Pohjanmaan Jässi jätevesihanke vuonna 2018

Transkriptio

1 Pohjanmaan Jässi jätevesihanke vuonna 2018 Miia Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva Kaarina ja Jutila Heli Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2

2 Kannen kuva: Alhedan jätevedenpuhdistamo. Pietarsaaren vesi. Sisäkannen kuva: Alholmanniemeä jäteveden purkuputken suun paikkeilla. Heli Jutila Lähdeviite: Miia Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva Kaarina ja Jutila Heli 2019: Pohjanmaan Jässi jätevesihanke vuonna Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja s.+ 11 liitettä. ISBN painotuote: ISBN verkkojulkaisu ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1

3 Sisällys TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 4 1 YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen tavoite Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö kuntien kanssa Muut yhteistyötahot 9 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Neuvojien taustat ja koulutus Työturvallisuus 11 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Näkyvyys tiedotusvälineissä Tiedottaminen ja ilmoitukset 12 4 YLEISNEUVONTA Puhelin ja sähköpostineuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Yleisötilaisuudet 15 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Toteutustapa Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistöjen omistajat Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä ja toimintaneuvoista 18 6 PALAUTE 22 7 TULOKSELLISUUS 24 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Neuvonnan vaikuttavuus Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi 25 9 POHJANMAAN JÄSSI HANKE LÄHTEET 31 LIITTEET 32 2

4 TIIVISTELMÄ Pohjanmaan Jässi jätevesihanke järjesti kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuonna 2018 kymmenen kunnan alueella: Evijärvi, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kannus, Seinäjoki, Perho, Pietarsaari, Vaasa ja Vimpeli. Lisäksi järjestettiin yleisneuvontaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimintaalueella. Neuvontaa annettiin suomeksi ja ruotsiksi. Hankkeen organisoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hanke rahoitettiin ympäristöministeriön tuella ja kohdekuntien omavastuuosuuksilla. Neuvontaa teki kesän 2018 aikana hankevetäjä ja kolme muuta jätevesineuvojaa. Neuvonta oli puolueetonta ja maksutonta, eikä se ollut sidoksissa mihinkään tiettyyn tekniikkaan tai jäteveden käsittelyjärjestelmään. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 296 kappaletta. Kartoitus ja neuvontakäyntiä tarjottiin systemaattisesti kirjeitse kuntien kanssa valituille alueille. Käyntien toteuma oli 42 %. Käyntiä sai myös pyytää. Neuvotuille kiinteistöille lähetettiin neuvontakauden loputtua palautekysely. Kyselystä saatu palaute oli pääosin positiivista. Kartoituskäynnillä kiinteistöille annettiin arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arviointiin käytettiin neljäportaista asteikkoa. Uusimistarvetta oli noin 51 %:lla kaikista kartoitetuista kiinteistöistä, kunnostusta tai seurantaa vaati 9 % kohteista ja kunnossa olevia järjestelmiä oli 19 % kohteista. Käyntien toteuma on kuitenkin pienehkö, joten tässä saatu uudistamistarve ei täysin vastaa todellisuutta koko neuvonta alueella. Käynnillä kiinteistönomistajia neuvottiin nykyisen järjestelmän käytöstä ja huollosta sekä tarvittaessa ohjeistettiin järjestelmän uudistamisessa etenemiseen. Yleisin käytössä oleva järjestelmä oli saostussäiliöt kaikille jätevesille. Noin 21 %:lla kiinteistöistä oli vähäinen jätevesimäärä. Yleisneuvonnalla tavoitettiin noin 584 henkilöä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, postitse ja sähköpostitse. Hankkeessa osallistuttiin kuuteen jätevesiaiheiseen asukasiltaan tai tilaisuuteen sekä yhteensä jopa 18 erilaiseen messu tai markkinatapahtumaan. Lisäksi hanketta esiteltiin viidessä muussa tilaisuudessa. Pohjanmaan Jässi 2018 jätevesihankkeessa saavutettiin hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen asettamat tavoitteet. Neuvonnassa noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2018 neuvonnan yleissuunnitelmaa. Hankkeen vertailuluku (297) on edellisvuotta suurempi (vuonna ), mutta hanke on yhä toiminut olosuhteisiin nähden kustannustehokkaasti. 3

5 ESIPUHE Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan Jässi hankkeen jätevesikartoituksista ja neuvonnasta saatuja tuloksia ja hankkeen toimintaa vuoden 2018 aikana. Hanke toimi Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla. Hankkeen taustaorganisaationa toimi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen keräämiä kiinteistöjen ja niiden jätevesijärjestelmien tietoja on käsitelty huolellisesti ja tiedot on koostettu siten, että yksittäistä kiinteistöä ei voida tunnistaa. Tähän raporttiin on koottu kaikki hankkeessa kerätyt tiedot. Luvan antaneiden kiinteistöjen tiedot on välitetty myös kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnille on toimitettu kuntien alueilla tehdystä neuvonnasta kunta ja aluekohtaiset koosteet. Raportin tarkoituksena on antaa tietoa haja asutuksen jätevesien käsittelystä hankekunnissa. Lisäksi raportin tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnasta suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin ja hankesuunnitelman sekä rahoituspäätöksen edellyttämiin tehtäviin. Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään hankkeen hallinnointia ja kustannuksia sekä yhteistyötä. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeessa käytetystä työpanoksesta ja sen kohdentamisesta eri työtehtäviin. Luvussa kolme käsitellään tiedotusta ja markkinointia. Luvut neljä ja viisi sisältävät hankkeen pääasiallisen toiminnan kuvauksen sekä tulokset. Lukuun neljä on koottu yleisneuvonnan määrälliset tulokset. Lukuun viisi on koottu hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan tulokset lukumäärinä sekä kartoitustietojen analysoinnista saadut tulokset neuvonta alueiden jätevesien käsittelystä. Luvussa kuusi on kooste kartoitus ja neuvontakäynnin saaneiden kiinteistöjen antamasta palautteesta. Luvussa seitsemän tarkastellaan hankkeen tuloksellisuutta valtakunnallista vertailua varten ja luvussa kahdeksan on arvio hankkeen onnistumisesta. Luku yhdeksän kokoaa lyhyesti yhteen Pohjanmaan Jässi hankkeissa vuosina tehdyn jätevesineuvonnan. Raportti on suomenkielinen, mutta se käsittelee hankkeen sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä toimintaa. Raportin pohjan on kirjoittanut hankkeessa pääneuvojana toiminut Miia Eveliina Lae. Sonja Maanselkä on täydentänyt sitä. Julkaisua ovat kommenoitneet Eeva Kaarina Aaltonen ja Heli Jutila. Aaltonen on hoitanut hankkeen talous ja henkilöstöhallintoa. Heli Jutila on muokannut julkaisun julkaisusarjaan. Erityiskiitokset alueen jätevesien käsittelyn tilanteen selvittämisestä kuuluvat kartoitus ja neuvontakäyntejä tehneille neuvojille. 4

