kiteen pohjoisalueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2014 ja Ruppovaara Salmenkangas Muljula Heinoniemi

56 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 16 (18) 13.2 Tohmajärvi (eteläinen) Tohmajärven eteläisellä alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuonna Kaustajärvi Pirtajärvi Vepsä Akanmäki Siikajärvi

57 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 17 (18) 14 Kitee (eteläinen) Kiteen eteläisellä alueella on Jässi-hankkeen toimesta neuvontaa tarjottu vuosina 2014, 2015, 2016 ja MML Kiteenlahti Sarvisalo Puruvesi Kesälahti Puhos Ätäskö 2015/ Kajoo

58 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-aluekartasto LIITE 3 / 18 (18) 14.7 Vilniemi Hallakorpi Saramäki Kampura Saramaki-Kampura_Kitee.pdf 14.9 Lentteenniemi Lentteenniemi_Kitee.pdf Suvannonkangas Siansärkkä Suvannonkangas_Siansarkka_Kitee.pdf

59 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä LIITE 4 TIEDOTE HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueettomia ja ilmaisia jätevesineuvonta- ja kartoituskäyntejä Siansärkän pohjavesi- ja ranta-alueella. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan heinäkuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton ja vapaaehtoinen. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan perumisen tai uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Jari Kurjonen / / jari.kurjonen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astui voimaan Asetus on kansallinen ja koskee sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja haja-asutusalueilla. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää lainsäädännön puhdistusvaatimus pohjavesi- ja ranta-alueilla (100 m rannasta) mennessä. Muilla kuin edellä mainituilla alueilla puhdistusvaatimuksen tulee täyttyä, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö tai vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Jässi-jätevesihanke on ympäristöministeriön rahoittama neuvontahanke, joka auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa Pohjois-Karjalan alueella. Hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: Projektipäällikkö Jari Kurjonen, , jari.kurjonen@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Tiedotteen jakelu: Siansärkän alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Kiteen kaupunki.

60 Jässi-jätevesihanke 2017 Pohjois-Karjala Kartoituslomake LIITE 5 / 1 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 1/4 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle Postinumero- ja toimipaikka SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä talvi viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (max. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Tunnistenumero:

61 Jässi-jätevesihanke 2017 Pohjois-Karjala Kartoituslomake LIITE 5 / 2 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 2/4 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Tunnistenumero:

62 Jässi-jätevesihanke 2017 Pohjois-Karjala Kartoituslomake LIITE 5 / 3 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 3/4 PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Tunnistenumero:

63 Jässi-jätevesihanke 2017 Pohjois-Karjala Kartoituslomake LIITE 5 / 4 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 4/4 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia uusittava mennessä erillisen aikataulun mukaan Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee maasuodattamoon laitepuhdistamoon Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA imeytyskenttään harmaavesisuodattimeen muu, mikä? Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti Tunnistenumero:

64 *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Jässi-jätevesihanke 2017 Pohjois-Karjala Arviolomake LIITE 6 ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia Järjestelmä uusittava viimeistään Järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti Huomioita: Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (VNa 2n9/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta:

65 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET POHJOIS-KARJALAN HANKEALUEELLA Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu, Kitee Tilannekatsaus 2017 Jari Kurjonen Aki Virtanen

66 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Kansikuva: Jätevesineuvoja Tatu Hiltunen kiinteistöneuvonta käynnillä, Juuka Paalasmaa, elokuu 2017 (kuva Vaarojen Sanomat). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa 2017

67 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Tarkentunut jätevesilainsäädäntö ja kuntakohtaiset vaatimukset Vaatimusten täyttyminen Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asunnot Vähäiset jätevesimäärät Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Tulevaisuus ja aktivointitarpeet Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa 2017

68 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Ranta-alue Saostussäiliö (saostuskaivo) Selvitys jätevesijärjestelmästä Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 157/2017 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 527/2014 nojalla, sellaisena kun se on laissa 19/2017. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. 100 metrin rantavyöhyke mitattuna rantaviivan keskivedenkorkeudesta. Kiinteistön etäisyys mitataan seinästä rantaviivaan huomioiden keskivedenkorkeus, jos etäisyys on enintään 100 metriä, on kiinteistö sijoittunut ranta-alueelle. Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Ajankohtainen kirjallinen kuvaus kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Vähäistä jätevesimäärää tuottavat kiinteistöt esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat, joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, ammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita, kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia. Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa 2017

69 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 1 (14) 1 Johdanto Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi kesällä 2017 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:lle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Pohjois-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan sekä yleisneuvontaan. Hanke toteutti yleisneuvontaa koko Pohjois-Karjalan alueella. Neuvojaresurssien tehokkaan hyödyntämisen ja kuntaviranomaisten toiveiden perusteella kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunniksi valittiin Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu ja Kitee. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän ja syksyn 2017 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti läpi priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa, yhteistyössä valittiin jokaisen kohdekunnan alueelta kohteita, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta herkkien alueiden näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa kohdistettiin muulle neuvonnan tarpeessa olevalle alueelle. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet vuodelta Kuva 1. Kartta hankealueesta, merkattuna kohteet, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettu kesällä METSÄHALLITUS RETKIKARTTA.FI Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

