HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE. Väliraportti III ( )

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE Väliraportti III ( )

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä neuvontahankkeesta Hankkeen rahoitus Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Ohjausryhmä Tiedotus ja markkinointi Yleinen neuvonta Puhelin ja sähköpostineuvonta Yleisneuvontatilaisuudet Kiinteistökohtainen neuvonta Neuvonta-alueet Kiinteistökohtainen neuvonta Jätevesien käsittely kiinteistöillä Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi Suositellut toimenpiteet Tuloksellisuus Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia

3 1. Yleistä neuvontahankkeesta Haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke aloitti toimintansa Hankkeen ensimmäisestä ja toisesta toimintavuodesta on tehty erilliset väliraportit. Tämä raportti käsittelee hankkeen kolmannen vuoden toimintaa ajalta Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtenä osana palvelutehtäviin kuuluu jätehuoltoon liittyvä neuvonta. Jätelain mukaan saostus- ja umpikaivolietteet ovat asumisessa syntyvää jätettä, joten hajajätevesineuvontaa voidaan pitää luonnollisena osana jätehuoltoyhtiöiden neuvontapalvelua. Hanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Jätevesineuvontahankkeen tavoitteena on edistää talvella 2011 uudistetun, valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa. Neuvontahankkeen tavoitteena on myös ympäristön tilan parantaminen, jätevesijärjestelmien kustannustehokas toteuttaminen, järjestelmien käytön ja huollon edistäminen sekä vastuullisen toiminnan lisääminen jätevesien käsittelyyn liittyen. Hankkeen tavoitteena on tehdä n. 800 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä/vuosi, järjestää ryhmäneuvontaa n. 40 tilaisuudessa, jotka toteutetaan mm. ympäristö- ja jätevesi-iltoina sekä olla mukana n. 10 yleisneuvonnan tapahtumassa. 1.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoitus on koostunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta (93 %) sekä Jätekukko Oy:n omasta rahoitusosuudesta (7 %). Hankkeen kulut ajalta olivat ,70 e. Hankkeen kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä (taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen kustannusvertailu Budjetoitu Toteutuneet Jätekukon palkka- ja sosiaalikulut , ,55 Pohjois-Savon Martat ry:n kulut , ,47 Matkakulut , ,54 Muut kulut , ,72 Yhteensä , ,70 3

4 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Jätevesineuvontahanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Hankkeen projektipäällikkönä toimii ympäristöinsinööri (AMK) Mikko Laakso (Jätekukko Oy) ja jätevesineuvojana ympäristöinsinööri (AMK) Linda Luostarinen (Jätekukko Oy). Jätekukko antaa hankkeessa yleisneuvontaa sekä tekee kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Pohjois-Savon Martat ry antaa hankkeessa yleisneuvontaa vastuuhenkilönään erikoisneuvoja, järjestökouluttaja Tiina Ikonen (hortonomi AMK). Neuvonta on mm. yleisneuvontaa ympäristöilloissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hankkeen henkilöstö on suorittanut Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen. 2.1 Ohjausryhmä Hankepäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat hankkeen valvonta ja ohjaaminen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, maksatushakemusten käsittely sekä väli- ja loppuraporttien käsittely. Ohjausryhmä voi ehdottaa tarvittaessa muutoksia hankkeen sisältöön. Ohjausryhmä kokoontui välisenä aikana kolme kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: - Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta: vs. ympäristösihteeri Liina Lindberg - Kuopion kaupunki: ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen - Maaningan kunta: rakennustarkastaja Antti Rissanen - Siilinjärven kunta: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen - Suonenjoen kaupunki: ympäristötarkastaja Riitta Lappalainen (vpj., Kuopion kaupunki) - Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry: toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä (pj.) - Savo-Pielisen jätelautakunta: vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen - Pohjois-Savon ELY-keskus: kehitysinsinööri Jarmo Siekkinen vesistöinsinööri Tuulikki Miettinen 4

