Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2013 Loppuraportti Arja Lahtinen

2 Sisällys ESIPUHE YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen tavoite Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö kuntien kanssa Muut yhteistyötahot HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Neuvojien taustat ja koulutus TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Radio- ja lehtijutut Tiedottaminen ja ilmoitukset KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Toteutustapa Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistöjen omistajat Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista YLEISNEUVONTA PALAUTE TULOKSELLISUUS ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen tunnettavuuden lisääntyminen Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Pöytäkirja, suomenkielinen Liite 2: Arviolomake, suomenkielinen Liite 3: Pöytäkirja, ruotsinkielinen Liite 4: Arviolomake, ruotsinkielinen Liite 5: Kirje, suomenkielinen Liite 6: Kirje, ruotsinkielinen Liite 7: Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus 2013 Liite 8: Yhteenvedot kiinteistökäynneistä (SYKE:n malli) Liite 9: Kooste palautekyselystä Liite 10: Palautelomake, suomenkielinen Liite 11: Palautelomake, ruotsinkielinen Liite 12: Osaraportti: Norra delens delrapport

3 ESIPUHE Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan Jässi- hankkeen jätevesikartoituksista ja -neuvonnasta saatuja tuloksia ja hankkeen toimintaa. Hanke toimi Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Hankkeen taustaorganisaationa toimi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen keräämiä kiinteistöjen ja niiden jätevesijärjestelmien tietoja on käsitelty asiaan kuuluvalla huolellisuudella ja tiedot on koostettu siten, että yksittäistä kiinteistöä ei voida tunnistaa. Luvan antaneiden kiinteistöjen tiedot on välitetty myös kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön. Tähän raporttiin on koottu kaikki hankkeessa hankkeen toiminta. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä kerätty tieto on analysoitu tarkemmin kesän 2013 osalta. Kesällä 2014 Jalasjärvellä neuvotuista 68 kiinteistöstä on tehty koontitaulukko, joka on liitteessä 8, Yhteenvedot kiinteistökäynneistä. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnille on toimitettu kuntien alueilla tehdystä neuvonnasta kunta- ja aluekohtaiset koosteet. Raportin tarkoituksena on antaa mahdollisimman ajantasaista tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä hankekunnissa. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tarkasteltaessa hajajätevesiasetuksen toimeenpanon etenemistä. Lisäksi raportin tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnasta suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin ja hankesuunnitelmaan sekä avustuspäätöksen edellyttämiin tehtäviin. Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään hankkeen hallinnointia ja kustannuksia sekä yhteistyötä. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeessa käytetystä työpanoksesta ja sen kohdentamisesta ajallisesti sekä alueittain. Luvussa kolme käsitellään tiedotusta ja markkinointia. Luvut neljä ja viisi sisältävät hankkeen pääasiallisen toiminnan kuvauksen sekä tulokset. Lukuun neljä on koottu yleisneuvonnan määrälliset tulokset. Lukuun viisi on koottu hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan tulokset lukumäärinä sekä kartoitustietojen analysoinnista saadut tulokset neuvonta-alueiden jätevesien käsittelystä. Luvussa kuusi on kooste kartoitus- ja neuvontakäynnin saaneiden kiinteistöjen antamasta palautteesta. Luvussa seitsemän tarkastellaan hankkeen tuloksellisuutta valtakunnallista vertailua varten ja luvussa kahdeksan on arvio hankkeen onnistumisesta. Raportti on suomenkielinen, mutta käsittelee hankkeen sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä toimintaa. Liite 12 on ruotsinkielinen yhteenveto jätevesineuvonnasta Pedersören ja Uudenkaarlepyyn alueella. Raportin on kirjoittanut hankkeessa pääneuvojana toiminut Arja Lahtinen. Liitteen 12 on kirjoittanut hankkeessa jätevesineuvojana toiminut Sabina Nabb. Erityiskiitokset alueen jätevesien käsittelyn tilanteen selvittämisestä kuuluvat kartoitus- ja neuvontakäyntejä tehneille neuvojille.

4 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.1 Hankkeen tavoite Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Pohjanmaan Jässi -hankkeesta tekemän hankesuunnitelman ( ) mukaan hankkeen tavoitteena oli turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus toiminta-alueella ja sen avulla pitkällä aikavälillä vähentää haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kiinteistökohtaisella neuvonnalla arvioitiin tavoitettavan noin kiinteistöä. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan liittyviä tilaisuuksia suunniteltiin järjestettävän yhteensä neljä tilaisuutta. Yleisneuvonnalla oli tarkoitus kattaa kaikki tulevat neuvontapyynnöt ja järjestää noin 3 5 yleisötilaisuutta yhteistyössä muiden neuvontaan liittyvien tahojen kanssa. Hankkeen taustalla oli vuoden 2012 onnistuneesti sujunut Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n yli 30 vuoden kokemus vesiensuojelutyöstä hankealueella. Yhdistys on tehnyt vesiensuojelutyötä jokineuvottelukunnissa ja niiden alatyöryhmissä sekä vesienhoidon suunnitteluprosessissa. Yhdistyksessä toimivat jokikohtaiset rahastot ovat järjestäneet tiedotus- ja näytöstilaisuuksia haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseksi sekä avustaneet joitakin hankkeita jätevesien käsittelyn järjestämiseksi yhteiskäsittelyllä. 1.2 Hankkeen rahoitus Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi päätöksellään (EPOELY/1294/07.00/2012) Ympäristöministeriön valtionavustusta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Neuvontaa tuli järjestää puolueettomasti, laadukkaasti ja kansantajuisesti. Sen tuli olla myös saatavissa molemmilla kotimaisilla kielillä. Rahoituksen edellytyksenä oli, että avustusta käytetään kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan ja yleisneuvonnan lisäksi tiedottamiseen valtakunnallisella jätevesiviikolla sekä osallistumiseen Farmari-näyttelyyn. Neuvonnassa tuli noudattaa Suomen ympäristökeskuksen neuvonnan yleissuunnitelmaa (2013) ja SYKE:n koulutuksen periaatteita sekä pitää kirjaa kustannuksista. Hankkeen valvojana Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa toimi vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges ja ympäristöministeriössä yli-insinööri Jorma Kaloinen. 1.3 Hankkeen kulut Hankkeen budjetti oli , minkä lisäksi oli Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja kuntien omarahoitusta. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi hankkeelle avustuksen neuvontatoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, siten että avustus kattaa kuitenkin enintään 95 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeen kulut ja välisenä aikana olivat yhteensä ,20. Suurin osa hankkeen suorista kustannuksista koostui palkkakuluista (taulukko 1). 1

5 Taulukko 1. Yhteenveto kustannuksista (ilman omavastuuta) Toteutuneet kustannukset Palkkakulut ,49 Laatutyö ,16 Matkakulut ,52 Muut kulut 5911,13 Yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, joka toimi laatutyön osalta yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Hankesuunnitelman pohjana käytettiin vuoden 2012 jätevesineuvonnasta saatuja kokemuksia sekä Jässi-toimintamallia. Hankesuunnitelmaa mukautettiin rahoituspäätöksen jälkeen vastaamaan saatuja resursseja. Jässi -toimintamalli on kehitetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesineuvonnassa ja testattu valtakunnallisessa Jässi -pilottihankkeessa vuonna 2011 Etelä-Karjalassa. Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla Jässi-hanke toimi ensimmäisen kerran Hankkeessa neuvottiin yli 460 kiinteistöä Kauhava, Lapuan ja Seinäjoen alueella. Samaan aikaan Pohjanmaan Jässin kanssa oli muita Jässi-hankkeita Pohjois-Karjalassa, Imatran seudulla ja Lappeenrannassa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta-alueena ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, teollisuusyrityksiä ja muita vedenkäyttäjiä. Toimintaan kuuluu esimerkiksi velvoitetarkkailujen tekemistä, vesistökohtaisia selvityksiä ja kuormituskartoituksia sekä vesienhoidon suunnittelua. Yhdistyksessä toimii myös neljä jokikohtaista rahastoa. Kahden peräkkäisen Pohjanmaan Jässihankkeen lisäksi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on organisoinut muitakin vesiensuojeluun liittyviä hankkeita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, joka toimii läntisellä Uudellamaalla. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, yrityksiä ja muita yhteisöjä ja se tarjoaa myös laboratoriopalveluita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa vuodesta 2004 ja toimii Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:ssä hajaasutusalueiden jätevesien osalta vastaavana jäsenyhdistyksenä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiasiantuntemus on merkittävää alueellisen vaikutuspiirinsä lisäksi myös valtakunnallisella tasolla. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry haki rahoitusta haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestämiseksi, koska yhdistyksen toiminta-alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän varassa olevia kiinteistöjä. Haja-asutusalueen kiinteistöjä viiden kunnan alueella on arviolta noin ja alueella arvioitiin olevan paljon jätevesijärjestelmien kunnostustarvetta. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin kesäkuussa 2013 ja sen tarkoituksena oli seurata hankkeen etenemistä ja neuvonnan toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 3 kertaa (taulukko 2). 2

6 Taulukko 2. Hankkeen etenemisen seuranta Päivämäärä Paikka Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ympäristösihteeri Sofia Zittra-Bärsund Luodon kunnasta. Jäseniä olivat ympäristötarkastaja Hanna Latva-Kiskola / vs. ympäristötarkastaja Aili Sorjanen Seinäjoen kaupungilta (varapuheenjohtaja), toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä, jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä ja vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. 1.5 Yhteistyö kuntien kanssa Hankkeessa oli mukana yhteensä yhdeksän kuntaa: Alavus, Jalasjärvi, Kokkola, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Seinäjoki ja Uusikaarlepyy. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntia oli viisi: Alavus, Jalasjärvi, Pedersöre, Seinäjoki ja Uusikaarlepyy. Kaikki kunnat sijaitsevat Etelä- Pohjanmaan Ely-keskuksen Ympäristö-vastuualueella. Jalasjärven kunta ja Alavuden ja Seinäjoen kaupungit sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan alueen keskus ja valtakunnallisella tasolla suuri kaupunki noin asukkaan väkimäärällään. Kaupungin taajama-aste on korkea. Alavus sijaitsee maakunnan eteläosassa ja on asukkaan kokoinen kaupunki. Myös Jalasjärven kunta sijaitsee maakunnan eteläosassa. Kunnassa on asukkaita noin Jalasjärvi ja Seinäjoki sijaitsevat Kyrönjoen valuma-alueella ja Alavus Lapuanjoen valuma-alueella. (kuntien verkkosivut 2014) Pedersören kunta ja Uudenkaarlepyyn kaupunki sijaitsevat Pohjanmaalla. Pohjanmaa on maan pinnanmuodoiltaan tasainen ja maakunnassa on yli ha maankohoamisaluetta. Alueen suurten jokien alajuoksut sijaitsevat Pohjanmaan maakunnan alueella ja ihmistoiminnan vaikutus näkyy selvästi rannikon vesistöissä (Pohjanmaan liitto 2011). Pedersöre on noin asukaan maaseutukunta. Kunnan asukkaista noin 90 % on ruotsinkielisiä. Uudenkaarlepyyn kaupunki sijaitsee rannikolla ja kunnassa on noin asukasta. Ruotsinkielisten osuus kunnan väestöstä on noin 88 %. Pedersöre ja Uusikaarlepyy kuuluvat Pietarsaaren seutukuntaan. (kuntien verkkosivut 2014) Alavudella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella neuvonta oli suomenkielistä ja Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä ruotsinkielistä. Edellisen vuoden neuvontahanke mukaan luettuna jätevesitietoutta on levitetty laajalla alueella (kuva 1). 3

7 Kuva 1. Kiinteistökohtainen neuvonta laajeni vuoden 2012 neuvonnasta (Lapua, Kauhava, Seinäjoki) sekä etelän että pohjoisen suuntaan (Karttapohja: Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna 2014) Osassa kunnista oli voimassa ympäristönsuojelumääräykset. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Kuntien suuntaviivoista jätevesien käsittelyssä keskusteltiin kohdekuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keskusteltiin toimenpideluvan myöntämisen perusteista. Kunnallisteknisen osaston tai vesihuoltolaitoksen kanssa käytiin läpi viemäriverkoston toimintaalueet ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistöjen tiedot saatiin joko suoraan kunnan kiinteistöosaston tai ympäristönsuojelutoimen kautta tai kunta antoi tarvittavat työvälineet tietojen hankkimiseksi. Kunnat tarjosivat hankkeen käyttöön työtilat, tietokoneet ja tarvittavat ohjelmat. Kiinteistökäyntien aikataulut välitettiin kuntien edustajille viikoittain, joten neuvontatyön etenemistä saattoi seurata ajantasaisesti. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hankkeessa hyvin. Hankkeen ohjausryhmässä oli yksi edustaja suomenkieliseltä ja yksi ruotsinkieliseltä alueelta. Kokousjärjestelyjen yksinkertaistamiseksi järjestettiin ympäristöviranhaltijoiden ja hankkeen välillä aloituskokoukset ja tiimikokouksia erikseen sekä suomenkielisellä että ruotsinkielisellä alueella. Koko hanketta koskeva tiedotus välitettiin kaikille hankkeessa mukana olleille kunnille. 1.6 Muut yhteistyötahot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Linkki-hankkeen jätevesiasiantuntija sekä vastaava neuvoja perehdyttivät jätevesineuvojat käytännön neuvontatyöhön. Linkki-hankkeen opastaman toimintamallin ja raportointimallien (Peuraniemi ym. 2012a) lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja tietoa muiden Jässi -hankkeiden kanssa. Länsi-Uudenmaan Linkki-hanke järjesti yhteisen kokoontumisen Jässi- ja Linkki-hankkeiden neuvojille Helsingissä , jolloin käytiin läpi hankkeiden toimintaa, jätevesineuvonnan työturvallisuutta sekä hankkeiden jatkosuunnitelmia. Jässi -yhteistyön lisäksi valtakunnallinen yhteistyö painottui Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton hajajätevesityöryh- 4

8 män kautta tapahtuneeseen yhteistyöhön (taulukko 3). Liiton yhteistyössä ajankohtaisia asioita hankekaudella olivat muun muassa yhteisten verkkosivujen ja esitteen päivitys. Lisäksi saatiin tietoa jätevesineuvonnan valtakunnallisesta tilanteesta Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman sähköpostilistan kautta. Taulukko 3. Yhteistyötapaamiset muualla Suomessa Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Aihe Helsinki Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Hajajätevesityöryhmän kokous Helsinki Linkki-hanke Neuvojapalaveri Helsinki Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Hajajätevesityöryhmän kokous Neuvontakaudella alueella toimi myös muita jätevesihankkeita: Bra avlopp i Eugmo (Luodon kunta) Haja-asutusalueen jätevesien järjestäminen (Kauhavan kaupunki, päättyi ) Jätevedet putkeen Suupohjassa (päättyi ) Jätevesitieto toiminnaksi (Kyrönmaan seutukunta) Länsirannikko puhdistaa jätevesiä (päättyi ) Suupohjan jätevesi-info (päättyi ) Pohjanmaan Jässi -hanke teki yhteistyötä muiden alueella toimivien jätevesihankkeiden kanssa. Hankkeiden taustaorganisaatio, tavoite ja rahoitus olivat hyvin erilaisia keskenään. Muiden hankkeiden kanssa keskusteltiin muun muassa oman hankkeen kohtaamista haasteista, alueen kiinteistönomistajien aktiivisuudesta jätevesijärjestelmän uusimisessa ja alueella sijaitsevien yritysten palvelujen saatavuudesta. Osa hankkeista päättyi vuoden 2013 loppuun mennessä. Konkreettisempaa yhteistyötä tehtiin Kauhavan kaupungin Haja-asutusalueiden jätevesien järjestäminen -hankkeen, Suupohjan jätevesi-info-hankkeen kanssa sekä Bra avlopp i Eugmo-hankkeen kanssa. Pohjanmaan Jässi-hankkeen neuvoja oli mukana Kauhavalla järjestetyssä laitepuhdistamon asennusnäytöksessä Hankkeen kaksi neuvojaa oli mukana Suupohjan jätevesi-info - hankkeen järjestämässä laitepuhdistamon käynnistysnäytöksessä sekä jätevesi-infotilaisuudessa Kauhajoella. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueiden jätevesineuvojien yhteispalaveri järjestettiin Kurikassa. Palaverissa käytiin läpi hankkeiden tilannetta. Paikalla olivat edustajat seuraavista hankkeista: Kauhavan kaupungin haja-asutusalueiden jätevesien järjestäminen, Suupohjan jätevesi-info, Jätevedet putkeen Suupohjassa, Länsirannikko puhdistaa jätevesiä, Jätevesitieto toiminnaksi ja Pohjanmaan Jässi. Bra avlopp i Eugmo-hankkeen jätevesineuvoja kertoi hankkeensa neuvontatyöstä Pohjanmaan Jässi-hankkeen tiimikokouksessa Kruunupyyssä Lisäksi yhteyttä muihin hankkeisiin pidettiin sähköpostitse ja puhelimitse. Näin pyrittiin pysymään ajan tasalla esimerkiksi muiden hankkeiden järjestämistä tapahtumista ja hankeaikatauluista. 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Eeva Kaarina Aaltonen vastasi hankkeen talous ja henkilöstöasioista. Lisäksi hänen vastuullaan oli hankkeen käynnistäminen ja käytännön neuvontatyöstä vastaavien rekrytointi. Jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä toimi hankkeen laatuvastaavana. Laatuvastaava muun muassa perehdytti 5