70 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 2 (14) Neuvonta-alueet olivat: Lieksa: Kolin alue, Niinilahden pv- ja ranta-alueet sekä Jeron ranta-alueet Juuka: Paalasmaa Polvijärvi: Kinahmon, Ruvaslahden ja Martonvaaran ranta-alueet Outokumpu: Juojärven ranta-alueet ja useita pieniä pohjavesialueita Kitee: Suvannonkangas-Siansärkkä sekä Saramäki-Kampuran ranta- ja pohjavesialueet sekä Lentteenniemen ranta-alueet. 2 Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Pohjois-Karjalassa olevien haja-asutusalueen kiinteistöjen määrää selvitettiin tuloksien vertailupohjaksi. Vuoden 2015 mukaan Pohjois-Karjalassa oli haja-asutusalueella väestöä henkilöä. Pysyvästi asututtuja rakennuksia haja-asutusalueella oli kpl. Tästä saadaan Pohjois-Karjalassa keskimääräiseksi asukasluvuksi kiinteistöillä noin 2,4 henkilöä. /1/ Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevien kuntien väestömäärä on /1/. Haja-asutusalueella kiinteistöjä on noin Eniten haja-asutusalueen väestöä on Kiteen kunnassa. Huomattava on kuitenkin, että osa näistä kiinteistöistä on mukana yhteisessä jätevedenkäsittelyssä. Taulukko 1. Taulukko 1. Arvio haja-asutuksen määrästä Jässi-hankkeen toiminta-alueella. Kunta Väestö haja-asutusalue Kiinteistöt * Lieksa Juuka Polvijärvi Outokumpu Kitee Yhteensä * Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta löydettiin tieto väkiluvusta taajamissa, haja-asutusalueella ja tuntemattomalla alueella taulukosta: Taajama- ja haja-asutusväki kunnittain ja taajamittain /1/. Kiinteistömäärät laskettu käyttämällä kerrointa 2,4 asukasta / kiinteistö Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntiä tarjottiin yhteensä 975 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 455 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 47 %. Ennalta valittujen kohdekunta-alueiden lisäksi neuvontaja kartoituskäyntejä tehtiin myös kunnan muille alueille asukkaiden pyynnöstä 7 kpl. Neuvontaa annettiin myös hankekuntien ulkopuolella yhteensä seitsemälle kiinteistölle, jolloin neuvontakäyntien kokonaislukumäärä on 469. Näitä kiinteistöjä ei kuitenkaan huomioida tämän tilannekatsauksen laskelmissa, yhteensä käyntejä tehtiin neuvonta-aleilla Lieksa, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu ja Kitee 462 kpl:tta (Taulukko 2). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

71 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 3 (14) Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvonnat kunnittain, Pohjois-Karjalan Jässi-hanke Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Tarjottujen käyntien toteuma- % Pyynnöstä tehdyt käynnit Yhteensä Lieksa % 0 68 Juuka % Polvijärvi % 1 88 Outokumpu % Kitee % % Jätevesineuvontaa annettiin 134 (29 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 328 (71 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Viidellä kiinteistöillä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä kartoituspöytäkirjaa. Syinä tähän oli, etteivät kiinteistön omistajat halunneet pöytäkirjaa täytettävän. Pöytäkirjattomille kiinteistöille annettiin vain neuvontaosuus käynnistä. Tarjotuista neuvontakäynneistä 60 hoidettiin joko puhelimen, sähköpostin tai lyhyen neuvontakäynnin kautta. Näille kiinteistönomistajille toimitettiin neuvontamateriaalia, joko postin tai sähköpostin kautta tai kiinteistöllä paikan päällä ilman pöytäkirjan täyttämistä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 266 (58 %) oli vähäistä suurempien jätevesimäärien kiinteistöjä. Kiinteistöistä 196 (42 %) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Vähäisen jätevesimäärän kohteista kaksi oli vakituisessa asuinkäytössä, muut kiinteistöt olivat vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 134 vapaa-ajan asunnolla ja 132 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 41 % vapaa-ajan asutuksesta ja 99 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä eli yhteensä 58 % kaikista läpikäydyistä kohteista, on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Vakituisesti asuttujen kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 1-12 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 1,9. Myös varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioitiin kaikki neuvontakohteet, oli WC yleisin varuste, joka löytyi 49 % neuvontakohteista. Muita varusteita olivat pyykki- (43 % kohteista) ja tiskikone (35 % kohteista) sekä suihku (48 % kohteista). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

72 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 4 (14) 3 Tarkentunut jätevesilainsäädäntö ja kuntakohtaiset vaatimukset Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) tulivat voimaan Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. Kunnat voivat omissa ympäristönsuojelumääräyksissä määritellä (Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 202 ) herkillä alueilla tiukempia puhdistusvaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Hankealueella neuvontaa tarjottiin pääasiassa vesiensuojelun kannalta herkillä alueilla, kuten ranta- ja pohjavesialueilla. Jokaisessa hankealueen kunnassa on käytössä ympäristönsuojelumääräykset. Tarkempia tietoja kuntien jätevesien käsittelyä koskevista määräyksistä saa voimassa olevista ympäristönsuojelumääräyksistä tai kuntien ympäristöviranomaisilta. Alla listaus hankekuntien ympäristösuojelumääräyksistä ja niiden voimaantulopäivämääristä. Lieksa, ympäristösuojelumääräykset voimassa alkaen Juuka, ympäristösuojelumääräykset voimassa alkaen Polvijärvi, ympäristönsuojelumääräykset voimassa alkaen Outokumpu, ympäristösuojelumääräykset voimassa alkaen Kitee, ympäristösuojelumääräykset voimassa alkaen 3.1 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (157/2017) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Hankealueella selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 21 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet löytyivät vain 11 %:lla kaikista neuvontakohteista. 2 % kaikista kiinteistöistä oli pitänyt kirjaa jätevesijärjestelmiinsä liittyvistä huoltotoimenpiteistä ja kuitit oli säilyttänyt 9 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3) Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla. Ympärivuotinen asutus Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % Kpl % kpl % Vapaa-ajan asutus Yhteensä Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna uuteen lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään, suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