5 - Pohjois-Savon Martat ry: erikoisneuvoja Tiina Ikonen - Jätekukko Oy: logistiikkapäällikkö Teija Forsman logistiikkainsinööri Aki Malinen projektipäällikkö Mikko Laakso (esittelijä) Hankekauden 2014 ensimmäisessä ohjausryhmässä nimettiin kuntakohtaiset yhteyshenkilöt, joiden kanssa hanketyöntekijät ovat sopineet kuntakohtaisista asioista. 3. Tiedotus ja markkinointi Hankkeelle on perustettu internet-sivut, osoitteeseen Sivuilta löytyy kattavaa tietoa hankkeesta, hankkeen tapahtumista sekä yleistä informaatiota kiinteistökohtaiseen jätevesienkäsittelyyn liittyen. Hankkeessa ylläpidetään myös listaa lähialueen jätevesiosaajista (suunnittelijat, rakentajat ja huoltopalveluiden tarjoajat). Lista löytyy hankkeen internet-sivuilta sekä sitä jaetaan kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä kiinteistön omistajille. Hanke on tiedottanut ja ollut mediassa esillä välisenä aikana seuraavasti: Iisalmen sanomat; Jätevedet pilaavat ympäristöä-juttu Iisalmen sanomat; Pakko ruveta olemaan kiinnostusta-juttu jätevesiillasta Uutis-Jousi; Lehtitiedote: Jätevesineuvontaa Siilinjärvellä ja Maaningalla Uutis-Jousi; Siilinjärvellä tapahtuu: ilmoitus järjestettävistä neuvontatilaisuuksista Kiuruvesi-lehti; Viimeistä penkkiä vietiin-juttu jätevesi-illasta Uutis-Jousi; Jätekukko järjestää jätevesineuvontaa-juttu jätevesi-illasta ja jätevesineuvonnasta Pielavesi-Keitele; Jätevesijärjestelmät täytyy hoitaa kuntoon pian-juttu Lehdistötiedote; Pohjois-Savon Martat ry ja Pielaveden kunta Lehdistötiedote; Kuivakäymälä sopii kotiin ja mökille, Pohjois-Savon Martat Savon Sanomat; Toimiva systeemi-juttu kiinteistökohtaiselta neuvontakäynniltä, neuvontahankkeesta ja jätevesien käsittelystä (jätevesiviikko) Yle radio Savo; Jätevesineuvojan haastattelu neuvottavalla kiinteistöllä (jätevesiviikko) Pielavesi-Keitele; Jätevesijärjestelmät kuntoon-juttu (jätevesiviikko) 5

6 Uutis-Jousi; Kuivakäymälä säästää ja parantaa ympäristöä-juttu Pielavesi-Keitele; Huussista kunnon kuivakäymälä-juttu - Kevät 2014; Lietteiden käsittelyhinnasto-esite, jätevesineuvontainfo. Jakelu vajaa kotitaloutta - Kevät 2014; Yhteinen juttu-jätekukon asiakaslehti, juttu jätevesineuvonnasta. Jakelu Jätekukon toimialueella joka kotiin (painos kpl) Koillis-Savo; Kotjpaekka veti väkeä markkinoille-juttu markkinoista ja tapahtuneesta neuvonnasta Sisä-Savo; Jätevesijärjestelmät päivitettävä ajanmukaisiksi-juttu Sisä-Savo; Jätevesien käsittelystä neuvontailta Rautalammilla-juttu Sisä-Savo; Perukoiden jätevesiä laitetaan kuriin rautaisannos tietoutta te lasta-juttu Lehdistötiedote ; Askarruttavatko jätevesisäädökset - mitkä ovat tämän hetken vaatimukset, Pohjois-Savon Martat ja Keski- Savon ympäristötoimi - viikolla 45/2014 Varkauden lehti ja Maakunnan Sanomat (Leppävirta ja Heinävesi) ilmoitukset jätevesi-illoista Warkauden lehti; Satoja jätevesijärjestelmiä vielä päivittämättä Soisalon Seutu, Leppävirta; Jätevesisäädöksistä halutaan lisätietoa Heinäveden lehti; Puhtaat järvet ja pohjavedet ovat jokaisen vastuulla - Kiinteistökohtaiset tiedotteet jätevesi-illoista Siilinjärvellä 738 kpl - Kiinteistökohtaiset tiedotteet jätevesi-illoista Suonenjoella 1277 kpl - Kiinteistökohtaiset neuvontakäyntikirjeet 1069 kpl 4. Yleinen neuvonta 4.1 Puhelin ja sähköpostineuvonta Hankkeen kolmantena toimintavuotena kiinteistönomistajia neuvottiin puhelimitse ja sähköpostilla 370 kertaa. 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet Hankkeen yleistä neuvontaa järjestettiin ryhmäneuvontana eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä hanke oli mukana eri yleisneuvontatilaisuuksissa. Ryhmäneuvontatilaisuuksia järjestettiin koko Pohjois-Savon alueella ja osallistujia niissä oli yhteensä 1253 henkilöä (taulukko 2). Yleisneuvontatilaisuuksissa neuvottiin yhteensä 220 henkilöä (taulukko 3). 6