9 jätevesineuvojat, opasti Jässi -toimintamallin käytössä ja toimi yhteyshenkilönä neuvojaverkoston ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden suuntaan. Hankkeessa toimi pääneuvoja ja neljä jätevesineuvojaa (taulukko 4). Taulukko 4. Hankkeen työntekijät Työ Työntekijän nimi Kunnat, joissa toimi Työpanos henkilötyö-kk Hankkeen talous Eeva-Kaarina Aaltonen - 1,8 Laatuvastaava Minttu Peuraniemi, Luvy ry / - 3,5 sijaisena Karolina Örnmark, Luvy ry Pääneuvoja Arja Lahtinen Jalasjärvi, Seinäjoki 10 Jätevesineuvoja Miia Ylirinne Alavus, Jalasjärvi, Seinäjoki 9 Jätevesineuvoja Mervi Pienimäki Jalasjärvi, Seinäjoki 4 Jätevesineuvoja Sabina Nabb Pedersöre, Uusikaarlepyy 9 Jätevesineuvoja Michaela Sollberger Pedersöre 4 Yhteensä 41,3 Jätevesineuvojan työnkuvaan kuului pääasiassa: Kiinteistökohtaisten kartoitus- ja neuvontakäyntien tekeminen Aikataulujen ja reittien suunnittelu Neuvontatyö tapahtumien neuvontapisteillä ja jätevesi-illoissa Puhelin- ja sähköpostineuvonta Palautekyselyjen toteuttaminen Tarvittaessa jätevesineuvojat myös etsivät kiinteistötietoja, päivittivät verkkosivuja sekä koostivat kerättyä tietoa. Pääneuvojan työnkuvaan kuului lisäksi ilmoitusten ja tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen päivittäminen, kokouksiin osallistuminen ja ohjausryhmän kokouksissa sihteerinä toimiminen, yhteistyö muiden hankkeiden kanssa, hankkeen etenemisen suunnittelu ja tulosten raportointi. Kesäkaudella suurin osa jätevesineuvojien työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja käyntien valmisteluun sekä neuvontapisteisiin erilaisissa tapahtumissa. Yleisötilaisuuksista eniten aikaa kului Farmari-näyttelyyn, jossa neuvontaa oli tarjolla molemmilla kielillä koko näyttelyn ajan. Kiinteistökäyntien loputtua loka-marraskuussa tärkeintä oli jätevesi-iltojen ja palautetilaisuuksien järjestäminen. Hankkeen loppupuolella eniten aikaa meni tulosten analysointiin ja raportointiin. 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen jätevesineuvojilla oli tutkinto tai meneillään olevat opinnot ympäristötekniikasta, ympäristösuunnittelusta tai ympäristötieteestä ja -teknologiasta. Hankkeen kaikki jätevesineuvojat osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen järjestämään kaksipäiväiseen koulutukseen haja-asutuksen jätevesistä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koulutti ja perehdytti uudet neuvojat Jässi-hankkeeseen Joensuussa (suomenkielinen perehdytys) ja sekä Raaseporissa (ruotsinkielinen perehdytys). Hankkeen laatuvastaava suoritti neuvontakäyntien monitoroinnit ja Jätevesineuvojien saama henkilökohtainen palaute käynneistä käytiin läpi suullisesti ja kirjallisesti. Kenttäkauden 2013 lopulla hankkeen neuvojia pyydettiin vastaamaan Jässi- ja Linkki-hankkeiden neuvojien palautekyselyyn. 6

10 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 3.1 Radio- ja lehtijutut Pohjanmaan Jässi -hankkeeseen liittyen julkaistiin alueen tiedotusvälineissä yhteensä yhdeksän lehtiartikkelia, yhdeksän verkkouutista, yksi radiouutinen ja kaksi haastattelua radiossa (taulukko 5). Yleisimmin tiedotusvälineet julkaisivat juttuja tiedotteiden pohjalta. Juttujen sävy oli yleisesti positiivinen. Pohjanmaan Jässi-hanke näkyi myös ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa. Jätevesineuvonnan jatkumisesta kertovan uutisen linkki oli Pohjalaisen Facebook-sivuilla maininnalla Vielä saa apua. Lisäksi Järviseudun sanomat kirjoitti hankkeesta Evijärven kunnan haja-asutusalueiden jätevesihuollon suunnitteluhankkeesta kertoneen jutun yhteydessä. Taulukko 5. Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Juttutyyppi Päivämäärä Media Otsikko Verkkouutinen Ilkka Jätevesineuvonta jatkuu läpi vuoden Etelä- Pohjanmaalla Verkkouutinen Pohjalainen Jässi-hanke jatkaa Pohjanmaalla myös vuonna 2013 Lehtiartikkeli Viiskunta Jätevesineuvoja tarjoaa puolueetonta apua Lehtiartikkeli JP Kunnallissanomat Kirje muistuttaa neuvojan käynnistä Radiohaastattelu YLE Keski- Pohjanmaa Verkkouutinen YLE Keski- Pohjanmaa Jässi-jätevesineuvonta laajenee Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle Verkkouutinen Pohjalainen Jätevesineuvonta alkaa Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä Lehtiartikkeli Pietarsaaren sanomat Verkkouutinen Pietarsaaren sanomat Jätevesineuvojat tarjoavat apua Lehtiartikkeli Österbottens tidning Radiohaastattelu YLE Pohjanmaa Radiouutinen YLE Pohjanmaa Verkkouutinen YLE Pohjanmaa Jätevesijärjestelmien uusimisessa vielä iso savotta Lehtiartikkeli Viiskunta Neuvontakäynnillä jätevesiasiat ajan tasalle Lehtiartikkeli Österbottens tidning Deras avlopp håller måttet Lehtiartikkeli Östervottens tidning Nylunds avlopp får grönt ljus Lehtiartikkeli Vasabladet Avloppet håller måttet Verkkouutinen Pohjalainen Pohjanmaan jätevesihankkeella yli 1000 neuvontakäyntiä Verkkouutinen Ilkka Pohjanmaan jätevesihankkeella yli 1000 neuvontakäyntiä Lehtiartikkeli JP Kunnallissanomat Nyt on aika toimia Verkkouutinen JP Kunnallissanomat Nyt on aika toimia Lehtiartikkeli Ilkka Jässin neuvojilla yli tuhat neuvontakäyntiä Verkkouutinen Pohjalainen Jässin neuvojilla yli tuhat neuvontakäyntiä 7

11 Alavudella, Seinäjoella ja Uudessakaarlepyyssä toimittaja oli myös seuraamassa neuvontakäynnin kulkua kiinteistöllä, joten tiedotusvälineet saivat käytännön tuntumaa jätevesineuvontaan ja myös kiinteistönomistajien tunnelmia neuvontakäynniltä ja näkemystä jätevesiasioista saatiin näkymään lehdissä, verkossa ja radiossa. 3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset Hankkeessa julkaistiin myös maksettuja lehti-ilmoituksia pääasiassa tilaisuuksiin liittyen (taulukko 6). Tapahtumista ja ajankohtaisista asioista kirjoitettiin myös kuntien verkkosivuille ja erityisesti hankkeen omille verkkosivuille, jotka olivat osoitteessa Syksyllä 2013 verkkosivut julkaistiin myös ruotsiksi, Taulukko 6. Hankkeen ja kuntien ilmoitukset Ilmoituksen aihe Päivämäärä Julkaisu Maksaja Jätevesi-ilta Järviseudun sanomat Haja-asutusalueiden jätevesihuollon suunnitteluhanke (Evijärvi) Jätevesineuvonnan alkaminen JP Kunnallissanomat Pohjanmaan Jässi-hanke Jalasjärvellä ja Seinäjo- ella Jätevesineuvonnan alkaminen Viiskunta Pohjanmaan Jässi-hanke Alavudella Jätevesineuvonnan alkaminen Pietarsaaren sanomat Pohjanmaan Jässi-hanke Jätevesineuvonnan alkaminen Österbottens tidning Pohjanmaan Jässi-hanke Neuvontaa Alavudella Alavuden kaupungin Alavuden kaupunki kesäliite (Viiskunta) Jätevesi-illat Jalasjärvellä ja JP Kunnallissanomat Pohjanmaan Jässi-hanke Seinäjoella Jätevesi-ilta Alavudella Viiskunta Pohjanmaan Jässi-hanke Neuvontaa toimistoilla Österbottens tidning Pohjanmaan Jässi-hanke Neuvontaa toimistoilla Ilkka Pohjanmaan Jässi-hanke Jätevesi-ilta Kruunupyyssä Österbottens tidning Pohjanmaan Jässi-hanke Taulukko 7. Hankkeen esittely muissa kuin neuvontatilaisuuksissa Hanketta esiteltiin ohjausryhmän ja kuntien lisäksi erilaisille hankkeen taustaorganisaatioon ja kohdekuntiin liittyville ryhmille (taulukko 7). Lisäksi neuvontakauden alkaessa pidettiin tiedotustilaisuus. Päivämäärä Paikka Tilaisuus Pietarsaari Tiedotustilaisuus Kuortane Lapuanjoen neuvottelukunnan kokous Vöyri Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Jätevesiviikolla lähetettiin hankealueiden kuntiin tiedote hankkeesta jaettavaksi asiaan liittyville viranhaltijoille. Lisäksi tiedote lähetettiin alueen tiedotusvälineille. Jätevesiviikolla osallistuttiin myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton Kurkkaa kaivoon -kampanjaan. Farma- 8

12 ri-näyttelyn yhteydessä oli ilmoitus Farmari-katalookissa. Tiedotteista kaikkein laajimmin jaettiin tiedotetta 1000 kartoitus- ja neuvontakäynnin ylittymisestä kahden Pohjanmaan Jässi-hankkeen aikana 2012 ja Jätevesi-iltojen kutsua jaettiin ilmoitusten ja kutsujen lisäksi myös muille hankkeille ja kunnan viranhaltijoille eteenpäin levitettäväksi. 4 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 4.1 Toteutustapa Neuvontakäyntejä tarjottiin Jässi -toimintamallin mukaisesti niin kutsutulla nuohooja-periaatteella. Jätevesineuvontaa tarjottiin kiinteistönomistajille lähetetyllä kirjeellä, jossa tarjottiin aikaa kiinteistökäynnille (liitteet 5 ja 6). Kirje lähetettiin noin viikkoa ennen ilmoitettua ajankohtaa. Jos aika ei sopinut, sitä saattoi siirtää tai halutessaan kiinteistönomistajalla oli myös mahdollisuus perua käynti kokonaan. Tarvittaessa käynti korvattiin esimerkiksi lähettämällä neuvontamateriaalia postitse. Ennen kiinteistölle menoa tarkistettiin kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesi- ja ranta-alueisiin sekä viemärin toiminta-alueeseen ja laajennussuunnitelmiin (kuva 2). Jos kunnan käyttämä karttaohjelma ei ollut käytettävissä, käytettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämää avointa karttapalvelua, Kansalaisen karttapaikkaa. Kuva 2. Kiinteistökäynteihin valmistauduttiin etukäteen muun muassa karttojen ja kunnallisten ohjeiden avulla (kuva: Minttu Peuraniemi) Yhteen neuvontakäyntiin käytettiin aikaa noin tunti. Pääneuvoja teki kiinteistökäyntejä kolmena päivänä viikossa, muut neuvojat 3 4 päivänä viikossa. Käyntejä suunniteltiin yleensä kuusi yhdelle päivälle. Jos tarjottu aika ei sopinut kiinteistönomistajalle, sitä siirrettiin tarvittaessa. Käyntejä tehtiin pyynnöstä myös normaalin aikataulun 8 16 ulkopuolella. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kerättiin tietoa muun muassa kiinteistön käytöstä ja pyrittiin selvittämään nykyisen jätevesijärjestelmän ikä ja tyyppi sekä siihen kuuluvat osat. Kartoitusta varten täytettiin kiinteistöpöytäkirja (liitteet 1 ja 3)). Tarkoituksena oli myös saada yleisempää tietoa käytössä olevista järjestelmätyypeistä ja niiden tasosta. Lisäksi kysyttiin jätevesijärjestelmän doku- 9

13 mentoinnista. Kartoitustietojen perusteella käynnillä annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (kuva 3, liitteet 2 ja 4). Neuvontaosiossa kerrottiin lainsäädännöstä ja nykyaikaisista jätevesijärjestelmistä (kuva 4). Kuvat 3 ja 4. Kiinteistölle jätettiin arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta (kuva oikealla: Minttu Peuraniemi) Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa tarjottiin kaikilla kiinteistöillä sama neuvontamateriaali (lueteltuna alla), josta jätettiin pois ne esitteet, joita kiinteistön omistaja ei katsonut tarvitsevansa. Jätevesiopas tai Kesämökin jätevesiopas jätettiin jokaiselle kiinteistölle. Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2011) / Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen kylätoiminta ry ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2011) Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry / Pedersören kunta / Uudenkaarlepyyn kaupunki) Kuntakohtainen ohje jätevesijärjestelmän uusimisesta (Pohjanmaan Jässi) Lista jätevesisuunnittelijoista (Pohjanmaan Jässi) Käyttö- ja huolto-ohjeet (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Käyttöpäiväkirja (Luvy ry:n malli) Lisäksi neuvojilla oli kaikissa kunnissa mukana muun muassa viemäriverkoston toiminta-alueen karttoja, tiedot viemäriverkoston liittymismaksuista ja jätehuoltomääräykset lietteen käsittelyn osalta. Jos kiinteistönomistaja halusi lisää tietoa jostakin tietystä jätevesien käsittelyyn liittyvästä asiasta, sitä lähetettiin neuvontakäynnin jälkeen postitse. Myös muutamia korjauskirjeitä lähetet- 10

14 tiin, jos käynnillä oli esimerkiksi jäänyt kertomatta kunnallisista määräyksistä. Näissä tapauksissa kehotettiin olemaan tarvittaessa vielä yhteydessä kuntaan ja jätevesihankkeeseen. Kartoitus- ja neuvontakäynti tehtiin yhteensä 706 kiinteistöllä. Jässi-toimintamallilla käyntiä tarjottiin 1018 kiinteistölle, joista toteutui 656. Toteumaksi saatiin 64 % (taulukko 8). Pyynnöstä käynti tehtiin 26 kohteeseen (taulukko 9). Pyyntöjä tuli erityisesti ilmoitusten ja lehtijuttujen jälkeen. Yhteensä 39 kiinteistönomistajaa halusi vain neuvontaa ilman kartoitusta. Neuvonnan tuloksista raportoitiin tarkemmin Haja-asutuksen jätevedet - Tilannekatsaus katsauksessa (liite 7). Kaikki hankekunnissa toteutetut kartoitus- ja neuvontakäynnit on taulukoitu Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti liitteessä 8. Ruotsinkielisen neuvonnan toteutuksesta tehtiin ruotsinkielinen osaraportti (liite 12). Taulukko 8. Jässi -toimintamallilla tehdyn neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Lähetetyt kirjeet Kartoitus- ja Neuvonta, Ei käyntiä Toteuma % neuvontakäynti ei kartoitusta Alavus Jalasjärvi Seinäjoki Pedersöre Uusikaarlepyy Yhteensä Taulukko 9. Pyydetyn neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Kartoitus- ja neuvontakäynti Neuvonta, ei kartoitusta Alavus 12 1 Jalasjärvi 9 2 Seinäjoki 4 1 Kauhava 1 - Yhteensä 26 4 Hankkeen käyttämän Jässi- toimintamallin lisäksi tehtiin kaksi kokeilumuotoista kampanjaa, joista toisella pyrittiin tarjoamaan käyntiä tiiviimmässä aikataulussa lopuille kiinteistöille kunnan valitsemilla alueilla. Varsinaisen neuvontakauden loppuvaiheessa syys lokakuussa lähetettiin viimeisiin kuntien antamiin osoitteisiin kirje. Näille yhteensä 72 kiinteistölle annettiin mahdollisuus tilata käynti tietyllä viikolla. Käyntejä toteutui 10 kappaletta (taulukko 10). Puhelinneuvontaa tarjottiin muutamalle alueelle Alavudella ja Uudessakaarlepyyssä systemaattisesti, jolloin osa kiinteistönomistajista toivoi neuvontakäyntiä kiinteistöllä. Puhelinneuvontakampanjan tuloksena tehtiin käyntejä 14 kappaletta (taulukko 11). Taulukko 10. Kirjeitse tarjotun, itse tilattavan neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Tarjottu kirjeellä Kartoitus- ja Neuvonta, Toteuma % (tilaus itse) neuvontakäynti ei kartoitusta Jalasjärvi Seinäjoki Yhteensä Taulukko 11. Puhelinneuvonta-kampanjan käyntien lukumäärät 11