73 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 5 (14) Kesän ja syksyn 2017 aikana kierretyistä kohteista 42 % (196 kpl) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita, joiden ei tarvitse täyttää asetuksen puhdistusvaatimuksia. Vähäistä suurempien jätevesien kohteilla 21 %:lla (55 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurin osa järjestelmistä, 61 % (162 kpl), olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksiin. Vähäisten kunnostustoimien tai pienen seurannan tarpeessa oli 18 % (49 kpl) kohteista (kuva 2). 55; 21 % 49; 18 % 162; 61 % Uudistamistarve Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve, kohteilla joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vähäisiä tai pieniä toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja kunnostustoimet, mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen, tuuletusputkien hattujen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. Tarkasteltaessa kaikkia neuvontaa saaneita kohteita, niin uudistamistarve on 35 % (kuva 3) neuvotuista kohteista. 196; 42 % 162; 35 % Uudistamistarve (kaikki) Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 55; 12 % 49; 11 % Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla. Uusittavista 162 järjestelmästä 80 % (129 kpl) on uusittava mennessä. Erillisen aikataulun mukaisesti uusittavia jätevesijärjestelmiä oli 19 % (31 kpl) ja kahden kiinteistön osalta siirtymäajan voimassaolo on epävarma (kuva 4). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

74 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 6 (14) 2; 1 % 31; 19 % 129; 80 % Järjestelmä uusittava (herkät alueet) Uusittava erillisen aikataulun mukaan (haalue) Siirtymäajan voimassaolo epävarma Kuva 4. Uudistamistarpeessa olevien jätevesijärjestelmien uudistamisajankohtaisuus. 4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä vähäistä suuremman jätevesimäärien kohteilla (266 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Yksiputkiviemäröinti oli käytössä 140 kohteessa (53 %) ja kaksiputkiviemäröinti 126 kohteessa (47 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesimäärien käsittelyjärjestelmä on pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille, josta yleisimmin purku maaperään tai ojaan. Tällainen käsittely oli käytössä 96 (36 %) kohteessa. Toiseksi yleisin järjestelmä on wc-vesien johtaminen umpisäiliöön ja pesuvesien käsittely maaperässä 35 kpl (13 %). Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli maaperäkäsittely kaikille vesille. Näitä järjestelmiä oli 30 kohteella (11 %). Yhdellä kohteella ei saatu selvää millainen kiinteistön jätevesienkäsittely järjestelmä oli kyseessä. (kuva 5). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

75 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 7 (14) 13; 5 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille 25; 9 % Umpisäiliö + maahanimeytys 96; 36 % Umpisäiliö + saostussäiliö 30; 11 % Umpisäiliö + maasuodattamo Umpisäiliö kaikille jätevesille 25; 9 % Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille 18; 7 % 4; 2 % 16; 6 % 35; 13 % 4; 2 % Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 5. Neuvonta-alueella käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (vapaa-ajan asutus sekä vakituinen asutus). 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueella ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 134 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista kahdella muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 132 vakituisesti asutulla kohteella, näistä valtaosalla, 96 kohteella (72 %) oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1-putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 69 kohteella (72 %). Toiseksi yleisin järjestelmä oli imeytyskenttä, joita oli 13 kohteella (14 %). Yleisiä järjestelmiä 2-putkiviemäröidyissä kohteissa oli umpisäiliö WC-vesille ja saostuskaivot tai yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille, umpisäiliö WC-vesille ja rakennettu maaperäkäsittely harmaille vesille ja tuplajärjestelmänä saostuskaivokäsittely. Kuudella vakituisella kiinteistöllä ei ollut lainkaan vesivessaa, kolmella niistä oli käytössä sisäkuivakäymälä. Asukkailta saatujen tietojen mukaan viisi yksiviemäröidyistä kohteista olisi mahdollista muuntaa kaksoisviemärijärjestelmiksi. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa kaikkiaan 71 %:lla (95 kpl) kohteista. Näistä 74 % (70 kpl) on uusittava mennessä. Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Pieniä kunnostustoimia tai seurantaa todettiin olevan 12 %:lle kiinteistöistä. Näitä toimia olivat usein täyttymishälyttimen lisääminen umpisäiliöön ja maaperäkäsittelyjen seuranta tai tehostaminen mm. fosforinpoistolla. Kunnossa olevia järjestelmiä oli 16 % kaikista järjestelmistä. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten maaperäkäsittelyjärjestelmät, pienpuhdistamot sekä kaksoisviemäröinnit. (Kuva 6) Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

