Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti Hanna-Riikka Ruokolainen

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen 2015

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toteuttaja Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen jätevesineuvojat Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Lehti-ilmoitukset Hanke-esite Aluekortisto Pohjois-Karjalan aluekartasto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Palaute neuvonnasta Palaute vuoden 2015 neuvontakäynneiltä Tuloksellisuus Johtopäätökset Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus LIITTEET... 19

3 1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toiminut Jässi-jätevesineuvontahanke. Vuonna 2012 saatujen hyvien kokemuksien vuoksi hanke sai jatkoa myös vuosille 2013, 2014 ja Pohjois-Karjalassa on merkittävässä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 342 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin yhteensä lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 24 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, minne vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden kuten vesistöjen ranta-alueiden ja pohjavesialueiden runsauden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta haja-asutusalueen jätevesineuvonnalle. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustusta maaliskuussa 2015 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen valvojaksi määriteltiin hankepäätöksessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen ja hänen sijaisena diplomi-insinööri Mari Heikkinen. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu tämän hankkeen rahoituksella huhtikuussa 2015 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2015 ja 2/2015 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen kolmanteen ja viimeiseen maksatushakemukseen.

4 Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 550 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 5 10 yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois- Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke on suorittanut aiempina vuosina kiinteistökohtaista neuvontaa kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa, joten tänä vuonna neuvontaa tarjottiin kaikille kunnille, joista valikoitui 9 kohdekuntaa. Myös yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Valtimo, Nurmes, Lieksa, Juuka, Kontiolahti, Joensuu, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kitee. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Neuvonta-alueet olivat: Valtimolla Karhunpää ja Pajukoski-Haapajärvi Nurmeksessa Kynsiniemi, Salmenkylä ja Lipinlahti-Kohtavaara Lieksassa Viekissä Juuassa Vuokossa Kontiolahdella Kuurna-Jaamankangas-Kaukaansärkkä ja Kulho-Likonlampi-Kruununkangas Joensuussa Ahveninen-Haapalahti-Uimaharju-Paukkaja, Hammaslahti, Keskijärvi ja Kuusijärvi-Kaltimonjärvi Tohmajärvellä Tohmajärven ympäristö Rääkkylässä Piimälahti-Siurlahti ja Piranniemi Kiteellä Kesälahti ja Puhos

5 Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan mustilla pisteillä. MML Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien edustajille kuntakohtaiset tapaamiset lähes jokaisessa neuvottavassa kunnassa. Kuntakohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat: Valtimolla Nurmeksessa (koskien myös Lieksan alueita) Juuassa Kiteellä Rääkkylässä

6 Muissa neuvonta kunnissa kuntakohtaista tapaamista ei suoritettu, vaan tarvittavat asiat hoidettiin puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksessä määriteltiin että hankkeelle on perustettava ohjausryhmä, jossa hankkeen toimintaa seurataan. Ohjausryhmään kuuluivat: Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät ry Esko Pirinen, Ilomantsin ympäristösihteeri Maria Kunnari, Joensuun ympäristönsuojelutarkastaja Sari Kettunen, Liperin valvontainsinööri Tuukka Tuominen, Polvijärven ja Outokummun vs. ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, Kontiolahden ympäristönsuojelusihteeri Pertti Kaikkonen, Juuan rakennustarkastaja Riitta Laatikainen, Lieksan ympäristönsuojelutarkastaja Ismo Ryynänen, Nurmeksen ympäristösihteeri Pasi Parkkinen, Valtimon kunnaninsinööri Marketta Lintinen, Kiteen ympäristöpäällikkö Pentti Kesti, Tohmajärven rakennustarkastaja Kalevi Harinen, Rääkkylän kunnaninsinööri Kirsi Mäkinen, jätevesineuvoja Jässi-hanke (ohjausryhmän sihteeri) Hanna-Riikka Ruokolainen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, , ja Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin tapahtui koko hankkeen ajan, erityisesti kesän aikana kiinteistökäyntejä suoritettaessa. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Kuntien edustajat kävivät ohjausryhmän kokouksissa kiitettävästi.

7 Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 1500 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Toteutuneet kustannukset olivat ,58 eli 99 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (77 %) ja matkakulut (14 %). Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

8 Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut Matkakulut Laadunvarmistus ja koulutus Neuvontatilaisuudet Tarvikekustannukset Taloushallinto Muut kustannukset Yhteensä Hankkeen jätevesineuvojat 4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaikkiaan neljä työntekijää. Projektipäällikkönä toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen, osa-aikainen, Jätevesineuvojana toimi insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen kokoaikainen, ja 50 % työajalla Insinööri Laura Koskela, kokoaikainen, ja insinööri Jari Kärkkäinen, kokoaikainen ja 50 % työajalla Neuvojat Mäkinen ja Ruokolainen osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen , sekä kaikki neuvojat SYKE:n järjestämään toiseen neuvojakoulutuspäivään Neuvoja Kärkkäinen osallistui Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämään jätevesineuvojien koulutukseen Lisäksi projektipäällikkö Mäkinen perehdytti neuvoja Kärkkäistä ja neuvoja Ruokolainen neuvoja Koskelaa hankkeen toimintamalliin ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Syksyn ja talven aikana keskityttiin lisäksi raportointiin, tiedotukseen, nettisivujen kehittämiseen ja uuden hankehakemuksen valmisteluun. Lopputalven ja kevään aikana suunniteltiin myös mahdollista tulevaa hanketta vuodelle Hankkeen projektipäällikkö vastasi hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta, rekrytoinnista, yleisneuvonnan suunnittelusta, koulutuksesta, raportoinneista, budjetoinnista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta / -kunnat, jonka alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Hanna-Riikka Ruokolainen: Valtimo, Nurmes, Juuka, Lieksa Laura Koskela: Kontiolahti, Joensuu, Tohmajärvi Jari Kärkkäinen: Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi

9 4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, oma kouluttautuminen, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuvassa 2 on esitetty kaikkien työntekijöiden yhteenveto työajankäytöstä. Kuva 2. Hankkeen työntekijöiden työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikkö Mäkinen monitoroi neuvojat Koskelan ja Kärkkäisen Monitoroinneista on laadittu muistiot ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. Projektipäällikkö oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun.

10 5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Nettisivuja päivitettiin hankkeen kuluessa tarvittaessa. Talvella 2016 nettisivuille tehtiin hieman päivityksiä ja lisättiin materiaalia mm. kuivakäymälälöistä ja pohjavesialueista, joista on tullut useista kysymyksiä kesän aikana suoritetussa neuvonnassa. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 5 kpl: Tiedote : Jätevesijärjestelmän remontoimiseen aikaa kaksi vuotta Tiedote : Jätevesineuvontaa on annettu Pohjois-Karjalan alueella noin kiinteistölle Tiedote : Jätevesineuvontaa on tarjottu koko kesän ajan Pohjois-Karjalassa Tiedote : Jätevesineuvonta käynnistyy jätevesiviikolla Tiedote : Jässi-jätevesihanke jatkaa neuvontatyötä Pohjois-Karjalassa Tiedotusvälineet ottivat hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutut olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia. 5.3 Lehti-ilmoitukset Hanketta mainostettiin lehdissä kesällä 2015 hieman laajemmin mitä aikaisempina vuosina. Mainosilmoitus oli sanomalehti Karjalaisen koko Pohjois-Karjalan alueelle jaettavassa Kägi-kesälehdessä sekä Ylä-Karjala lehden kesälehdessä. Kummankin ilmoituksen perusteella hankkeelle tuli useita yhteydenottoja jätevesineuvontaa kaipaavilta kiinteistön omistajilta. 5.4 Hanke-esite Hankkeelle tehtiin hanke-esite, jota jaettiin hankkeen yleisneuvonnan tapahtumissa ja tarvittaessa kiinteistökäyntien yhteydessä. Esitteessä kuvattiin lyhyesti hankkeen toiminta ja siinä oli jätevesineuvojien yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä Aluekortisto Vuonna 2014 hankkeelle luotu aluekortisto sai jatkoa tämän vuoden neuvontaa saaneista alueista. Aluekortisto koostuu vuosien aikana neuvontaa saaneiden alueiden aluekorteista. Aluekortissa on kootusti tietoa

11 neuvonta-alueen jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortit vuoden 2015 neuvonta-alueiden osalta. 5.6 Pohjois-Karjalan aluekartasto Syyskuussa järjestetyssä ohjausryhmän kokouksessa esitettiin hankkeelle toive, että neuvotuista alueista tehtäisiin tarkempi kartta/ kartasto jonka avulla pystyisi kunnittain näkemään jo neuvotut alueet ja niiden suurinpiirteiset rajat. Raportointitöiden ohessa tehtiin oma Pohjois-Karjalan aluekartasto vuosien aikana neuvotuista alueista. Kartastossa on joko jokaiselle kunnalle oma karttansa tai naapurikunnat yhdistettynä samalle kartalle. Jokainen neuvonta-alue on piirretty kartalle suurinpiirteisin rajoineen ja kartan alle on laitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille. Aluekartasto vuosien ajalta on liitteenä Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Pohjois-Karjalan hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat ja vesihuoltoinfot Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 19 neuvontapistettä kymmenen kunnan alueella. Hankkeessa järjestettiin yksi jätevesi-ilta paikallisen kyläyhdistyksen kanssa yhteistyössä. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella sekä kierrettiin jo aiempina vuosina tutuiksi käyneitä tapahtumia. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. markkinoille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteille jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia:

12 Hanke-esite Jätevesiopas Kesämökin jätevesi-opas Askel askeleelta opas Hyvä jätevesien käsittely-opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Taustajärjestöjen näytelehtiä Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia. Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 19 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 306 kävijää. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 19 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2.