15 Paikkakunta Tarjottu kirjeellä Kartoitusja neuvontakäynti Uusikaarlepyy Jos neuvontakäynti peruttiin, kiinteistönomistajilta ei kysytty syytä perumiselle, mutta monet kuitenkin ilmoittivat, minkä vuoksi eivät halua käyntiä. Yleensä syyksi ilmoitettiin, että nykyinen jätevesijärjestelmä on kunnossa. Käyntiä ei tehty myöskään silloin jos ketään ei ollut paikalla tai kirje ei ollut tavoittanut kiinteistön omistajaa. Joskus käynti peruttiin vasta paikan päällä. Jos kiinteistöllä ei ollut ketään paikalla, jätettiin kiinteistölle tiedote jätevesineuvonnasta sekä yhteystiedot. Neuvontakäynneillä kiinteistönomistajat esittivät paljon kysymyksiä. Alla on lueteltu muutamia yleisiä neuvojille esitettyjä kysymyksiä: Minkä hintaisia eri jätevesijärjestelmät ovat? Saako jätevesijärjestelmän uusimiseen mitään avustuksia? Millä perusteella määräaikaisen vapautuksen saa? Miten voin osoittaa, että nykyinen järjestelmäni on riittävä? Riittääkö saostussäiliökäsittely, jos tavallisen wc:n vaihtaa kuivakäymäläksi? Millaisia sisätiloihin tarkoitetut kuivakäymälät ovat? 4.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Niissä kohteissa, joissa syntyi vähäistä suurempia määriä jätevettä, suurimmassa osassa (75 %) jäteveden käsittely perustui pelkkään saostuskaivokäsittelyyn ilman jatkokäsittelyä. Saostussäiliön (kuvat 5 ja 6) tarkoituksena on selkeyttää jätevesi poisjohtamista varten, mutta käsiteltyyn jäteveteen jää vielä runsaasti orgaanista ainetta, fosforia ja typpeä. Usein vanhat saostussäiliöt olivat myös puutteellisia muun muassa pohjarakenteiden sekä t-haarojen osalta. Niihin myös usein johdettiin hulevesiä. Kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliössä puhdistetun jäteveden purku oli tyypillisesti johdettu ojaan ja harvemmin maaperään. Aina purkupaikoista ei ollut lainkaan tietoa. Kuva 5. Saostussäiliön materiaalina oli useimmiten betoni (kuva: Miia Ylirinne) 12

16 Kuva 6. Saostussäiliökäsittely oli yleisin jäteveden käsittelymenetelmä neuvotulla alueella (kuva: Minttu Peuraniemi) Muita käsittelyjärjestelmiä kuin kaikkien jätevesien käsittelyyn käytettyjä saostussäiliöitä oli yhteensä 169 kappaletta (kuva 7). Näistä eniten oli käytössä maasuodattamoita, joita oli 45 kappaletta. Noin puolet kaikista järjestelmistä oli rakennettu ja 1980-luvuilla. Nykyaikaisia, asetuksen vaatimukset täyttäviksi arvioitavia järjestelmiä oli vähän. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa järjestelmissä maasuodattamo ja laitepuhdistamo olivat yhtä yleisiä (kuva 8). Yksinkertainen maaperäkäsittely oli joillakin kiinteistöillä käytössä, vaikka kiinteistöillä arvioitiin syntyvän vähäistä suurempia määriä jätevettä. Yksinkertainen maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien johtamista maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon avulla. Kuva 7. Kartoitetuilla kiinteistöillä käytetyt jätevesijärjestelmät ja niiden osuudet kohteissa, joissa syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä (lukuun ottamatta saostussäiliöitä) 13

17 Kuva 8. Esimerkki laitepuhdistamosta (kuva: Miia Ylirinne) 4.3 Kiinteistöjen omistajat Neuvonnassa pääpaino oli vakituisesti asutuissa kiinteistöissä, joten niitä oli neuvotuista kohteista suurin osa. Vakituisesti asuttuja oli kohteista 90 %, loput olivat vapaa-ajan käytössä. Vapaa-ajan kiinteistöt eivät yleensä olleet vesivarustelultaan yhtä varusteltuja kuin vakituisesti asutut. Kotitaloudet olivat kooltaan keskimäärin 2,4 henkilöä. Keskimääräiseen asukaslukuun laskettiin vakituisesti asutut kiinteistöt, koska vapaa-ajan kiinteistöillä käyttäjämäärät olivat niin vaihtelevia ajallisesti sekä hajonta oli suurta. Noin 15 %:lla ympärivuotisesti asutuista kiinteistöistä oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa. Ikävapautettujen osuus vastaa valtakunnallista tasoa. Noin 5 % kiinteistönomistajista aikoi muuttaa kiinteistön vesivarustelua seuraavien viiden vuoden aikana. Osa suunnitelluista muutoksista olisi kiinteistön veden käyttöä lisääviä, osa puolestaan vähentäviä. 4.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa (79 %) ei täytä asetuksen puhdistustasovaatimusta kuva 9). Tilanne oli suurin piirtein sama kuin vuoden 2012 Pohjanmaan Jässi-hankkeessa, jolloin akuutissa uudistamistarpeessa oli 81 % jätevesijärjestelmistä. Uudistamistarpeessa oli pientä vaihtelua kuntien välillä (kuva 10). Kuntien eroja saattaa selittää ympäristönsuojelumääräysten ole- 14

18 massaolo ja erilaiset painotukset alueiden valinnassa. Arvio kiinteistön jätevesijärjestelmästä annettiin neljäportaisella asteikolla, jotka määriteltiin seuraavasti: punainen: akuutti uudistamistarve, eli järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään sininen: vähäinen jätevesimäärä Kuva 9. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve JALASJÄRVI ALAVUS SEINÄJOKI PEDERSÖRE UUSIKAARLEPYY Kuva 10. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve kunnittain (ei sisällä vähäisiä jätevesimääriä) Suomen ympäristökeskuksen tekemän valtioavusteisen jätevesineuvonnan 2012 koosteen (2013) mukaan nuohoojamallilla toimineiden jätevesihankkeiden kartoittamista jätevesijärjestelmistä keskimäärin 67 % oli uudistamistarpeessa. Pohjanmaan Jässi-hankkeen kartoitus- ja neuvonta- 15

19 käynneillä vastaava osuus oli 81 %. Lukuihin ei ole laskettu ikäpoikkeuksen piirissä olevia kiinteistöjä. Vaikuttaisi siis siltä, että Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella voi olla valtakunnallista tasoa enemmän jätevesijärjestelmien uudistamistarvetta. Uusimistarpeen arvioinnin lisäksi kiinteistönomistajia opastettiin jätevesijärjestelmän dokumentoinnissa. Käyttö- ja huolto-ohjeisiin liittyen jaettiin ohjeita kiinteistöille. Useimmiten kiinteistöillä oltiin kyllä hyvin perillä järjestelmän tarvitsemista huolto-toimenpiteistä. Lisäksi kunnostamista tai seurantaa tarvitsevissa kohteissa neuvottiin muun muassa fosforinpoiston tehostamisesta ja täyttymishälyttimen lisäämisestä umpisäiliöön. 5 YLEISNEUVONTA Pohjanmaan Jässi -jätevesihankkeen painopiste oli kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa. Yleisneuvontaa tarjottiin koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Yleisneuvontapyyntöjä tuli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilta. Yleisneuvontaa annettiin tilaisuuksissa, puhelimitse, sähköpostitse ja toimistolla (taulukko 12). Yhteydenottoja tuli erityisesti hankkeen alussa ja lehtijuttujen jälkeen. Taulukko 12. Puhelin-, sähköposti- ja toimistoneuvonta Yhteydenottotapa Neuvotut (kpl) Puhelinneuvonta 12 Sähköpostineuvonta 4 Neuvonta toimistolla 11 Yhteensä 27 Puhelinneuvonnan osalta haluttiin kokeilla myös neuvonnan tarjoamista kiinteistöille tietyllä alueella. Kiinteistöjen määrä oli kuitenkin sen verran pieni, että suoria johtopäätöksiä systemaattisen puhelinneuvonnan kustannustehokkuudesta neuvontamallina on vaikeaa tehdä. Yleisesti ottaen kiinteistöille tarjottava puhelinneuvonta säästää neuvojan matkakustannuksia sekä aikaa silloin kun neuvonta ei toteudu. Toisaalta kiinteistön jätevesien käsittelyn tilannetta ei voi puhelimitse kartoittaa yhtä perusteellisesti kuin kiinteistöllä. Puhelinneuvontaa tarjottiin kiinteistöille kirjeitse antamalla tietty neuvonta-aika, jota kiinteistönomistaja sai halutessaan siirtää. Neuvontaa tarjottiin Jepuan alueella Uudessakaarlepyyssä sekä Alavudella (taulukko 13). Taulukko 13. Puhelinneuvonta-kampanjan neuvonnat Kirje+puhelinneuvonta Tarjotut Neuvotut (kpl) Alavus 15 5 Uusikaarlepyy Yhteensä Toimistoneuvontaa markkinoitiin marraskuun aikana erillisillä neuvontapäivillä, joita järjestettiin kunnissa (taulukko 14). Neuvonta ei edellyttänyt erillistä ajanvarausta. 16

20 Taulukko 14. Markkinoidut toimistoneuvonnat Paikkakunta Neuvotut (kpl) Alavus 1 Jalasjärvi 1 Seinäjoki 4 Pedersöre 3 Uusikaarlepyy 5 Yhteensä 14 Yleisneuvonnassa käytettiin samoja neuvontamateriaaleja kuin kiinteistökohtaisessa neuvonnassa (kuva 11). Lisäksi jaettiin esitteitä Hyvä jätevesien käsittely (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2011) ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta (Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö, 2011). Varsinaisen neuvontamateriaalin lisäksi neuvojilla oli tarjolla muun muassa toimenpidelupahakemus-lomakkeita (kunnat) ja nykyaikaisen huussin rakennusohjetta (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry). Kuva 11. Jätevesiopas tai Kesämökin jätevesiopas jaettiin jokaiselle kiinteistölle. Ympäristöhallinnon esitteitä jaettiin erityisesti tilaisuuksissa. Toisten järjestämiin tilaisuuksiin osallistuttiin 18 kertaa (taulukko 15). Osa tilaisuuksista oli luonteeltaan neuvontaa ja esitemateriaalin jakamista neuvontapisteellä ja osa tilaisuuksista painottui hankkeen esittelyyn ja neuvonnasta kertomiseen muun ohjelman osana. Keväällä 2014 Evijärven tilaisuuksissa kerrottiin jätevesiosuuskunnan perustamisesta. Yleisötilaisuuksissa kysyttiin paljon samoista asioista kuin neuvontakäynneilläkin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsäalan opiskelijoille pidettiin luento haja-asutuksen jätevesien käsittelystä. Yhteensä yleisneuvonnalla tavoitettiin 645 henkilöä. 17

21 Taulukko 15. Tilaisuuksiin osallistuminen Ajankohta Tilaisuus Osallistuminen Neuvotut (kpl) Alavuden kaupungin avoimet ovet Hankkeen esittely Evijärven haja-asutusalueen jätevesihuollon Hankkeen esittely 32 suunnittelu-hanke, tiedotustilaisuus Vyyhti-hankkeen työpaja, Veteli Hankkeen esittely Vyyhti-hankkeen työpaja, Kokkola (Kälviä) Hankeeen esittely Ryskööt, Alavus Jätevesineuvonta Vyyhti-hankkeen työpaja, Toholampi Hankkeen esittely Farmari, Seinäjoki Jätevesineuvonta Jaakon Päivät, Pietarsaari Jätevesineuvonta Vesistöntarkkailukurssi, GisBloom - Välineitä Neuvontamateriaalia 8 rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan-hanke ja Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry, Kuortane tarjolla Aukusti-markkinat, Jalasjärvi Jätevesineuvonta Ämmälänkylän kyläpäivä, Seinäjoki Jätevesineuvonta Suupohjan jätevesi-info -tiedotushankkeen Hankkeen esittely 14 tilaisuus, Kauhajoki Luento, Seamk, metsätalous, Seinäjoki Jätevesiluento Vyyhti-hankkeen työpaja, Ähtäri Jätevesineuvonta Vyyhti-hankkeen työpaja, Alajärvi Jätevesineuvonta Evijärven haja-asutusalueen jätevesihuollon Jätevesineuvonta 15 suunnittelu-hanke, yleisötilaisuus Evijärven haja-asutusalueen jätevesihuollon Jätevesineuvonta 35 suunnittelu-hanke, yleisötilaisuus Evijärven haja-asutusalueen jätevesihuollon Jätevesineuvonta 14 suunnittelu-hanke, yleisötilaisuus Luento, Optima-koulutuskyntayhtymä, rakennusala, Pietarsaari Jätevesineuvonta 20 Yht. 459 Tilaisuuksien osalta päästiin tavoitteeseen tarjota yleisneuvontaa koko hankealueelle. Tilaisuuksiin osallistuttiin sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan että Pohjanmaan alueilla. Pääosin tilaisuudet olivat suomeksi (kuva 12), ruotsinkielistä yleisneuvontaa (kuva 13) sai Farmari-näyttelyssä sekä Jaakon Päivillä Pietarsaaressa. Ulkotiloissa olleiden tapahtumien kävijämääriin vaikutti oleellisesti vallitseva säätila. 18

22 Kuva 12. Jätevesineuvoja Mervi Pienimäki Alavuden kaupungin pisteellä Ryskööt-tapahtumassa (kuva: Miia Ylirinne) Kuva 13. Jätevesineuvojat Michaela Sollberger ja Sabina Nabb Jaakonpäivillä (kuva: Eeva- Kaarina Aaltonen) Farmari-näyttely vaati tapahtuman suuruuden vuoksi eniten suunnittelua etukäteen. Jässihankkeen neuvontapiste (kuva 14) sijaitsi Leader-teltan Ympäristöosiossa, joka oli yhtenäinen osio maaseudun ympäristöasioihin liittyvistä hankkeista. Ympäristöosiota organisoi Maaseutuverkostoyksikkö, ja siellä oli Jässi-hankkeen lisäksi omat pisteensä yhdeksällä Leader-yhteistyötä tekevällä hankkeella. 19