76 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 8 (14) 2; 1 % 16; 12 % 21; 16 % 25; 19 % 70; 52 % Järjestelmä uusittava (herkät alueet) Uusittava erillisen aikataulun mukaan (ha-alue) Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vakituisella asutuksella. Jätevesijärjestelmistä suuri osa oli rakennettu 2004 jälkeen, kuva 7. Näitä kohteita oli yhteensä 31, 23 % luvulla rakennettuja kohteita oli 30, 22 % ja 1990-luvulla rakennettuja 22, 16 %. Valtaosa jätevesijärjestelmistä oli jo hyvin iäkkäitä ja näin ollen uudistamistarve oli ajankohtaista. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa vastasi asetuksen vaatimuksia. Jätevesijärjestelmien rakennusvuosikymmen (uusimman osan mukaan) ja arvioitu parantamistarve on kuvattu vastaavasti pylväsdiagrammein kuvassa 8. 29; 22% 30; 22% 31; 23% 22; 16% 12; 9% 10; 7% Ei tietoa Ennen jälkeen Kuva 7. Ympärivuotinen asuminen, rakennettujen jätevesijärjestelmien jakauma eri rakennusvuosikymmenille. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

77 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 9 (14) JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENNUSVUOSI JA PARANTAMISTARVE ympärivuotinen asuminen jälkeen Kuva 8. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien rakennusvuosikymmen (uusimman osan mukaan määritetty) ja arvioitu parantamistarve. Numeroitujen pylväiden jätevesijärjestelmät (kuva 8.): 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5) Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely, 7) Laitepuhdistamo kaikille jätevesille 8) Hallittu maaperään johtaminen, 9) Muut, sekalaiset järjestelmät. 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvonnan saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 328. Näistä 194 kohteella (59 %) muodostui vain vähäisiä jätevesimääriä ja 134 kohteella (41 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoista 38 kohteella (28 %) muodostui pelkästään harmaita vesiä, jolloin käymälänä oli kuivakäymälä. Ulkohuussit olivat yleisin käytössä oleva käymälävaihtoehto. Perinteisten ulkokäymälöiden rinnalle ovat nousseet erilaiset modernit kuivakäymälät, joissa käymäläjätteet jatkokäsitellään asianmukaisesti. Perinteisiä käymälöitä oli yhdeksällä kiinteistöllä, asianmukaisia, uudempia ulkokäymälöitä 28:llä kiinteistöllä. Yhdellä kiinteistöllä oli sekä perinteinen, että uudenlainen ulkokäymälä. Pelkkiä harmaita vesiä käsiteltiin erilaisissa järjestelmissä, mm saostuskaivoissa, umpisäiliössä, laitepuhdistamossa, maaperäkäsittelyissä ja yksinkertaisessa maaperäkäsittelyssä. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

78 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 10 (14) Samaan järjestelmään johdettiin käymälävesiä ja harmaita vesiä eli kiinteistöllä oli 1-putkiviemäröinti 44 kohteella (33 %). Yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä 1-putkiviemäröidyillä kohteilla oli pelkät saostuskaivot ja purku yleisimmin maaperään. Tällaisia järjestelmiä oli 24 kohteella (55 %). Muita järjestelmiä olivat imeytyskentät kaikille vesille sekä umpisäiliöratkaisut. Muissa järjestelmätyypeissä oli vaihtelua. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiin perustuva käsittelyjärjestelmä oli 90 kohteella (67 %). 2-putkiviemäröintijärjestelmissä johdetaan käymäläjätevedet umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytys- tai maasuodatuskenttään tai vaihtoehtoisesti saostuskaivoihin, yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn tai harmaiden vesien laitepuhdistamoon. Vaihtoehtoisesti kiinteistöllä oli käytössä kuivakäymälä ja pelkät pesuvedet johdettiin saostuskaivoihin tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Muita ratkaisuja oli johtaa jätevedet saostuskaivoihin tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. 50 % neuvonnan kohteina olleista vapaa-ajan kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeessa. Uusimistarvetta oli erityisesti pelkissä saostuskaivokäsittelyissä. Pieniä toimenpiteitä / seurantaa oli 25 %. Järjestelmä oli kunnossa 25 % kohteista. (Kuva 9.) 34; 25 % Uudistamistarve 67; 50 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 33; 25 % Kuva 9. Jätevesijärjestelmien uusimistarve läpikäydyillä vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä 24 % oli rakennettu 1990-luvulla. Näitä kohteita oli yhteensä 32 kpl luvulla rakennettuja järjestelmiä oli 22 (16 %). Ennen 1980-lukua rakennettujen jätevesijärjestelmän kohteita oli 16 (12 %) rakennettuja järjestelmiä oli 18 (13 %) kohteella, ja vuoden 2004 jälkeen rakennettujen järjestelmien kohteita oli 40 (30 %). Kuuden järjestelmän iästä ei ollut varmuutta, kuva ; 24% 40; 30% 16; 12% 22; 16% 18; 13% 6; 4% Ei tietoa Ennen jälkeen Kuva 0. Vapaa-ajan asuminen (vähäistä suuremmat jätevesimäärät), rakennettujen jätevesijärjestelmien jakauma eri rakennusvuosikymmenille. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

79 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 11 (14) Vapaa-ajanasutus, jotka muodostavat vähäistä suurempaa jätevesimäärän tuottoa, jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja arvioitu parantamistarve kuvassa JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENNUSVUOSI JA PARANTAMISTARVE vapaa-ajan asuminen 2004 jälkeen ei tietoa Kuva 11. Vapaa-ajanasutuksen vähäistä suurempien jätevesimäärien jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja arvioitu parantamistarve. Numeroitujen pylväiden jätevesijärjestelmät (kuva 11): 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5) Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely ja 7) Laitepuhdistamo kaikille jätevesille ja 8) Hallittu maaperään johtaminen, 9) Muut, sekalaiset järjestelmät. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