13 Taulukko 2. Neuvontapisteet tapahtumissa sekä kävijämäärät. Tapahtuma Kunta Päivämäärä Osallistujat Susirajan rompepäivät Liperi Kesätori Rääkkylä Iltatori Lieksa Potsipäivät Tohmajärvi Kesätori Rääkkylä Farmarimessut Joensuu Farmarimessut Joensuu Farmarimessut Joensuu Iltatori Juuka Kiihtelysvaaran kesämarkkinat Joensuu Puhoksen perinnepäivät Kitee Pielisen messut Valtimo Polvijärvi päivien kesätori Polvijärvi Iltatori Nurmes Jätevesi-ilta Tuupovaaran Pilkekylät Joensuu Kesätori Ilomantsi Rompepäivät Nurmes MM tatti Joensuu Muikkumarkkinat Lieksa Yhteensä Jätevesi-illat Jätevesi-iltojen tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen järjestämismahdollisuutta mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla. Jätevesi-illan järjestelytyöt tehtiin yhdistyksen kanssa yhteistyössä. Kyläyhdistys tarjosi tilat, järjesti kahvituksen ja hoiti tilaisuuden mainostamisen. Perusrungoltaan ohjelma oli hyvin samanlainen kuin aikaisempien vuosien jätevesi-illat. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin, jos tiedettiin jonkun aihealueen koskettavan erityisesti aluetta. Illan ohjelma muovautui myös jonkin verran syntyneiden keskustelujen pohjalta. Jätevesi-illan esitelmä perustui pääpiirteittään seuraaviin asioihin:

14 Jässi-hankkeen esittely Keskeisimmät lainsäädännön muutokset ja kuntakohtaiset määräykset Käymälä- ja jätevesijärjestelmävaihtoehtojen esittely Etenemisohje järjestelmän kunnostamiseen Tilaisuuden loppuun varattiin aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Jätevesi-illoissa oli jaossa sama materiaali kuin neuvontapisteilläkin. Jätevesi-iltoja järjestettiin yhteensä 1 kpl. Kävijöitä illassa oli yhteensä 19 kpl. Taulukko 3. Taulukko 3. Jätevesi-illat ja kävijämäärät Kylä / yhdistys Kunta Päivämäärä Osallistujat Tuupovaaran Pilkekylät Joensuu Yhteensä Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 12 kpl ja sähköpostilla 5 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 52 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 69 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritettiin. Aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat antoivat luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 3) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti oli vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu.

15 Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 4) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 5), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin toukokuun lopulta lokakuun alkuun asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 855 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 444 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 17 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 459 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 51 %. Toteuma oli kohtalainen ja vaikka se huononikin viime vuodesta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 550 kiinteistökäyntiä jäi vajaaksi noin 90 kiinteistöllä. (Taulukko 4).

16 Pyynnöstä tehtiin 17 neuvontakäyntiä, joista kohdekuntien ulkopuolisia neuvontakäyntejä oli 2 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 4. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Valtimo % Nurmes % Lieksa % Juuka % Kontiolahti % Joensuu % Tohmajärvi % Rääkkylä % Kitee % Muut alueet % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia.

17 Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 459 kiinteistöllä. Kuudella kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä pöytäkirjaa. Syinä tähän olivat asukkaiden toiveet, ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Käydyistä kiinteistöistä 57 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 43 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 78 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 22 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 78 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 22 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 59 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 13 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 6 %:lla kiinteistöistä. Kuva 4. Kuva 4. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 5 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli maaperäkäsittely kaikille jätevesille. Kolmanneksi

18 yleisin järjestelmä oli umpisäiliö kaikille jätevesille. Liitteessä 6 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. Kuva 5. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suurempien jätevesien kiinteistöillä. 8. Palaute neuvonnasta 8.1 Palaute vuoden 2015 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 200 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 4 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 69 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, ystävällinen ja asiantunteva neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu

19 uutisointia. Vastaajista 14 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna , 20 siirtymäajan loppupuolella ja 29 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut ( 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 459 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 375 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 19 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 164,8. Vertailuluku = (19 0,1) + (375 0,4) + (459) = 164,9 10. Johtopäätökset Kaikkina aikaisempina vuosina kiinteistökohtaiselle neuvonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin, paitsi tänä vuonna Tavoitteista jäätiin noin 90 kiinteistöllä. Tästä huolimatta alueiden asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Yleisneuvonnan tilaisuuksia järjestettiin sen sijaan enemmän mitä tavoitteissa oli. Määrä ylittyi noin 10 tapahtumalla. Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Näin lyhyessä hankkeessa ehdittiin tarjoamaan jätevesineuvontaa vain murto-osalle kuntien haja-asutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2018, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Han-

20 kerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Vuosien aikana on annettu jätevesineuvontaa kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien alueella. Vuonna 2012 Joensuun seudulla annettiin yleisneuvontaa 677 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 594 henkilölle. Vuonna 2013 Nurmeksen seudulla annettiin yleisneuvontaa 350 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 545 henkilölle. Vuonna 2014 Kiteen seudulla annettiin yleisneuvontaa 187 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 638 henkilölle. Vuonna 2015 lähes koko maakunnan alueella yleisneuvontaa annettiin 306 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 459 henkilölle. Yhteensä neuvontaa on annettu henkilölle. Tulevaisuudessa jätevesineuvontaa voitaisiin edelleen tarjota niin kiinteistökohtaisesti kuin yleisneuvonnan tapahtumien osalta koko maakunnassa. Haasteita neuvonnalle vuonna 2015 asetti lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Keväällä 2015 pidennettiin lainsäädännön siirtymäaikaa. Ympäristöministeriön asettaman hajajätevesityöryhmän tehtävänä oli valmistella tarvittavat muutokset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvään lainsäädäntöön. Tämä työryhmän kesällä 2015 avoinna ollut toimeksianto vaikutti osaltaan neuvontakäyntien toteutumiseen ja ihmisten mielenkiintoon jätevesineuvontaa kohtaan. Asukkaat ovat jälleen kerran odottavalla kannalla. Myös hankkeen keräämässä palautteessa asukkaat kommentoivat epävakaan poliittisen tilanteen vaikuttavan halukkuuteen uudistaa jätevesijärjestelmiä. Jätevesineuvojat ja palautteen perusteella ainakin osa asukkaista toivoo, että jätevesiasiaan saadaan nopeasti poliittinen selvyys. Muina syinä neuvontakäyntien jäämiseen alle tavoitteiden voisivat olla mm. suhteellisen sateinen ja viileä kesä, valituilla neuvonta-alueilla olleet epäselvyydet yhteisestä viemäröinnistä sekä yleinen asukkaiden mielenkiinnon hiipuminen jätevesiremonttia kohtaan. 11. Hankkeen jatkoaika ja maksatushakemus Hankkeella haettiin jatkoaikaa Jatkoajan myönsi ELY-keskuksen ympäristövastuu -yksikön päällikkö Janne Kärkkäinen ja vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen. Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan myös hankkeen viimeisen eli 3. maksatuskauden rahoitus hanketoiminnalle. Hankkeelle haettava rahoitus ajalle on ,26. Yhteenveto maksatuskauden kuluista esitetään liitteenä 9 olevassa kustannuslaskelmassa. Liitteenä 10 on Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja maksatuskauden kuluista.