6 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.1 Hankkeen tavoite Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Pohjanmaan Jässi hankkeesta tekemän hankesuunnitelman ( ) mukaan hankkeen tavoitteena oli turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus toiminta alueella ja sen avulla pitkällä aikavälillä vähentää haja asutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tavoitteet noudattelivat SYKEn laatimaa yleissuunnitelmaa. Tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoa asianmukaisesta jätevesien käsittelystä ja lainsäädännön vaatimuksista ja heitä koskevista kunnan vaatimuksista, sekä kannustettiin tarvittaessa uusimaan järjestelmä. Kiinteistökohtaisella neuvonnalla arvioitiin tavoitettavan noin kiinteistöä. Yleisneuvonnalla pyrittiin kattamaan muut neuvontapyynnöt sekä osallistumaan neuvontapisteen tai tietoiskun muodossa yhteensä noin kymmeneen tilaisuuteen. Hankkeen taustalla olivat vuosien onnistuneesti sujuneet Pohjanmaan Jässi hankkeet sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n yli 30 vuoden kokemus vesiensuojelutyöstä hankealueella. Yhdistys tekee vesiensuojelutyötä jokineuvottelukuntien kautta, vesienhoidon suunnittelussa ja muiden hankkeiden, kuten 3VYYHTI vesistökunnostushankkeiden organisoinnissa. Lisäksi monipuoliset toimeksiannot vahvistavat yhdistyksen tietotaitoa alueen vesiensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. 1.2 Hankkeen rahoitus Etelä Pohjanmaan ELY keskus myönsi päätöksellään (EPOELY/3186/2017) Ympäristöministeriön valtionavustusta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle haja asutusalueiden jätevesineuvontaan. Neuvontaa tuli järjestää puolueettomasti, laadukkaasti ja kansantajuisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Rahoituksen edellytyksenä oli, että avustusta käytetään JÄSSI toimintamallilla tehtyyn kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Neuvonnassa tuli noudattaa Suomen ympäristökeskuksen neuvonnan yleissuunnitelmaa ja SYKE:n koulutuksen mukaisia periaatteita sekä pitää kirjaa kustannuksista. Hankkeen valvojana Etelä Pohjanmaan ELY keskuksessa toimi vesitalousasiantuntija Sirpa Lindroos. 1.3 Hankkeen kulut Etelä Pohjanmaan ELY keskus myönsi hankkeelle avustuksen neuvontatoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, siten että avustus kattaa 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Yhteistyökuntien tulee osallistua aiempien vuosien tapaan laskennallisesti vähintään 5 % osuudella hankkeen kokonaiskuluista. Hankkeen euromääräiset kulut (PVY) ja välisenä aikana olivat yhteensä ,57, joka koostui palkka, matka ja muista kuluista (taulukko 1). Muita kuluja olivat ostopalvelut (Luvy) sekä materiaali ym hankinnat. Lisäksi hankkeessa mukana olleiden kuntien omavastuurahoitus oli 5 % kokonaiskuluista eli 5 437,82 muodostuen työtilojen, työn ohjauksen, kopioinnin, materiaalien ja postitusten kuluista. Siten hankkeen kokonaiskulut olivat , 39. 5

7 Taulukko 1. Yhteenveto kustannuksista Budjetti (sop) Toteutunut Palkkakulut , ,38 Matkakulut , ,33 Ostopalvelut (Luvy laatutyö) 6 000, ,00 Muut kulut , ,13 PVY:n kulut yhteeensä , ,57 Kuntien omarahoitus 5 457, ,82 Kaikki kulut yhteensä , , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, joka osti laatutyön Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Hankesuunnitelman pohjana käytettiin aiempien vuosien jätevesineuvonnasta saatuja kokemuksia sekä Jässi toimintamallia. Hankesuunnitelmaa mukautettiin rahoituspäätöksen jälkeen vastaamaan saatuja resursseja. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta alueena ovat Pohjanmaan, Etelä Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, teollisuusyrityksiä ja muita vedenkäyttäjiä. Ydintoimintaan kuuluu velvoitetarkkailujen tekemistä, vesistökohtaisia selvityksiä ja kuormituskartoituksia sekä vesienhoidon suunnittelua. Yhdistyksessä toimii myös neljä jokikohtaista rahastoa. Viiden Pohjanmaan Jässi hankkeen lisäksi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on organisoinut muitakin vesiensuojeluun liittyviä hankkeita, kuten 3VYYHTIvesistökunnostushanketta ja vuodesta 2018 lähtien laajapohjaista ravinteiden kierrätyshanketta Ravinneratasta. Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii läntisellä Uudellamaalla. Yhdistys on tehnyt haja asutusalueiden jätevesineuvontaa vuodesta 2004 ja yhdistys toimii Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:ssä haja asutusalueiden jätevesien vastaavana jäsenyhdistyksenä. Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kehitti aktiivisesti Jässi toimintamallia pilot hankkeessa vuonna Etelä Pohjanmaan alueella Jässi hanke toimi ensimmäisen kerran Vuonna 2013 toiminta laajeni Pohjanmaalle ja vuonna 2014 myös Keski Pohjanmaalle. Samaan aikaan Pohjanmaan Jässin 2018 kanssa toimi muitakin Jässi hankkeita muualla Suomessa. Nämä sijaitsivat Pohjois Karjalassa, Imatran seudulla ja Lappeenrannassa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry haki rahoitusta haja asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestämiseksi, koska yhdistyksen toiminta alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän varassa olevia kiinteistöjä. Haja asutuksen määrä hankkeen yleiseneuvonnan kohdealueella (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta alue) on noin vakituisesti asuttua ja vapaa ajan kiinteistöä. Alueella arvioitiin olevan paljon jätevesijärjestelmien kunnostustarvetta. Toiminta alueella ei myöskään ollut muita haja asutuksen kiinteistökohtaista neuvontaa tekeviä hankkeita. 6

8 Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin elokuussa 2018 ja sen tarkoituksena oli seurata hankkeen etenemistä ja neuvonnan toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 2 kertaa (taulukko 2). Taulukko 2. Hankkeen etenemisen seuranta Päivämäärä Paikka Isokyrö Vimpeli Ohjausryhmä koostui hankekuntien, PYY:n ja Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen edustajista. Ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristötarkastaja Hanna Latva Kiskola Seinäjoen kaupungilta ja toisen kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristösihteeri Eeva Maija Savola Evijärven kunnalta. Jäseniä olivat toiminnanjohtaja Eeva Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä, Sirpa Lindroos Etelä Pohjanmaan ELY keskuksesta sekä kuntien edustajat Antti Lammi (Isonkyrön kunta), Katja Polojärvi (Kannuksen kaupunki), Kirsi Syynimaa (Vimpelin kunta), Esa Hirvijärvi (Vaasan kaupunki), Sofia Zittra Bärsund (Pietarsaaren kaupunki), Jyri Harju (Perhon kunta) ja Niina Tuovinen (Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä). Ohjausryhmän sihteerinä toimi hankevetäjä/pääneuvoja Miia Eveliina Lae. 1.5 Yhteistyö kuntien kanssa Hankkeessa oli mukana yhteensä 10 kuntaa: Kannus, Perho, Vimpeli, Vaasa, Seinäjoki, Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Evijärvi ja Pietarsaari (kuva 1). Kaikki kunnat sijaitsevat Etelä Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella. Kannuksessa, Perhossa, Vimpelissä, Seinäjoella, Kauhajoella, Isojoella, Karijoella ja Evijärvellä neuvonta oli suomenkielistä ja Vaasassa ja Pietarsaaressa pääasiassa ruotsinkielistä. Isonkyrön kunta tarjosi hankevetäjälle toimistotilan. Seinäjoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Evijärven kunta, Vimpelin kunta, Isojoen kunta ja Karijoen kunta sijaitsevat Etelä Pohjanmaalla. Seinäjoki sijaitsee Kyrönjoen valuma alueella ja on Etelä Pohjanmaan alueen keskus ja valtakunnallisellakin tasolla suuri kaupunki yli asukkaan väkimäärällään. Kaupungin taajama aste on korkea ja viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen osuus on suuri. Seinäjoella neuvontaa on tehty jo useampana vuotena, tällä kertaa neuvontaa kohdistettiin Peräseinäjoella Valkeajärven ja Kuorasjärven läheisyyteen. Evijärvi on Järviseudulla sijaitseva vanha uittopitäjä. Evijärvi on myös kansainvälisesti arvostettu lintuvesi. Evijärvellä on asukkaita Neuvontaa kohdistettiin Inankylään ja Kirsinpäkin alueelle, vesistön läheisyyteen. Kauhajoki, Vimpeli, Isojoki ja Karijoki olivat ensimmäistä kertaa hankekuntina. Vimpelin 3000 asukkaan kunta sijaitsee Järviseudulla Lappajärven rannalla. Vimpelin korkean viemäröintiasteen ansiosta kunnassa oli vain joitakin kymmeniä kiinteistöjä, jotka sijaitsivat haja asutusalueella lähellä vesistöä tai pohjavesialueella. Kauhajoen asukkaan kaupunki sijaitsee Seinäjoen ohella Kyrönjoen valumaalueella. Neuvontaa kohdistettiin Karvianjokeen laskevan Nummijärven läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille sekä Hyypänjokilaaksoon, joka on valtakunnallisesti merkittävä maisema alue. Isojoen asukkaan kunta sijaitsee Lapväärtinjoen valuma alueella. Isojoella sijaitsee useita Natura kohteita, esimerkiksi Lapväärtinjokilaakso. Neuvontaa kohdistettiin Isojoen jokivarteen. Karijoen 1300 asukkaan kunta sijaitsee Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen pohjoispuolella. Viljavien peltoalueiden ohella kunnassa on laajat metsä ja suomaastot. Neuvontaa kohdistettiin Karijoen ja Teuvanjoen vesistöjen läheisyyteen. (kuntien verkkosivut 2018) 7