23 Kuva 14. Jätevesineuvojat Mervi Pienimäki ja Sabina Nabb Farmari-näyttelyssä Seinäjoella (kuva: Miia Ylirinne) Jätevesi-iltoja järjestettiin yhteensä neljä kertaa (taulukko 16). Kruunupyyssä järjestetty tilaisuus oli suunnattu Kokkolan, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn asukkaille ja sitä pyrittiin mainostamaan siten, että tavoitettaisiin laaja osallistujajoukko. Kaikista jätevesi-illoista ilmoitettiin lehti-ilmoituksilla ja hankkeen verkkosivuilla. Myös neuvotuille kiinteistöille lähettiin myös kutsu tilaisuuteen. Taulukko 16. Hankkeen järjestämät tilaisuudet Ajankohta Tilaisuus Suunnittelija Ympäristöviranhaltija Kuulijat Jätevesi-ilta Jalasjärvellä X X Jätevesi-ilta Seinäjoella X Jätevesi-ilta Alavudella X X Jätevesi-ilta Kruunupyyssä X X 27 Yht. 89 Alavuden, Jalasjärven ja Seinäjoen tilaisuuksiin oli kutsuttu jätevesisuunnittelija Olavi Soukkala Maansiirto Soukkala Oy:stä puhumaan jätevesijärjestelmän suunnittelusta. Suunnittelija kertoi esimerkiksi suunnitelmien sisällöstä ja hinnoista, haasteista, jotka Pohjanmaalla ovat tyypillisiä suunnittelun kannalta, kiinteistön ominaisuuksien kartoittamisesta ja suunnittelijan vastuusta. Kruunupyyn jätevesi-illassa ei ollut suunnittelijan puheenvuoroa ohjelmassa, mutta alueella toimivat suunnittelijat oli kutsuttu tilaisuuteen, jotta luotaisiin kiinteistönomistajille mahdollisuus tavata jätevesisuunnittelijoita. Osallistujat esittivät kysymyksiä suunnittelijoille ja tilaisuuksien jälkeen oli mahdollista keskustella suunnittelijoiden kanssa henkilökohtaisesti. Kunnan ympäristöviranhaltijat kertoivat kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä, viemäriverkoston toiminta-alueesta, vapautuksen myöntämisen perusteista, kunnan suuntaviivoista jätevesiasetuksen valvonnassa sekä kunnan ja Ely-keskuksen linjauksista herkillä alueilla. Kuntien rakennusvalvonnan viranhaltijat puhuivat toimenpideluvasta ja sen hakemisesta. 20

24 Pohjanmaan Jässi -jätevesihankkeesta neuvojat kertoivat yleisesti hankkeesta ja sen taustaorganisaatiosta, jätevesijärjestelmän uusimisesta ja eri järjestelmätyypeistä (kuva 15). Lisäksi kerrottiin yleisellä tasolla hankkeen tuloksista. Ruotsinkielisessä tilaisuudessa oli vierailevana puhujana jätevesineuvoja Karolina Örnmark Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Osallistujilla oli mahdollisuus ottaa mukaansa neuvontamateriaalia. Eniten osallistujia oli Seinäjoen tilaisuudessa. Ohjelman ja keskustelun osalta tilaisuudet sujuivat hyvin (taulukko 17). Kuva 15. Pääneuvoja Arja Lahtinen Seinäjoen jätevesi-illassa (kuva: Sabina Nabb) Taulukko 17. Jätevesi-illat, tilaisuuden kulku Päivämäärä Jätevesi-iltojen onnistuminen Tilaisuus sujui suunnitellun ohjelman mukaan. Kuulijat esittivät runsaasti kysymyksiä, kunhan keskustelu pääsi vauhtiin. Tilaisuuden jälkeen tilattiin useita neuvontakäyntejä Ympäristöviranhaltijan puheenvuoroa ei pidetty. Tilaisuudessa esitettiin runsaasti kysymyksiä. Osa kysymyksistä liittyi kunnalliseen viemäröintiin, joten sitäkin sivuttiin hiukan. Tilaisuudessa käyty keskustelu osoitti kuulijoiden perehtyneisyyttä ja kiinnostusta jätevesiasiaan Tilaisuus sujui suunnitellun ohjelman mukaan pienestä osallistujamäärästä huolimatta Tilaisuudessa pidettiin Pohjanmaan Jässi-hankkeen esittely ja vieraileva puhuja Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä kertoi lainsäädännöstä ja kiinteistökohtaisista ratkaisuista. Paikalla oli kolme suunnittelijaa. Kaikissa tilaisuuksissa oli myös mahdollisuus antaa palautetta kiinteistökäynnistä. Esille tuli myös paljon kysymyksiä viemäriverkostoon ja sen toiminta-alueeseen sekä hintoihin liittyen. Sekä tilaisuuksissa että kiinteistökäynneillä asukkaat toivoivat tiedotusta ja lisätietoa viemäriasioista. Lähes kaikissa tilaisuuksissa tulivat esille muun muassa seuraavat kysymykset (ei sanatarkasti esitettynä): Kuinka paljon suunnitelma maksaa? Minkä hintaisia järjestelmät ovat? Voidaanko myöhemmin pakottaa liittymään viemäriverkostoon, jos nyt ei kuulu toimintaalueeseen ja uusii jätevesijärjestelmän? Onko olemassa puolueettomia tutkimustuloksia puhdistamoiden tuloksista? 21

25 6 PALAUTE Palautetta pyydettiin vuoden 2013 aikana neuvotuilta kiinteistöiltä. Keväällä 2013 edellisen hankkeen aikana neuvottujen kiinteistöjen palautteet kerättiin Pohjanmaan Jässi palautekyselyn yhteydessä. Palautekyselylomakkeet lähetettiin Alavudella , Jalasjärvellä , Seinäjoella ja Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä Vastausaikaa oli annettu noin kaksi viikkoa. Suomenkielisissä kunnissa kyselyn saate sisälsi samalla kutsun jätevesi-iltaan. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 680 kappaletta ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 192 kappaletta, ja vastausprosentiksi saatiin 28 (taulukko 18). Palautekyselyn kooste on liitteenä 9 ja palautelomakkeet liitteinä 10 ja 11. Taulukko 18. Pohjanmaan Jässin palautekyselyn vastausaktiivisuus Kunta Vastausprosentti Alavus 21 Jalasjärvi 24 Pedersöre 30 Seinäjoki 26 Uuusikaarlepyy 32 Yhteensä 28 Kuvassa 16 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. Yli 90 % vastaajista totesi käynnin sujuneen hyvin tai ok. Vastaajien mielipiteessä onnistumisesta oli eroja alueiden välillä. 1 % 5 % Hyvin 28 % 66 % Ok Huonosti Ei valintaa Kuva 16. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui Haja-asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut yli kaksi kolmasosaa vastaajista. Vastaajista 27 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. 4 % vastaajista kuuli asiasta ensimmäisen kerran vasta kartoitus- ja neuvontakäynnillä. Tietolähteenä oli useimmiten ollut radio tai lehdet, josta tietoa oli saanut noin puolet vastanneista. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta (36 %). Jätevesitiedon lähteissä oli eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten kuntien välillä. Suomenkielisissä kunnissa internet oli tiedonlähteenä selvästi käytetympi. Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä. Lähes yhtä tärkeä syy käynnin vastaanottamiseen oli se, että neuvonta oli maksutonta. Tärkeänä pidettiin myös neuvonnan puolueettomuutta ja tiedon saamista. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä (kuva 17). 22

26 Kuva 17. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n=136) ylivoimaisesti suurin osa (85 %) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Muita tehtyjä toimenpiteitä olivat muun muassa lisätiedon hankkiminen muualta (15 %) sekä jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvien hintatietojen kysyminen (13 %). Osa vastaajista ei ollut tehnyt käynnin jälkeen mitään jätevesiasiaan liittyviä toimenpiteitä. Niistä, jotka aikoivat uusia jätevesijärjestelmänsä (98 vastaajaa), 50 % aikoi aloittaa toimenpiteet siirtymäajan loppupuolella, 35 % vuonna 2014 ja 15 % aikoi ryhtyä uudistamiseen jo vuonna Vastaajista 23 % ilmoitti, että ei aio uusia järjestelmää vapautuksen vuoksi. Lisäksi 32 % vastaajista ilmoitti, että järjestelmä on kunnossa nykyisellään. Palautekyselyn avoimiin kysymyksiin oli listattu kiinteistökäynnin parhaiksi puoliksi esimerkiksi neuvojan asiallisuus, neuvojan mukavuus tai ystävällisyys ja asiantuntemus. Kysymykseen mikä oli käynnissä huonointa, oli vastattu muun muassa sitä, että uusimista pidettiin kalliina ja että kustannuksista olisi haluttu selkeää arviota. Kyselyn vastausaktiivisuutta haluttiin parantaa vuodesta 2012, joten vastanneiden kesken arvottiin kuntien lahjoittamia palkintoja (kuva 18). Arvonnalla ei kuitenkaan saavutettu merkittävää parannusta vastausten määrään. 23

27 Kuva 18. Seinäjoella arvottiin palautetta antaneiden kesken lintukirjoja (kuva: Arja Lahtinen) 7 TULOKSELLISUUS Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta (taulukko 19). Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tuloksellisempaa neuvonta on ollut. Taulukko 19. Hankkeen laskennallinen tuloksellisuus (SYKE:n mukaan) Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. x kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. y kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. z kpl talouksia Kun vertailuluvun laskentakaavaan sijoitetaan Pohjanmaan Jässin luvut x = 625 (puhelin, sähköposti, jätevesi-illat, muut tilaisuudet), y = 25 (toimistoneuvonta) ja z = 774 (kiinteistökohtainen neuvonta), sekä hankkeen kulut ,20 euroa (sisältäen omavastuuosuudet), saadaan hankkeen vertailuluvuksi 200,6. Jässi -pilottihankkeessa saatiin vertailuluvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012b), joten vertailuluku on hyvää tasoa. Edellisvuoden Pohjanmaan Jässi hankkeen vertailuluku oli 225,4, joten vertailuluku parani entisestään. Saadun vertailuvun perusteella voidaan katsoa, että hankkeessa oli kyse myös kustannustehokkuuden kannalta onnistuneesta jätevesineuvonnasta. 24

28 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA 8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan kiinteistönomistajia ja neuvontakäyntien toteutumisprosentti 64 % on hyvä. Palautekyselyyn vastanneista 68 % merkitsi ainakin yhdeksi neuvontakäynnin vastaanottamisen syyksi sen, että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä mikä osoittaa, että hankkeen käyttämä lähestymistapa tuottaa tulosta. Hankesuunnitelmassa mainittu puolueettomuus on toteutunut, neuvontakäyntien monitoroinnin ja palautekyselyn perusteella neuvonta on laadukasta ja kaikki neuvonnasta kiinnostuneet ovat sitä saaneet. Kansantajuisuus on otettu huomioon varsinaisen neuvonnan lisäksi jo neuvontamateriaalia tehtäessä sekä tiedotuksessa. Kaksikielisyys toteutui hankkeen kaikessa toiminnassa, yleisötilaisuuksissa, kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja tiedotuksessa. Rahoituspäätöksessä edellytettyä yleisempääkin hyötyä on saavutettu hankkeen saatua hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Asian näkyvyyden lisäksi osa artikkeleista oli erittäin informatiivisia. 8.2 Hankkeen tunnettavuuden lisääntyminen Kiinteistökäyntien määrällinen tavoite noin käyntiä ylitettiin, kun hankkeessa tehtiin yli 700 kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Yleisneuvontatilaisuuksia tavoiteltiin alun perin noin neljä tilaisuutta kiinteistökohtaiseen neuvontaan liittyen ja 3 5 tilaisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa, joten tämäkin tavoite saavutettiin erinomaisesti neljällä omalla ja 18 muiden kanssa yhteistyössä tehdyllä tilaisuudella. Neuvontakäyntien kohtuullisen hyvän toteuman lisäksi neuvonnalla on havaittu myös konkreettista vaikutusta alueella. Monet olivat myös kiinnostuneita teettämään suunnittelun jätevesisuunnittelijalla ja listaa alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista pidettiin monesti hyödyllisenä. Suunnittelijoiden mukaan jätevesisuunnitelmien kysyntä on lisääntynyt. Hankkeen aikana myös kuntien ympäristötoimessa ja rakennusvalvonnassa tietoisuus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä lisääntyi. Vuoden 2012 hankkeeseen verrattuna hankkeen tunnettavuus oli selvästi lisääntynyt Etelä-Pohjanmaalla, koska neuvontapuheluja tuli myös muualta kuin hankekunnista. Pohjanmaalla puolestaan saatiin ruotsinkielisen neuvonnan ansiosta aivan uutta näkyvyyttä ja palautteen perusteella neuvonta otettiin heti ensimmäisenä vuonna vastaan erittäin hyvin. 6.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Systemaattisesti tarjotuista käynneistä toteutui hieman pienempi osuus kuin edellisenä vuonna, mutta toteutumaa 64 % voidaan pitää silti hyvänä. Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisen puhdistustason toteuttamiseksi kiinteistöillä asetettu siirtymäaika lähestyy, mikä voi vaikuttaa kiinteistönomistajien neuvontatarpeeseen. Ihmiset hakevat tietoa myös muista lähteistä ja myös uudistamistoimia tehdään, joten neuvontakäyntien tarve voi ajan myötä vähentyä. Kartoitus- ja neuvontakäyntien tarkoituksena onkin nimenomaan tarjota tietoa lähtökohdaksi ja ohjata uudistamisen tarpeessa olevien jätevesijärjestelmien omistajia suunnittelijoiden suuntaan. Tietoa onkin tärkeää kohdentaa niille kiinteistöille, joilla sitä ei paljonkaan ennestään ole. Toisaalta osa kiinteistönomistajista haluaa neuvontaa ikään kuin varmistukseksi, vaikka he olisivatkin tietoa saaneet ja selvittäneet jätevesijärjestelmän uudistamistarpeen jo aiemmin. 25

29 Hankkeen neuvontakäyntien hyvästä toteutumisprosentista huolimatta, kaikista alueen kiinteistönomistajista tavoitettiin vain osa. Neuvontaa tarvitsevia on vielä paljon. Toisaalta voitaneen olettaa, että neuvontaa saaneet kiinteistön omistajat kertovat jätevesitietoutta eteenpäin ja jätevesineuvot päätyvät muillekin kiinteistöille. 26

30 YHTEENVETO Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke järjesti kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa viiden kunnan alueella yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnat olivat Alavus, Jalasjärvi, Pedersöre, Seinäjoki ja Uusikaarlepyy. Lisäksi järjestettiin yleisneuvontaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimintaalueella. Neuvontaa annettiin suomeksi ja ruotsiksi. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry vastasi hankkeen organisoinnista. Hanke rahoitettiin pääasiassa ympäristöministeriön tuella. Neuvontaa teki kesän 2013 aikana viisi jätevesineuvojaa. Neuvonta oli puolueetonta ja maksutonta, eikä se ollut sidoksissa mihinkään tiettyyn tekniikkaan tai jäteveden käsittelyjärjestelmään. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 774 kappaletta. Kartoitus- ja neuvontakäyntiä tarjottiin kirjeitse kuntien kanssa valituille alueille. Käyntien toteuma oli 64 %. Käyntiä sai myös pyytää. Hankkeessa kokeiltiin myös erityisiä neuvontapäiviä toimistolla sekä puhelinneuvontaa, jota tarjottiin kiinteistöille kirjeitse. Neuvotuille kiinteistöille lähetettiin myöhemmin palautekysely. Kyselyn perusteella neuvontaan oli oltu pääosin tyytyväisiä. Alueilla, joilla neuvontaa tehtiin, pidettiin kiinteistökäyntien päättymisen jälkeen jätevesi-iltoja. Yleisneuvonnalla tavoitettiin 645 kiinteistönomistajaa. Neuvontaa annettiin tilaisuuksien lisäksi puhelimitse, postitse ja sähköpostitse. Erityisesti yleisneuvontaan liittyen tehtiin yhteistyötä alueella toimivien muiden hankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa. 27

31 LÄHTEET Alavuden kaupungin verkkosivut: (luettu ) Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013: Päätös avustuksen myöntämisestä haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. EPOELY/1294/07.00/2012 Jalasjärven kunnan verkkosivut: (luettu ) Lahtinen A. 2013: Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2012 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Maanmittauslaitos 2014: Paikkatietoikkuna-verkkosivusto Pedersören kunnan verkkosivut: (luettu ) Peuraniemi M., Nikulainen A., Mäensivu K. ja Tiainen N. 2012: Jässi-jätevesihanke. Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa. Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 227/2012 Pohjanmaan liitto 2011: Pohjanmaan maakuntaohjelman ympäristöselostus Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2012: Jässi Haja-asutuksen jätevesineuvontaa Pohjanmaalla 2012, hankesuunnitelma Seinäjoen kaupungin verkkosivut: (luettu ) Suomen Ympäristökeskus 2013: Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Uudenkaarlepyyn kaupungin verkkosivut: (luettu 7,2,2014) 28