80 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 12 (14) 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 196, joista 2 oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. 152 (78 %) kohteella vähäiset jätevesimäärät johdettiin yksinkertaisen maaperäkäsittelyn kautta maaperään. Yleisin jätevesien purkutapa oli imeytyskaivo. Näitä järjestelmiä oli 76 kohteella (39 %). Kivipesään vähäiset vedet johdettiin 68 kohteella (35 %) ja 7 kohteella (3 %) vedet johdettiin imeytysputkella maaperään. 12 kohteella jätevedet johdettiin sakokaivon kautta maaperään tai ojaan (6 %). 26 kohteella (13 %) ei vähäisille jätevesimäärille ollut mitään käsittelyjärjestelmää, jolloin sisään kannetut vedet johdettiin putkella seinän ulkopuolelle maahan tai kaadettiin käytettynä maastoon. Muita käsittelyjärjestelmiä vähäisen jätevesimäärän kohteilla oli 7 (4 %) (Kuva 13). 4 % 3 % 6 % 13 % Ei järjestelmää Kivipesä Imeytyskaivo Imeytysputki 39 % 35 % Saostuskaivokäsittely Muut Kuva 13. Vähäisen jätevesimäärän käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kiinteistöllä. Kohteissa, joissa pesuvedet johdettiin putkella käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan siirtäminen kauemmas vesistöstä tai pienen saostussäiliön lisääminen, etenkin kohteilla joissa järjestelmään johdettiin käsitiskivesiä. Vähäisen jätevesimäärän kohteissa oli lähes kaikissa käytössä joko perinteinen huussi tai hyväkuntoinen ulkokäymälä. Perinteinen huussi on useimmiten erillinen rakennus, jossa jätteet menevät huussin pohjalla olevaan tiivispohjaiseen keruusäiliöön. Käymäläjätteestä voidaan erotella nesteet erilleen, jolloin ne johdetaan omaan tiiviiseen astiaan tai haihdutetaan. Kiinteät käymälätuotokset tyhjennetään erilliseen astiaan, jossa jätettä jälkikompostoidaan noin vuoden ajan. Hyväkuntoisella ulkokäymälällä tarkoitetaan yleensä ulkotiloissa erillisessä rakennuksessa olevaa kompostikäymälää, missä jätteen kompostoituminen tapahtuu jo itse säiliöosassa. Kompostikäymälöissä voidaan tarvittaessa erotella suotoneste ja virtsa erilleen kiinteästä jätteestä. Jälkikompostoinnin tarve riippuu paljon kompostikäymälän mallista ja kuivikkeen käytöstä. Käymäläjätteen jälkikompostoituminen vaatii oikeaa lämpötilaa, hivenen kosteutta ja tietyin aikavälein tapahtuvaa kompostin muokkaamista. Viidellä vapaa-ajan asunnolla oli käytössä sisätiloissa oleva sisäkuivakäymälä. Yksi sisäkuivakäymälä oli pakastava, yksi kemiallinen ja kolme virtsan erottelevaa kompostikäymälää. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

81 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 13 (14) 5 Johtopäätökset 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Vuoden 2017 aikana kiinteistökohtaisella neuvonnalla tavoitettiin 462 haja-asutusalueen kiinteistönomistajaa yhteensä 5 kunnan alueelta. Näistä käynneistä 134 tehtiin vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Arviolta pysyvästi asuttuja kiinteistöjä oli alueella noin 6821 kpl. Neuvonnan avulla tavoitimme 2 % neuvontaa saaneiden kuntien haja-asutusalueen kiinteistöistä. Kiinteistöistä vapaa-ajankäytössä oli 328 kpl. Suurin osa (61 %) kierretyistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli uudistamistarpeessa. Järjestelmä oli kunnossa 21 % suuremman jätevesimäärän kohteista. Jos luvuista yleistää tuloksen koskemaan kaikkia viiden kunnan alueella sijaitsevia kiinteistöjä, niin uudistettavia kohteita mennessä on edelleen runsaasti. Tämä tarkoittaa, että mm. neuvontatyötä, suunnittelijoita, rakentajia alueella tarvitaan. Uudistamisten tekemiseen on aikaa kaksi kesäkautta. Vaikka siirtymäaikaa jatkettiin keväällä 2017, eivät kaikki järjestelmät varmastikaan ole aikarajaan mennessä kunnostettuja. Ikävapautus alueella koski 15 kiinteistöä, joka on 11 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä. 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Jätevesiasetuksen (157/2017) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee olla kaikilla kiinteistöillä, myös kantovedellisillä kesämökeillä ja pihasaunoilla, lisäksi uusille ja vanhoille jätevesijärjestelmille tulee olla laadittuna käyttö- ja huolto-ohjeet. Hankealueella osa kunnista oli tiedottanut kiinteistönomistajia selvityksen laatimisesta. Osa kunnista oli myös kerännyt selvitykset ja järjestelmien kunnostamisesta oli annettu lausunto selvityksien perusteella. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehty 21 % kaikista neuvontakohteista. Syy vaadittavien dokumenttien puuttumiseen on suurimmalla osalla tietämättömyys kyseisestä vaatimuksesta. Selvitys oli laadittu 64 vapaa-ajan asunnolla (20 %). Vakituisen asutuksen kohteilla selvitys oli tehty 33 kiinteistöllä (25 %). Pääsääntöisesti ranta-alueilla ja vapaa-ajan kiinteistöillä, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesiä, oltiin keskimääräistä kiinnostuneempia ympäristön puhtaudesta ja jätevesien käsittelystä. Outokummussa neuvonta jakaantui suhteellisen tasaisesti vakituisen- ja vapaa-ajankiinteistöjen välille sen sijaan Kiteellä, Polvijärvellä, Juuassa ja Lieksassa neuvonta painottui vapaa-ajan asunnoille. Pääsääntöisesti ranta-alueiden kiinteistöt olivat vapaa-ajan asuntoja. Kaikissa kunnissa punaista (järjestelmä uusimistarpeessa) annettiin neuvotuista kohteissa eniten Outokummun alueella (53 %), seuraavana olivat Kitee (35 %), Polvijärvi (32 %) sekä Juuka (26 %) ja Lieksa (26 %). Isoin prosenttiosuus kunnissa, jotka olivat saaneet keltaista arviota eli jätevesijärjestelmä vaatisi pieniä kunnostustoimenpiteitä, oli Kiteellä (28 %). Muutoin keltaisten osuus jakautui 5 % - 9 % välille. Vihreiden arvioiden eli kunnossa olevien jätevesijärjestelmien osuus oli suurin Lieksassa (24 %). Pienimmät osuudet olivat Kiteellä (5 %) ja Polvijärvellä (8 %). Juuassa kunnossa olevia järjestelmiä oli 12 % ja Outokummussa 13 %. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli eniten Juualla (55 %) ja vähiten Outokummussa (29 %). Muut kunnat sijoittuivat näiden väleihin. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