21 LIITTEET Liite 1: Hanke-esite Liite 2: Aluekortit 2015 Liite 3: Pohjois-Karjalan kartasto Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus Liite 8: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 9: Kooste maksatuskauden kuluista Liite 10: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja

22 YHTEYSTIEDOT: Liite 1 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueenkiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jätevesineuvoja Kirsi Mäkinen puh kirsi.makinen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen puh hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Laura Koskela puh laura.koskela@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoitukset ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2015 hankealueena ovat lähes kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. Jari Kärkkäinen puh jari.karkkainen@jatevesihanke.fi i

23 Liite 2 Karhunpää / Valtimo 32 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 50 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 33 kiinteistöä toteuma 66 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 27 / 6 82 / 18 Asukasmäärä 68 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 24 / / 30 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3 / 30 9 / 91 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 5 / / 85 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 31 6 / 94 Laittomat tapaukset Valtimolla neuvontaa annettiin Karhunpään alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi tiheämmän asutuksen vuoksi. Neuvontaa kohdistettiin vakituisesti asutuille kiinteistöille sekä ranta-alueille. Suuri osa Karhunpään alueen kiinteistä kuuluu jätevesiosuuskunnan alueelle. Alueella tehtiin myös pyynnöstä yksi neuvontakäynti, joka on otettu mukaan tilastotiedoissa. Akuutissa uudistamistarpeessa oli suurin osa alueella neuvontaa saaneista kiinteistöistä, 85 %. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 3 % ja nykyisellään järjestelmät olivat kunnossa 3 %. 1; 3 % 1; 3 % 3; 9 % 28; 85 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=33) 1; 3 % 1; 3 % 3; 9 % 28; 85% Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisimmin käytössä on saostuskaivot, joista purku maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran maaperäkäsittelyjä. Ikävapautus koski 3 kiinteistönomistajaa. 37% Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=33) 53% 11% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19)

24 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pajukoski Haapajärvi / Valtimo Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 33 / 2015 Liite 2 Alueen kiinteistömäärä: 44 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 23 kiinteistöä toteuma 52 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 19 / 4 83 / 17 Asukasmäärä 47 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 16 / / 38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 9 4 / 96 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3 / / 87 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 4 / / 83 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 21 9 / 91 Laittomat tapaukset 2; 9 % 4; 17 % 3; 13 % 14; 61 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=23) Valtimolla neuvontaa annettiin Pajukosken ja Haapajärven alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi tiheämmän sekä ranta-asutuksen vuoksi. Neuvontaa kohdistettiin vakituisesti asutuille kiinteistöille. Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli suurin osa eli 61 %. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 9 %. Järjestelmän 1; 4 3; 13 seuraamista % tai kunnostustoimia tarvitsee 17 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 13 %. 1; 4 % 3; 13 % 3; 13 % 16; 70% Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisin järjestelmä on johtaa jätevedet saostuskai- 3; 13 % vojen kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkun verran maaperäkäsittelyjä. Ikävapautus koski 2 kiin- 16; 70% teistönomistajaa. 38% Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=23) 52% 10% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19)

25 Liite 2 Salmenkylä / Nurmes 34 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 18 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 9 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 9 / / 0 Asukasmäärä 24 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 7 / 2 78 / 22 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / / 0 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 0 / 9 0 / 100 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / 6 33 / 67 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 8 11 / 89 Laittomat tapaukset Nurmeksessa neuvontaa annettiin Salmenkylän alueella. Neuvonnan kohteeksi Salmenkylän alueelta valittiin lähinnä Viemenjärven ranta-alueita ja sen lähistöjä. Neuvontaa kohdistettiin vakituisesti asutuille kiinteistöille. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=9) Akuutissa uudistamistarpeessa oli suurin osa alueella neuvontaa saaneista kiinteistöistä, 78 %. Pieniä parannus tai kunnostustöitä vaati 11 % alueen jätevesijärjestelmistä ja nykyisellään järjestelmät olivat kunnossa 11 %. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran maaperäkäsittelyjä ja laitepuhdistamoja. Ikävapautuksen saaneita ei alueella ollut ollenkaan. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=9) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=6)

26 Liite 2 Kynsiniemi / Nurmes 35 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 34 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 15 kiinteistöä toteuma 44 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaaaika) 10 / 5 67 / 33 Asukasmäärä 26 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 12 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 7 / 5 47 / 33 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 5 / / 67 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / 9 40 / 60 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 15 0 / 100 Laittomat tapaukset Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=15) Nurmeksessa neuvontaa annettiin Kynsiniemen alueella. Neuvonnan kohteeksi alue valittiin sen tiheämmän asutuksen sekä ympäröivien vesistöjen vuoksi. Neuvontaa kohdistettiin vakituisesti asutuille kiinteistöille sekä ranta-alueille. Akuutissa uudistamistarpeessa oli suurin osa alueella neuvontaa saaneista kiinteistöistä, 67 %. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 20 % ja nykyisellään järjestelmät olivat kunnossa 13 %. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran maaperäkäsittelyjä ja umpisäiliö ratkaisuja. Ikävapautus koski 2 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=15) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=12)

27 Liite 2 Vuokko / Juuka 36 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 92 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 39 kiinteistöä toteuma 42 % Lisäksi alueella tehtiin pyynnöstä 2 kiinteistökäynti (käyntejä ei huomioida tässä) TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaaaika) 22 / / 44 Asukasmäärä 87 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 35 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 7 / 28 18/ 72 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 14 / / 64 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 38 3 / 97 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 38 3 / 97 Laittomat tapaukset Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=41) 1; 3 % Juuassa neuvontaa annettiin Vuokon alueella. Neuvonnan kohteeksi alue valittiin sen tiheämmän asutuksen sekä ympäröivien vesistöjen vuoksi. Etelä-Vuokon alueella sijaitsee myös pieni pohjavesi-alue. Neuvontaa kohdistettiin vakituisesti asutuille kiinteistöille sekä ranta-alueille. Alueella tehtiin myös pyynnöstä kaksi neuvontakäyntiä, jota ei ole otettu mukaan tilastotiedoissa. 9; 23 % 6; 15 % 23; 59 % Akuutissa uudistamistarpeessa oli suurin osa alueella neuvontaa saaneista kiinteistöistä, 59 %. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 21 % ja nykyisellään järjestelmät olivat kunnossa 5 %. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=39) Suurin osa järjestelmistä on rakennettu luvulla. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään tai ojaan. Alueella on myös jonkin verran maaperäkäsittelyjä. Ikävapautus koski 3 kiinteistönomistajaa. Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=30)

28 Liite 2 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Ahveninen-Haapalahti- Uimaharju-Paukkaja / Joensuu Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 37 / 2015 Alueen kiinteistömäärä: 28 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2015 Laura Koskela / SYTY 13 kiinteistöä toteuma 46 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3/10 23/ 77 Asukasmäärä 23 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/ 11 0/85 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/100 0/100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 8/5 62/ 38 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 10/3 77/ 23 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1/12 8/92 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=13) Joensuussa neuvontaa annettiin Ahvenisen, Haapalahden, Uimaharjun ja Paukkajan alueella. Valitut kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueella ja olivat pääsääntöisesti vapaaajan asuntoja. Kiinteistöistä 85 % oli oma kaivo, muut kiinteistöt olivat kantovedellisiä kohteita. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 39 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 15 % kiinteistöistä. Vähäisiä jätevesimäärien kohteita oli kartoituksen perusteella 46 %. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=13) Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisimmat järjestelmät alueella olivat saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely, sekä harmaille jätevesille yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä. Ikävapautettuja ei neuvonta-alueella ollut. Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=13)

29 Liite 2 Hammaslahti / Joensuu 38 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 45 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2015 Laura Koskela / SYTY 20 kiinteistöä toteuma 45 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 18/2 90/10 Asukasmäärä 52 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 7/13 35/ 65 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2/11 10/ 55 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 4/16 20/ 80 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 14/6 70/30 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/8 0/8 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=20) Joensuussa neuvontaa annettiin Hammaslahden alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi laajan pohjavesialueen takia. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suuremmalla osalla kiinteistöistä oli oma rengaskaivo. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 55 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 45 % kiinteistöistä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisimmat järjestelmät alueella olivat saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely, ja maaperäkäsittely kaikille jätevesille. Alueella neljällä kiinteistöllä oli kaksoisviemäröinti. Ikävapautus koski 1 kiinteistöä alueella. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=20) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19)

30 Liite 2 Keskijärvi / Joensuu 39 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 12 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2015 Laura Koskela / SYTY 8 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0/8 0/100 Asukasmäärä 16 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/ 6 0/75 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2/4 25/50 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7/1 88/ 12 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6/2 6/2 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1/7 1/7 Laittomat tapaukset 0 0 Joensuussa neuvontaa annettiin Keskijärven alueella. Kiinteistöt sijaitsivat pääasiassa ranta-alueella ja kaikki kiinteistöt olivat vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöillä oli pääsääntöisesti oma kaivo, mutta parille kiinteistölle puhdas käyttövesi tuli ainoastaan kantamalla. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=8) Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 12 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 13 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 37 % kiinteistöistä. Lopuilla 38 % kiinteistöistä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Puolet seurattavista järjestelmistä oli rakennettu ennen 2000-lukua. Alueella oli paljon vähäisten jätevesimäärien kohteita, mikä vaikutti siihen että harmaat vedet käsiteltiin pääasiassa yksinkertaisessa maaperäkäsittelyssä ja mustat vedet johdettiin joko umpisäiliöön tai käytössä oli kuivakäymälä. Ikävapautettuja alueella ei ollut. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=8) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