32 LIITTEET Liite 1: Pöytäkirja, suomenkielinen Liite 2: Arviolomake, suomenkielinen Liite 3: Pöytäkirja, ruotsinkielinen Liite 4: Arviolomake, ruotsinkielinen Liite 5: Kirje, suomenkielinen Liite 6: Kirje, ruotsinkielinen Liite 7: Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus 2013 Liite 8: Yhteenvedot kiinteistökäynneistä (SYKE:n malli) Liite 9: Kooste palautekyselystä Liite 10: Palautelomake, suomenkielinen Liite 11: Palautelomake, ruotsinkielinen Liite 12: Osaraportti: Norra delens delrapport 29

33 TIEDON KERÄYS Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Liite 1 Kiinteistökäynnin pöytäkirja /4 PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Nimi ja allekirjoitus Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Jätevesijärjestelmän sijainti, koordinaatisto/projektio YKJ KKJ2 EUREF Katuosoite P I Postinumero- ja toimipaikka Tontin pinta-ala KIINTEISTÖN LUVAT, lupanro KIINTEISTÖN SIJAINTI RAVA Pohjavesialueella I II III TESU Ranta-alueella, etäisyys rantaan m YS Taajaan rakennetulla alueella VL Potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella Muu, mikä? Muu, mikä? KIINTEISTÖN KÄYTTÖ Ympärivuotinen asuminen Vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk/kk Kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Erillinen sauna Vähäinen vesimäärä* Ulkokäymälä (kunto: hyvä/huono) Muu rakennus, mikä? Käyttötarkoitus: Asuinrakennuksen huoneistoala m2 (mitattu/arvioitu) Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA Vesijohto Kunnan Vesiosuuskunnan Porakaivo Rengaskaivo Järvi Muu Yhteinen kaivo Kantovesi Vesimittari käytössä Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään: m VARUSTELU WC DT: Tiskikone Kompostoiva Erotteleva Pyykkikone Muu, mikä? Suihku Muu, mikä? Sauna Käytetään fosfaatittomia pesuaineita Lämminvesivaraaja (täytetään vähäisen jätevesimäärän rajatapauksissa), tilavuus litraa Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa * Täytä myös kohta yksinkertainen maaperäkäsittely, tai muu käsittelyyn liittyvä kohta. Jos muuta kuin vähäinen vesimäärä, täytä oma lomake. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi Tunnistenumero: / /

34 Liite 1 Kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 VIEMÄRÖINTI 2/4 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Toimenpidepäiväkirja Huoltosopimus, yritys: WC-vedet Mitoituksen asukasmäärä Puhdistustulos tutkittu JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ Oja Salaoja Muu, mikä? Päästön etäisyys vesistöön m Näytteenotto käsittelemättömästä vedestä Erillinen näytteenottokaivo YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY Kivipesä tai imeytys kaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Kasvillisuussaareke Pinta-ala: m 2 Saostussäiliö Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? Käyttö- ja huolto-ohjeet Kuitit Harmaat vedet Mitoituksen vesimäärä Vuosi: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa Näytteenotto käsitellystä vedestä Näytteenotto ei mahdollista Imeytysputki Pituus: m Muu, mikä? SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Musta Harmaa Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Tarkistukset 10 vuoden välein Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi Tunnistenumero: / /

35 Liite 1 Kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 PIENPUHDISTAMO 3/4 Valmistaja Malli Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Minne liete viedään: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Rakenteen ja toiminnan tarkistukset 10 vuoden välein UMPISÄILIÖ, valmistusvuosi: WC-vedet Tiskikoneen vedet Harmaat vedet Muovi Teräs Muu, mikä? Tilavuus: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tarkistukset 5 vuoden välein Virtsa Kaikki jätevedet Muuta, mitä? Lasikuitu Betoni Ei tietoa Täyttymishälytin Tyhjentäjä: MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Savi Turve Muu, mikä? Maaperän soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu.., mittausmenetelmä: MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi Tunnistenumero: / /

36 Liite 1 Kiinteistökäynnin pöytäkirja 2012 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskenttään maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen laitepuhdistamoon muu, mikä? 4/4 Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle Liittyminen viemäriverkostoon LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi Tunnistenumero: / /

37 *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Liite 2 ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta: Tunnistenumero: / /

38 Liite 3

39 Liite 3

40 Liite 3

41 Liite 3

42 *Slutsatsen grundar sig på en ytlig kontroll och information som har fåtts under fastighetsbesöket. Om situationen ändrar bör förnyelsebehovet utredas på nytt. BAKGRUNDSINFORMATION: Rådgivarens namn/organisation/underskrift: Liite 4 BEDÖMNING av avloppssystemets förnyelsebehov Datum för fastighetsbesök: Fastighetens adress, postnummer och anstalt eller registernr: Fastighetsägare/representant: Fastighetens användning: fastbosättning Namn och underskrift fritidsbosättning, användning Utredning över avloppssystemet finns finns inte Bruks- och underhållsanvisningar finns finns inte Förutsättningar för befrielse på grund av ålder ja nej Vid karterings- och rådgivningsbesöket fastställdes utifrån den ytliga kontrollen att systemet som används är SLUTSATS OM AVLOPPSSYSTEMETS FÖRNYELSEBEHOV*: Systemet skall förnyas senast I nuläget uppfyller avloppssystemet inte förordningens 209/2011 reningskrav. Vid förnyandet av systemet skall en plan över avloppssystemet samt en ansökan om åtgärdstillstånd göras. Systemet skall repareras eller effektiveras Systemets funktionsduglighet skall följas upp Rekommenderade åtgärder: Systemet i skick För att systemet skall fungera ordentligt förutsätts bra skötsel i enlighet med bruks- och underhållsanvisningarna. Små mängder vatten Reningskravet (YSL 86/2000) berör i nuläget inte det här objektet, systemet är alltså i skick. Beskrivning av avloppsvattenmängden: Rekommenderade små ändringar: MINNESLISTA FÖR FORTSATTA ÅTGÄRDER Utredning uppgörs Systemets reparationsåtgärder görs så fort som möjligt Plan över avloppssystem uppgörs (av planerare) Behållarna töms senast Åtgärdstillstånd för förnyande ansöks Funktionsdugligheten uppföljs Systemet förnyas senast Tidsbundet underhåll (Srf 209/2011): Övrigt: INFORMATION SOM GIVITS TILL FASTIGHETEN I FORM AV FÖLJANDE ANVISNINGAR OCH BROSCHYRER: AVLOPPSVATTENGUIDE-broschyr/Sommarstugans Broschyr om projekt AVLOPPSVATTENGUIDE-broschyr Allmänna bruks- och underhållsanvisningar Modell på bruksdagbok Kommunvis anvisning för åtgärdstillstånd Lista över planerare Lista över kraven på planens innehåll Utredningsblankett Annat: Österbottens vatten och miljö rf Strengbergsgatan 1, PB JAKOBSTAD Tel: , , Id-nummer: / /

43 Liite 5 TIEDOTE HYVÄ PERÄSEINÄJOEN ASUKAS, Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllenne Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke tarjoaa puolueetonta jätevesineuvontaa viemäröinnin ulkopuolisille kiinteistöille yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa. Hankkeen neuvojat kiertävät Peräseinäjoen alueen kiinteistöillä kesän aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä. Käynti kestää noin yhden tunnin ja se on maksuton. Kiinteistökäynnin yhteydessä on mahdollista kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Neuvonta on vapaaehtoista. Jätevesineuvoja antaa myös kirjallisen arvion kiinteistön jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Varatkaa mielellään muistiinpanovälineet ja jätevesijärjestelmään mahdollisesti liittyvät ohjeet mukaan! Jos ajankohta ei sovi Teille, ottakaa ystävällisesti yhteyttä neuvojaan (ark. klo 9-16) uuden ajankohdan varaamiseksi tai ajan perumiseksi. Kiinteistön kartoitus ja neuvonta voidaan toteuttaa yhdessä kiinteistönomistajan tai häntä edustavan henkilön kanssa. Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Arja Lahtinen Pohjamaan Jässi -hanke arja.lahtinen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Ympäristönsuojelulain 27 b mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Lisätietoa Pohjanmaan Jässi -hankkeesta Jätevesihanketta organisoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta. Lisätietoa hankkeesta ja jätevesiasioista antaa: hankkeen laatuvastaava, jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, , etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

44 Liite 6 TILLKÄNNAGIVANDE BÄSTA MOTTAGARE Österbottens avloppsvattenprojekt JÄSSI och Nykarleby stad utför avloppskartläggningar i områden utanför det kommunala avloppsnätet. I samband med kartläggningen erbjuds rådgivning gällande avloppsvattenbehandling till invånare och stugägare. Projektets rådgivare besöker fastigheter i området under juni- augusti. Vid fastighetsbesöket går man tillsammans igenom det nuvarande systemet. Fastighetbesöket räcker ca en timme och är avgiftsfritt. I samband med fastighetsbesöket har Ni möjlighet att fråga råd om avloppsvattenhanteringen och lagstiftning som berör detta, samt få information om hur ni kan förnya ert avloppsvattensystem. Avloppsrådgivaren besöker er fastighet. Fastighetsägaren eller representant för denne bör vara på plats under besöket. Om tidpunkten inte passar för er, vänligen ta kontakt med rådgivaren för att omboka eller avboka besöket (vardagar kl. 9 16). Obs! Om rådgivaren inte genast svarar, så är hon antagligen på fastighetsbesök och återkommer så fort hon hinner. Ta tillfället i akt att få opartisk och gratis rådgivning till din tomt! Rådgivarens kontaktuppgifter är: Sabina Nabb sabina.nabb@jatevesihanke.fi Mer information Österbottens vatten och miljö rf organiserar avloppsvattenprojektet. Miljöministeriet finansierar projektet. Tilläggsinformation om projektet fås av verksamhetsledare Eeva-Kaarina Aaltonen vid Österbottens vatten och miljö rf. Tel.nr , eeva-kaarina.aaltonen@vesiensuojelu.fi Se även webbsidorna: (på finska) En guide till avloppsvattnets värld Österbottens vatten och miljö rf Strengbergsgatan 1, PB JAKOBSTAD Tel: , ,

45 Liite 7 Tilannekatsaus Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke 2013 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET - Tilannekatsaus 2013 Arja Lahtinen Seinäjoki 2014 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

46 Liite 7 Tilannekatsaus 1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan Jässi toteutti jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla kevään 2013 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan kohdekuntia oli viisi: Alavus, Jalasjärvi, Pedersöre, Seinäjoki ja Uusikaarlepyy. Hanketta rahoitti Ympäristöministeriö Etelä-Pohjanmaan Ely -keskuksen myöntämällä avustuksella. Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus 2013 on katsaus alueen jätevesien käsittelystä ja se on tehty hankkeessa kootun kartoitustiedon pohjalta. Neuvontakäyntejä tehtiin hankkeen aikana 706 kappaletta, joista 705 kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnissa. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien ympäristönsuojelutoimen kanssa. Osa valituista alueista sijaitsi ympäristönsuojelumääräyksillä tiukennettujen vaatimusten alueella, osa alueista sijaitsi perusvaatimustason alueella. Hankkeessa käytettiin JÄSSI -toimintamallia, jossa alueilla sijaitsevat kiinteistöt pyrittiin neuvomaan ja kartoittamaan systemaattisesti niin kutsutulla nuohoojamallilla. Kiinteistökäyntien toteuma olikin noin 64 % tarjotuista kartoitus- ja neuvontakäynneistä. Tämän lisäksi tehtiin yksittäisiä käyntejä pyynnöstä, yhteensä 26 kappaletta. Kartoitetuista kohteista 90 % oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. Kartoitus- ja neuvontakäynnin kartoitusosiossa käytiin läpi kiinteistön nykyistä jätevesijärjestelmää uudistamistarpeen arvioimista varten. Saatujen tietojen perusteella pyrittiin selvittämään jätevesijärjestelmän tyyppi ja siihen kuuluvat neuvonnan kannalta oleelliset osat. Kiinteistöllä kysyttiin myös onko selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä olemassa. Lisäksi kysyttiin säilytetäänkö kiinteistöllä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita ja pidetäänkö järjestelmälle tehdyistä toimenpiteistä toimenpidepäiväkirjaa kuitteineen. Kartoituksessa myös kerättiin tietoa kiinteistön käytöstä, kuten käyttöasteesta, asukasmäärästä, varustelutasosta ja vedenkulutuksesta. Kiinteistöstä ja sen jätevesijärjestelmästä saatujen tietojen perusteella annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arviointiin käytettiin neljää luokkaa: punainen, järjestelmä uusittava viimeistään keltainen, järjestelmää vaatii pieniä kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä, järjestelmä kunnossa sininen, vähäinen jätevesimäärä Tämän tilannekatsauksen tarkoituksena on antaa tietoa jäteveden käsittelystä ja tarkastella käsittelylle annettujen määräysten toteutumista hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnissa. Lisäksi katsauksella voi olla merkitystä arvioitaessa jäteveden käsittelyä kohdekuntien lähialueella tai pohdittaessa, kuinka jätevesien käsittelyn tasoa haja-asutusalueilla voidaan edistää. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

47 Liite 7 Tilannekatsaus 2 Haja-asutuksen jätevedet kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnissa Koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella ja hankkeen yleisneuvonta-alueella hajaasutusalueen kiinteistöjä arvioidaan olevan noin , joista noin kiinteistön jätevesijärjestelmä arvioitiin olevan kunnostamisen tarpeessa vuonna Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnissa on eri lähteiden mukaan arviolta yhteensä noin kiinteistöä (taulukko 1), jotka tulevat jäämään viemäriverkoston ulkopuolelle vuosiin mennessä. Lisäksi alueella on tuhansia vapaa-ajan asuntoja. Osa vapaa-ajan asunnoista on täysin varusteltuja taloja, jotka ovat aiemmin olleet vakituisesti asuttuja. Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueen kiinteistöjen määrästä hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan alueella (Lähteet: Tilastokeskus Kuntaportaali, hankekunnat ja Vesihuollon kehittämissuunnitelmat) Kunta Vakituisesti asutut Kesämökit Alavus Jalasjärvi Pedersöre Seinäjoki Uusikaarlepyy YHTEENSÄ Viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määrän kannalta kohdekunnat ovat eri tilanteissa, koska kuntien asukasmäärissä, koossa ja taajama-asteessa on eroja. Viemärin laajennussuunnitelmiin vaikuttavat muun muassa taloudellinen tilanne ja jätevedenpuhdistamon kapasiteetti. Viemäriverkoston laajenemiseen vaikuttaa myös asukkaiden halukkuus liittyä verkostoon, mitä selvitetään yleensä etukäteen. Seinäjoen kaupungin alueella asui 86 % asukkaista viemäriverkoston alueella vuonna Viemäriverkoston laajennusalueilla (vuoteen 2016 mennessä) sijaitsi noin 500 kiinteistöä, ja ainakin 3000 kiinteistöä tulee jäämään viemäriverkoston ulkopuolelle. (Pöyry, 2011). Jalasjärven kunnassa viemäriverkostoa rakennetaan pääasiassa uusille asemakaavoitettaville alueille. Nykyisen verkoston alueella asuu alle puolet kunnan asukkaista (Pöyry, 2010). Alavudella kunnallisen viemäröinnin piirissä ovat taajama-alueen kiinteistöt. Asukasmäärästä noin 60 % asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös Uudenkaarlepyyn kunnassa asukkaista noin 60 % asuu haja-asutusalueilla, jonne viemäriverkosto ei ulotu. Pedersöressä taajama-alueilla asuu noin 70 % asukkaista. Alavudella ja Uudessakaarlepyyssä on vakituisen asutuksen lisäksi myös paljon kesämökkejä. (Tilastokeskus Kuntaportaali) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

48 Liite 7 Tilannekatsaus 3 Vaatimusten täyttyminen Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli 17 %:lla kaikista kartoitetuista kohteista (taulukko 2). Käyttö- ja huolto-ohjeet olivat olemassa kuitenkin vain 5 prosentilla kohteista. Kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, tulisi pitää toimenpidepäiväkirjaa. Toimenpidepäiväkirja oli 3 %:lla kohteista, mutta selvästi suurempi osuus kiinteistönomistajista, 36 % oli kuitenkin säästänyt kuitit tehdyistä toimenpiteistä. Taulukko 2. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne neuvontakohteilla Selvitys tai suunnitelma Kuitit toimenpiteistä Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja kpl % kpl % kpl % kpl % Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asutus YHTEENSÄ Jätevesijärjestelmän tyyppiä, ikää ja kuntoa tarkasteltiin silmämääräisesti jätevesiasetuksen antamien vaatimusten valossa. Suurimmassa osassa kaikista kartoitetuista kohteista arvioitiin tarvittavan jätevesijärjestelmän uudistamista (kuva 1). Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli kaikista kohteista 3 %. Vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteissa annetun arvion mukaan asetuksen puhdistustasovaatimukset arvioitiin täyttävän noin 8 % kohteista, kun 10 % puolestaan kaipaa kunnostustoimia tai seurantaa. 82 % ei arvion mukaan täyttäisi asetuksen puhdistustasovaatimusta nykyisellään. Kuva 1. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kartoitetuilla kiinteistöillä, kaikki järjestelmät Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