82 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 14 (14) 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet Jässi-jätevesihanke on toiminut Pohjois-Karjalassa kuusi vuotta. Näiden kuuden vuoden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan avulla 3144 kiinteistönomistajaa. Hankkeiden aikana on huomattu, että suurimmalla osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä on vielä jätevesijärjestelmän kunnostustyöt tekemättä. Myös jätevesiselvitysten puuttuminen on vielä yleistä. Neuvonnan puute ja ihmisten epätietoisuus on varmasti osaltaan vaikuttanut vähäiseen uudistamiseen. Hankkeen neuvontatyö auttaa asukkaita uudistamisen vaihtoehtojen vertailussa, helpottaa uudistyöhön ryhtymistä, tiedottaa oikeasta etenemisjärjestyksestä sekä pitää aihetta tiedotuksien kautta ajankohtaisena. Alueen asukkaille saattaa tulla kiire järjestelmän uudistamisessa, sillä uudistettavia kohteita on vielä hyvin paljon, ja uudistustöihin tarvitaan alan ammattilaisia. Hankkeen toiminta on tärkeä tekijä innostamaan asukkaita uudistustöihin. Keväällä 2017 annettu siirtymäajan vaikutus kesän 2017 aikana tehtyyn neuvontatyöhöni oli hivenen seesteinen. Kuten aiempina siirtymäajan siirtovuosina kansalaiset vetävät usein henkeä ja odottavat hetken, ennen kuin aktivoituvat. Näin myös tänä kesänä oli havaittavissa, erona vain, että asukkaat eivät enää kyseenalaistaneet jätevesilainsäädännön olemassaoloa ja epäoikeudenmukaisuutta kuten aiempina vuosina. Todennäköisesti lainmuutos, jossa kuivan maan mökit jäävät siirtymäajan ulkopuolelle on antanut jätevesilainsäädännölle lisää uskottavuutta. Vastaavasti ranta-alueen määritelmä 100 metriä, etenkin kohteissa joilla oli selkeää maan nousemaa havaittavissa, aiheutti neuvonnan kannalta hivenen tulkintaongelmia ja kysymyksiä myös asukkailta. Nämä etäisyysongelmat ratkaistaan aina viime kädessä viranomaisten toimesta. Kauden 2017 neuvontakäyntien toteutumamäärään voidaan olla ihan tyytyväisiä, tavoitteena oli 500 neuvottua kiinteistökohdetta, toteutuman ollessa 469 kohdetta. Tämän kesän resurssit olivat 2 ja ½ neuvojan luokkaa, sillä olosuhteiden pakosta hankkeen projektipäällikön työpanoksesta osa annettiin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeen käyttöön. Tämän johdosta saavutettu tulos on ihan hyvä, sillä tavoite 500 toteutunutta käyntiä oli laskettu 3 neuvojan kokonaispanoksen mukaan. On todennäköistä, että neuvonnan tarve niin kiinteistökohteisena neuvontana kuin yleisneuvontana tulee kasvamaan, mitä lähemmäs siirtymäajan määräaikaa lähestytään. Tämä oli hyvin havaittavissa tämän kesän aikana tapahtuvassa puhelinneuvonnassa, jonka määrä oli huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Perusteltavaa onkin, että kiinteistönomistajien aktivointia ja neuvonnan tarvetta on vähintään siirtymäajan loppuun saakka. LÄHTEET /1/ Taajama- ja haja-asutusväki kunnittain ja taajamittain pohjois-karjala.fi/documents/557926/ /taajama-aste+kunnittain+2015/935460ff c42-afdefaefca136758?version=1.1 Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa (14)