7 taulukko 2. Ryhmäneuvontatilaisuudet v Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia Jätevesien käsittely kuntoon Sonkajärvi Jätevesien käsittely kuntoon Vieremä Jätevesi-ilta Hirvijärvi, Karttula, Kuopio Jätevesien käsittely kuntoon Kiuruvesi Jätevesien käsittely kuntoon Peltosalmi, Iisalmi Jätevesi-ilta Kehvo, Siilinjärvi Jätevesi-ilta Jälä, Siilinjärvi Vesiseminaari, jätevesiluento Kuopion kaupungintalo, Kuopio Ympäristöilta Nilsiän Martat Pisantie 2, kerhohuone, Nilsiä Jätevesi-ilta Haminalahti, Kuopio Jätevesien käsittely kuntoon Pielavesi Kuivakäymälä kotiin ja mökille Varkaus Kuivakäymälä kotiin ja mökille Siilinjärvi Kuivakäymälä kotiin ja mökille Iisalmi Jätevesi-ilta Hamula, Siilinjärvi Jätevesi-ilta Kolmisoppi, Siilinjärvi Jätevesi-ilta Vehvilä, Suonenjoki Jätevesi-ilta Koivumäki-Heinämäki, Siilinjärvi Jätevesi-ilta Koskelo, Suonenjoki Jätevesi-ilta Halolanmäki, Suonenjoki Jätevesi-ilta Siilinjärven kunnantalo Jätevesien käsittely kuntoon Vesanto 0* Jätevesien käsittely kuntoon Lapinlahti Jätevesien käsittely kuntoon Rautalampi Jätevesi-ilta Suonenjoki Jätevesien käsittely kuntoon Keitele 0* Ympäristöilta Karttulan Martat Karttula Ympäristöilta Kankaan Marttayhdistys Seurakuntatalo Jätevesien käsittely kuntoon Varkaus Jätevesien käsittely kuntoon Heinävesi Jätevesien käsittely kuntoon Leppävirta Ympäristöilta Siilinjärven Martat Siilinjärvi 12 Yhteensä 1253 *kunta perui tilaisuuden 7