9 Kannus ja Perho sijaitsevat Keski Pohjanmaalla. Kannus sijaitsee Natura 2000 ohjelmaan kuuluvan Lestijoen varrella. Tänä vuonna neuvontaa kohdistettiin Viirretjoen varteen ja Eskolan pohjavesialueelle. Kannuksessa on asukkaita (kuntien verkkosivut 2018) Vaasa (Vähäkyrö) ja Pietarsaari sijaitsevat Pohjanmaalla. Vaasa on yli asukkaan voimakkaasti kasvava kaupunki ja Pohjanmaan suurin taloudellinen keskus. Vaasa on kaksikielinen kaupunki. Vaasalaisista 69,5 prosenttia on suomenkielisiä ja noin 22,6 prosenttia ruotsinkielisiä. Neuvontaa kohdistettiin Vähänkyrön alueelle Kyrönjoen varrelle sekä Sundomiin. Pietarsaari on Pohjanlahden rannikolla sijaitseva asukkaan kaupunki. Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi Natura kohdetta: pieni mutta monimuotoinen Gubbträskberget, maankohoamisen muovaama Luodon saaristo, Ähtävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Fänäsnabban ja linnustonsuojelukohde Sandsundsfjärden. Pietarsaaren asukkaista 56 % on ruotsinkielisiä ja 39 % suomenkielisiä. (kuntien verkkosivut 2018) PIETARSAAR I KANNUS EVIJÄRVI VAASA VAASA ent. Vähäkyrö PERHO VIMPELI SEINÄJOKI KARIJOKI KAUHAJOKI ISOJOKI Kuva 1: Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat vuonna 2018 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 1/2019) 8

10 Osassa kunnista oli voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistöjen tiedot saatiin joko suoraan kunnalta tai kunta antoi tarvittavat työvälineet tietojen hankkimiseksi. Suomenkielisillä neuvojilla päätoimipiste sijaitsi Isonkyrön kunnan tiloissa, ja myös Perhossa, Evijärvellä, Kauhajoella, Kannuksessa ja Seinäjoella neuvojille tarjottiin työtilat. Ruotsinkielisen neuvojan päätoimipiste sijaitsi Vaasassa, jossa neuvojalle tarjottiin työtilan ohella myös tietokoneen käyttömahdollisuus. Myös Pietarsaaressa neuvojalle tarjottiin työtilat. Kunnat myös vastasivat kartoitus ja neuvontakäyntien kirjeiden sekä palautekyselyiden kopioinnin ja postituksen kustannuksista. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hankkeessa hyvin. 1.6 Muut yhteistyötahot Eniten yhteistyötä tehtiin Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa yhdistyksen tekemän laatutyön ja koulutuksen pohjalta. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja tietoa muiden Jässi hankkeiden kanssa. Jässi yhteistyön lisäksi valtakunnallinen yhteistyö painottui Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton hajavesityöryhmän kautta tapahtuneeseen yhteistyöhön (taulukko 3). Liiton yhteistyössä ajankohtaisia asioita hankekaudella olivat muun muassa lainsäädännön muutokset ja siitä viestiminen neuvontatyössä sekä internet sivujen kehittäminen. Alueellista yhteistyötä tehtiin Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (3VYYHTI) hankkeen ja Pohjanmaan Ravinneratas hankkeen kanssa tilaisuuksien järjestämisessä neuvonta alueella. Myös Evijärvellä käynnissä olevan KOHOhankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä siten, että Jässi hanke osallistui markkinoille yhteisellä neuvontapisteellä KOHO hankkeen kanssa ja hankkeet järjestivät myös yhteisen infotilaisuuden marraskuussa. Hankkeessa pidettiin yhteyttä myös alueella toimiviin muihin rakennusalan korjausneuvojiin. Lisäksi saatiin tietoa jätevesineuvonnan valtakunnallisesta tilanteesta Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman sähköpostilistan ja uutisseurannan kautta. Neuvontakaudella 2018 alueella ei toiminut muita jätevesihankkeita. Taulukko 3. Yhteistyötapaamiset muualla Suomessa Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Skypekokous Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry Pasila Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ko Aihe Hajajätevesityöryhmän kous Hajajätevesityöryhmän kous ko 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Eeva Kaarina Aaltonen vastasi hankkeen talous ja henkilöstöasioista. Laatutyö ostettiin Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Laatutyöhön kuului muun muassa neuvojien perehdytys, koulutus, monitorointi ja neuvontatyön malli. Hankkeessa toimi pääneuvoja, vastaava neuvoja ja kaksi jätevesineuvojaa (taulukko 4). 9

11 Taulukko 4. Hankkeen työntekijät Työ Työntekijän nimi Kunnat, joissa toimi Työpanos htkk Henkilöstö ja Eeva Kaarina Aaltonen 1,4 taloushallinto Hankevetäjä/ Miia Eveliina Lae 10 ja Sonja Karijoki, Isojoki, Evijärvi 11 Pääneuvoja Maanselkä 1 Vastaava Anastassia Backlund Kauhajoki, Kannus, Seinäjoki 4 jätevesineuvoja Jätevesineuvoja Jenni Siirilä Vaasa, Pietarsaari 4 Jätevesineuvoja Sonja Maanselkä Perho, Vimpeli 4 Yhteensä 24 Jätevesineuvojan työnkuvaan kuului pääasiassa: Aikataulujen ja reittien suunnittelu Kiinteistökohtaisten kartoitus ja neuvontakäyntien tekeminen Neuvontatyö tapahtumien neuvontapisteillä ja tilaisuuksissa Puhelin ja sähköpostineuvonta Palautekyselyjen toteuttaminen Pääneuvojan työnkuvaan kuului lisäksi ilmoitusten ja tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen päivittäminen, neuvontatyön organisoiminen ja ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, yhteistyö muiden hankkeiden kanssa, hankkeen etenemisen suunnittelu ja toiminnan sekä tulosten raportointi. Kesäkaudella suurin osa työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja käyntien valmisteluun sekä neuvontapisteisiin erilaisissa tapahtumissa. Kiinteistökäyntien loputtua tehtiin palautekyselyt kuntiin, joissa ei aiemmin ollut tehty neuvontaa. Myös messuille osallistuminen ja messuosaston valmistelu vei paljon työaikaa. Lisäksi osallistuttiin muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Hankkeen loppupuolella eniten aikaa meni tulosten analysointiin ja raportointiin. Kokonaisraportoinnin lisäksi kunnille toimitettiin alueelliset koosteet aluekortistona sekä kuntakohtaiset koosteet. 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen jätevesineuvojilla oli tutkinto tai meneillään olevat opinnot ympäristötekniikasta ja teknologiasta. Kaikki neuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutukseen lainsäädännön muutoksista Vaasassa (videoyhteys Vaasasta) sekä haja asutuksen jätevesineuvojien koulutukseen Vaasassa (videoyhteys Vaasasta). Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koulutti ja perehdytti neuvojat JÄSSI toimintamalliin Lohjalla. Osa jätevesineuvojista oli tehnyt neuvontatyötä jo aiempina vuosina. Neuvojien käynnit monitoroitiin kesä ja syyskuun aikana. Monitoroinnista saatu henkilökohtainen palaute käynneistä käytiin läpi suullisesti ja kirjallisesti. Kaikki neuvojat osallistuivat LUVY:n järjestämään Jässi neuvojien perehdytykseen sekä SYKE:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutuksiin. Pääneuvoja osallistui näiden lisäksi haja asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisseminaariin. 10