83 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 2017 LIITE 8 / 1 (5) Jässi-jätevesineuvontahanke Pohjois-Karjalassa 2017 KOOSTE KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN PALAUTEKYSELYSTÄ Palautekysely Palautekysely lähetettiin marraskuussa 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kesän ja syksyn 2017 aikana. Vastauslomake postitettiin kiinteistöille postimerkillä varustetulla palautekuorella ja vastausaikaa annettiin noin 2 viikkoa. Vastaamisaktiivisuutta pyrittiin lisäämään, arpomalla kaikkien vastaajien kesken 3 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 68 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Vastausprosentti kyselyssä oli 45 %. Palautekyselyn tavoitteena on kerätä tietoa neuvontakäyntien onnistumisesta. Palautteen avulla voidaan kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Hankkeessa kiinteistönomistajia tiedotettiin tarjottavasta neuvontakäynnistä kirjeitse, kirjeessä annettiin mm. ehdotus kiinteistökohtaisen käynnin ajankohdasta. Palautekyselyn avulla selvitettiin kirjeen soveltuvuutta yhteydenottotapana. Lähes kaikki vastanneista, 66 kpl pitivät kirjettä sopivana lähestymistapana. Yksi vastaajista ei ottanut asiaan kantaa lainkaan ja yhden mielestä olisi puhelimitse ollut mieluisampi lähestymistapa. Palautekyselyssä tiedusteltiin kiinteistön omistajien aikaisempaa tietämystä haja-asutusalueiden jätevesiasioista sekä miten tietoa saatu tai hankittu. Lähes kaikille vastaajista jätevesiasiat olivat entuudestaan tuttuja, 44 % vastaajista kertoi jätevesiasioiden olevan heille entuudestaan hyvin tuttuja ja 47 %:lle jätevesiasiat olivat hieman tuttuja. Tietoa jätevesiasioista oli hankittu monista eri lähteistä. Yleisimmät lähteet olivat kunnan viranomaiset ja internet. Muualta saatuja vastaajien ilmoittamia tietolähteitä olivat tiedotusvälineet, kuten lehdet ja televisio, mökkireissut ja niillä nähtävillä olevat konkreettiset vaihtoehdot sekä yleiset keskustelut ammattirakentajien kanssa (kuva 1). 3; 5 % Kunnan viranomaiselta 11; 17 % 3; 5 % 6; 9 % 25; 38 % Internetistä Rautakaupasta Tiedotustilaisuudesta Muualta 17; 26 % Koulutuksesta Kuva 1. Jäteveden käsittelyn tietolähteet, n = 65 kpl

84 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 2017 LIITE 8 / 2 (5) Kartoitus- ja neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä käytiin läpi kohteen nykyinen jätevesijärjestelmä sekä kiinteistön tarpeisiin annettu räätälöity neuvontapaketti. Palautekyselyn avulla selvitettiin, miten vastaajien mielestä neuvonta oli sujunut ja millaisia ajatuksia heille oli jäänyt neuvontakäynnin jälkeen. Vastaajista 63 kpl (93 %) oli sitä mieltä, että neuvontakäynti oli sujunut hyvin, neljän vastaajan (6 %) mielestä käynti sujui kohtalaisesti, yhden vastaajan kokemus oli, että neuvontakäynti oli sujunut huonosti. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiantunteva, puolueeton sekä selkeä neuvonta, ystävällisen ja asiallinen neuvojan toimesta. Myös sovitussa aikataulussa pysymisestä kiiteltiin. Huonoja asioita neuvontakäynnistä vastaajat olivat löytäneet melko vähän. Muutama vastaaja olisi kaivannut enemmän tietoa eri valmistajien vaihtoehdoista ja puhdistustuloksista sekä mahdollisista kustannuksista. Itse neuvontakäyntiä koskevaa moittivaa palautettakin tuli, yhden vastaajan mielestä asia ei ollut kiinnostava ja toisen mielestä neuvoja ei muuten vaan miellyttänyt. Vastaajilta kysyttiin myös, yllättikö neuvontakäynti joko positiivisesti tai negatiivisesti. Suurin osa ilmoitti, että neuvontakäynti oli yllättänyt positiivisesti. Positiivisena asiana koettiin neuvojan toiminta ja asiantuntemus. Yksi vastaajista koki käynnin neutraalina. Negatiivisia kokemuksia ei ilmaistu. Suurin osa vastaajista kokivat saaneen tarvitsemansa tiedon ja olivat tyytyväisiä neuvontakäynnin jälkeen. Useat tunsivat helpottunutta oloa, etenkin kun kaikki oli kunnossa eikä tarvinnut tehdä suuria muutoksia (kuva 2). 4; 4 % 1; 1 % 9; 10 % Tyytyväinen 44; 47 % 36; 38 % Sain tarvitseemaani tietoa Innostuin / kiinnostuin jätevesiasiasta Pettynyt Helpottunut Kuva 2. Ajatukset/tunnelmat kiinteistökäynnin jälkeen, vastaus mahdollisuutena oli valita useampi kuin yksi kohta. esim. tyytyväinen ja helpottunut ja tyytyväinen ja sain tarvitsemaani tietoa, olivat yleisiä vastausyhdistelmiä. Vastaajista 87 % piti neuvontaa asiantuntevana, kaksi vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettään ja 7 vastaajaa ei vastannut kysymykseen lainkaan. Vastanneista 79 % piti neuvontaa selkokielisenä ja loput vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Kiinteistökäyntiä suosittelisi tuttavilleen 74 % vastanneista, 6 % ei osannut ilmaista mielipidettään kysymykseen ja loput vastaajista jättivät vastaamatta.

