Selkävaivan konservatiivinen hoito. Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen
|
|
- Jarkko Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selkävaivat Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen Anamneesi ja kliininen tutkimus ovat selkäpotilaan hoidon perusta. Selkäkivun vakavat syyt sekä hermojuuren kompressiotilat tulee havaita varhain. Akuutin alaselkäkivun hoidossa on vältettävä vuodelepoa ja kannustettava potilasta jokapäiväisiin toimiin kivun sallimissa rajoissa. Oikea informaatio erityisesti taudin yleensä hyvästä paranemistaipumuksesta vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa tyytyväisyyttä hoitoon. Alkuvaiheen kivun tehokas hoito vähentää riskiä kivun kroonistumiseen. Mikäli kipu pitkittyy, potilasta tulee kannustaa selän käyttöön, liikuntaan ja liikeharjoitteluun. Perusterveydenhuollon panos ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, jotta tehokas kuntoutus päästään aloittamaan viiveettä. Potilaan tilanteen laaja selvittely ja aktiivinen kuntoutus suositellaan aloitettavaksi käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa, kun merkittävää haittaa aiheuttanut selkäkipu on kestänyt noin kuusi viikkoa. Pitkittyvän selkäkivun hoidossa yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantava harjoittelu yhdessä muiden työ- ja toimintakykyä palauttavien toimenpiteiden kanssa edistää todennäköisesti toipumista. Kroonisessa, yli 12 viikkoa kestäneessä selkäkivussa voidaan moniammatillisella kuntoutuksella lievittää potilaan oireita ja parantaa koettua toimintakykyä, mutta mahdollisuudet vaikuttaa työssä selviytymiseen heikkenevät varsin nopeasti sairauspoissaolon pitkittyessä. Viime vuosina on useissa maissa julkaistu laajoihin kirjallisuuskatsauksiin pohjautuvia suosituksia selkäsairauksien hoidosta (Nachemson 1991, Bigos ym. 1994, Waddell ym. 1996, Selkäsairaudet, konsensuslausuma 1996, Alaselän sairauksien hoitosuositus 1998). Tässä katsauksessa hyödynnetään niiden tuottamaa tietoa. Tutkimus- ja hoitostrategia Valtaosalla yleislääkärin vastaanotolla käyvistä selkäkipupotilaista kyseessä on tavallinen, pienestä kudosvauriosta aiheutunut kipu, jonka paranemistaipumus on hyvä. Suuresta potilasmäärästä tulisi seuloa ne henkilöt, joilla on todettavissa varoitusmerkkejä vakavista tai spesifistä hoitoa vaativista sairauksista (taulukko 1). Jos esitietojen tai löydösten perusteella ei ole aihetta epäillä vakavaa tai spesifistä hoitoa vaativaa sairautta, lyhytaikaiset, alle kuusi viikkoa kestäneet selkävaivat hoidetaan ilman laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia (Bigos ym. 1994, Waddell ym. 1996). Äkillinen alaselkäkipu paranee useimmiten huomattavassa määrin muutaman päivän tai korkeintaan joidenkin viikkojen kuluessa (Waddell ym. 1996). Useimmilla potilaista kipu uusiutuu. Toistuvat, lyhyet selkäkipuepisodit hoidetaan kuten aiemmatkin lyhytaikaiset kipujaksot. Juurioireen esiintyminen (kipusäteily polven tason alapuolelle ja hermojuurivaurioon viittaavat neurologiset löydökset) ennustaa pitempikestoista oireilua (taulukko 2). Jos merkittävää haittaa aiheuttava selkäkipu pitkittyy, on suositeltavaa saada potilas kuuden viikon kuluessa taudin alkamisesta jatkotutkimuksiin diagnoosia ja hoidon arviointia sekä tarvittaessa laajan kuntoutussuunnitelman tekemistä varten (Airaksinen ja Lindgren, tässä nu- Duodecim 1999; 115:
2 Taulukko 1. Esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella selkäkipupotilailla diagnosoitavia vakavia tai spesifisiä sairauksia. Sairaus Ratsupaikkaoireyhtymä Aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissektoituma Pahanlaatuinen kasvain Bakteerispondyliitti Rangan kompressiomurtuma Spondylolisteesi Spinaalistenoosi Selkärankareuma Esitieto tai löydös, tarvittavat tutkimukset Virtsaumpi ja ulosteenpidätyskyvyn vaikeus, ratsupaikka-anestesia, yleensä alaraajahalvausoireet Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään leikkaukseen Äkillinen, sietämättömän kova kipu, ikä yli 50 v, hemodynamiikan häiriö Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon Ikä yli 50 v, anamneesissa syöpä, selittämätön painon lasku, oireet eivät vähene makuuasennossa, kipua kestänyt yli kuukauden, parapareesi Tutkimukset: tarkempi kliininen tutkimus, perusverenkuva, lasko, röntgenkuvaus Lähete erikoissairaanhoitoon, parapareesissa päivystysluonteisesti Virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai kortikosteroidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö Tutkimukset: perusverenkuva, lasko, CRP, bakteeriviljely virtsasta, röntgenkuvaus Lähete erikoissairaanhoitoon Ikä yli 50 v, kaatumistapaturma, kortikosteroidien käyttö Tutkimus: röntgenkuvaus Tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon Kasvuikäisen ((8 ) vuotiaan) alaselkäkipu Tutkimus: lannerangan sivukuva jo oireiden alkuvaiheessa Ikä yli 50 v, neurogeeninen katkokävelyoire Tutkimukset: perusverenkuva, lasko, röntgenkuvaus Tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon, jossa kuvantamistutkimukset (magneettikuvaus tai tietokonekerroskuvaus) Ikä alle 40 v oireiden alkaessa, kipu pahenee paikoillaan ollessa ja helpottuu liikkeelle lähdön jälkeen, selän jäykkyys aamulla, kipujen kesto vähintään kolme kuukautta. Tutkimukset: perusverenkuva, lasko, PLV, lannerankaröntgen (erikseen risti-suoliluunivelet) Reumatologin harkinnan mukaan tarvittaessa HLA-B27, risti-suoliluunivelten magneettikuvaus tai luustokartoitus merossa). Jos ei ole havaittavissa viitteitä leikkaushoitoa vaativasta sairaudesta, voidaan käyttää myös paikallista moniammatillista asiantuntemusta, jossa fysioterapeutin osuus (toimintakykytestaukset, harjoitusohjelma, työpaikkakäynti) ovat tärkeitä (Lindström ym. 1992). Potilaasta voidaan ottaa lannerangan röntgenkuvat, määrittää lasko, CRP-arvo ja perusverenkuva ja tehdä virtsan bakteeriviljely; tarvittaessa tehdään muita laboratoriotutkimuksia. Fysiatria, ortopedia tai neurokirurgia saattaa olla syytä konsultoida diagnoosin (erikoistutkimukset), hoidon, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen arvioimiseksi. Potilaan sairauskäyttäytymistä, uupumusta ja depressiivisyyttä voidaan selvittää haastattelulla, kipupiirroksella ja potilaan itsensä täyttämillä kyselylomakkeilla (esim. depressioseula, DEPS). Psykososiaalisilla tekijöillä on suuri vaikutus selkäkivusta aiheutuvan haitan ennusteeseen ja hoidon tehoon (Waddell ym. 1996). Ns. korostuneeseen sairauskäyttäytymiseen viittaavat löydökset eivät sulje pois vakavaa tautia. Kroonisen, yli 12 viikkoa kestäneen selkäkivun hoidon tulee olla moniammatillista ja sisältää myös työhön ja työympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä. Potilasinformaatio Potilas toivoo yleensä vastausta ainakin seuraaviin neljään kysymykseen: Onko minulla va A. Malmivaara ja O. Airaksinen
3 kava tauti vai ei? Mikä on vaivan nimi, ja mistä vaiva johtuu? Mikä on kivun ennuste? Mikä hoito parantaisi tai lievittäisi oireita? Potilaalle annettava oikea informaatio vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa tyytyväisyyttä hoitoon (Deyo ja Diehl 1988, Jones ym. 1988, Saarijärvi 1992, Estlander 1995). Taulukossa 2 on englantilaisen asiantuntijaryhmän suositukset potilaalle annettavasta informaatiosta. Selkäkivun luokittelu kivun keston mukaan Tässä artikkelissa selkäpotilaat luokitellaan kolmeen ryhmään oireiden keston perusteella (van Tulder ym. 1997). Äkillisellä selkäkivulla tarkoitetaan alle kuusi viikkoa kestänyttä