Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2016

Transkriptio

1 1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien Etelä-Savo, jossa oli käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2013 avustuksia myönnettiin näille samoille ELY-keskusalueille. Vuonna 2014 valtion tukema neuvonta laajeni myös Etelä-Savoon ja jatkui vuonna Toimijat ja hankkeet 2016 Vuonna 2016 valtion tukemia hankkeita oli muilla paitsi Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 1,1 M, osan hankkeista saadessa omarahoitusta mm. kunnista. Vuonna 2016 rahoitusta sai 15 erillistä hanketta, joista valtaosa on toiminut valtion tukemina jo vuodesta Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeet vuonna 2016 ELY-keskus Järjestön nimi ja hankkeen nimi Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hanke VALONIA ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKU-hanke Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke (ei hanketta) Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Haja-asutuksen jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke Suomen kylätoiminta ry Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Jätekukko Oy, Pohjois-Savon Martat ry ( saakka), Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pohjanmaan Jässi ProAgria Oulu, ProAgria Oulu neuvontahanke Kainuun Nuotta ry, Kainuun jätevesihanke Kemijoen vesiensuojeluyhdistys, Lapin hajajätevesihanke

2 3. Neuvontahankkeiden toiminta Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvontakäynnin yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmänsä riittävyydestä. Lisäksi annetaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sekä ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja tarvittavien lupien hakemiseen. Neuvonnalla pyritään myös kannustamaan järjestelmien kunnostustoimiin ja luomaan myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation jakamista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yksittäisenkiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Neuvonta ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Tätä silmällä pitäen ne jätevesineuvojat, jotka eivät olleet jo aiemmin kouluttautuneet, kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen toukokuussa Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annetaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi sekä taustamateriaalia ja yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista. Vuonna 2016 kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Etelä-Savossa, jossa päätettiin rahoittajan toimesta pitää välivuosi. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Nuohoojamallista on käytössä muunnelma, jossa kirjeen lähettämisen jälkeen kiinteistöille soitetaan tai asukasta pyydetään soittamaan ja vahvistamaan ajankohta. Tällöin kylmiä käyntejä ei tule käytännössä lainkaan. Osa neuvonnasta tehdään tällöin puhelimitse. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin omaaloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon jo puhelimessa. Putkimiesmallilla turhia käyntejä ei tule tehtyä, mutta se edellyttää asukkaiden oma-aloitteisuutta. Vuonna 2016 oli pääasiallisesti nuohoojamallilla toimivia hankkeita 11 kpl ja pääasiallisesti putkimiesmallilla toimivia 4 kpl. Hankkeiden raportointikaudet Tähän tiivistelmään kootut tiedot ovat kalenterivuodelta 2016, seuraavin poikkeuksin: - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (UUD) raportoi jakson Hämeen Haja-apu (HAM) raportoi jakson Jätekukko (PSA) raportoi jakson Kainuun jätevesihanke (KAI) raportoi jakson

3 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät alueittain vuodelta 2016 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2016 ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Yksilöllinen neuvonta Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa Varsinais-suomi Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Järjestelmien tila keskimäärin Järjestelmien keskimääräisen tilan laskentaan on käytetty yhdentoista nuohoojamallilla toimineen hankkeen tuloksia, joissa kiinteistölle ei soitettu ennen käyntiä. Putkimiesmallilla tuloksissa kenttäkohteiden vaatimukset täyttävien kohteiden määrä on huomattavasti pienempi, sillä tilanne kartoitetaan jo puhelimessa tai käyntiä varattaessa. Puhelimitse mm. vähäisen veden kiinteistöt saavat riittävät neuvot. Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen kohteissa 33 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken %), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 67 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Vuonna 2012 ja vuonna 2013 vastaava nuohoojamallin hankkeiden keskiarvo oli 67 % ja vuonna % ja vuonna %. Vakituinen asutus, "nuohooja"hankkeet % 2% Ei täytä vaatimuksia 16% 64% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2016