31 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Kuurna-Jaamankangas-Kaukaansärkkä / Kontiolahti Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 40 / 2015 Liite 2 Alueen kiinteistömäärä: 36 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-heinäkuu 2015 Laura Koskela / SYTY 11 kiinteistöä toteuma 31 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 9/ 2 82/ 18 Asukasmäärä 32 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/11 0/100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4/7 36/64 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 6/5 55/45 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7/4 64/ 36 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3/8 27/73 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=11) Kontiolahdella neuvontaa annettiin Kuurnan, Jaamankankaan ja Kaukaansärkän alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi pohjavesi- ja ranta-alueiden vuoksi. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kaikilla kiinteistöillä oli oma talousvesikaivo, joista suurin osa oli rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 55 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 45 % kiinteistöistä. Jakaumaan vaikuttaa peruuntuneiden käyntien määrä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella on myös kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä. Tällöin harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 1 kiinteistöä alueella. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=11) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=11)

32 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Kulho-Likolampi-Kruununkangas / Kontiolahti Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 41 / 2015 Liite 2 Alueen kiinteistömäärä: 39 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-heinäkuu 2015 Laura Koskela / SYTY 9 kiinteistöä toteuma 23 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6/ 3 67/ 33 Asukasmäärä 16 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 3/6 33/67 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/6 0/100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3/6 33/67 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 5/4 56/44 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3/6 33/67 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=9) Kontiolahdella neuvontaa annettiin Kulhon, Likolammen ja Kruununkankaan alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi pohjavesi- ja ranta-alueiden vuoksi. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suuremmalla osalla alueella oli omat talousvesikaivot, jotka olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 33 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 45 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 22 % kiinteistöistä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä oli rakennettu ennen luvulla. Iso osa järjestelmistä oli rakennettu myös 2000-luvun jälkeen. Maaperäkäsittely ja saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely olivat alueen yleisimmät käsittelyjärjestelmät. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä. Tällöin harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautuksen piirissä olevia alueella ei ollut. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=9) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9)

33 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Kuusjärvi-Kaltimonjärvi / Joensuu Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 42 / 2015 Liite 2 Alueen kiinteistömäärä: 16 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-syyskuu 2015 Laura Koskela / SYTY 8 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0/8 0/100 Asukasmäärä 18 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/6 0/75 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3/3 37/ 38 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 8/0 100/0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6/2 75/28 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/0 0/0 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=8) Joensuussa neuvontaa annettiin Kuusjärven ja Kaltimonjärven alueella. Kiinteistöt sijaitsivat pääasiassa rantaalueilla ja kaikki kiinteistöt olivat vapaa-ajan asuntoja. Suurimmalla osalla kiinteistöistä oli oma kaivo, pari kiinteistöä oli kantoveden varassa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 25 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 13 % kiinteistöistä. Lopuilla 63 % kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Kiinteistöt olivat kaksoisviemäröityjä ja suurin osa niistä oli vähäisten jätevesimäärien kohde, jolloin kiinteistöllä oli kuivakäymälä ja tavallisimmin vähäiset harmaat vedet johdettiin yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Alueella oli myös paljon saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely ratkaisuja Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=8) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

34 Liite 2 Kesälahti / Kitee 43 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 43 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-elokuu 2015 Jari Kärkkäinen / SYTY 23 kiinteistöä toteuma 53 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaaaika) 16/7 70/30 Asukasmäärä 42 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0/21 0/91 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/21 0/91 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 10/13 43/57 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 8/15 35/65 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/23 0/100 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=23) Kiteellä neuvontaa annettiin Puhoksen ja Kesälahden alueella. Kesälahden alue valittiin neuvonnan kohteeksi herkkien alueiden (pv-alueet ja Puruveden sekä Pyhäjärven ranta-alueet) takia sekä siksi että alueella on tehty vähän neuvontaa aikaisemmin. Neuvontaa kohdennettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kiinteistöissä oli pääosin omat rengaskaivot. Osalle suunnitellusta neuvonta-alueesta (Kereli) oli tehty kunnallistekniikkaa, joten se vähensi neuvonnan tarvetta. Akuutissa uusimistarpeessa on kartoituksen perusteella 65 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 4 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 31 % kiinteistöistä. Neuvotuissa kiinteistöissä ei ollut ns. vähäisten jätevesimäärien järjestelmiä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua ja vajaa kolmannes järjestelmistä on rakennettu ennen 1980-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautuksen piiriin ei kuulunut yhtään kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=23) 39% 35% 26% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=23)

35 Liite 2 Puhos / Kitee 44 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 66 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-heinäkuu 2015 Jari Kärkkäinen / SYTY 44 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 34/10 77/23 Asukasmäärä 104 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 3/38 7/86 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4/34 9/77 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11/32 25/ 73 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 13/31 30/70 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2/ 42 5/95 Laittomat tapaukset % 5 % 14 % 77 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=44) Kiteellä neuvontaa annettiin Puhoksen ja Kesälahden alueilla. Puhoksen alue valittiin neuvonnan kohteeksi herkkien alueiden (pv-alue ja ranta-alue) takia. Osalle alueesta (Siikavaara-Tasapää) on ollut suunnitteilla kunnallistekniikka, mutta hanke on jäänyt toteutumatta. Neuvontaa kohdennettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä oli omat rengaskaivot. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 77 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 5 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 4 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Lähes kaikki järjestelmät on rakennettu ennen 2000-lukua ja vajaa puolet järjestelmistä on rakennettu ennen 1980-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 3 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=44) 50% 43% 7% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=44)

36 Liite 2 Piimälahti-Siurlahti / Rääkkylä 45 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 40 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2015 Jari Kärkkäinen / SYTY 31 kiinteistöä toteuma 78 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 10/21 32/68 Asukasmäärä 53 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 4/23 13/74 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0/23 0/74 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3/27 10/87 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 16/15 52/48 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/31 0/100 Laittomat tapaukset % 10 % 13 % 48 % Rääkkylässä neuvontaa annettiin Piimälahden-Siurlahden sekä Piranniemen-Ukonniemen alueilla. Piimälahden-Siurlahden alue valittiin neuvonnan kohteeksi herkkien alueiden (pv-alueet ja Pyhäselän ranta-alue) takia. Neuvontaa kohdennettiin kaikille herkkien alueiden kiinteistöille. Suurimmalla osalla kiinteistöistä oli omat rengaskaivot. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 48 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 10 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 13 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu välillä ja vajaa kolmannes järjestelmistä on rakennettu 2000-luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli vähän kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Sen sijaan kaikkien jätevesien keräämistä umpikaivoon oli usealla kiinteistöllä. Ikävapautuksen piiriin ei kuulunut yhtään kiinteistönomistajaa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=31) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=31) 65% 26% 10% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=31)

37 Liite 2 Piranniemi / Rääkkylä 46 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 77 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä- ja elokuu 2015 Jari Kärkkäinen / SYTY 51 kiinteistöä toteuma 66 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7/44 14/86 Asukasmäärä 100 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 8/28 16/55 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4/24 8/47 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 11/40 22/78 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 14/37 27/73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0/51 0/100 Laittomat tapaukset % 10 % 2 % 35 % Rääkkylässä neuvontaa annettiin Piimälahden-Siurlahden sekä Piranniemen-Ukonniemen alueilla. Piranniemen- Ukonniemen alue valittiin neuvonnan kohteeksi herkkien alueiden (pv-alue ja Suur-Onkamojärven ranta-alue) takia. Neuvontaa kohdennettiin kaikille herkkien alueiden kiinteistöille, joista suurin osa oli vapaa-ajan asuntoja. Suurimmalla osalla kiinteistöistä oli omat rengaskaivot. Monella kiinteistöllä käytettiin pesuvetenä myös järvivettä. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 35 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 2 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 10 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä (53 %) syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu välillä ja vajaa neljännes järjestelmistä on rakennettu 2000-luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksois-viemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautuksen piiriin ei kuulunut yhtään kiinteistönomistajaa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=51) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=51) 61% 18% 22% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=51)

38 Liite 2 Tohmajärvi / Tohmajärvi 47 / 2015 JÄSSI 2015 Pohjois-Karjala Aluekortisto Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 111 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo- ja syyskuu 2015 Laura Koskela ja Jari Kärkkäinen / SYTY 52 kiinteistöä toteuma 47 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 21/31 40/60 Asukasmäärä 98 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 21/20 40/38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 6/14 11/27 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 16/34 31/65 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 25/27 48/52 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4/48 8/92 Laittomat tapaukset % 12 % 4 % 44 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=52) Tohmajärvellä neuvontaa annettiin Tohmajärven ympärysalueilla. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi herkkien alueiden (Tohmajärven ranta-alue) takia. Lisäksi kunnassa ollaan käynnistämässä Tohmajärven kunnostamiseen liittyvää hanketta. Neuvontaa kohdennettiin kaikille alueen kiinteistöille. Noin 40 % kiinteistöistä oli liittynyt kunnan vesijohtoon. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 44 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 12 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 4 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä (40 %) syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu välillä ja reilu kolmannes järjestelmistä on rakennettu ennen 1980 lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautuksen piiriin kuului 1 kiinteistönomistaja. 37% Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=52) 46% 17% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=52)