49 Liite 7 Tilannekatsaus 3.1 Kuntakohtaiset vaatimukset kohdekunnissa Viidestä kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnasta kahdessa olivat voimassaolevat ympäristönsuojelumääräykset. Seinäjoen kaupungilla ja Jalasjärven kunnalla oli kartoitus- ja neuvontakäyntien aikana käytössä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka sisälsivät erityisiä määräyksiä jäteveden käsittelystä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Pohjavesialueisiin liittyvät määräykset koskivat kesällä 2013 neuvotuista kiinteistöistä yhteensä 12 kiinteistöä ja ranta-alueita koskevat määräykset yhteensä 49 kiinteistöä. Muutamilla kiinteistöillä oli se tilanne, että jätevesiasetuksen mukaan jätevesijärjestelmä olisi täyttänyt vaatimukset, mutta järjestelmä ei täyttänyt kunnallisten määräysten vaatimuksia. 4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä alueilla oli käytössä paljon erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Yleisin jätevesijärjestelmätyyppi oli kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliö kaikille jätevesille josta purku tapahtui yleensä ojaan. Kaksi seuraavaksi yleisintä järjestelmää olivat maasuodattamo sekä imeytyskenttä (kuva 2). Muut järjestelmät -luokkaan, joita esiintyi 1 % kohteista, kuului harvinaisempia käsittelyjärjestelmiä ja Ei määritetty -luokkaan kuului jätevesijärjestelmiä, joiden tyypistä ei pintapuolisen tarkastelun perusteella tiedetty. Kuva 2. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteissa (lukuun ottamatta saostussäiliöitä) Kuvassa 3 on esitetty jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve. Yleisesti ottaen vanhoissa jätevesijärjestelmissä on enemmän uusimistarvetta, mutta uusimistarpeeseen vaikutti myös eri käsittelyjärjestelmien erilaiset käyttöiät, alkuperäisen suunnittelun ja rakentamisen laatu sekä tehdyt huoltotoimenpiteet. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

50 Liite 7 Tilannekatsaus Kuva 3. Jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve, lukuun ottamatta yksinkertaista maaperäkäsittelyä vähäisen jätevesimäärän kohteissa (1. Maasuodattamo, 2. Imeytyskenttä, 3. Umpisäiliö ja maaperäkäsittely, 4. Umpisäiliö tai umpisäiliö+umpisäiliö, 5. Laitepuhdistamo, 6. Umpisäiliö ja saostussäiliö, 7. Muut) 4.1 Ympärivuotinen asutus Vakituisesti asutuista kohteista kahdella muodostui vain vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä yleisimmät järjestelmätyypit olivat saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille (77 %). Saostussäiliön purku oli tyypillisesti johdettu ojaan. Muut jätevesijärjestelmät olivat selvästi harvinaisempia. Maasuodattamo kaikille jätevesille oli noin 7 %:lla kohteista ja maahanimeytys oli noin 4 %:lla ympärivuotisen asutuksen kohteista. Seuraavaksi käytetyimmät olivat umpisäiliö yhdistettynä maaperäkäsittelyyn (3 %), laitepuhdistamo (2 %) ja Umpisäiliö sekä saostussäiliö (2 %). Kaikki muut järjestelmätyypit jäivät alle yhden prosentin osuuksiin, mikä lukumääräisesti tarkoittaa vain muutamia yksittäisiä kohteita. Kaksiputkiviemäröinti oli käytössä kymmenellä prosentilla kohteista. Kiinteistönomistajien mukaan tämänhetkisistä yksivesijärjestelmistä olisi noin 14 % mahdollisesti muutettavissa kaksivesiviemäröintiin. Kartoitettujen kohteiden keskimääräinen asukasmäärä oli 2,4 asukasta. Ikävapautettuja olivat 105 kiinteistön omistajat eli 15 % kiinteistöistä oli ikävapautuksen piirissä kartoitusta tehtäessä. Näistä kiinteistöistä suurin osa (84 %) ei olisi täyttänyt jätevesiasetuksen puhdistusvaatimustasoa. Kaikista vakituisesti asutuista kiinteistöistä, joissa syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, osuus on 82 % (kuva 4). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

51 Liite 7 Tilannekatsaus Uudistamistarpeessa olevien jätevesijärjestelmien määrää kasvattaa pyydetyt kartoitus- ja neuvontakäynnit, joilla uusimistarvetta on enemmän. Systemaattisesti tarjottuja käyntejä ottavat vastaan myös sellaiset kiinteistöt, joilla järjestelmä on kunnossa tai kaipaa tehostamista tai seurantaa. Niillä, jotka pyytävät kartoitus- ja neuvontakäyntiä, on yleensä ainakin alustava käsitys järjestelmän riittämättömyydestä. Kuva 4. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisesti asutuissa kohteissa, joissa syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä Iältään järjestelmät olivat melko vanhoja. 6 % ikää ei tiedetty ja jopa enemmän kuin joka kymmenes järjestelmä oli rakennettu jo ennen vuotta Puolet jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ja luvuilla, eli järjestelmät ovat yli 25 vuotta vanhoja. Vuoden 2000 jälkeen rakennettuja tai uudistettuja järjestelmiä oli 10 %. Näistä oli enää joka kymmenes kohde pelkän saostussäiliökäsittelyn varassa. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuista järjestelmistä eniten oli maasuodattamoja, mutta laitepuhdistamoja oli lähes yhtä paljon. Vuonna 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksen jälkeen rakennettujen tai uudistettujen jätevesijärjestelmien pitäisi olla nykyisellään kunnossa ja täyttää puhdistustasovaatimukset. Näin ei kuitenkaan aina ollut, vaan myös uudemmissa järjestelmissä oli kunnostustarvetta. Erityisesti akuutissa uudistamistarpeessa olivat pelkän saostussäiliökäsittelyn sisältävät jätevesijärjestelmät, joista vedet johdettiin yleensä ojaan tai maaperään, tai purkupaikkaa ei tiedetty. Nämä olivat myös iältään usein vanhoja (kuva 5). Ainoastaan noin 4 % vakituisessa käytössä olevissa kohteissa aiottiin muuttaa vesivarustelun määrää tai pidettiin sitä mahdollisena seuraavien viiden vuoden aikana. Näistä osa aikoi vähentää vesivarustelun määrää ja osa aikoi lisätä sitä entisestä. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

52 Liite 7 Tilannekatsaus Kuva 5. Saostussäiliöt olivat iältään vanhoja, pääosin ja 1980-luvuilta 4.2 Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan käytössä olevia kohteita kartoitettiin 73 kappaletta. Myös vapaa-ajan kiinteistöissä eniten oli uudistamisen tarpeessa olevia kohteita (kuva 6). Niillä kohteilla, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, uudistamistarve on 76 % eli samaa suuruusluokkaa kuin vakituisesti asutuilla kohteilla (kuva 7). Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kartoitetuilla vapaa-ajan kiinteistöillä, sisältäen vähäiset jätevesimäärät Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

53 Liite 7 Tilannekatsaus Vedenlähteenä oli yleisimmin vesijohto, joka oli noin 60 % kohteista. Kymmenessä kohteessa aiottiin vesivarustelua lisätä seuraavien viiden vuoden aikana. Yleensä vapaa-ajan käytössä olevissa kohteissa käytettiin joko vesikäymälää tai ulkokäymälää. Moderni kuivakäymälä oli käytössä vain neljällä kiinteistöllä. Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä 5 Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Lakimuutosten yhteydessä arvioitiin, että ikäperusteisen vapautuksen myötä noin 30 % kiinteistöistä ei sovellettaisi puhdistustasovaatimusta. Myöhemmin Suomen ympäristökeskus selvitti, että näitä kiinteistöjä olisi noin 18 %. Pohjanmaan Jässi hankkeen kartoituskäynneillä saatiin ikävapautettujen kiinteistöjen osuudeksi vähemmän, noin 15 % kiinteistöistä. Edellisen vuoden 464 neuvotusta kiinteistöstä oli saman verran eli noin 15 % omistajista oli automaattisen ikävapautuksen piirissä. Toisaalta ikävapautettujen osuus haja-asutuksen kiinteistönomistajista pienenee joka vuosi. Jos alueen olemassa olevat viemäröintisuunnitelmat toteutuisivat, noin 8300 kiinteistöä jäisi kiinteistökohtaisen tai muutaman kiinteistön yhteisen järjestelmän varaan. Noin 79 % kohteista on uusimisen tarpeessa siirtymäajan loppuun mennessä, eli noin 6500 järjestelmää tulee uusittavaksi tulevien parin vuoden aikana. Voidaan arvioida, että alueen vakituisesti asutuista kohteista noin 15 % ikävapautuksen piirissä, joten todellisuudessa jätevesijärjestelmiä uudistetaan hieman vähemmän. Vapaa-ajan käytössä olevien kartoitus- ja neuvontakohteiden määrä 73 oli niin pieni, että myös sattuma ja alueiden heterogeenisyys voivat vaikuttaa tuloksiin, joten niistä ei voida vetää yleisempiä johtopäätöksiä. Vapaa-ajan kiinteistöistä olisi hyvä saada kerättyä enemmän tietoa yleisemminkin. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

54 Liite 7 Tilannekatsaus Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä Jokaisella haja-asutusalueen kiinteistöllä, myös vapaa-ajan käytössä olevilla, tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Myös käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää. Vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteissa pitää myös järjestelmälle tehdyt toimenpiteet dokumentoida. Kartoitustietojen perusteella selvitys on 17 % vakituisen asutuksen kohteista ja 16 % vapaa-ajan asutuksen kohteista. Ilmeisin syy tähän on neuvontakäyntien perusteella se, että selvityksen oli ajateltu olevan vain viranomaiselle tuotettavaa tietoa, ja jos selvitys oli joskus lähetetty kunnalle, oli ajateltu asian olevan kunnossa. Monet myös pitivät sitä turhana paperityönä, koska esimerkiksi tyhjennykset tulivat Alavudella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella automaattisesti kiinteistölle etukäteen ilmoitetulla viikolla. Osa kiinteistönomistajista ei ollut tullut ajatelleeksi, että tietojen säilymisestä kirjallisena omalla kiinteistöllä on hyötyä kiinteistölle. Kuitenkaan neuvontakäynnin jälkeen tilanne ei vaikuttanut paljonkaan paremmalta, koska palautekyselyyn vastanneista ainoastaan kymmenen kiinteistönomistajaa ilmoitti tehneensä selvityksen neuvontakäynnin jälkeen. Jätevesien käsittelyn ratkaisut tulevaisuudessa ja uusimisen aikataulu Kartoitus- ja neuvontakäyntien perusteella osalla kiinteistöistä olisi mahdollisuus liittyä viemäriverkostoon omalla kustannuksella verkoston lähialueelta. Myös yhteiskäsittely olisi monella kiinteistöllä yksi mahdollinen vaihtoehto. Neuvontakäynneillä kuitenkin kävi ilmi, että yleisesti ottaen yhteiskäsittelystä ei oltu kiinnostuneita. Joillakin pienehköillä alueilla haluttiin neuvontakäynneillä lisätietoa yhteiskäsittelystä. Erillisviemäröinnin mahdollisuus oli kiinteistönomistajien mukaan noin 14 % vakituisen asutuksen kohteista. Nykyisellään erillisviemäröityjä oli 10 %, joten suurin osa kiinteistöistä tullee käsittelemään jätevedet kaikille jätevesille sopivassa järjestelmässä. Lisätietoa haluttiin useimmiten kuivakäymälästä tai umpisäiliöstä, myös vakituisesti asutuissa kohteissa. Hankkeessa tehdyn neuvonnan palautekyselyn perusteella järjestelmiä ei uusita kovin nopealla aikataululla. Kyselyssä kysyttiin: Minkälaisella aikataululla ajattelit ryhtyä neuvojan esittämiin toimiin? Vastanneista 50 % aikoi ryhtyä uusimiseen siirtymäajan loppupuolella Pohdinta Alueella pitäisi lähivuosina uudistaa tuhansia kohteita, mutta alueella toimivia ammattimaisia nimenomaan kiinteistökohtaisia jätevesisuunnitelmia tekeviä yrityksiä Alavuden, Jalasjärven ja Seinäjoen alueella on hankkeen tiedossa 16 kappaletta. Pedersören ja Uudenkaarlepyyn alueella jätevesisuunnitelmia tekeviä yrityksiä on 11 kappaletta. Lisäksi näiden yritysten toimialue on yleensä laajempi kuin yhden tai muutaman kunnan alue. Siirtymäajan loppupuolella olisi kuitenkin jätevesijärjestelmää uudistamassa hankekuntien alueella tuhansia kiinteistöjä. Tässä tapauksessa ammattimaisia suunnittelijoita ei riittäisi kaikille. Lisäksi voidaan kartoitus- ja neuvontakäyntien perusteella olettaa, että uusimistarpeessa olevia jätevesijärjestelmiä on myös vapaa-ajan kiinteistöillä, jolloin uusittavia järjestelmiä on alueella paljon enemmän. Lisäksi uudistamistarve saattaa lähivuosina koskea myös sellaisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat tällä hetkellä vain kunnostusta tai seurantaa, mutta joiden käyttöikä lähenee loppuaan. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

55 Liite 7 Tilannekatsaus Neuvonnalla voidaan vaikuttaa siihen, että kiinteistönomistajat saadaan tietoisiksi siitä, että uusimisessa lähdetään liikkeelle suunnitteluvaiheesta, jotta uudistamistoimet tehdään laadukkaasti ja huolellisesti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

56 Liite 7 Tilannekatsaus LÄHTEET Jalasjärven kunta 2012: Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2012 Lahtinen A. 2013: Haja-asutuksen jätevedet, tilannekatsaus 2012 Lapua, Kauhava ja Seinäjoki. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Peuraniemi M. & Örnmark, K. 2012: Haja-asutuksen jätevedet, tilannekatsaus Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pöyry Finland Oy, 2011: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki 2012: Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2012 Tilastokeskus Kuntaportaali: Päivitetty (luettu ) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

57 Liite 8 Yhteenvedot kiinteistökäynneistä Yhteenveto Pohjanmaan Jässi-hankkeen 2013 hankekunnissa tehdyistä kartoitus- ja neuvontakäynneistä kesällä ) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymälä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymälä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Yhteensä (taulukkopohja Suomen Ympäristökeskus 2013) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

58 Liite 8 Yhteenvedot kiinteistökäynneistä Yhteenveto Pohjanmaan Jässi-hankkeen 2013 hankekunnissa tehdyistä kartoitus- ja neuvontakäynneistä kesällä 2014 (Jalasjärvi) 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 0 0 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymälä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymälä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Yhteensä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