12 Taulukko 5. Koulutukset Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Lohja Länsi Uudenmaan vesi ja Ympäristö ry Aihe Jäteveden käsittely ranta alueilla, LINKKI 2017 hankkeen loppuseminaari Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus: lainsäädäntö Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 14. Lohja Länsi Uudenmaan vesi ja Jässi neuvojien perehdytys Ympäristö ry Tampere Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä seminaari 2.3 Työturvallisuus Yksin tehtäviä kiinteistökäyntejä varten käytössä oli jo aikaisempina vuosina käytössä ollut ilmoittautumiskäytäntö (whatsapp ryhmä). Muutamia käyntejä tehtiin pyynnöstä myös normaalin aikataulun klo 8 16 ulkopuolella. Edellisten vuosien tapaan neuvojien kiinteistökäyntien osoitetiedot ja aikataulut olivat sekä muiden neuvojien että kunnan tiedossa. Lisäksi käyntien tunnelmia ja kokemuksia käytiin läpi koko päivän kestäneessä neuvojatapaamisessa sekä yhdistyksen yhteisten tapaamisten aikana. Neuvojille tarjottiin käyttöön tärkeimmät käytännön työskentelyyn tarvittavat suojavarusteet, kuten hansikkaat ja käsien desinfiointiaine. 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Pohjanmaan Jässi hankkeeseen liittyen julkaistiin alueen tiedotusvälineissä yhteensä kolme lehtiartikkelia ja yksi radio uutinen (taulukko 6). Hankkeeesta julkaistujen juttujen sävy oli positiivinen ja informatiivinen. Taulukko 6. Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Päivämäärä Media Otsikko Keskipohjanmaa Reilu vuosi aikaa laittaa jätevesiasiat kuntoon Kauhajoki lehti Reilu vuosi aikaa laittaa likakaivot kuntoon Yle Uutiset Pohjanmaa Pohjanmaan Jässi hanke Järviseudun Sanomat 60 prosentilla evijärveläisistä ei kunnon jätevesijärjestelmää Pohjankyrö Laihia selvittää viemäriverkoston laajentamista Kyrönmaa Kädet nousivat ylös viemäriverkoston laajentamisen puolesta Landsbygdens folk Bråttom att få avloppssystemet i skick för fastigheter nära vatten 11

13 3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset Hankkeessa julkaistiin myös maksettuja lehti ilmoituksia neuvonnan käynnistymisestä sekä tilaisuuksiin liittyen, sekä ilmoituksia kuntatiedotteissa (taulukko 7). Taulukko 7. Hankkeen ja kuntien ilmoitukset Ajankohta Media/Tiedotuslehti Aihe Maksaja Lestijoki lehti Pohjanmaan Kannuksen kaupunki Jässi jätevesihanke Kauhajoki lehti, Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke kesäpainos Perholainen 5/2018 Pohjanmaan Perhon kunta Jässi jätevesihanke Pohjankyrö Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke Österbottens Tidningen Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke Pietarsaaren Sanomat Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke Pulssi Järviseudun sanomat Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke Suupohjan seutu Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi hanke Järviseudun sanomat Jätevesi ilta Evijärvellä Evijärven kunta Kyrönmaa Jätevesi ilta Laihialla Laihian kunta Hanketta esiteltiin ohjausryhmän ja kuntien lisäksi erilaisille hankkeen taustaorganisaatioon ja kohdekuntiin liittyville ryhmille (taulukko 8). Pohjanmaan vesi ja ympäristö esitteli hanketta lukuisissa tilaisuuksissa ja vierailleen. Taulukko 8. Hankkeen esittely muissa kuin neuvontatilaisuuksissa Päivämäärä Paikka Tilaisuus Uusikaarlepyy PVY:n kevätkokous Lapua Lapuanjoen neuvottelukunta Toholampi Lestijoen neuvottelukunta Kaustinen Perhonjoen neuvottelukunta Ilmajoki Kyrönjoen neuvottelukunta Veteli PVY:n syyskokous Jätevesiviikolla julkaistiin hankkeen kotisivuilla tiedote Valtakunnallista Hajajätevesiviikkoa vietetään myös Pohjanmaalla. ( ). Jätevesineuvonnan alkamisesta julkaistiin tiedote Jätevesineuvonta jatkuu pohjalaiskunnissa kesällä 2018 ja kesämökkiläisten jätevesiasioista kerrottiin tiedotteessa Mökin jätevesiasiat kuntoon ennen talven tuloa!. Tiedotteita jaettiin koko PVY:n toiminta alueen kunnille sekä lehdistölle. Näiden lisäksi tiedotettiin osallistumisesta Vasara messuille Poikkea Vasara messujen Jässi osastolla (A321) !. Neuvontakäynneistä kiinteistönomistajia tiedotettiin kirjeitse. Tapahtumista ja ajankohtaisista asioista kirjoitettiin kuntien verkkosivuille ja erityisesti hankkeen omille verkkosivuille, jotka olivat suomenkielisenä osoitteessa ja ruotsinkielisenä osoitteessa 12

14 jassi. Lisäksi kunnat pyrkivät ilmoittamaan tapahtumista ja kiinteistökohtaisesta neuvonnasta verkkosivuillaan. 4 YLEISNEUVONTA 4.1 Puhelin ja sähköpostineuvonta Pohjanmaan Jässi hankkeen painopiste oli kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa. Yleisneuvontaa tarjottiin koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta alueella. Yleisneuvontaa annettiin tilaisuuksissa, puhelimitse ja sähköpostitse (taulukko 9). Yhteensä yleisneuvonnalla tavoitettiin 442 henkilöä. Yleisneuvonnassa käytettiin samoja neuvontamateriaaleja kuin kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja lisäksi muita aiheeseen liittyviä esitteitä. Näitä oli muun muassa Haja asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö, 2017). Myös Kuivakäymäläseura Huussi ry:n esitteitä Sisäkuivakäymälän ABC hankinta (2014) ja Sisäkuivakäymälän ABC laitemallit (2014) oli jaettavaksi lisätietona sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille. Taulukko 9. Muu yleisneuvonta Puhelinneuvontvontvonta Sähköpostineu Muu neu Yhteensä Evijärvi 3 3 Kannus 2 2 Karijoki 1 1 Kauhajoki 1 1 Perho Pietarsaari 8 8 Seinäjoki 2 2 Vaasa Vimpeli 2 2 Muualla Yhteensä Neuvontapisteet tapahtumissa Erilaisissa tilaisuuksissa hankkeella oli neuvontapiste yhteensä 18 kertaa (taulukko 10). Tilaisuudet olivat luonteeltaan neuvontaa ja esitemateriaalin jakamista neuvontapisteellä ja saattoivat lisäksi sisältää lyhyen esittelyn jätevesiaiheista. Yleensä tapahtumissa neuvotuilla oli jokin tietty yksilöity kysymys tai pulma, johon he toivoivat vastausta. Tilaisuuksien osalta päästiin tavoitteeseen tarjota yleisneuvontaa koko hankealueelle. Tilaisuuksiin osallistuttiin sekä Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan että Pohjanmaan alueilla. Neuvonnasta noin neljäsosa oli ruotsinkielistä, muutoin neuvontatapahtumat olivat lähinnä suomenkielisiä. Ulkotiloissa olleiden tapahtumien kävijämääriin vaikutti muun muassa vallitseva säätila. Jässi osallistui Pietarsaaressa järjestettyihin Rakenna sisusta asu messuihin sekä Mustasaaressa järjestettyihin Vasara messuihin (kuva 2). Messuille osallistuminen oli onnistunut niin 13