39 Liite 3 Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjala Neuvonta-alueet MML 2015 Kartastossa on joko eroteltu kunta omalle kartalle tai naapurikuntia yhdistetty samaan karttaan. Osa isoimmista kunnista on jaettu kahdelle kartalle. Lisäksi kartan alapuolella kerrotaan milloin alueella on neuvontaa tehty ja sen jälkeen on linkki alueen aluekorttiin. Alueiden rajat ovat suurin piirteisiä. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

40 Liite 3 Valtimo MML 2015 Valtimo: 2013 Puukari-Rumo Rumo.pdf 2015 Karhunpää Pajukoski-Haapajärvi

41 Liite 3 Nurmes / Lieksa MML 2015 Nurmes: 2013 Savikylä , 2015 Kohtavaara Lipinlahti Salmenkylä Kynsiniemi Lieksa: 2013, 2015 Viekijärvi Mätäsvaara Kylänlahti Jamali Nurmijärvi

42 Liite 3 Juuka MML 2015 Juuka: 2013 Timanttikylät Vuokko

43 Liite 3 Kontiolahti MML 2015 Kontiolahti: 2013 Katajaranta Romppala Kuurna Jaamanlangas Kaukaansärkkä Kulho Likonlampi Kruununkangas

44 Liite 3 Joensuu (pohjoinen) MML 2015 Joensuu: 2012 Karhunsalo Sarvinki Pohja Ahveninen Haapalahti Uimaharju Paukkaja Kuusijärvi Kaltimonjärvi

45 Liite 3 Joensuu (eteläinen) MML 2015 Joensuu: 2012 Hoilola Öllölä Hammaslahti Keskijärvi Lisäksi Uskalin ja Kiihtelysvaaran alueella tehtiin vuonna 2015 muutamia neuvontakäyntejä. Niitä ei ole erikseen merkitty tähän kartastoon.

46 Liite 3 Ilomantsi MML 2015 Ilomantsi: 2012 Huhus Sonkaja

47 Liite 3 Polvijärvi / Outokumpu MML 2015 Polvijärvi: 2012 Kinahmo Kuorevaara Outokumpu: 2012 Kuusjärvi Varislahti Sätös

48 Liite 3 Liperi MML 2015 Liperi: 2012 Leppälahti

49 Liite 3 Tohmajärvi / Rääkkylä MML 2015 Tohmajärvi: 2014 Värtsilä Onkamo Tikkala Saario Rääkkylä: 2014 Oravisalo Varpasalo Jaama Salokylä

50 Liite Haapasalmi Piimälahti Siurlahti Piranniemi

51 Liite 3 Kitee (pohjoinen) MML 2015 Kitee: 2014 Ruppovaara

52 Liite 3 Kitee (eteläinen) MML 2015 Kitee: 2014 Kiteenlahti Sarvisalo Puruvesi Kesälahti Puhos

53 TIEDOTE Liite HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa Valtimon alueella. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaaajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan kesäkuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Hanna-Riikka Ruokolainen puh hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja haja-asutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: jätevesineuvoja Kirsi Mäkinen, , kirsi.makinen@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Tiedotteen jakelu: Valtimon alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Valtimon kunta. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

54 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle Postinumero- ja toimipaikka Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä talvi viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (ma. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

55 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

56 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

57 HAJAJÄTEVESI Liite 5 kiinteistökäynnin muistio JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee maasuodattamoon laitepuhdistamoon Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA imeytyskenttään harmaavesisuodattimeen muu, mikä? Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

58 ARVIO Liite 6 jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta: *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Suomen KYLÄTOIMINTA RY Tunnistenumero: / /

59 Liite 7 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET POHJOIS-KARJALAN HANKEALUEELLA Valtimo, Nurmes, Lieksa, Juuka, Kontiolahti, Joensuu, Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee Tilannekatsaus 2015 Hanna-Riikka Ruokolainen 2015 Suomen KYLÄTOIMINTA RY

60 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Sisällys Termien selityksiä Johdanto Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Kuntakohtaiset vaatimukset Vaatimusten täyttyminen Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asunnot Vähäiset jätevesimäärät Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Tulevaisuus ja aktivointitarpeet LÄHTEET Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

61 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Saostussäiliö (saostuskaivo) Selvitys jätevesijärjestelmästä Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. Pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 86/2000 nojalla, sellaisena kun sen on laissa 196/2011. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä olevasta jätevesijärjestelmästä. Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

62 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 1. Johdanto Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi keväällä 2015 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:lle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Pohjois-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan sekä yleisneuvontaan. Hanketta toteutettiin koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunniksi valittiin Valtimo, Nurmes, Lieksa, Juuka, Kontiolahti, Joensuu, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Kitee. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän ja syksyn 2015 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti läpi priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä valittiin jokaisen hankekunnan alueelta kohteita, jossa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Neuvonta-alueet olivat: Valtimolla Karhunpää ja Pajukoski-Haapajärvi Nurmeksessa Kynsiniemi, Salmenkylä ja Lipinlahti-Kohtavaara Lieksassa Viekissä Juuassa Vuokossa Kontiolahdella Kuurna-Jaamankangas-Kaukaansärkkä ja Kulho-Likonlampi-Kruununkangas Joensuussa Ahveninen-Haapalahti-Uimaharju-Paukkaja, Hammaslahti, Keskijärvi ja Kuusijärvi-Kaltimonjärvi Tohmajärvellä Tohmajärven ympäristö Rääkkylässä Piimälahti-Siurlahti ja Piranniemi Kiteellä Kesälahti ja Puhos Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

63 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Kuva 1. Kartta hankealueesta, merkattuna kohteet, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettu. MML Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Pohjois-Karjalassa olevien haja-asutusalueen kiinteistöjen määrää selvitettiin tuloksien vertailuksi. Vuoden 2014 mukaan Pohjois-Karjalassa oli haja-asutusalueella väestöä henkilöä. Pysyvästi asututtuja rakennukset haja-asutusalueella oli kpl. Tästä saadaan Pohjois-Karjalassa keskimääräiseksi asukasluvuksi kiinteistöillä noin 2,4 henkilöä. /1/ Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevien kuntien väestömäärä on /1/. Haja-asutusalueella kiinteistöjä on noin Eniten haja-asutusalueen väestöä on Joensuun kunnassa. Huomattava on kuitenkin että osa näistä kiinteistöistä on mukana yhteisessä jätevedenkäsittelyssä. Taulukko 1. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

64 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Kunta Väestö haja-asutusalue Kiinteistöt * Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Kontiolahti Joensuu Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Yhteensä Taulukko 1. Arvio haja-asutuksen määrästä JÄSSI-hankkeen toiminta-alueella. * Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta löydettiin tieto väkiluvusta taajamissa, haja-asutusalueella ja tuntemattomalla alueella taulukosta Väkiluvut taajamittain /1/. Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntiä tarjottiin yhteensä 855 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 444 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 51 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 15 kpl. Yhteensä käyntejä tehtiin siis 459 (Taulukko 2). Neuvontaa annettiin myös hankekuntien ulkopuolella yhteensä kahdelle kiinteistölle. Näitä kiinteistöjä ei huomioida tämän tilannekatsauksen laskelmissa. Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Valtimo % Nurmes % Lieksa % Juuka % Kontiolahti % Joensuu % Tohmajärvi % Rääkkylä % Kitee % % Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvonnat kunnittain. Jätevesineuvontaa annettiin 260 (57 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 199 (43 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Kuudella kiinteistöillä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä kartoituspöytäkirjaa. Syinä tähän olivat Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

65 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 kiinteistön omistajien toiveet ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Kyseisellä kiinteistöllä annettiin vain neuvontaosuus käynnistä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 359 (78 %) kiinteistöllä oli vähäistä suurempi jätevesimäärä. Kiinteistöistä 100 (22 %) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Vähäisen jätevesimäärän kohteista 4 oli vakituisessa asuinkäytössä, muut kiinteistöt olivat vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 103 vapaa-ajan asunnolla ja 256 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 22 % vapaa-ajan asutuksesta ja 78 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä eli yhteensä 78 % kaikista läpikäydyistä kohteista, on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Vakituisesti asuttujen kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 1-13 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,3. Myös varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli WC yleisin varuste, joka löytyi 73 % neuvontakohteista. Muita varusteita olivat pyykki (68 % kohteista) - ja tiskikone (55 % kohteista) sekä suihku (71 % kohteista). 3. Kuntakohtaiset vaatimukset Uuden valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) voimaantulon myötä kunnat voivat omissa ympäristönsuojelumääräyksissä määritellä herkillä alueilla tiukempia puhdistusvaatimuksia. Hankealueella neuvontaa suoritettiin kaikissa kunnissa myös herkillä alueilla kuten ranta- ja pohjavesialueilla. Tarkempia tietoja jokaisen kunnan omista jätevesien käsittelyyn antamista määräyksistä saa voimassa olevista ympäristönsuojelumääräyksistä tai kuntien ympäristöviranomaisilta. Alla listaus milloin hankekuntien ympäristösuojelumääräykset ovat tulleet voimaan. Valtimo, ympäristösuojelumääräykset voimassa lähtien. Nurmes, ympäristösuojelumääräykset voimassa Lieksa, ympäristösuojelumääräykset voimassa Juuka, ympäristösuojelumääräykset voimassa Kontiolahti, ympäristösuojelumääräykset voimassa Joensuu, ympäristösuojelumääräykset voimassa Rääkkylä, ympäristösuojelumääräykset voimassa Tohmajärvi, ympäristösuojelumääräykset voimassa Kitee, ympäristösuojelumääräykset voimassa Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Hanke alueella selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 34 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet löytyivät vain 5 %:lla kaikista neuvontakohteista. Kiinteistöjen omistajilta, joiden kiinteistöllä muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä, edellytetään huoltotoimenpiteiden kirjaamista toimenpidepäiväkirjaan. Kuitenkin vain 4 %:lla vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli kirjannut huoltotoimenpiteet muistiin kun taas kuitit oli säilyttänyt 38 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3) Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