59 Liite 9 Palautteen kooste POHJANMAAN JÄSSI-HANKKEEN PALAUTEKYSELYT 2013 Kyselyyn vastaaminen Jätevesineuvonnan kehittämiseksi neuvotuille kiinteistöille lähetettiin palautekyselyt. Palautekysely lähetettiin vuoden 2013 aikana neuvotuille kiinteistöille. Tämä sisälsi myös vuoden 2012 Jässi-hankkeeseen neuvotut 13 kiinteistöä, jotka neuvottiin keväällä Palautelomake sisälsi saatteen ja kolme sivua kysymyksiä. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet neuvotuille kiinteistöille lähetettiin Alavudella , Jalasjärvellä , Seinäjoella ja Pedersöressä sekä Uudessakaarlepyyssä Vastausaikaa oli annettu noin kaksi viikkoa. Suomenkielisissä kunnissa kyselyn saate sisälsi samalla kutsun jätevesi-iltaan. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 693 kappaletta ja vastauksia saatiin yhteensä 192, joten vastausprosentiksi saatiin 28. Kyselyjä lähetettiin hieman vähemmän kuin käyntejä tehtiin (706), koska viimeiset käynnit tehtiin vasta kyselyn lähettämisen jälkeen. Vastausprosentti ei ollut kovin suuri yhdessäkään kohdekunnassa (taulukko 1). Taulukko 1. Syksyn 2013 palautekysely Lähetetyt kirjeet Palaute (kpl) Toteuma % Alavus Jalasjärvi Pedersöre Seinäjoki Uusikaarlepyy Yhteensä Jätevesineuvonnan sujuminen kiinteistöllä Kyselyn aluksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta, miten neuvontakäynti oli sujunut kiinteistöllä. Kuvassa 1 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. Vastauksissa oli eroja kunnittain. Mitä parempia arvioita kiinteistöt olivat saaneet, sitä enemmän vastauksissa oli kommentoitu käyntien menneen hyvin. Avoimeen kysymykseen mikä oli käynnissä parasta, oli vastannut 100 vastaajaa. Vapaamuotoisista vastauksista erottui kolme asiaa, jotka tulivat esille monissa vastauksissa. Eniten mainittiin neuvojan asiallisuudesta, seuraavaksi mukavasta tai ystävällisestä neuvojasta ja kolmanneksi eniten oli mainintoja asiantuntemuksesta. Kysymykseen mikä oli käynnissä huonointa, oli vastattu 43 kertaa. Monissa vastauksissa toistui sama teema: uusimista pidettiin kalliina ja sitä ajatellen olisi haluttu selkeää arviota kustannuksista. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

60 Liite 9 Palautteen kooste 1 % 5 % Hyvin 28 % 66 % Ok Huonosti Ei valintaa Kuva 1. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui Jätevesiasioiden tuntemus ja tietolähteet Haja-asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut yli kaksi kolmasosaa vastaajista (n=179). Kaksi muuta vaihtoehtoa olivat: vaihtoehto eivät lainkaan tuttuja, kuulin asiasta ensimmäistä kertaa neuvojan vierailulla ja vaihtoehto, hyvin tuttuja. Vastaajista 27 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. 4 % vastaajista kuuli asiasta ensimmäisen kerran vasta kartoitus- ja neuvontakäynnillä. Kolmetoista vastaajaa oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Tietolähteenä oli useimmiten ollut radio tai lehdet, josta tietoa oli saanut noin puolet vastanneista (n=179). Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta (36 %). Jätevesitiedon lähteissä oli eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten kuntien välillä. Alavudella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella internet oli tiedonlähteenä selvästi käytetympi kuin Pedersören ja Uudenkaarlepyyn alueella. Käynnin vastaanottamisen syyt Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä (119 vastaajaa). Lähes yhtä tärkeä syy käynnin vastaanottamiseen oli se, että neuvonta oli maksutonta (114 vastaajaa). Tärkeänä pidettiin myös neuvonnan puolueettomuutta (75 vastaajaa) ja tiedon saamista (74 vastaajaa). Kysymyksen vastaajajoukko oli 176. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä. Vastaajista 26 oli luullut käynnin olevan pakollinen. Tämä on noin 15 % kaikista kysymykseen vastanneista (kuva 2). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

61 Liite 9 Palautteen kooste 140 Tarjottiin henk.koht Maksuttomuus Mahdollisuus siirtää Puolueettomuus Lisää tietoa Ystäväni/sukulaiseni kehotuksesta Luulin pakolliseksi Muu syy Kuva 2. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen Neuvontakäynti Neuvontakäynnistä 75 % vastaajista (n=175) oli sitä mieltä, että asiat selitettiin ymmärrettävästi (kuva 3). Neuvontakäynnin kestoa piti sopivana vähän yli puolet, 57 % vastaajista. Hieman alle puolet (47 %) oli mielestään saanut käynnillä hyödyllistä tietoa. Kaikilla käynti ei vastannut odotuksia, 9 % kaikista vastaajista oli luullut saavansa arvion sijasta suunnitelman uuden rakentamiseksi. Noin 7 % puolestaan luuli neuvontakäynnillä neuvojaa tarkastajaksi. Osuus oli kuitenkin pienempi kuin edellisen hankkeen kyselyssä. Neuvojat siis onnistuivat edellisvuotta paremmin selittämään käynnin luonteen kiinteistönomistajille. Yhdenkään vastaajan mielestä neuvoja ei kysellyt liikaa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

62 Liite 9 Palautteen kooste Hyödyllistä tietoa Selitettiin ymmärrettävästi Kesto oli sopiva Luulin saavani suunnitelman Luulin neuvojaa tarkastajaksi Neuvoja kyseli liikaa Muu Kuva 3. Neuvontakäynnillä Neuvontamateriaali Neuvontamateriaalia piti ymmärrettävänä 65 % vastaajista (n=163). Jaettua materiaalia piti tarpeeksi kattavana vain puolet, 49 % kyselyyn vastanneista. Parannusehdotukset kertoivatkin mitä kiinteistönomistajien mielestä oli jäänyt puuttumaan: konkreettiset neuvot omaan tilanteeseen sekä tarkemmat tiedot kiinteistönomistajaa eniten kiinnostavasta aiheesta, kuten teknisistä yksityiskohdista, kunnallisesta viemäröinnistä tai usean kiinteistön yhteisestä järjestelmästä. Alle puolet vastaajista (40 %) oli sitä mieltä, että materiaalia oli esitelty riittävästi. Joissakin yksittäisissä palautelomakkeissa kommentoitiin esitemateriaalia olleen liikaa. Runsaan neuvontamateriaalin vuoksi kiinteistönomistajille jäi ehkä tunne, että asiat käytiin läpi liian pintapuolisesti. Koska neuvontakäynnin kesto on rajallinen, saattaisi asiaa auttaa esitemateriaalin tiivistäminen. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen ja suunniteltu aikataulu Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n=136) ylivoimaisesti suurin osa (85 %) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Muita käynnin jälkeen tehtyjä toimenpiteitä oli sen sijaan selvästi vähemmän. Näitä olivat muun muassa lisätiedon hankkiminen muualta (15 %) sekä jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvien hintatietojen kysyminen (13 %). Ne vastaajat, jotka eivät olleet tehneet käynnin jälkeen mitään, perustelivat sitä muun muassa ikävapautuksella. Jätevesijärjestelmän uusimisen aikataulua tiedusteleva kysymys oli vastaajajoukossa ymmärretty kahdella eri tavalla. Kysymykseen oli vastannut 180 vastaajaa. Kaksi kolmasosaa kiinteistönomistajista oli vastannut kysymykseen yhden ajankohdan, jolloin aikoo ryhtyä uudistamiseen, yksi kolmasosaa oli vastannut kysymykseen kaikilta osin, eli kertonut aikataulustaan etenemisjärjestyksessä. Osa vastaajista aikoi edetä uusimisessa asteittain, ja aloittaa esimerkiksi kuivakäymälän hankkimisella. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

63 Liite 9 Palautteen kooste Niistä, jotka aikoivat uusia jätevesijärjestelmänsä (98 vastaajaa), 50 % aikoi aloittaa toimenpiteet siirtymäajan loppupuolella, 35 % vuonna 2014 ja 15 % aikoi ryhtyä uudistamiseen jo vuonna Vastaajista 23 % ilmoitti, että ei aio uusia järjestelmää vapautuksen vuoksi. Lisäksi 32 % vastaajista ilmoitti, että järjestelmä on kunnossa nykyisellään. Jätevesiasiassa etenemistä auttavat tekijät Kysymykseen jätevesiasiassa etenemistä auttavista tekijöistä oli vastannut 136 kiinteistönomistajaa. Eniten etenemistä auttavaksi tekijäksi oli valittu vaihtoehtoa taloudellisen avustuksen saaminen (54 %), ja toiseksi eniten vaihtoehtoa muutkin valtiot tehostaisivat jätevesien käsittelyä (45 %). Kysymyksessä oli 12 vastausvaihtoehtoa ja lisäksi kohta muu, mikä? Lisäksi vastauksissa pidettiin tärkeänä myös varmuutta siitä, että lainasäädäntö ei muutu (40 %). Kuva 4. Jätevesiasiassa etenemistä auttavat tekijät Muut terveiset hankkeen vetäjille Hankkeen vetäjille oli mainittu terveisinä muun muassa perustelut siitä, minkä vuoksi kiinteistöllä ei voida uusia jätevesijärjestelmää sekä kommentoitu vapautuksen perusteiden oikeudenmukaisuutta ja lainsäädäntöä tiukempia ympäristönsuojelumääräyksiä. Lisäksi terveisissä muun muassa kiitettiin käynnistä ja toivotettiin hyvää jatkoa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

64 Liite 9 Palautteen kooste Johtopäätökset Palautekysely täytti hyvin tarkoituksensa asiakaspalautteen tyylisen palautteen saamisessa. Kyselyn informatiivinen luonne jätevesituntemuksen määrästä ja aiottujen toimenpiteiden luonteesta sekä aikataulusta toteutui myös hyvin. Jos kyselyä haluttaisiin parantaa, voisi kyselyssä jatkossa tarkemmin määritellä tyytyväisyyden käyntiin tarkoittavan kiinteistönomistajan tyytyväisyyttä kartoitus- ja neuvontakäynnin onnistumisesta eikä tyytyväisyyttä saadusta arviosta. Kysymykseen vapautuksesta oli vastannut 23 % kyselylomakkeen palauttaneista. Jos ikävapautettujen osuus on sama 15 % kuin kartoitetuilla kiinteistöillä, saadaan tästä karkea arvio muulla perusteella vapautuksen hakemista aikovista. Saman kysymyksen kohtaan oli 32 % vastanneista ilmoittanut, että järjestelmä on nykyisellään kunnossa. Tämä on suurempi osuus kuin kiinteistöille annetuissa arvioissa, joissa kunnossa olevien järjestelmien osuus on 8 %. On siis kiinteistönomistajia, jotka ovat neuvontakäynnillä omasta mielestään saaneet väärän arvion tai sitten he eivät ole ymmärtäneet annettua arviota. Kyselyn vastausaktiivisuutta yritettiin nostaa edellisen vuoden 23 %:sta vastaajien kesken arvottujen palkintojen avulla, mutta saatu vastausprosentti 28 ei ollut kovin paljon suurempi. Sen sijaan kiinteistönomistajien uusimista koskevaa aikataulua saatiin kartoitettua edellisvuotta paremmin. Edellisen vuoden kyselyn tuloksiin verrattuna tulokset olivat samansuuntaisia useimmissa kysymyksissä. Aiempaa tärkeämpää kiinteistön kartoitus- ja neuvontakäynnin vastaanottamisessa näytti olevan käynnin maksuttomuus. Myös etenemisessä taloudellisen avustuksen saaminen oli noussut tärkeimmäksi tekijäksi. Näiden vastausten ja avoimien kommenttien perusteella kyselystä välittyi myös kartoitus- ja neuvontakäynnillä usein esille tullut huoli yleisestä taloustilanteesta ja kiinteistöille usein suuresta kertainvestoinnista. Palautekyselyn perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että kiinteistönomistajat olivat pääasiassa tyytyväisiä saamaansa neuvontaan, mutta jätevesiasiassa aiotaan edetä rauhallisella aikataululla. On hyvä, että ennen toimenpiteitä hankitaan tietoa. Jaettuun neuvontamateriaaliin oli tutustunut niin suuri osa vastaajista, että voidaan olettaa kiinteistönomistajien haluavan perehtyä asiaan kunnolla. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

65 Liite 10 PALAUTEKYSELY PALAUTEKYSELY Täytä lomake rastimalla/ympyröimällä sopivin kohta ja/tai kirjoittamalla vapaan tekstin ruutuihin. Kaikissa kohdissa voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Tarvittaessa voit jatkaa tekstiä myös viimeiselle sivulle. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, ja kaikista vastauslomakkeista tehdään yhteenveto. Olemme kiitollisia palautteestasi kehittäessämme toimintaamme entistäkin parempaan suuntaan! Hyvä kiinteistön omistaja, miten jätevesineuvonta mielestäsi sujui kiinteistölläsi? (ympyröi sopivin vaihtoehto) hyvin ok huonosti Mikä oli kiinteistökäynnissä parasta/huonointa? Parasta: Huonointa: HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIASIAT, Kuinka tuttuja jätevesiasiat ovat? Eivät lainkaan tuttuja, kuulin asiasta ensimmäistä kertaa neuvojan vierailulla. Hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin. Hyvin tuttuja. Olen etsinyt / saanut tietoa jäteveden käsittelystä seuraavista lähteistä: Kunnan viranomaisilta Koulutuksesta Internetistä Joltain muulta jätevesihankkeelta Rautakaupasta / LVI-liikkeestä Radiosta / Lehdestä Sukulaisilta/ Muualta, mistä? tuttavilta/naapureilta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

66 Liite 10 PALAUTEKYSELY KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Muistathan, että voit valita useamman kohdan. Otitko tarjotun neuvontakäynnin vastaan, koska Sitä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä Neuvonta oli maksutonta Aikaa sai siirtää Neuvonta oli puolueetonta Neuvontakäynnillä: Sain paljon hyödyllistä tietoa Asiat selitettiin ymmärrettävästi Neuvontakäynnin kesto oli sopiva Luulin saavani arvion sijasta suunnitelman uuden rakentamiseksi Halusin lisää tietoa Ystäväni/sukulaiseni kehotuksesta Luulin käyntiä pakolliseksi Jokin muu syy, mikä? Luulin neuvojaa tarkastajaksi Neuvoja kyseli mielestäni liikaa Jokin muu, mikä? Neuvontakäynnillä annettu neuvontamateriaali: Neuvontamateriaali oli ymmärrettävää Neuvontamateriaali oli mielestäni tarpeeksi kattava Neuvontamateriaalia esiteltiin riittävästi Parannuksia, toiveita tai lisäyksiä neuvontamateriaaliin: TOIMENPITEET KIINTEISTÖKÄYNNIN JÄLKEEN. Olen tutustunut jaettuun materiaaliin Olen tehnyt ehdotetut huoltotoimenpiteet Olen laatinut jätevesiselvityksen Olen teettänyt jätevesisuunnitelman Olen kunnostanut/tehostanut nykyistä jätevesijärjestelmääni Olen uusinut jätevesijärjestelmäni kokonaan Olen hakenut toimenpidelupaa kunnasta Olen kysellyt hintatietoja suunnitelmista ja/tai jätevesijärjestelmistä Olen hankkinut lisää tietoa muualta Olen kysynyt mahdollisuudesta liittyä kunnalliseen viemäriin Muuta, mitä? Jos et ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, miksi et? Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ;

67 Liite 10 PALAUTEKYSELY Minkälaisella aikataululla suunnittelit ryhtyä neuvojan esittämiin toimiin? Tänä vuonna (2013) Mitä ajattelit tehdä? 2014 Mitä ajattelit tehdä? Siirtymäajan loppupuolella Mitä ajattelit tehdä? En uusi jätevesijärjestelmää, minulla on ikävapautus / haen lisäaikaa järjestelmän uusimiseen Jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään Jätevesiasiassa etenemistä auttaisi omalla kohdallani Sopivan järjestelmän löytyminen Hyvän suunnittelijan löytyminen Taloudellisen avustuksen saaminen Toimenpidelupaprosessin keventäminen Varmuus siitä, että uusi järjestelmäni täyttää vaatimukset ja hyödyttää ympäristöä Varmuus siitä, että uusi järjestelmäni hyödyttää omaa kiinteistöäni Varmuus siitä, että lainsäädäntö ei muutu Lisätieto viemäriverkoston laajenemisesta tai siihen liittymisestä Lisätieto vesiosuuskunnan perustamisesta Valvonta, viranomaistarkastus Naapurikin parantaa järjestelmäänsä Muutkin valtiot tehostaisivat jätevesien käsittelyä Muu, mikä? Mitä muita terveisiä haluaisit lähettää hankkeen vetäjille? KIITOS PALJON PALAUTTEESTA! Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