15 etukäteistiedotuksen kuin messuosaston kävijöidenkin osalta. Molemmilla messuilla oli paljon ruotsinkielistä neuvontaa ja jonkin verran suomenkielistä ja kävijöissä oli sekä vakituisen asutuksen että vapaa ajan asutuksen kiinteistönomistajia. Vasara messujen toisena päivänä hanke pääsi ohjelmalavalle pitämään jätevesiaiheisen jätevesipaneelin. Taulukko 10. Neuvontapisteet tapahtumissa Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Pietarsaari Rakenna Sisusta Asu messut 105 Seinäjoki Jätevesiklinikat Seinäjoella 6 Seinäjoki/ Ylistaro Kyrönjoki juhla 8 Vaasa Kalastuksen päivä 11 Alavus Alavuden ryskööt 8 Evijärvi Evijärven markkinat 3 Alajärvi Rokulipäivät 25 Nykarleby Kesämarkkinat 3 Kannus Iltatori 2 Kristiinankaupunki Kesämarkkinat 10 Vimpeli Kesämarkkinat 10 Lappajärvi Lappajärven markkinat 5 Seinäjoki/ Ylistaro Peltopäivä 15 Vaasa/Tervajoki Köpingin markkinat 8 Perho Perho päivä 8 Lestijärvi Muikkumarkkinat 9 Kurikka Asu ja Elä tapahtuma 12 Mustasaari Vasara messut 115 Seinäjoki Pytinki messut 71 Pietarsaari Rakenna Sisusta Asu messut 75 Yhteensä 519 Kuva 2: Jässi hanke osallistui Vasara messuille näytteilleasettajana 14

16 4.3 Yleisötilaisuudet Muiden järjestämiin asukasiltoihin tai muihin tilaisuuksiin osallistuttiin kuusi kertaa (taulukko 11). Jätevesi illoissa esiteltiin hanketta ja jätevesilainsäädäntöä sekä kerrottiin erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä. Paikallaolijoita kiinnostivat erityisesti lainsäädännön muutokset, ikäpoikkeus, toimenpidelupaprosessi, jätevesijärjestelmien suunnittelu sekä erilaiset jätevesien käsittelyvaihtoehdot. Taulukko 11. Muiden järjestämät tilaisuudet Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Pietarsaari Mökkiläisen jätevesi ilta 20 Lestijärvi Mökkiläisten jätevesi info 35 Kokkola Mökkiläisten jätevesi info 42 Kokkola Mökkiläisten jätevesi info 30 Evijärvi Jätevesi ilta 15 Laihia Jätevesitilaisuus 120 Yhteensä KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 5.1 Toteutustapa Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia on analysoitu tarkemmin liitteessä 1. Neuvontakäyntejä tarjottiin Jässi toimintamallin mukaisesti niin kutsutulla nuohooja periaatteella. Jätevesineuvontaa tarjottiin kiinteistönomistajille lähetetyllä kirjeellä, jossa tarjottiin aikaa kiinteistökäynnille (liitteet 3 ja 4). Kirje lähetettiin noin viikkoa ennen ilmoitettua ajankohtaa. Jos aika ei sopinut, sitä saattoi siirtää tai halutessaan kiinteistönomistajalla oli myös mahdollisuus perua käynti kokonaan. Joissain tapauksissa kiinteistönomistaja ei halunnut neuvontakäyntiä tai käynnille ei löytynyt sopivaa aikaa, mutta neuvontaa haluttiin kuitenkin jossain muodossa. Tällöin kiinteistönomistajaa neuvottiin puhelimitse ja lähetettiin tarvittaessa myös neuvontamateriaalia postitse. Ennen kiinteistölle menoa tarkistettiin kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesi ja ranta alueisiin sekä viemärin toiminta alueeseen ja laajennussuunnitelmiin mikäli nämä olivat tiedossa. Lainsäädännön muutosten vuoksi neuvonnassa pyrittiin painottamaan herkkiä alueita. Jos kunnalta ei saatu karttaohjelmaa tai KTJ tunnuksia käyttöön, käytettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämää avointa karttapalvelua, Kansalaisen karttapaikkaa ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaa. Kartoitus ja neuvontakäynnillä kerättiin tietoa muun muassa kiinteistön käytöstä ja pyrittiin selvittämään nykyisen jätevesijärjestelmän ikä ja tyyppi sekä siihen kuuluvat osat. Kartoituksen tiedoista täytettiin muistio käynnistä (liitteet 4 ja 5). Tarkoituksena oli myös saada yleisempää tietoa käytössä olevista järjestelmätyypeistä ja niiden tasosta. Kartoitustietojen perusteella käynnillä annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (liitteet 6 ja 7). Arvioinnissa käytettiin valtakunnallisesti käytössä ollutta neliportaista asteikkoa. Neuvontaosiossa kerrottiin lainsäädännöstä, jätevesien ympäristövaikutuksista ja nykyaikaisista jätevesijärjestelmistä. Yhteen neuvontakäyntiin käytettiin aikaa noin tunti. Käyntejä suunniteltiin yleensä kuusi yhdelle päivälle, vapaa ajan asuntojen 15

17 ollessa kyseessä saatettiin käyntejä tarjota 6 8 kpl päivää kohden. Pääneuvoja teki kiinteistökäyntejä kolmena päivänä viikossa, muut neuvojat 4 päivänä viikossa. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa tarjottiin kaikilla kiinteistöillä sama neuvontamateriaali (lueteltuna alla), josta jätettiin pois ne esitteet, joita kiinteistön omistaja ei katsonut tarvitsevansa. Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017) / Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen kylätoiminta ry ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017) Haja asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö, 2017) Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Kuntakohtainen ohje jätevesijärjestelmän uusimisesta (Pohjanmaan Jässi) Lista alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Pohjanmaan Jässi) Käyttö ja huolto ohjeet (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Käyttöpäiväkirja (Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n malli) Neuvojilla oli lisäksi mukana muun muassa lisätietoa kunnallisesta viemäröinnistä ja jätehuoltomääräykset, sekä kunnan omia toimenpide ja selvityslomakkeita, jos tällaisia oli olemassa. Jos kiinteistönomistaja halusi lisää tietoa jostakin tietystä jätevesien käsittelyyn liittyvästä asiasta, sitä lähetettiin neuvontakäynnin jälkeen postitse tai tarkennettiin sähköpostin avulla. Jässi toimintamallilla käyntiä tarjottiin 696 kiinteistölle, joista toteutui 296 (taulukko 12). Toteumaksi saatiin 42 % (taulukko 12). Pyynnöstä käynti tehtiin 29 kohteeseen, joista yhdessä tehtiin vain neuvonta. Siten kartoitus ja neuvontakäynti tehtiin yhteensä 324 kiinteistöllä. Taulukko 12. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Lähetetyt kirjeet Kartoitus ja Neuvonta, Toteuma % neuvontakäynti ei kartoitusta Evijärvi Isojoki Kannus Karijoki Kauhajoki Perho Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Vimpeli Yhteensä Jos neuvontakäynti peruttiin, kiinteistönomistajilta ei kysytty syytä perumiselle, mutta monet kuitenkin ilmoittivat, minkä vuoksi eivät halua käyntiä. Usein syyksi ilmoitettiin, että nykyinen jätevesijärjestelmä on kunnossa tai tietoa oli jo saatu. Käyntiä ei tehty myöskään silloin, kun ketään ei ollut paikalla tai kirje ei ollut tavoittanut kiinteistön omistajaa. Joskus käynti peruttiin vasta paikan päällä. Peruutuksen yhteydessä kiinteistönomistajille tarjottiin neuvontamateriaalia postitse tai kiinteistöllä, riippuen peruutustilanteesta. Neuvontamateriaalia tai puhelimessa annettua neuvontaa sai yhteensä 15 kiinteistönomistajaa. Jos kiinteistöllä ei ollut ketään paikalla, jätettiin kiinteistölle tiedote jätevesineuvonnasta, jossa oli neuvojan yhteystiedot. 16