4 Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttavat ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Nuohoojamallin hankkeilla ikävapautettujen kiinteistöjen määrät on sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjen erittelyä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 14 % kohteista (vaihteluväli 1-23 %). Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 67 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Nuohoojamallin hankkeiden kiinteistökäynneistä voidaan koota myös tarkempaa tietoa järjestelmistä. Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (73 %) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. 27 % kohteissa jätevesijakeet erotellaan. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja. Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmät 2016 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa, 11 hanketta 1736 kpl 638 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 70 % (1211 kpl) 45 % (289 kpl) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 11 % (192 kpl) 29 % (185 kpl) ratkaisu Järjestelmä kunnossa 19 % (322 kpl) 8 % (110 kpl) Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 8 % (54 kpl) Niissä neuvontahankkeissa, missä kiinteistökäynti joko tilattiin puhelimitse tai siitä keskusteltiin ennakkoon, käyntikohteiksi valikoitui selvästi enemmän huonokuntoisia käsittelyjärjestelmiä. Näiden viiden hankkeen keskiarvo jätevedenkäsittely riittämätön -kohteille on 94 %. Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 78 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen) ilman muuta käsittelyä. 22 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista 44 % oli vanhenevia ratkaisuja ja 56 % edellytti pieniä huoltotoimia. Kuvassa 2 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilanne tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä (yhteensä 322 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 110 kiinteistöä). Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Ei jakeiden erotteua 1% 18% 36% Toimiva ja riittävä Toimiva ja riittävä Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) 45% Kuva 2. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).

5 Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Jakeiden erottelu 7% 5% 6% 2% 1% 3% 75% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä Kuivakäymä + toimiva ja riittävä (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 3. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asutuksessa valtaosa kohteista täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 76 % kiinteistöistä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa %) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 24 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuvassa 4 on esitetty keskimääräinen tilanne vuonna Tilanne oli lähes sama vuosina 2012, 2013 ja Vapaa-ajan asutus, "nuohooja"hankkeet % Ei täytä vaatimuksia 12% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Järjestelmä kunnossa 62% 8% Jäteveden määrä vähäinen Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2016 Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (87 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja nuohooja - hankkeista.

6 Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmät 2016 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa (11 hanketta) 244 kpl 1568 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 61 % (150 kpl) 11 % (177 kpl) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 25 % (61 kpl) 10 % (161 kpl) ratkaisu Järjestelmä kunnossa 14 % (33 kpl) 7 % (111 kpl) Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 71 % (1119 kpl) Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 74 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), jonka jälkeen ei ollut muuta käsittelyä. 26 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista kohteista suuri osa (87 %) edellytti pieniä huolto- tai korjaustoimia ja loput olivat elinkaarensa loppupuolella olevia järjestelmiä. Kuvassa 5 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilannetta tapauksissa joissa jätevedet käsitellään yhdessä ja jätevettä muodostuu vähäistä suurempi määrä (yhteensä 33 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 111 kiinteistöä). Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, ei jakeiden erottelua 55% 12% 18% 15% Toimiva ja riittävä Toimiva ja riittävä Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 5. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).

7 Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, jakeiden erottelu 5% 5% 14% 42% 24% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä Kuivakäymä + toimiva ja riittävä (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 4% 7% Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 6. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Kaikista vapaa-ajan asunnoista 64 % on kuivakäymälä ja harmaiden jätevesien käsittely kunnossa. Ympärivuotisessa vapaa-ajan asutuksessa vesikäymälä ja muu vesivarustelu on yleisempää. Huomioitavaa on, että myös kuivakäymäläkiinteistöillä voi olla puutteita jätevedenkäsittelyssä. 5. Hankkeiden muita selvityksiä LINKKI-hanke toteutti puhelinneuvontakampanjan otokselle vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa saaneita asukkaita. Puhelinkartoituksen perusteella todettiin että vain harva kiinteistö oli toteuttanut mitään muutoksia jätevesijärjestelmään, vaikka kartoituskäynnillä arvio oli ollut punainen, eli uusintaa edellyttävä. Syiksi mainittiin mm. remontin kustannukset, vaikea elämäntilanne tai toive viemäristä. Aiempien vuosien jätevesineuvonnan vaikuttavuutta kartoittivat Keski-Suomen jätevesineuvontahanke, Lappeenrannan Jässi-hanke ja Pohjois-Karjalan Jässi-hanke. Selvityksistä on vaikea nähdä neuvonnan remontointiin motivoivaa vaikutusta, sillä hyvin harva oli neuvonnan jälkeen toteuttanut tarvittavia uudistuksia eikä vastaajien mukaan neuvonta motivoinut remontin tekemiseen. Toisaalta neuvontakäynnin raportti oli tyypillisesti tallessa ja neuvontaa pidettiin asiantuntevana. Vastausaktiivisuus oli heikkoa, osin kenties johtuen siitä, että kysely lähetettiin kiinteistöille jotka saivat punaisen arvion kiinteistökäynnillä. LINKKI-hanke toteutti neuvontakäyntien hallintaa varten PostgreSQL-paikkatietokantamallin. Tietokantaan siirrettiin vuosien aikana kerätty tieto neuvontakäynneiltä (n 6000 kohdetta) ja tietokannalle luotiin käyttäjäpolitiikka, jotka mahdollistavat luottamuksellisen tiedon käsittelyn asianmukaisesti. Hanke pilotoi myös sähköistä tiedonkeruuta. 6. Palautetta ja kehitysehdotuksia Useat hankkeet raportoivat neuvonnan kysynnän laskeneen selvästi aiemmista vuosista. Neuvontaa ei tilattu ja ehdotettuja käyntejä peruttiin aiempaa enemmän. Tämä näkyy myös kiinteistökäyntien kokonaismäärässä, vuonna 2016 toteutettiin vain 4228 kiinteistökäyntiä, kun vuonna 2014 määrä oli 8480 kpl ja vuonna kpl. Kuvassa 7 on yhteenveto neuvontamääristä vuosilta