68 Liite 11 RESPONSFÖRFRÅGAN RESPONSFÖRFRÅGAN Fyll i blanketten genom att kryssa för/ringa in det lämpligaste alternativet och/eller genom att skriva en fri text i rutorna. Du kan alltid välja ett eller flera alternativ. Vid behov kan du fortsätta skriva på sista sidan. Svaren behandlas namnlöst och konfidentiellt. Av alla svarsblanketter görs ett sammandrag för uppföljning. Vi är tacksamma för er respons när det gäller att utveckla vår verksamhet i en allt bättre riktning! Bästa fastighetsägare, Hur anser du att fastighetsbesöket gick? (ringa in lämpligaste alternativet) bra ok dåligt Vad var det bästa/sämsta i besöket? Bästa: Sämsta: GLESBYGDENS AVLOPPSVATTENÄRENDEN, Hur bekanta är de för dig? Inte alls bekanta, jag hörde om dem första gången på rådgivarens besök. Lite bekanta, jag visste något om dem från förut. Mycket bekanta. Jag har fått/sökt information om avloppsvattenreningen från följande källor: Kommunens myndigheter Utbildning Internet Från ett annat avloppsvattenprojekt Järnhandel Radio / Tidningar Släktingar/ Någon annanstans, var? bekanta/grannar Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

69 Liite 11 RESPONSFÖRFRÅGAN KARTERINGS- OCH RÅDGIVNINGSBESÖKET Kom ihåg att du kan välja flera alternativ. Jag tog emot det erbjudna rådgivningsbesöket, eftersom Det erbjöds i ett personligt brev Rådgivningen var gratis Det gick att omboka tiden Rådgivningen var opartisk Under rådgivningsbesöket: Fick jag mycket nyttig information Förklarades ärendet på ett förståeligt vis Var längden på fastighetsbesöket lämplig Trodde jag att jag istället för en bedömning skulle få en plan för ett nytt system Jag ville ha mer information Vän/släkting begärde det Jag trodde besöket var obligatoriskt Annan orsak, vilken? Trodde jag att rådgivaren var en granskare Frågade rådgivaren enligt mig för mycket Något annat, vad? Det utdelade rådgivningsmaterialet: Materialet var förståeligt Materialet var enligt mig tillräckligt täckande Materialet presenterades tillräckligt Förbättringar, önskemål eller tillägg till rådgivningsmaterialet: ÅTGÄRDER EFTER BESÖKET. Jag har bekantat mig med det utdelade materialet Jag har gjort de föreslagna skötselåtgärderna Jag har gjort/låtit göra en avloppsvattenutredning Jag har varit i kontakt med avloppsvattenplanerare Jag har reparerat/effektiviserat mitt nuvarande avloppsvattensystem Jag har helt förnyat mitt avloppsvattensystem Jag har sökt åtgärdstillstånd från kommunen Jag har bett om prisinformation för planer / avloppsvattensystem Jag har fått mer information från annat håll Jag har frågat om möjlighet att ansluta till kommunalt avloppsvattennätverk Annat, vad? Om du inte har gjort något, varför inte? Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

70 Liite 11 RESPONSFÖRFRÅGAN När har du planerat utföra de åtgärder som rådgivaren föreslagit? Det här året (2013) Vad tänkte du göra? 2014 Vad tänkte du göra? Vid slutet av övergångsperioden 2015 Vad tänkte du göra? Jag förnyar inte mitt system, jag berörs av åldersundantag / jag ansöker om tilläggstid för att förnya systemet Avloppsvattensystemet är i skick i dagsläget I mitt fall kunde framskridandet i frågan underlättas genom Att hitta ett lämpligt system Att hitta en pålitlig planerare Att få ekonomiskt understöd Lättare tillståndsförfarande Säkerheten av att det nya systemet kommer att fylla kraven och att det är bra för miljön Säkertheten av att det nya systemet är till nytta för min fastighet Säkerheten av att lagen inte ändras Tillägsinformation om utvidgandet av avloppsnätverket eller om anslutning till det Tillägsinformation om grundandet av vattenandelslag Övervakning, myndighetskontroll Att även grannen förbättrar sitt system Att grannländer minskar belastningen till Östersjön Annat, vad? Vilka andra hälsningar har du till projektets dragare? ETT STORT TACK FÖR RESPONSEN! Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl/ pb PIETARSAARI JAKOBSTAD www. vesiensuojelu.fi/pohjanmaa tel: ; ; etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

71 Liite 12 Sammanfattning Denna rapport är norra delens delrapport för Österbottens Jässi-projekt Sabina Nabb 2013

72 Liite 12 Bakgrundsinformation Södra Österbottens NTM-central har enligt beslut utfärdat bidrag till Österbottens vatten och miljö rf (i fortsättningen PVY) för avloppsrådgivning i glesbygden (EPOELY/1294/07.00/2011). Bidraget fick man enligt projektplanen ( ) sammanlagt i samarbete med Västra Nylands vatten och miljö rf (i fortsättningen LUVY). Beslutet är giltigt till och med I JÄSSI-projektet används en verksamhetsmodell för kartläggnings- och rådgivningsbesök som är utvecklad av LUVY, en så kallad sotarmodell. Österbottens JÄSSI-projekts målkommuner är Karleby, Jakobstad, Pedersöre, Larsmo, Kronoby, Nykarleby, Alavo, Jalasjärvi och Seinäjoki. Fastighetsvis avloppsrådgivning erbjuds på både finska och svenska till utvalda områden i Pedersöre och Jalasjärvi kommuner samt till Nykarleby, Alavo och Seinäjoki städer. Projektets organisation Projektets styrgrupp består av representanter från NTM-centralen och från de fastighetsvisa besökens målkommuner. Styrgruppen bildades vid ett möte i Seinäjoki. Vid mötet diskuterades även projektets arbetsprogram och tidsplan. De kvantitativa målen för att möta det erhållna bidraget reviderades. Utöver huvudrådgivare FM Arja Lahtinen arbetade fyra rådgivare i projektet under sommaren Dessa var ins(amk) Miia Ylirinne samt sommarrådgivare Sabina Nabb, Mervi Pienmäki och Michaela Sollberger. Västra Nylands vatten och miljö rf utbildade och bekantade sig med sommarrådgivarna i JÄSSI-projektet i Joensuu (på finska) och 10.5 samt i Raseborg (på svenska). Monitorering av rådgivarna gjordes i juli och augusti. PVY:s verksamhetsledare Eeva-Kaarina Aaltonen ansvarar för projektets ekonomiska- och personella frågor. LUVY:s avloppsvattenexpert Minttu Peuraniemi fungerar i Österbottens JÄSSI-projekt som kvalitetsansvarig och som ansvarig för rådgivarnas monitorering och BLI BEKANT MED. Fastighetsvis rådgivning Fastighetsvis rådgivning har erbjudits till invånarna i ett personligt brev. Det har då föreslagits en tid då rådgivaren besöker fastigheten. Fastighetsägaren har då haft möjlighet att omboka eller avboka besöket om denne så velat. Vid besöket har det givits rådgivning och man har tillsammans med fastighetsägaren gått igenom det nuvarande avloppssystemet och dess förnyelsebehov. Samtidigt har en kartläggning av de olika systemen i området gjorts. Områdeskort som områdesvis visar förnyelsebehovet finns som bilagor till denna rapport. Fram till har det totalt erbjudits 486 kartläggnings- och rådgivningsbesök på norra området och av dessa har 355 blivit genomförda. Det här ger en genomförandeprocent på 73 % som framgår i Tabell 1. Det har inte kommit förfrågningar på besök utöver de adresser som det skickats brev till. Om ett besök inte blivit av beror det på att ägaren avbokat, eller på att ägaren inte varit på plats.

73 Liite 12 Tabell 1. Rådgivningens antal Sända brev Kartläggningsoch rådgivningsbesök Ej besök Pedersöre Nykarleby Totalt Genomförande % Allmän rådgivning Allmän rådgivning har kunderna kunna få via telefon och e-post. Det har också funnits möjlighet att besöka kontoret för att få rådgivning, men hittills har det inte varit några besökare. Några få har fått rådgivning via telefon eller via e-post, men i de allra flesta fall när någon har tagit kontakt via telefon eller e-post har det resulterat i ett besök (Tabell 2). Projektet har inte ordnat några egna evenemang under sommaren, men deltagit två gånger i andra evenemang (Tabell 3). Första evenemanget var Farmarimässan som ordnades i Seinäjoki. Projektet deltog då med en egen infopunkt. Det andra evenemanget var Jakobsdagar i Jakobstad. Då hade projektet ett eget bord vid storloppiset under måndagen. Under tillfällena kom sammanlagt 51 personer fram för att diskutera avloppsfrågor. Utöver detta gavs det rådgivningsmaterial till 123 stycken. Tabell 2. Genomförd allmän rådgivning Kontakt Antal Telefonrådgivning 2 Epostrådgivning 1 Rådgivning på kontoret 0 Sammanlagt 3 Tabell 3. Deltagande vid evenemang sommaren 2013 Tidpunkt Tillfälle Deltagande Farmari, Seinäjoki Avloppsrådgivning Jakobsdagar, Jakobstad Avloppsrådgivning Information Under avloppsveckan skickades information till projektområdets kommuner till berörda ämbetsmän. Meddelandet skickades även till media. I början av rådgivningssäsongen hölls ett pressinformationstillfälle i Jakobstad Projektets händelser och aktuella frågor meddelades via kommuner och via projektets webbsida.

74 Liite 12 Projektets synlighet i medier Österbottens Jässi-projektet syntes sammanlagt i 7 tidningsartiklar, 3 nyheter på internet, 1 radionyhet och medverkade i två intervjuer i radio. 4 annonser som var betalda av projektet eller av lokala myndigheter publicerades. Det här gäller alltså för hela området där Österbottens Jässiprojekt pågår. Annons, Järviseudun sanomat Betald annons, JP Kunnallissanomat Betald annons, Viiskunta Annons, Alavuden kaupungin kesäliite (Viiskunta) Nyhet, Ilkka (på nätet) Nyhet, Pohjalainen (på nätet) Intervju, Viiskunta Nyhet, Järviseudun sanomat 8.5. Intervju, JP Kunnallissanomat Intervju, YLE Keski-Pohjanmaa, radio Nyhet, Pietarsaaren Sanomat, 5.6. Nyhet, Österbottens Tidning, 5.6. Intervju, YLE Pohjanmaa, radio 5.6. Nyhet, YLE Pohjanmaa 5.6. (på nätet) Nyhet, Österbottens Tidning Nyhet, Vasabladet Samarbete med andra projekt Projektet har haft samarbete med Västra Nylands Linkki-projekt och med andra JÄSSI-projekt. Avloppskartläggning i Nykarleby Områdena i Nykarleby valdes ut av miljövårdssekreteraren tillsammans med driftschefen för vatten och avlopp vid Nykarleby kraftverk. Vid valet togs det ut områden där det inte fanns planer för att bygga ut det kommunala avloppsvattennätverket inom en överskådlig framtid. Det valdes även ut ett område på grund av närhet till en älv och på grund av att den befintliga transportledningen för avlopp ligger på andra sidan denna älv. Fastighetsbesöken genomfördes Fastighetsuppgifterna togs ur kommunens databaser. Kartläggnings- och rådgivningsbesöken utfördes av avloppsvattenrådgivare Sabina Nabb. Syftet var att besöka fast bosättning, men även en del fritidsbostäder. Totalt skickades det ut 302 brev som erbjöd ett besök. Projektet gjorde sammanlagt 225 besök. Det här betyder att 75 % av de erbjudna besöken förverkligades. Detta går att utläsa i tabell 4. På 24 fastigheter var ingen på plats vid tidpunkten för besöket. På fem fastigheter lämnades endast informationspaketet utan att göra ett kartläggningsbesök.

75 Liite 12 Totalt 45 besök blev avbokade. Av dessa uppgav 17 att de inte var intresserade av ett besök eftersom deras system redan i nuläget uppfyller de kommande lagkraven. Tre stycken uppgav att de inte var intresserade på grund av ålder. Av de resterande avbokade besöken uppgav de flesta att de inte var intresserade eller så blev orsaken inte frågad. Ett besök blev avbrutet eftersom systemet var i skick och ägaren inte var intresserad av ett kartläggningsbesök. Tabell 4. Erbjudna och genomförda kartläggnings- och rådgivningsbesök i Nykarleby. Sända brev Genomförda besök Informationsmaterial Avbokade Av de besökta fastigheterna i Nykarleby var 219 stycken fast bosättning, medan 6 stycken var fritidsbostäder. En av de besökta fastigheterna hade ingen vattenledning dragen till huset. Alla de övriga tog in rent vatten via kommunens vattenledning. Det fanns ett grundvattenområde i Nykarleby. På grundvattenområdet fanns flera fastigheter som var inkopplade till ett gemensamt reningssystem. Fem av de besökta fastigheterna låg på grundvattenområdet och var inte anslutna till det gemensamma reningssystemet. Av alla de besökta fastigheterna bedömdes 3 stycken ha små vattenmängder och därmed inte beröras av reningskraven. 11 fastigheter hade en skild bastubyggnad med små mängder vatten. En klar majoritet av fastigheterna hade 1-rörssystem i huset. Endast fem fastigheter hade skilt 2- rörssystem med skilt avlopp för wc. Det vanligaste förekommande avloppssystemet var sedimenteringsbrunnar för både svart- och gråvatten (bild 1). Den största delen av fastigheterna bedömdes dessutom inte uppfylla de nya kraven och vara i behov av förnyelse. Vid bedömningen av avloppsvattensystemen användes en skala med fyra nivåer enligt följande: Röd: systemet uppfyller inte kraven, det måste förnyas senast Gul: systemet kräver reparationsåtgärder eller små förbättringar eller uppföljning Grön: systemet är i nuläget i skick Blå: ringa avloppsvattenmänger Resultatet av bedömningen syns i diagrammet i bild 2.

76 Liite 12 Bild 1. De kartlagda fastigheternas olika avloppsvattensystem i Nykarleby Bild 2. De kartlagda fastigheternas bedömda avloppssystems förnyelsebehov i Nykarleby. Avloppskartläggning i Pedersöre Områdena i Pedersöre valdes ut av tekniska verkets chef tillsammans med miljövårdssekreteraren. Vid valet togs det ut sådana områden som inte inom en överskådlig framtid kommer att omfattas av kommunalt avlopp och som inte tidigare fått avloppsrådgivning i någon form. Fastighetsbesöken genomfördes Fastighetsuppgifterna togs från grundkartan. Kartläggnings- och rådgivningsbesöken utfördes av avloppsvattenrådgivare Michaela Sollberger. Syftet var att besöka fast bosättning, men även en del fritidsbostäder. Totalt skickades det ut 184 brev som erbjöd ett besök. Projektet gjorde sammanlagt 130 besök. Det här betyder att 71 % av de erbjudna besöken förverkligades. Detta går att utläsa i tabell 5. På 8 fastigheter var ingen på plats vid tidpunkten för besöket. På sex fastigheter lämnades endast informationspaketet utan att göra ett kartläggningsbesök.

77 Liite 12 Totalt 38 besök blev avbokade. Av dessa uppgav 8 att de inte var intresserade av ett besök eftersom deras system redan i nuläget uppfyller de kommande lagkraven. Fem stycken uppgav att de inte var intresserade på grund av ålder. Åtta av de besökta fastigheterna var öde hus. Resten som avbokade uppgav att de inte hade tid eller att de inte var intresserade. Tabell 5. Erbjudna och genomförda kartläggnings- och rådgivningsbesök i Pedersöre Sända brev Genomförda besök Rådgivningspaket Avbokade Av de besökta fastigheterna i Nykarleby var 124 stycken fast bosättning, medan 5 stycken var fritidsbostäder. De allra flesta tog in sitt rena vatten via kommunens vattenledning. Fem stycken fastigheter hade egen brunn. Av alla de besökta fastigheterna bedömdes en stycken ha små vattenmängder och därmed inte beröras av reningskraven. Tre fastigheter hade en skild bastubyggnad med små mängder vatten. En klar majoritet av fastigheterna hade 1-rörssystem i huset. Endast en fastighet hade skilt 2- rörssystem med skilt avlopp för wc. Det vanligaste förekommande avloppssystemet var sedimenteringsbrunnar för både svart- och gråvatten (bild 3). Den största delen av fastigheterna bedömdes dessutom inte uppfylla de nya kraven och vara i behov av förnyelse. Vid bedömningen av avloppsvattensystemen användes en skala med fyra nivåer enligt följande: Röd: systemet uppfyller inte kraven, det måste förnyas senast Gul: systemet kräver reparationsåtgärder eller små förbättringar eller uppföljning Grön: systemet är i nuläget i skick Blå: ringa avloppsvattenmänger Resultatet av bedömningen syns i diagrammet i bild 4. Bild 3. De kartlagda fastigheternas olika avloppsvattensystem i Pedersöre.

78 Liite 12 Bild 4. De kartlagda fastigheternas bedömda avloppssystems förnyelsebehov i Pedersöre.