8 taulukko 3. Yleisneuvontatilaisuudet v Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia/neuvottuja Jätevesineuvontapiste, Siilinjärven Siilinjärven tori 20 markkinat Jätevesineuvontapiste, Kotjpaekkamarkkinat Kaavi, Kortteinen Jätevesineuvontapiste, Sandelsmarkkinat Siilinjärven tori Jätevesineuvontapiste, Kuopion tori 20 Elonkorjuujuhlat Jätevesineuvontapiste, Kalamarkkinat Satamatori, Kuopio Jätevesineuvontapiste, Pestuumarkkinat Jätevesineuvontapiste, rakenna ja asumessut Rautalammin keskusta 20 Kuopiohalli, Kuopio 80 Yhteensä Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Neuvonta-alueet Ennen kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien aloittamista kunnissa priorisoitiin alueet, minne kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehdään. Vuonna 2014 kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin Juankosken, Kuopion, Maaningan, Siilinjärven ja Suonenjoen kuntien alueilla. 5.2 Kiinteistökohtainen neuvonta Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin ns. nuohoojamallia. Kiinteistönomistajia lähestyttiin kirjeellä, jossa oli tietoa hajajätevesiasetuksesta, jätevesineuvontahankkeesta sekä ehdotettiin kiinteistökäyntiaikaa. Kiinteistönomistajia pyydettiin olemaan yhteydessä jätevesineuvojiin ja varmistamaan, että ehdotettu neuvonta-aika sopii kiinteistölle tai ilmoittamaan mikäli neuvontakäynti on kiinteistölle tarpeeton. Mikäli kiinteistöltä ei oltu oltu yhteydessä ennen ehdotettua kiinteistökäyntiaikaa, jätevesineuvojat pyrkivät vielä tavoittamaan kiinteistönomistajan ennen käyntiä. Mikäli kiinteistönomistajaa ei tavoitettu, kiinteistölle ei menty. Ennen kiinteistökäyntien aloittamista alueilla järjestettiin yleiset jätevesi-illat, joissa kerrottiin mm. hajajätevesiasetuksesta, jätevesineuvontahankkeesta ja alueelle tarjottavista neuvontakäynneistä. Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa maanantaista perjantaihin, ja käyntiaikoja ehdotettiin kello 8 ja 16 välille. Mikäli ehdotettu aika ei käynyt kiinteistönomistajalle, tarjottiin kiinteistökäyntiä myös normaalin työajan ulkopuolella. 8

9 Kiinteistökäynnin aluksi jätevesineuvoja ja kiinteistönomistaja tutustuivat yksityiskohtaisesti kiinteistön nykyiseen jätevesijärjestelmään. Samalla kiinteistönomistajan kanssa keskusteltiin ja ohjeistettiin järjestelmän kunnossapidosta ja huollosta. Kuvassa 1 on erään kiinteistön jätevesijärjestelmä, johon johdettiin kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet. Kuva 1. 3-osainen saostussäiliö ja maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla. Jätevesijärjestelmään tutustumisen jälkeen kiinteistönomistajalle kerrottiin hajajätevesiasetuksesta ja sen vaatimuksista sekä kunnallisista määräyksistä. Samalla keskusteltiin kiinteistönomistajaa askarruttavista kysymyksistä. Tällaisia kysymyksiä olivat esimerkiksi asetuksen ikävapautus, voiko vanhaa jätevesijärjestelmää hyödyntää uudisrakentamisessa sekä mitä hajajätevesiasetus konkreettisesti tarkoittaa kyseessä olevalla kiinteistöllä. Kiinteistökäynnillä jätevesineuvoja täytti selvitys ja arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta lomakkeen, joka toimitettiin kiinteistönomistajalle. Lomakkeessa on selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä johtopäätös jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta. Mikäli nykyinen jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia, annettiin lomakkeella suosituksia tarvittavista toimenpiteistä, joilla jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen ja kunnan vaatimuksia. Kiinteistökäynnin lopuksi jätevesineuvoja ja kiinteistönomistaja kävivät läpi kiinteistölle jätettävän infopaketin. Infopaketti sisälsi seuraavaa: - haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - hyvä jätevesien käsittely esite - kuivakäymälästä kompostiin esite - kotikompostointi opas - faktaa, haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna lehtinen - jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto ohjeet sekä käyttöpäiväkirjamalli - lista jätevesijärjestelmien suunnittelijoista - lista asetuksen vaatimuksista jätevesijärjestelmän suunnitelmalle 9