85 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 2017 LIITE 8 / 3 (5) Neuvontamateriaali Kiinteistöille jätettiin käynnin päätteeksi kohteelle, kohdekohtainen räätälöity neuvontapaketti. Palautelomakkeessa selvitettiin neuvontamateriaalin ymmärrettävyyttä, neuvojan selkokielisyyttä ja oliko neuvoja selvittänyt neuvontapaketin materiaalia asukkaan mielestä riittävästi kiinteistöllä läpi. Vastaajista 78 %:n mielestä neuvontamateriaali oli ymmärrettävää, kaksi vastaaja ei osannut vastata oliko neuvontamateriaali ymmärrettävää ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Vastaajista 74 %:n mielestä neuvontamateriaali oli tarpeeksi kattavaa, neljä vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen. Loput vastaajista jättivät vastaamatta kysymykseen. Neuvontamateriaalia esiteltiin riittävästi 69 %:n mielestä, neljä vastaajaa ei osannut sanoa esiteltiinkö materiaalia riittävästi ja loput vastaajista jättivät kysymykseen vastaamatta. Palautelomakkeen kautta oli mahdollisuus antaa parannusehdotuksia neuvontamateriaaliin. Muutamia kannanottoja saatiin: Toivottiin mm. tietoja järjestelmien tukkuhinnoista, jos hankealueelta löytyy esim. 10 järjestelmänottajaa. Yhden asukkaan mielestä neuvontakäynnin jälkeen olisi hyvä toimittaa s-postin kautta tiivistelmä käynnistä ns. muistin virkistämiseksi. Toivottiin kattavaa esitemateriaalia eri valmistajien pienten jätevesikaivojen järjestelmistä ja esitteitä suurempien valmistajien systeemeistä. Erään vastaajan mielestä olisi hyvä selvittää kiinteistön lupatilanne ennen kohteelle tuloa. Vapautushakemuskaavakkeita sekä apua jätevesiselvityksen täyttämiseen myös kaivattiin. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Neuvontakäynnin jälkeen 51 % vastaajista oli tutustunut neuvontamateriaaliin ja 17 % oli seurannut uutisointia asiasta, 11 % oli pohtinut järjestelmän uusimista ja 5 % oli tehnyt ehdotetut huoltotoimenpiteet. Muuta vaihtoehdon valinneet vastaajat, 9 % kertoivat kunnostustoimenpiteistään tai suunnitelmistaan yleisesti (kuva 3). Yleisinä kunnostustoimenpiteinä mainittiin mm. kompostikäymälän hankinta saostussäiliön lisääminen, tyhjennys, puhdistaminen ja kunnostaminen, harmaavesisysteemin uusinta, kivipesän purkupaikan teko ja maasuodattamo. 10; 9 % Tutustunut jaettuun materiaaliin Tehnyt ehdotetut huoltotoimenpiteet 18; 17 % 12; 11 % 56; 51 % Olen laatinut/teettänyt jätevesiselvityksen Olen ollut yhteydessä jätevesisuunnittelijaan Olen pohtinut järjestelmäni uusimista 2; 2 % 5; 5 % 6; 5 % Olen seurannut asiasta uutisointia Muuta Kuva 3. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen

86 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 2017 LIITE 8 / 4 (5) Vastaajilta kysyttiin myös, mikä auttaisi omalla kohdalla jätevesiasiassa etenemisessä. Vastaukset jakautuivat useiden vaihtoehtojen välille, 27 % vastaajista hyödyttäisi sopivan järjestelmän löytyminen, 12 % vastaajista toivoi, että toimenpidelupaprosessia kevennettäisiin ja 12 % halusivat lisätietoa mahdollisista avustuksista. Vastaajista 20 % valitsi muu -vaihtoehdon, suurin osa heistä kuitenkin ilmoitti kaiken olevan kunnossa. Muutama vastaaja ei ollut löytänyt vielä sopivaa urakoitsijaa, tai kaivattiin parempaa tiedotusta säännösten muuttuessa sekä lisätietoa paineviemäripumppaamo mahdollisuuksista. (kuva 4). Sopivan järjestelmän löytyminen Luotettavan suunnittelijan löytyminen 1; 2 % 8; 20 % 3; 7 % 3; 7 % 5; 12 % 5; 12 % 11; 27 % 4; 10 % Toimenpidelupaprosessin keventäminen Lisätietoa viemäriverkon laajenemisesta tai siihen liittymisestä Järjestelmän suunnittelu- ja rakennusavustuksen saaminen Varmuus siitä, että uusi järjestelmäni täyttää vaatimukset Varmuus siitä, että uusi järjestelmäni hyödyttää ympäristöä Valvonta, viranomaistarkastus 1; 3 % Muu Kuva 4. Jätevesiasiassa etenemistä auttavat asiat Jätevesijärjestelmien uudistustoimenpiteiden toteutusaikataulu Vastaajista 39 kpl ilmoitti, ettei kiinteistöllä ollut tarvetta uudistustöille. Vastaajista 10 kpl ilmoitti tekevänsä uudistustyöt siirtymäajan loppupuolella Vastaajista 13 kpl aikoivat tehdä tarvittavat uudistukset (kuva 5.) 39; 63% 13; 21% 10; 16% Toimenpiteet suoritetaan Toimenpiteet suoritetaan 2019 Ei ollut tarvetta toimenpiteille Kuva 5. Neuvottujen palautteen antaneiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistustoimenpiteiden toteuttamisen aikataulu