66 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Vähäistä suurempi jv määrä Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpide-päiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % Kpl % kpl % Vähäinen jv määrä Yhteensä Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla. Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna uuteen lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kesän ja syksyn 2015 aikana kierretyistä kohteista 22 % (100 kpl) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita, joiden ei tarvitse täyttää asetuksen puhdistusvaatimuksia. Vähäistä suurempien jätevesien kohteilla 6 %:lla (29 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurin osa järjestelmistä, 59 % (269 kpl), olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksiin. Pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa oli 13 % (61 kpl) kohteista (kuva 2). Tällöin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen, tuuletusputkien hattujen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. Jos tarkastellaan vaan kohteita joissa syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, niin uudistamistarve on jopa 75 % (kuva 3). 22 % Uudistamistarve 6 % 13 % 59 % Kunnostustoimia /seurantaa Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

67 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 8% Uudistamistarve 17 % 75 % Kunnostustoimia/ seurantaa Järjestelmä kunnossa Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve, kohteilla joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä vähäistä suuremman jätevesimäärien kohteilla (359 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Yksi-putkiviemäröinti oli käytössä 262 kohteessa (73 %) ja kaksiputkiviemäröinti 97 kohteessa (27 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesimäärien käsittelyjärjestelmä on pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille, josta yleisimmin purku maaperään tai ojaan. Tällainen käsittely oli käytössä 226 kohteessa. Toiseksi yleisin järjestelmä on saostuskaivo esikäsittelynä, jonka jälkeen imeytyskenttä tai maasuodattamo (43 kohteella). Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Näitä järjestelmiä oli 14 kohteella (kuva 4). 1 % 12 % 4 % 3 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö 5 % 4 % 6 % 3 % 63 % Umpisäiliö + maasuodattamo Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Neuvonta-alueella käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (vapaa-ajan asutus sekä vakituinen asutus). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

68 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueella ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 260 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista 4 muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 256 vakituisesti asutulla kohteella, näistä valtaosalla, 214 kohteella (84 %) oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1- putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 162 kohteella (76 %). Toiseksi yleisin järjestelmä oli imeytyskenttä, joita oli 33 kohteella (15 %). Yleisiä järjestelmiä 2-putkiviemäröidyissä kohteissa oli umpisäiliö WC-vesille ja saostuskaivot tai yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille, umpisäiliö WC-vesille ja rakennettu maaperäkäsittely harmaille vesille ja tuplajärjestelmänä saostuskaivokäsittely. Asukkailta saatujen tietojen mukaan 2 (1 %) yksiviemäröidyistä kohteista olisi mahdollista muuntaa kaksoisviemärijärjestelmiksi. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 76 %:lla kohteista. Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Pieniä kunnostustoimia tai seurantaa todettiin olevan 14 %:lle kiinteistöistä. Näitä toimia olivat usein täyttymishälyttimen lisääminen umpisäiliöön ja maaperäkäsittelyjen seuranta. Kunnossa olevia järjestelmiä oli 8 % kaikista järjestelmistä. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten maaperäkäsittelyjärjestelmät, pienpuhdistamot sekä kaksoisviemäröinnit. (Kuva 4) 2 % 8 % Uudistamistarve 14 % Kunnostustoimia / seurantaa 76 % Järjestelmä kunnossa Vähäiset jätevesimäärät Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella Jätevesijärjestelmistä suurin osa oli rakennettu 1980 luvuilla. Näitä kohteita oli yhteensä 26 % luvulla rakennettuja kohteita oli 23 % ja 1970 luvulla rakennettuja 19 %. Valtaosa jätevesijärjestelmistä oli jo hyvin iäkkäitä ja näinkin ollen uudistamistarve oli ajankohtaista luvulla ja sen jälkeen rakennettuja järjestelmiä oli 5 % kohteista, ja vuoden 2004 jälkeen rakennettujen järjestelmien kohteita oli 13 %. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa vastasi asetuksen vaatimuksia. (Kuva 5) Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

69 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENNUSVUOSI JA PARANTAMISTARVE ympärivuotinen asuminen jälkeen Kuva 5.Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5)Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely, 7) Laitepuhdistamo kaikille jätevesille ja 8) Hallittu maaperään johtaminen, 9) Muut, sekalaiset järjestelmät. 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvonnan saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 199. Näistä 96 kohteella (48 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 103 kohteella (52 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoista 17 kohteella (9 %) muodostui pelkästään harmaita vesiä, joten käymälänä oli kuivakäymälä. Huussit olivat yleisin käymälävaihtoehto, perinteisten ulkokäymälöiden rinnalle ovat nousseet erilaiset kuivakäymät, joissa käymäläjätteet jatkokäsitellään asianmukaisesti. Perinteisiä käymälöitä oli kuudella kiinteistöllä, asianmukaisia, uudempia ulkokäymälöitä taas yhdeksällä kiinteistöllä. Kahdella kiinteistöllä ei ollut käytössä käymälää. Pelkkiä harmaita vesiä käsiteltiin erilaisissa järjestelmissä, mm saostuskaivoissa, umpisäiliössä, laitepuhdistamossa, maaperäkäsittelyissä ja yksinkertaisessa maaperäkäsittelyssä. Samaan järjestelmään johdettiin käymälävesiä ja harmaita vesiä eli kiinteistöllä oli 1-putkiviemäröinti 48 kohteella (47 %). Yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä 1-putkiviemäröidyillä kohteilla oli pelkät saostuskaivot ja purku yleisimmin maaperään. Tällaisia järjestelmiä oli 38 kohteella (62 %). Muissa järjestelmätyypeissä oli vaihtelua. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

70 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiin perustuva käsittelyjärjestelmä eli wc-vedet johdettiin omaan järjestelmäänsä, oli 55 kohteella (53 %). 2-putkiviemäröinnin järjestelmiä oli johtaa käymälävedet umpisäiliöön ja imeytyskenttään, saostuskaivoihin tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. 56 % neuvonnan kohteina olleista vapaa-ajan kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeessa. Uusimistarvetta oli erityisesti pelkissä saostuskaivokäsittelyissä. Pieniä toimenpiteitä / seurantaa oli 40 %. Järjestelmä oli kunnossa 5 % kohteista. (Kuva 6.) 5 % Uudistamistarve 40 % 56 % Kunnostustoimia/ seurantaa Järjestelmä kunnossa Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uusimistarve läpikäydyillä vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä 30 % oli rakennettu luvulla. Näitä kohteita oli yhteensä 31 kpl luvulla rakennettuja järjestelmiä oli 24 (23 %). Ennen 1970-lukua rakennettujen jätevesijärjestelmän kohteita oli 7 (7 %) luvulla ja sen jälkeen rakennettuja järjestelmiä oli 12 (12 %) kohteella, ja vuoden 2004 jälkeen rakennettujen järjestelmien kohteita oli 12 (12 %). (Kuva 7) Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

71 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENNUSVUOSI JA PARANTAMISTARVE vapaa-ajan asuminen jälkeen Kuva 7. Vapaa-ajan asutuksen vähäistä suurempien jätevesimäärien jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5)Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely ja 7) Laitepuhdistamo kaikille 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 100, joista 4 oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. 78 (78 %) kohteella vähäiset jätevesimäärät johdettiin yksinkertaisen maaperäkäsittelyn kautta maaperään. Kohteissa, joissa oli käsittelyjärjestelmä johdettiin pesuvedet yleisimmin imeytyskaivoon. Näitä järjestelmiä oli 34 kohteella (44 %). Kivipesään vähäiset vedet johdettiin 30 kohteella (38 %) ja 1 kohteella (1 %) vedet johdettiin imeytysputkella maaperään. Kuudella kohteella jätevedet johdettiin sakokaivon kautta maaperään tai ojaan (8 %). Erilaisia harmaavesisuodattimia oli käytössä seitsemällä (9 %) kohteella. 9 kohteella (9 %) ei vähäisille jätevesimäärille ollut mitään käsittelyjärjestelmää, jolloin sisään kannetut vedet johdettiin putkella seinän ulkopuolelle maahan tai kaadettiin käytettynä maastoon. Kolmella kohteella harmaat jätevedet johdettiin umpisäiliöön (3 % ). Muita käsittelyjärjestelmiä vähäisien jätevesimäärien kohteilla oli yhteensä 10 (10 %) (Kuva 8). Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