8 Neuvonta Kuva 7. Yhteenveto neuvontamääristä vuosilta Kiinteistökäyntien määrä Yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Puhelin- ja spostineuvonta Kaikkiaan vuotta 2016 leimaa asukkaiden haluttomuus edistää jätevesijärjestelmien kunnostuksia, lainsäädäntötyön ollessa kesken. Myös kunnissa oltiin odottelevalla kannalla ja eräs hanke raportoi että jätevesiinfotilaisuuksien pitämistä ennen lainsäädännön valmistumista ei pidetty kunnan puolelta tarpeellisena. Vastaavasti Etelä-Savon ELY-keskus päätti pitää välivuoden neuvonnan rahoittamisessa. Neuvontahankkeet raportoivat vuonna 2016 mm seuraavista signaaleista: - Asukkaat olivat ehtineet tilata suunnitelman uudesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä mutta uudistukset oli laitettu jäihin. - Käyntien toteuma oli selkeästi huonompi kuin aiempina vuosina, eli asukkaat olivat huonommin paikalla nuohoojahankkeiden tarjoamaan neuvonta-aikaan. Toisaalta oli hankkeita joilla toteuma oli aiempine vuosien kaltainen ja etenkin mökkiläisten kiinnostus neuvontaa kohtaan oli ennallaan. - Monet ajattelivat tulevien muutosten koskevan myös järjestelmävaatimuksia, eikä ainoastaan järjestelmän uusimisen ajankohtaa. - Molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. - Pirkanmaalla kaikki 19 tavoitettua kuntaa ilmoittivat, että jätevesijärjestelmän rakentamisen lupia oli haettu vuonna 2016 saman verran tai vähemmän kuin aiemmin. Neuvonta otettiin hyvin vastaan ja etenkin ranta- ja pohjavesialueilla asukkaat suhtautuivat ymmärtäväisesti jäteveden puhdistusvaatimuksiin. Kiinteistönomistajat pitivät puolueettoman neuvonnan saatavuutta hyvänä palveluna ja neuvonta oli pääosin mielekästä. Sen sijaan jätevesineuvojien jaksaminen on ollut koetuksella muuttuvien vaatimusten työkentässä ja työn mielekkyys mietityttää. Epäselvyyttä on yhä automaattisen ikävapautuksen edellytyksistä. Asukkailla oli vääriä ja puutteellisia tietoja asiasta ja kaikkien kiinteistöjen osalta ikävapautuksen edellytyksiä ei saatu selvitettyä. Erityisesti perikunnille ikävapautuksen saamisen edellytykset olivat epäselvät. Yleinen väärinkäsitys näyttää yhä olevan, että jätevesijärjestelmän kunnostus maksaa aina vähintään euroa ja vain hyväksytään käsittelymenetelmäksi. Haasteena on myös pätevien suunnittelijoiden puuttuminen, etenkin pohjoisosassa Suomea. 7. Lisätietoja Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: Syventävää tietoa Neuvontajärjestöjen materiaali Neuvonnan raportteja