18 Käyntiä tarjoava kirje haluttiin pitää edellisvuoden tapaan käynnin vapaaehtoisuutta korostavana. Vapaa ajan kiinteistöjä oli jonkin verran kartoitetuista kohteista. Mikäli kiinteistöllä on vähäinen jätevesimäärä, kiinteistönomistajat ovat yleensä hyvin perillä jäteveden käsittelyn riittävyydestä. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Suurimmassa osassa (51 %) kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkkään saostuskaivokäsittelyyn ilman jatkokäsittelyä (kuva 3). Usein vanhat saostussäiliöt olivat myös puutteellisia muun muassa pohjarakenteiden sekä t haarojen osalta. Kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliössä puhdistetun jäteveden purku oli tyypillisesti johdettu ojaan tai veisistöön ja harvemmin maaperään. Aina purkupaikoista ei ollut lainkaan tietoa. Kaikkien jätevesien käsittelyyn käytettyjen saostussäiliöiden lisäksi kiinteistöillä oli käytössä muitakin jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näistä eniten oli käytössä maahanimeytys kaikille jätevesille, maasuodattamo kaikille jätevesille tai yksinkertainen maaperäkäsittely, joka tarkoittaa jätevesien johtamista maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon avulla. Yksinkertainen maaperäkäsittely oli käytössä lähinnä vapaa ajan kiinteistöillä, mutta myös muutamalla vakituisesti asutulla kiinteistöllä, joissa osassa muodostui vähäistä suurempia määriä jätevettä. Kartoitetuissa kohteissa esiintyi lisäksi umpisäiliöitä ja laitepuhdistamoita kaikille jätevesille. Muut osio käsittää mm. imeytyksen, harmaavesisuotimen tai maasuodattamon harmaille vesille, saostussäiliön harmaille vesille, saostussäiliön tai umpisäiliön ja maasuodattamon tai pienpuhdistamon yhdistelmät sekä kohteet, joissa on ulos kannettu vesi. Kuva 3. Kartoitetuilla kiinteistöillä käytetyt jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla kohteilla Noin puolet vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 1980 ja 1990 luvuilla. Myös vapaa ajan kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä vähän alle puolet oli rakennettu 1980 ja 1990 luvuilla. Nykyaikaisia, asetuksen vaatimukset täyttäviksi arvioitavia järjestelmiä oli vähän, ja nämä olivat yleensä maasuodattamoita tai laitepuhdistamoita. Vuoden 2004 jälkeen rakennettuja 17

19 jätevesijärjestelmiä oli 25 vakituisesti asutulla kiinteistöllä. Useimmiten kyseessä oli laitepuhdistamo tai maasuodattamo, mutta myös umpisäiliöitä sekä imeytyskenttiä esiintyi. 5.3 Kiinteistöjen omistajat Vuoden 2018 neuvonnan yleissuunnitelman (2017) mukaisesti kartoitus ja neuvontakäyntien pääpaino oli vakituisesti asutuissa kiinteistöissä, joten niitä oli neuvotuista kohteista suurin osa. Vakituisesti asuttuja oli kohteista 65 %, loput olivat vapaa ajan käytössä. Vapaa ajan kiinteistöt eivät yleensä olleet vesivarustelultaan yhtä varusteltuja kuin vakituisesti asutut. Osa vapaa ajan käytössä olevista kiinteistöistä oli kuitenkin ollut aiemmin vakituisesti asuttuja, joten niissä oli tavanomainen varustelutaso. Kotitaloudet olivat kooltaan keskimäärin 2,4 henkilöä. Vapaa ajan kiinteistöillä käyttäjämäärät olivat vaihtelevia ajallisesti sekä hajonta oli suurta. Keskimääräisesti vapaa ajan kiinteistöjä käytettiin 42 päivää vuodessa, käyttöpäivien vaihdellessa vain muutamasta päivästä jopa jokapäiväiseen käyttöön. Vain 7 % kiinteistönomistajista aikoi muuttaa kiinteistön vesivarustelua seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin osa suunnitelluista muutoksista olisi kiinteistön veden käyttöä lisääviä, vain muutamat olisivat vedenkäyttöä vähentäviä toimia. Noin 9 %:lla ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen kiinteistönomistajista oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä ja toimintaneuvoista Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa (51 %) ei täytä asetuksen puhdistustasovaatimusta kuva 4.). Ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä uusimistarve on 64 % (kuva 5.). Uudistamistarve vaihteli eri kuntien välillä (kuva 6). Vaihtelua on usein myös kunnan eri alueiden välillä. Arvio kiinteistön jätevesijärjestelmästä annettiin neljäportaisella asteikolla, joka määriteltiin seuraavasti: punainen: akuutti uudistamistarve, eli järjestelmä ei täytä vaatimuksia o järjestelmä uusittava mennessä (herkät alueet) o järjestelmä uusittava erillisen aikataulun mukaan (ns. kuivan maan alueet) keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään sininen: vähäinen jätevesimäärä 18

20 Kuva 4. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve Kuva 5. Arvioitu jätevesijärjestelmän uusimistarve muilla kuin vähäisen jätevesimäärän kiinteistöillä. 19

21 EVIJÄRVI (n= 16) ISOJOKI (n= 2) KANNUS (n= 23) KARIJOKI (n= 15) KAUHAJOKI (n= 98) PERHO (n= 70) PIETARSAARI (n= 18) SEINÄJOKI (n= 6) VAASA (n= 42) VIMPELI (n= 17) Kuva 6. Arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve kunnittain (ilman vähäisiä jätevesimääriä). Evijärven, Pietarsaaren ja Vimpelin vähäisempi uusimistarve johtuu vapaa ajan kiinteistöjen suuremmasta osuudesta. 20

22 Suomen ympäristökeskuksen tekemän valtioavusteisen jätevesineuvonnan 2013 koosteen (2014) mukaan nuohoojamallilla toimineiden jätevesihankkeiden kartoittamista vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmistä keskimäärin 67 % oli uudistamistarpeessa. Pohjanmaan Jässi hankkeen kartoitusja neuvontakäynneillä vastaava osuus oli n. 64 %. Mikäli ikävapautetut jätetään laskematta, uudistamistarve olisi n. 68 %. Etelä Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on kartoitetuissa kunnissa valtakunnallista tasoa enemmän uusimistarpeessa olevia jätevesijärjestelmiä. Uusimistarpeen arvioinnin lisäksi kiinteistönomistajia opastettiin järjestelmän dokumentoinnissa. Jos jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet puuttuivat, kiinteistölle jätettiin yleinen käyttö ja huolto ohje kyseistä jäteveden käsittelymenetelmää varten. Useimmiten kiinteistöillä oltiin hyvin perillä järjestelmän tarvitsemista huoltotoimenpiteistä, vaikka niitä ei olisi kirjallisena ollutkaan. Kunnostamista tai seurantaa tarvitsevissa kohteissa neuvottiin esimerkiksi fosforinpoiston tehostamisesta ja täyttymishälyttimen lisäämisestä umpisäiliöön sekä maaperäkäsittelyn toimivuuden seurantaa. Kartoitus ja neuvontakäynnit on taulukoitu Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti (taulukko 13). Taulukko 13. Yhteenveto hankekunnissa tehdyistä kartoitus ja neuvontakäynneistä (taulukkopohja Suomen Ympäristökeskus 2017) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesi wc) Vakituinen asutus Vapaa ajan asutus HETI! OMA TAHTI SELVITÄ? HETI! OMA TAHTI SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3 osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä Yhteensä Järjestelmä, jossa wc vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa ajan asutus HETI! OMA TAHTI SELVITÄ? HETI! OMA TAHTI SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön yhteensä Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu yhteensä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa yhteensä Jäteveden määrä vähäinen yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä

23 Kiinteistön haltijalle annettavassa kirjallisessa arviossa kerrotaan selvästi, milloin jätevedenkäsittelyn tehostaminen tulee tehdä. Arviossa käytetään kolmea luokkaa: A) HETI! Rakennus sijaitsee alueella, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen siirtymäaika jätevedenkäsittelyn tehostamiselle. Joko jäteveden käsittelyjärjestelmä sijaitsee pohjavesialueella tai rakennus sijaitsee alle 100 metriä vesistöstä tai merestä. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevesien käsittelyn tulee täyttää perustason puhdistusvaatimukset , myös mahdolliset kunnalliset määräykset tulee tällöin täyttää. B) OMA TAHTI Rakennus sijaitsee kuivalla maalla, eli alueella joka ei ole ympäristönsuojelulain siirtymäajan piirissä. Lainsäädäntö ei velvoita tällä hetkellä toimenpiteisiin. Mikäli rakennusta korjataan laissa kuvatulla tavalla, tulee myös jätevedenkäsittelyä tehostaa. Ehdotetut kunnostustoimet olisi hyvä tehdä joka tapauksessa. Jätevedenkäsittelyn tehostaminen on myös oma etu. C) SELVITÄ? Rakennus on rajatapaus, eikä kartta aineistosta saa varmuutta sijaitseeko rakennus tai jätevesien käsittelyjärjestelmä pohjavesialueella, tai sijaitseeko rakennus alle 100 metriä vesistön rannasta. Omistajan pitää selvittää kunnasta sijaitseeko rakennus herkällä alueella. Tämän tiedon varmistuttua rakennus siirtyy joko luokkaan A tai B. 6 PALAUTE Kartoitus ja neuvontakäyntien päätyttyä kiinteistöiltä pyydettiin palautetta. Palautekyselylomakkeet lähetettiin kunnissa Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 220 kappaletta ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 67 kappaletta. Vastausprosentiksi saatiin 30 (taulukko 14). Palautekyselyn kooste on liitteinä 7 ja 8 ja palautelomakkeet liitteinä 9 ja 10. Taulukko 14. Pohjanmaan Jässin palautekyselyn vastausaktiivisuus Kunta Lähetetyt (kpl) Vastauksia (kpl) Vastausprosentti (%) Perho Pietarsaari Suupohja Vimpeli Yhteensä Kuvassa 7 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. Kaikki ilmoittivat käynnin sujuneen hyvin tai ok. Vastaajien mielipiteessä onnistumisesta oli hieman eroja kuntien välillä, missä luultavimmin oli taustalla useita eri tekijöitä, kuten vapaa ajan kiinteistöjen suurempi osuus neuvotuista kiinteistöistä Korsnäsissä tai tyytyväisyys kunnan toimintaan. Kunnissa, joissa uudistamistarvetta oli eniten, oli myös keskivertoa enemmän ok vaihtoehdon valinneita vastauksia kuin hyvin vastauksia. 22

24 Kuva 7. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui Haja asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut 63 % kysymykseen vastaajista. Vastaajista 37 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. Jätevesiasioiden tuntemus voi johtua esimerkiksi kuntien aktiivisesta tiedottamisesta sekä lainsäädäntömuutoksesta johtuvasta median tiedottamisesta. Yksikään vastaajista ei kuullut asiasta ensimmäistä kertaa kartoitus ja neuvontakäynnillä. Tietolähteenä oli selvästi useimmin ollut tiedotusvälineet, joista tietoa oli saanut 36 vastaajaa. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu kunnan viranomaisilta (22 vastaajaa) ja Internetistä (18 vastaajaa). Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä. Tärkeänä syynä käynnin vastaanottamiselle voidaan myös sanoa lisätiedon haluaminen sekä neuvonnan puolueettomuus. Vastaajista neljä oli luullut käynnin olevan pakollinen, mutta näidenkin mielestä käynti sujui hyvin. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä (kuva 8). 50 Tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä 40 Neuvonta oli maksutonta Aikaa sai siirtää Neuvonta oli puolueetonta Lisää tietoa Pakolliseksi luuleminen Muu syy Kuva 8. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen 23

25 Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n = 60) suurin osa (47 kpl) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Osa vastaajista (8 kpl) oli tehnyt neuvojan heille ehdottaneita huoltotoimenpiteitä. Muutamat olivat tehneet jätevesiselvityksen, kunnostanut nykyistä järjestelmää tai kysellyt hintatietoja suunnitelmista tai jätevesijärjestelmistä tai hankkinut muuta tietoa. Järjestelmän oli uusinut kolme vastanneista ja suunitelman oli teettänyt kolme. Palautekyselyn avoimiin kysymyksiin oli listattu kiinteistökäynnin parhaiksi puoliksi hyvä ja henkilökohtainen keskustelu, neuvojan asiallisuus ja tietämys sekä tiedon saanti. Terveisissä oli myös annettu kritiikkiä lainsäädäntöä ja kuntien määräyksiä kohtaan sekä vanhemmalle väestölle kohdistuviin kustannuksiin. Kunnille tuli toiveita puuttua muihin vesistöä kuormittaviin tekijöihin haja asutuksen kiinteistöjen lisäksi. 7 TULOKSELLISUUS Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta (taulukko 15). Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tehokkaampaa toiminta on ollut. Taulukko 15. Hankkeen laskennallinen tuloksellisuus (SYKE:n mukaan) Hankkeen kokonaiskulut = hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. x kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. y kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. z kpl talouksia Vertailuluku hankkeen kokonaiskulut x 0,1 y 0,4 z Kun vertailuluvun laskentakaavaan sijoitetaan Pohjanmaan Jässin luvut x = 704 (puhelin, sähköposti, jätevesi illat, muut tilaisuudet), y = 79 (henkilökohtainen neuvonta) ja z = 324 (kartoitus ja neuvontakäynti), sekä hankkeen kulut ,39 euroa (sisältäen omavastuuosuudet), saadaan hankkeen vertailuluvuksi 297. Vertailuluku ,1 29 0,4 296 Tämän tuloksen perusteella näyttää siltä, että hankkeessa oli kyse kustannustehokkuuden kannalta onnistuneesta neuvonnasta. Vertailuluku aiemmissa Pohjanmaan Jässi hankkeissa on ollut 225,4 (2012), 183,6 (2013), 153,7 (2014), 230,8 (2015), 188 (2016), 166 (2017). Jässi pilottihankkeessa vuonna 2011 saatiin vertailuluvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012). Vuoden 2018 Pohjanmaan Jässi hankkeen kustannustehokkuus on aiempiin vuosiin verrattuna edelleen hyvä tai vähintään kohtalainen. Neuvonnan tehokkuus kärsi vuonna 2018 jälleen siitä, että useat kiinteistönomistajat peruivat vasta paikan päällä tai eivät olleet paikalla, jolloin korvaavaa kohdetta ei voitu suunnitella. Hankkeen tuloksellisuuteen vaikuttaa 24