10 - jätevesineuvojien yhteystiedot - sekä erinäisiä kuntakohtaisia ohjeita mm. toimenpideluvan/ilmoituksen hakemiseen liittyen Kiinteistökohtaisia kirjeitä postitettiin yhteensä 1069 kpl. Etukäteen neuvontakäyntejä peruttiin tai kiinteistönomistajaa ei tavoitettu 691 kpl. Taulukossa 4 on esitetty kiinteistökohtainen neuvonta alueittain. taulukko 4. kiinteistökohtainen neuvonta kaudella Kaupunki/kunta Kirjeitä postitettu Neuvontakäynti Käynti peruttu/kiinteistönomistajaa ei tavoitettu Juankoski Kuopio Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Yhteensä

11 6 Jätevesien käsittely kiinteistöillä 6.1 Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi Neuvontakäynnin yhteydessä jätevesineuvoja teki johtopäätöksen kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän puhdistusvaatimusten valtioneuvoston asetuksen (209/2011) ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten täyttymisen suhteen. Johtopäätös tehtiin maastotarkastelun, jätevesijärjestelmän pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Arvioinnissa käytettiin neljää eri vaihtoehtoa: Punainen. Kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia. Järjestelmän kunnostus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksen vaatimukset viimeistään mennessä. Keltainen. Järjestelmä vaatii seurantaa ja/tai varauduttava kunnostus- tai korjaustoimiin ja/tai järjestelmä vaatii pieniä toimenpiteitä mennessä. Vihreä. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa. Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää käyttöä ja huoltoa järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Sininen. Kiinteistön jätevesimäärä on vähäinen eikä sisällä vesikäymälän jätevesiä. Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, joten järjestelmä on tällä hetkellä kunnossa. 11

12 taulukko 5. Yhteenveto kauden 2014 kiinteistökäynneistä. 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 30 4 Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 34 1 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 13 3 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 47 4 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 30 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 14 1 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 2 Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 46 1 Yhteensä ) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Vapaaajan asutus Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 29 9 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 23 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 4 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 1 Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 1 9 Yhteensä

13 Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesiwc) 278 kpl (75 %) olivat riittämättömiä. 47 kiinteistöllä (13 %) oli vanheneva ratkaisu tai jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita. 46 kiinteistöllä (12 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 2). Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 12% 13% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 75% Kuva 2. Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesi-wc) 21 kpl (81 %) olivat riittämättömiä. 4 kiinteistöllä (15 %) oli vanheneva ratkaisu tai jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita. Yhdellä kiinteistöllä (4 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 3). Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 15% 4% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 81% Kuva 3. Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v

14 Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 29 kpl (50 %) olivat riittämättömiä. 23 kiinteistöllä (40 %) oli vanheneva järjestelmä tai jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita. 5 kiinteistöllä (8 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa. 1 kiinteistöllä (2 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 4). Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 8% 2% Järjestelmä riittämätön 50% Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 40% Jätevesimäärä vähäinen Kuva 4. Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 9 kpl (50 %) olivat riittämättömiä. 9 kiinteistöllä (50 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 5). Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 50 % 50 % Järjestelmä riittämätön Jätevesimäärä vähäinen Kuva 5. Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v

15 kpl Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu vuosien välisenä aikana. Vanhimmat järjestelmät kiinteistöillä oli rakennettu 1950-luvulla. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna 2014 on esitetty kuvassa 6. Jätevesijärvestelmien ikäjakauma v ,7 16,5 28,9 24,1 37 8, ,0 6,9 6 1,4 Kpl % Kuva 6. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna Suositellut toimenpiteet Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia (punainen tai keltainen), annettiin kiinteistönomistajalle suositeltuja toimenpiteitä, jotka tekemällä kiinteistön jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen ja ko. kunnan vaatimuksia. Jätevesineuvoja ja kiinteistönomistaja kävivät läpi arviointilomakkeessa olevat suositellut toimenpiteet kohta kohdalta. Suositeltaessa toimenpiteitä otettiin huomioon asetuksen vaatimukset, kunnan vaatimukset, kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet sekä kiinteistönomistajan mielipiteet. Yleensä kiinteistöille pystyttiin suosittelemaan muutamaa eri vaihtoehtoa. Kiinteistönomistajia neuvottiin olemaan yhteydessä ammattitaitoisen suunnittelijaan ja rakentajaan jätevesijärjestelmää valittaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä oli kunnossa, painotettiin kiinteistönomistajalle järjestelmän hyvää käyttöä ja huoltoa, jotta järjestelmä toimisi asianmukaisesti. 15