72 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Ei järjestelmää 13 % 9 % Kivipesä 7 % Imeytyskaivo 1 % 6 % 30 % Imeytysputki Saostuskaivokäsittely 34 % Harmaavesisuodatin Muut Kuva 8. Vähäisen jätevesimäärän käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kiinteistöllä. Kohteissa, joissa pesuvedet johdettiin putkella käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan siirtäminen kauemmas vesistöstä tai pienen saostussäiliön lisääminen, jos käsiteltiin tiskivesiä. Vähäisen jätevesimäärän kohteissa oli lähes kaikissa käytössä joko perinteinen huussi tai hyväkuntoinen ulkokäymälä. Perinteinen huussi on useimmiten erillinen rakennus, jossa jätteet menevät huussin pohjalla olevaan säiliöön. Jätteestä voidaan kerätä nesteet erilleen, jolloin ne ohjataan omaan tiiviiseen astiaan tai haihdutetaan. Säiliötä tyhjennetään erilliseen astiaan jossa jätettä kompostoidaan vuoden ajan. Hyväkuntoisella ulkokäymälällä tarkoitetaan yleensä ulkotiloissa erillisessä rakennuksessa olevaa kompostikäymälää, missä jätteen kompostoituminen alkaa jo itse säiliössä. Kompostikäymälöissä voidaan tarvittaessa erotella suotoneste ja virtsa erilleen kiinteästä jätteestä. Jälkikompostoinnin tarve riippuu paljon kompostikäymälän mallista. Kaikkien käymälöiden käymäläjätteen kompostoituminen vaatii sopivan kuivikkeen käyttöä ja oikeaa lämpötilaa. Neljällä vapaa-ajan asunnolla oli käytössä sisätiloissa oleva sisäkuivakäymälä. Yksi oli perinteinen kompostoiva ratkaisu ja käymälöistä kolme oli sähkön avulla jätteen tuhkaksi muuttavia. 5. Johtopäätökset 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Vuoden 2015 aikana tavoitimme kiinteistökohtaisella neuvonnalla 459 haja-asutusalueen asukasta yhteensä 9 kunnan alueelta. Näistä käynneistä tehtiin 260 vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Arviolta pysyvästi asuttuja kiinteistöjä oli alueella noin kpl. Neuvonnan avulla tavoitimme 2 % haja-asutusalueen kiinteistöistä. Kiinteistöistä vapaa-ajankäytössä oli 199 kpl. Suurin osa (75 %) kierretyistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli uudistamistarpeessa. Järjestelmä oli kunnossa vain 8 % suuremman jätevesimäärän kohteista. Jos luvuista yleistää tuloksen koskemaan kaikkia yhdeksän kunnan alueella sijaitsevia kiinteistöjä, niin uudistettavia kohteista mennessä on runsaasti. Tämä tarkoittaa että mm. neuvontatyötä, suunnittelijoita, rakentajia alueella tarvitaan. Uudistamisten tekemiseen on aikaa kaksi kesäkautta. Vaikka siirtymäaikaa jatkettiin keväällä 2015, eivät kaikki järjestelmät silti varmastikkaan ole aikarajaan mennessä kunnostettuja. Ikävapautus alueella koski 19 kiinteistöä, joka on 7 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

73 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 Haasteita neuvonnalle aiheutti Rääkkylässä päivitysvaiheessa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Muissa kunnissa ympäristönsuojelumääräykset olivat päivitetty uudistuneen jätevesilainsäädännön myötä. 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulisi olla kaikilla kiinteistöillä myös kantovedellisillä kesämökeillä ja pihasaunoilla lisäksi uusille ja vanhoille jätevesijärjestelmille vaaditaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Huoltotoimenpiteiden käyttöpäiväkirjan pitäminen koskee vain vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteita, jossa järjestelmää on säännöllisesti huollettava. Hankealueella osa kunnista oli tiedottanut kiinteistönomistajia selvityksen laatimisesta. Osa kunnista oli myös kerännyt selvitykset ja järjestelmien kunnostamisesta oli annettu lausunto selvityksien perusteella. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 34 % kaikista neuvontakohteista. Syy vaadittavien dokumenttien puuttumiseen on suurimmalla osalla tietämättömyys kyseisestä vaatimuksesta. Selvitys oli tehtynä 79 vapaa-ajan asunnolla (17 %). Vakituisen asutuksen kohteilla selvitys oli tehtynä 77 kiinteistöllä (17 %). Pääsääntöisesti ranta-alueilla ja vapaa-ajan kiinteistöillä, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesiä, oltiin keskimääräistä kiinnostuneempia ympäristön puhtaudesta ja jätevesien käsittelystä. Kuntien välisessä arvioissa esiintyi jonkin verran poikkeavuutta. Ylä-Karjalan kunnissa (Valtimo, Nurmes, Lieksa ja Juuka) neuvontaa annettiin suurimmaksi osaksi vakituisesti asutuille kiinteistöille. Joensuun seudulla (Kontiolahti mukaan luettuna) neuvontaa annettiin tasaisesti sekä vakituisesti asutuille kiinteistöille että vapaaajan asunnoille. Rääkkylässä neuvonta kohdistui enemmän vapaa-ajan asuntoihin, Tohmajärvellä tasaisesti kumpaankin asumismuotoon ja Kiteellä neuvontaa tehtiin enemmän vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kaikissa kunnissa punaista annettiin neuvotuista kohteissa vähiten, 37 % Joensuun alueella. Suurin vastaava punaisten prosenttiosuus, 75 % oli Valtimolla ja Nurmeksessa. Muut kunnat sijoittuivat näihin väleihin. Kaikissa Ylä-Karjalan kunnissa sekä Kiteellä punaisten osuus arvioinnissa oli yli 60 %. Kontiolahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi olivat punaisten osuuksiltaan hieman yli 40 %. Isoimmat prosenttiosuudet keltaista saaneista kunnista olivat Joensuussa (38 %) ja Kontiolahdella (36 %). Muissa kunnissa keltaisten osuus jakautui 4 % - 15 % välille. Vihreiden osuus jakautui tasaisemmin kaikkien kuntien osalta 3 % - 11 % välille. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli eniten Rääkkylässä (43 %) ja vähiten Kontiolahdella (0 %). Muut kunnat sijoittuivat näiden väleihin. 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet Jässi-jätevesihanke on toiminut Pohjois-Karjalassa nyt neljä vuotta. Näiden neljän vuoden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan avulla noin kiinteistönomistajaa. Hankkeiden aikana on huomattu että suurimmalla osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä on vielä jätevesijärjestelmän kunnostustyöt tekemättä. Myös jätevesiselvitysten puuttuminen on vielä yleistä. Neuvonnan puute ja ihmisten epätietoisuus on varmasti osaltaan vaikuttanut vähäiseen uudistamiseen. Hankkeen neuvontatyö auttaa asukkaita uudistamisen vaihtoehtojen vertailussa, uudistyöhön ryhtymisessä, oikeassa etenemisjärjestyksessä sekä tiedottamisella pitää aiheen ajankohtaisena. Alueen asukkaille saattaa tulla kiire järjestelmän uudistamisessa, koska on niin paljon uudistettavia kohteita, joihin tarvitaan ammattilaisia. Hankkeen toiminta on tärkeä tekijä innostamaan asukkaita uudistustöihin. Keväällä 2014 annettu siirtymäaika vuoteen 2018 asti vaikutti kesän 2015 aikana tehtyyn neuvontatyöhön oleellisesti. Myös lähitulevaisuuden mahdolliset lievennykset haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön saivat ihmiset hyvin odottavaiseen ja seisahtaneeseen tilaan. Neuvontakäyntejä toteutui vähemmän mitä aikaisimpina vuosina, osittain juuri sen takia, että kiinteistön omistajat haluavat odottaa rauhassa mahdollisia lainsäädännön muutoksia ja ryhtyä toimimaan vasta sitten. Neuvontakäynneillä ja varsinkin yleisneuvonnan tilaisuuksissa keskusteltiin paljon tulevaisuuden näkymistä ja lainsäädännön tilanteen kehittymisestä. Ympäristöministeriön asettama hajajätevesi-työryhmä antoi marraskuussa 2015 kolme eri vaihtoehtoa jätevesilainsäädännön vaatimuksen kohtuullistamiseksi. Samalla työryhmä otti kantaa myös siihen, että neuvontaa pitää kehittää ja jatkaa myös tulevina vuosina. Oletettavaa onkin, että kiinteistönomistajien aktivointi ja neuvonnan tarve on vähintään siirtymäajan loppuun vuoteen 2018 saakka. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

74 Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2015 Liite 7 LÄHTEET /1/ Pohjois-Karjalan väestö kunnittain ja taajamittain vuoden 2013 taajamarajauksella. Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa

75 Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Liite 8 Jässi-hanke Pohjois-Karjalassa 2015 KOOSTE KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN PALAUTEKYSELYSTÄ Palautekysely Palautekysely lähetettiin lokakuun lopulla 200 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kesän ja syksyn 2015 aikana. Vastauslomake postitettiin kiinteistölle postimaksulla maksetussa palautekuoressa ja vastausaikaa kyselyyn oli noin 2 viikkoa. Vastaamisaktiivisuutta yritettiin nostaa arpomalla kaikkien vastaajien kesken 4 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 69 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Vastausprosentti kyselyssä oli 35 %. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien onnistumisesta ja sen avulla kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Hankkeessa kiinteistönomistajia tiedotettiin neuvontakäynneistä kirjeitse, kirjeessä annettiin mm. ehdotus kiinteistökäynnin ajankohdasta. Palautekyselyn avulla selvitettiin kirjeen soveltuvuutta yhteydenottotapana. Lähes kaikki vastanneista (68 kpl) pitivät kirjettä sopivana lähestymistapana. Yksi vastanneista olisi halunnut yhteydenottoa puhelimitse. Palautekyselyssä selvitettiin kiinteistön omistajien aikaisempaa tietämystä haja-asutus alueiden jätevesiasioista sekä mitä kautta tietoa oli saatu ja hankittu. Kaikille vastaajista jätevesiasiat olivat entuudestaan tuttuja, sillä vastanneista 58 %:lle jätevesiasiat olivat hieman tuttuja ja 43 %:lle hyvin tuttuja. Tietoa jätevesiasioista oli hankittu monista eri lähteistä. Yleisempiä lähteitä olivat kunnan viranomainen ja internet. Muita vastaajien ilmoittamia tiedonlähteitä olivat tiedotusvälineet, kuten lehdet ja eri jätevesialan toimijoiden kautta saatu tieto (kuva 1). Kunnan viranomaiselta Internetistä Rautakaupasta Tiedotustilaisuudesta Muualta Koulutuksesta Kuva 1. Jäteveden käsittelyn tietolähteet Kartoitus- ja neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä käytiin läpi nykyinen jätevesijärjestelmä ja kiinteistön tarpeisiin räätälöity neuvontapaketti. Palautekyselyn avulla selvitettiin, kuinka vastaajien mielestä neuvonta oli sujunut ja minkälaisia ajatuksia heille jäi neuvontakäynnin jälkeen. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

76 Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Liite 8 Vastaajista 65 kpl (94 %) oli sitä mieltä, että neuvontakäynti sujui hyvin, neljän vastaajan (6 %) mielestä käynti sujui kohtalaisesti, eikä yksikään vastaajista kokenut, että neuvontakäynti olisi sujunut huonosti. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, ystävällinen ja asiantunteva neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Huonoja asioita neuvontakäynnistä vastaajat olivat löytäneet hyvin vähän. Vastauksissa otettiin kantaa lainsäädännön epäselvään tilanteeseen, harmiteltiin neuvontakäynnin ajankohtaa ja muutama vastaaja ilmaisi eriävän mielipiteen neuvojan antamaan arvioon kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanteesta. Vastaajilta kysyttiin myös, yllättikö neuvontakäynti joko positiivisesti tai negatiivisesti. Suurin osa ilmoitti, että neuvontakäynti oli yllättänyt positiivisesti. Positiivisena asiana koettiin neuvojan positiivisuus ja ystävällisyys sekä asiallinen neuvonta niin sanallisesti kuin kirjallisessakin muodossa. Yksi vastaaja koki negatiivisena neuvojan ja kiinteistön omistajan eriävät näkökannat jätevesijärjestelmän kunnossapitoon ja hoitoon. Suurin osa vastaajista kokivat, että olivat saaneet tarvitsemansa tiedon ja olivat tyytyväisiä neuvontakäynnin jälkeen. (kuva 2). Tyytyväinen Sain tarvitsemaani tietoa Innostuin/ kiinnostuin jätevesiasiasta Sekava Helpottunut Pettynyt Kuva 2. Ajatukset/tunnelmat kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajista 90 % piti neuvontaa asiantuntevana, yksi vastaajista totesi ettei neuvonta ollut asiantuntevaa ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Vastanneista 87 % piti neuvontaa selkokielisenä, yksi vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Kiinteistökäyntiä suosittelisi tuttavilleen 72 % vastanneista, 1 vastaaja ei suosittelisi käyntiä tuttavalleen, 14 % ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen ja loput vastaajista jättivät vastaamatta kysymykseen. Neuvontamateriaali Kiinteistöille jätettiin käynnin päätteeksi kohteelle räätälöity neuvontapaketti. Palautelomakkeessa selvitettiin neuvontamateriaalin ymmärrettävyyttä, selkokielisyyttä ja oliko neuvoja käynyt materiaalia riittävästi kiinteistöllä läpi. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

77 Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Liite 8 Vastaajista 90 %:n mielestä neuvontamateriaali oli ymmärrettävää, 1 vastaaja ei osannut sanoa mielipidettään ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Vastaajista 77 %:n mielestä neuvontamateriaali oli tarpeeksi kattavaa, 3 %:n mielestä se ei sitä ollut ja 6 % eivät osanneet sanoa mielipidettään kysymykseen. Loput vastaajista jättivät vastaamatta kysymykseen. Neuvontamateriaalia esiteltiin riittävästi 74 %:n mielestä, sitä ei esitelty tarpeeksi 1 vastaajan mielestä ja 9 % ei osannut vastata kysymykseen. Loput vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Palautelomakkeessa pystyi myös antamaan parannusehdotuksia neuvontamateriaaliin. 2 vastaajista oli toivonut, että neuvontakäynnillä esitettäisiin tarkempia karttoja ja ohjeistusta pohjavesialueista sekä yksi vastaaja toivoi tarkempaa hinta-arviota uusista järjestelmistä. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Neuvontakäynnin jälkeen yleisimmin vastaajat olivat tutustuneet neuvontamateriaaliin ja seuranneet uutisointia asiasta. Useat olivat myös pohtineet järjestelmän uusimista ja muutama oli tehneet ehdotetut huoltotoimenpiteet (kuva 3). Kuva 3. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajilta kysyttiin, mikä heitä auttaisi omalla kohdalla jätevesiasiassa etenemisessä. Vastaukset jakautuivat aika tasaisesti monien vaihtoehtojen välille. Yhtä paljoa vastaajista (15 %) hyödyttäisi sopivan järjestelmän löytyminen, lisätieto viemäriverkoston laajenemisesta tai siihen liittymisestä ja taloudellisen avustuksen saaminen. Myös toimenpidelupaprosessiin toivottiin helpotusta sekä haluttiin varmuutta siitä, että uusi järjestelmä hyödyttää ympäristöä (kuva 4). Suomen KYLÄTOIMINTA RY

78 Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Liite 8 Kuva 4. Jätevesiasiassa etenemistä auttavat asiat Vastaajista 29 kpl ilmoitti että kiinteistöllä ei ollut tarvetta uudistustöille. Vastaajista 14 kpl aikoivat tehdä tarvittavat uudistukset vuonna Vastaajista 20 kpl ilmoittivat tekevänsä uudistustyöt siirtymäajan loppupuolella. Terveiset hankkeen vetäjille Vastanneista 19 kertoi terveisensä hankkeen vetäjille. Terveiset jakautuivat suurimmalta osalta hanketta kiitteleviin ja kannustaviin kommentteihin, kuten: Hienoa työtä teette! Edelleen pirteää ja positiivista mieltä Kiitokset asiallisesta toiminnasta Neuvoja ammattitaidollaan ja persoonallaan onnistunut valinta Muutama kommentti koski neuvojan antamia ohjeita ja korjausehtouksia. Esimerkiksi: Neuvojan antamat korjausesitykset maalaisjärjen vastaisia ja kohtuuttomia. Myös lainsäädännön tilanteeseen toivottiin lopullisia päätöksiä mahdollisimman pian, kuten: Laittakaa lait kuntoon! Kun ne ovat yksiselitteiset, suunnittelijat alkakoon tarjota palveluitaan näkyvästi! Asian käsittely on liian byrokraattista suunnitelmien, valvonnan ja tekemisen suhteen, ei luoteta ihmisten omaan järkeen Lievennyksiä jätevesienkäsittelyyn pyrittävä saamaan päättäviltä tahoilta. Yhteenveto palautteista Määrällisesti vastauksia ei palautunut paljoa. Vastausprosenttikin oli kohtalainen, vaikka sitä yritettiin parantaa hyvillä arvontapalkinnoilla. Palautetta saatiin noin 15 %:lta kaikista kiinteistökäyntien kohteista. Suurelta osin palaute hankkeesta oli positiivista ja kannustavaa. Neuvontakäynti ja siinä jaettava materiaali koettiin hyviksi ja niihin oli palattu kiinteistökäynnin jälkeen. Neuvottavat kokivat monien eri tekijöiden edistävän Suomen KYLÄTOIMINTA RY