26 myös se, että osalla neuvojista oli aikaisempaa kokemusta neuvontatyöstä. Vastaava neuvoja pystyi edellisvuoden kokemuksen perusteella päättelemään, ettei neuvontakäyntien toteuma nouse kovinkaan korkeaksi, joten käyntejä voitiin tarjota ajoittain hyvinkin tiukan päiväaikataulun mukaisesti. Neuvontakausi myös jatkui Evijärven alueella pitkälle syksyyn. Hankkeessa hyödynnettiin yleisneuvonnan tilaisuuksia paljon osallistumalla useille kesämarkkinoille ja erilaisille messuille. 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA 8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Kohdekuntien valitsemille kiinteistöille lähetettiin hankesuunnitelman mukaisesti 696 kirjettä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuma pysyi edellisvuoden tapaan matalana, mutta hankkeessa tehdyillä 296 käynnillä saavutettiin käynnin tavoite. Yleisneuvonnan tilaisuuksia on ollut useita koko PVY:n toiminta alueella. Kaikki neuvonnasta kiinnostuneet ovat saaneet neuvontaa. Yhteensä neuvontaa saaneita on 1028 henkilöä. Kiinteistökäynneistä saatu palaute oli positiivista. Hanke on toiminut myös puolueettomasti sekä kaksikielisesti kaikessa toiminnassa. Jätevesineuvojien neuvontakäyntien monitorointi ja siitä saatu palaute on taannut, että neuvonta on laadukasta ja kansantajuista. Jätevesiaiheisia asukasiltoja järjestettiin myös. Jätevesijärjestelmän asennusnäytöksiä ei hanke pystynyt yrityksistä huolimatta järjestämään, sillä halukkaita kohteita ei löytynyt. 8.2 Neuvonnan vaikuttavuus Ympäristöministeriö tiedotti haja asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta Aiempien vuosien muutokset siirtymäajassa ja lainsäädännön suunnitellut lievennykset pysäyttivät osaltaan jätevesijärjestelmien uudistamisen. Lainsäädännön kohtuullistamisen myötä kiinteistönomistajien aktiivisuudessa ja motivoituneisuudessa jätevesijärjestelmän uudistustoimiin näkyi pieni parannus kesällä Pohjanmaan Jässi hankkeessa ei tehty erillistä vaikuttavuuskyselyä uusimistarpeessa oleville kiinteistöille 2018, koska kaikille neuvotuille kiinteistöille on vuosittain lähetetty palautekysely. Palautekyselyn avulla saatiin heti kiinteistökäyntien päättymisen jälkeen asiakaspalautetta sekä neuvotuilta kiinteistöiltä tietoa tehdyistä toimenpiteistä ja etenemisestä. Yleisin toimenpide neuvontakäynnin jälkeen oli jaettuun materiaaliin tutustuminen, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten nykyisen järjestelmän kunnostamista oli tehty jonkin verran. Neuvontakäyntien jälkeen oli kolme kiinteistönomistaja ilmoittanut uudistaneensa järjestelmänsä. Pitkän aikavälin vaikuttavuudesta palautekysely ei kuitenkaan kerro. 8.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Jätevesineuvonnalla saadaan kiinteistönomistajalle muodostettua selkeä kuva siitä, mitä muuttunut lainsäädäntö heiltä vaatii ja minkälaisia tiukempia määräyksiä kunnilla voi jätevesien käsittelylle olla. Lainsäädännön muutosten myötä neuvontaa kohdennettiin ensisijaisesti herkille alueille. Neuvonnassa keskityttiin lainsäädännön ja kunnan määräysten lisäksi myös nykyiseen jätevesijärjestelmään ja sen toimivuuteen, sekä mahdollisten käsittelyvaihtoehtojen esittelyyn. Usein kiinteistönomistajilla ei ollut täyttä tietoa siitä, kuinka nykyistä järjestelmää huolletaan. Kiinteistönomistajilla ei myöskään aina ollut tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. 25

27 Tiedottamisessa on keskitytty pitkälti lainsäädäntömuutoksista tiedottamiseen. Lievennysten tultua voimaan jäävät todennäköisesti monilla kiinteistönomistajilla vanhat ja tehottomat järjestelmät käyttöön, eikä uudistamistoimenpiteitä enää suoriteta, jolloin näiden vanhojen järjestelmien asianmukainen käyttö ja huolto ovat jatkossa tärkeitä. Esimerkiksi saostuskaivojen lietteiden tyhjennys oli monilla alueilla puutteellista eikä lietteiden jatkokäsittelystä ollut aina tietoa tai jatkokäsittely oli puutteellista. Alueittaisella lietteiden tyhjennyksellä on päästy siihen tilanteeseen, että saostussäiliöitä tyhjennetään edes kerran vuodessa, ja lietteet käsitellään asianmukaisesti. Tämä on nostanut kuitenkin kustannuksia tyhjennykselle niin, että ennen kahdesti vuodessa säiliönsä tyhjentävät saattavat tyytyä vain kertaan vuodessa, vaikka tiheämpi tyhjennysväli olisi tarpeen. Pohjanmaan Jässi hankkeen yhteistyö Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan 3VYYHTIhankkeen kanssa on osoittanut, että kiinteistönomistajilla on huoli omasta lähivesistöstä ja siitä halutaan pitää huolta. Usein ei kuitenkaan tiedosteta sitä, miten omien jätevesien käsittely voisi osaltaan parantaa lähiympäristön tilaa. Kiinteistönomistajien on myös hankala käsittää sitä, miksi ennen säädökset täyttävä ja silloin toiminut järjestelmä ei enää ole riittävä, ellei ongelmia näistä ole koettu. Moni kiinteistönomistaja kuitenkin on ilmaissut ärtymyksensä muun muassa liettyviin ojiin sekä hajuhaittoihin myös ns. kuivalla maalla. Yleisötilaisuuksissa neuvontaa ja oman mielipiteensä saavat kuuluviin myös ne, jotka näkevät jätevesien asianmukaisen käsittelyn tarvittavana toimenpiteenä haja asutusalueilla. Keskustelua tulisi ohjata pois lainsäädännön yksityiskohdista siihen, mitä hyötyä riittävällä jätevesien käsittelyllä on ja miten nykyistä järjestelmää käytetään ja huolletaan ja mikä on niiden toimintaperiaate. Neuvonnan tehokkuus todennäköisesti lisääntyisi vielä, jos toiminta olisi pitkäjänteisempää kussakin kunnassa. Vain vuoden kerrallaan jatkuva toiminta asettaa hanketoimijalle (tässä PVY) haasteita toiminnan suunnitteluun, työntekijöiden rekrytointiin ja pohjatyön tekemiseen kunnissa. Myös kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä saattaa tulla ilmi tarvetta esim. iltatapahtumaan tai neuvontaan jollain toisella kunnan alueella, jota ei enää hankkeen puitteissa ehditä järjestämään. Vuosittain vaihtuvat alueet johtavat siihen, että hankkeen tunnettavuus ei kaikilla alueilla ole niin hyvä. Toisaalta siten saadaan tavoitettua enemmän kiinteistönomistajia kattavasti koko toiminta alueella. Oman erityishaasteensa toimintaan on tuonut viime vuosina entistä myöhempään keväällä saatava rahoituspäätös, minkä vuoksi osa alkukesän parhaasta kiinteistökäyntien kaudesta menetetään. 26

28 9 POHJANMAAN JÄSSI HANKE Pohjanmaan Jässi hanke on tehnyt jätevesineuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2012 kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin Etelä Pohjanmaalla. Vuodesta 2013 mukaan tuli myös Pohjanmaa ja vuodesta 2014 Keski Pohjanmaa (kuva 9). Yleisneuvontaa on tehty kaikkina vuosina koko alueella. VAASA MAALAHTI KORSNÄS NÄRPIÖ UUSIKAARLEPYY HALSUA EVIJÄRVI VETELI LAPPA PERHO KAUHAVA JÄRVI VIMPELI VAASA ISOKYRÖ LAPUA ALAJÄRVI LAIHIA SOINI KRISTIINAN KAUPUNKI SEINÄ JOKI KUORTANE KAUSTINEN MUSTASAARI VÖYRI TEUVA ILMAJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI ISOJOKI PIETARSAARI KURIKKA KOKKOLA KRUUNUPYY PEDERSÖRE ALAVUS KANNUS TOHOLAMPI LESTI JÄRVI Kuva 9. Pohjanmaan Jässi hankkeiden kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnat (Karttapohja: Maanmittauslaitos 10/2018). Monissa kunnissa neuvontaa on tehty useana vuonna (kts. taulukko 16). Vuosina hankkeessa on tehty yhteensä noin 4100 kartoitus ja neuvontakäyntiä kiinteistöillä (taulukko 16). Hankkeen neuvonnalla on ollut hyvä kattavuus, ainoastaan Luodossa ja Kaskisissa ei ole tehty kiinteistökohtaista neuvontaa. Yleisneuvonnalla eli yleisemmällä tasolla jätevesiasioista kertomalla on tavoitettu yhteensä noin 3900 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa eli puhelin ja sähköpostineuvontaa on saanut 413 kiinteistönomistajaa (taulukko 17). Jos lasketaan neuvottujen kiinteistöjen osuus arvioidusta kiinteistöjen kokonaismäärästä alueella, kiinteistökohtainen neuvonta on kattanut vakituisesta asutuksesta noin 9 % ja vapaa ajan asutuksesta 1,8 %. Yleisneuvonnalla ja yksilöllisellä neuvonnalla on tavoitettu noin 4,5 % kiinteistönomistajista, tosin tässä joukossa voi olla myös uudisrakentajia. 27