16 7 Tuloksellisuus Hankkeen laskennallista tuloksellisuutta voidaan laskea Suomen ympäristökeskuksen laskentamallin mukaisesti seuraavalla kaavalla: Vertailuluku hankkeen kokonaiskulut x 0,1 + y 0,4 + z, jossa x on yleisneuvonnalla tavoitetut henkilöt, y on yksilöllisellä neuvonnalla tavoitetut henkilöt ja z on kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä tavoitetut taloudet. Hankkeen kolmantena toimintavuotena yleisneuvonnalla tavoitettiin 1253 henkilöä. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 700 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin eri neuvontatilaisuuksissa ja neuvontapisteillä sekä puhelimella ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 436 kpl. Hankkeen kokonaiskulut olivat ,70 e. Sijoittamalla edellä mainitut luvut kaavaan saadaan vertailuluvuksi: Vertailuluku , , , Pieni vertailuluku indikoi tehokasta neuvontaa. Jätevesineuvontahankkeen kolmannen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin

17 8 Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia Neuvontahankkeen kolmantena toimintavuotena kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin viiden kunnan alueella. Neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 436 kpl. Yleisneuvontatilaisuuksia järjestettiin koko Pohjois-Savon alueella. Tilaisuuksia oli yhteensä 39 kpl. Tilaisuuksissa tavoitettiin ja neuvottiin yhteensä 1473 henkilöä. Tilaisuudet onnistuivat hyvin ja vastasivat ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Tilaisuuksien luonne riippui kohderyhmästä, osassa tilaisuuksia ihmisten mielenkiintoa heräteltiin enemmän yleisellä tasolla jätevesiasetusta kohtaan, kun taas osissa tilaisuuksissa mentiin hyvinkin syvälle ja konkreettisiin neuvoihin kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämisessä. Hankkeen kolmannen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 148. Ensimmäisenä toimintavuotena vertailuluku oli vastaavasti 167 ja toisena 153. Valtakunnallisesti neuvontahankkeiden vertailuluku on vaihdellut 128 ja 513 välillä. Neuvonnasta saatu asiakaspalaute oli positiivista. Pieni vähemmistö kritisoi hajajätevesiasetusta, varsinkin sellaisilla kiinteistöillä, missä kiinteistö ei sijainnut lähellä vesistöjä eikä pohjavesialueita. Neuvonta tehostui verrattuna hankkeen aiempiin toimintavuosiin ja vuoden 2014 neuvontaa voidaan pitää onnistuneena. Hankkeen tarjoamista kiinteistökäynneistä 64 % peruttiin etukäteen tai kiinteistönomistajaa ei tavoitettu ennen ehdotettua käyntiaikaa. Välttämättä kaikilla peruutuksen tehneistä kiinteistöistä jätevesijärjestelmä ei kuitenkaan täytä asetuksen vaatimuksia. Kiinteistönomistajan peruessa kiinteistökäyntiä, jätevesineuvoja yrittää saada selville mahdollisimman paljon kiinteistöllä käytössä olevasta järjestelmästä ja tämän jälkeen tarpeen vaatiessa markkinoi kiinteistökäyntiä kiinteistölle mahdollisimman paljon. Toimintatapa, jolla varmistettiin kiinteistönomistajan paikalla olo ehdotettuna neuvontakäyntiajankohtana, pidettiin toimivana ja näin saatiin poistettua ns. turhat neuvontakäynnit. 17