oireilua, pitkittyneellä 6 12 viikkoa kestänyttä ja kroonisella yli 12 viikon oireilua. Taulukko 2. Suositus selkäpotilaalle annettavasta informaatiosta (Waddell ym. 1996). Tavallinen epäspesifinen selkäkipu: anna positiivinen viesti. Ei ole aihetta huoleen, selkäkipu on erittäin tavallinen. Ei ole viitettä vakavasta vammasta tai sairaudesta. Toipuminen vie tavallisesti päiviä tai korkeintaan viikkoja. Pysyviä heikkouksia ei jää. Uusiutuminen on melko yleistä, mutta tällöinkin paranemistaipumus on hyvä. Fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä, liiallinen lepo haitallista. Kipu ei ole merkki liikkeellä olemisen haitallisuudesta. Iskiaskipu: anna varovaisen positiivinen viesti. Ei ole aihetta pelkoon. Konservatiivinen hoito riittää useimmiten, mutta paraneminen kestää yleensä kuukaudesta kahteen. Täydellinen toipuminen on odotettavissa. Uusiutuminen on mahdollista. Mahdollinen vakava tauti: vältä negatiivista viestiä. Lisätutkimuksia tarvitaan diagnoosin tekemiseksi. Usein näiden tutkimusten tulokset ovat normaalit. Erikoislääkäri arvioi tutkimusten jälkeen parhaan hoidon. Liiallista fyysistä kuormitusta on syytä välttää, kunnes tutkimukset on tehty. Äkillisen alaselkäkivun hoito Periaatteet. Huolellinen anamneesi ja potilaan riittävä tutkiminen ovat hoidon perusta (Nachemson 1991, Bigos ym. 1994, Waddell ym. 1996, Härkäpää, tässä numerossa). Kipulääkityksen tulee olla riittävän tehokas. Kylmätai lämpöpakkauksia voidaan käyttää yksinkertaisina kivun kotihoitomenetelminä (Bigos ym. 1994). Potilaalle tähdennetään tilan hyvänlaatuisuutta ja hyvää paranemistaipumusta. Selkäkipuun liittyy uusiutumistaipumus, mutta oireen uusiutuessakin paranemistaipumus on hyvä. Potilaan toipumista seurataan, ja hoidon tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn palauttaminen. Lepo ja liike. Potilasta rohkaistaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan tai palaamaan niihin mahdollisimman pian. Selkää voi kohtuullisesti käyttää kivun sallimissa rajoissa, ja potilasta kehotetaan välttämään vuodelepoa (Malmivaara ym. 1995, Waddell ym. 1997). Fyysistä kuntoa ylläpitävän kevyen aerobisen liikunnan, esimerkiksi kävelyn, voi aloittaa jo oireen alkuvaiheessa ja lisätä asteittain liikunnan määrää ja rasittavuutta (Bigos ym. 1994). Tukiliivin vaikuttavuudesta akuutissa selkäkivussa ei ole luotettavaa näyttöä, mutta siitä saattaa olla hyötyä osalle potilaista heti taudin alkuvaiheessa (Tamreus ym. 1989, Koes ja van den Hoogen 1994). Matalasta tukivyöstä voi olla hyötyä joillekin potilaille, jotka joutuvat työssään nostamaan paljon. Kipulääkkeet lievittävät oireita akuutissa alaselkäkivussa (van Tulder ym. 1997). Lääkkeen valinnassa on otettava huomioon ruoansulatuskanavaan kohdistuvien sivuvaikutusten vaara ja särkylääkeallergiat (Laporte ym. 1991). Ulkusvaara on merkittävä erityisesti suurilla lääkeannoksilla ja iäkkäillä potilailla. Kipulääkkeistä turvallisin on parasetamoli (Fries ym. 1991), jolla on puhtaasti analgeettinen vaikutus. Tulehduskipulääkkeiden välillä on eroja ulkusvaaran suuruudessa. Vakiintuneessa käytössä olevista tulehduskipulääkkeistä turvallisimpia ovat ibuprofeeni ja diklofenaakki (Henry ym. 1996). Parasetamolin, ibuprofeenin tai indometasiinin yhdistäminen lievään opiaattiin lisää tehoa (decraen ym. 1996). Markkinoille on tullut uusia»vatsaystävällisempiä» tulehduskipulääkkeitä (nimesulidi, nabumetoni, meloksikaami), joiden vähäisempää vatsan ärsytystä perustel- 1729
4 laan ns. COX-2-selektiivisyydellä. Dekstropropoksifeenin käytössä selkäkivun hoitona on syytä noudattaa varovaisuutta alkoholi-interaktion ja kuolemaan johtaneiden yliannostelun vuoksi. Tramadolia voidaan käyttää voimakkaan kivun hoitoon. Lihasrelaksantit ovat lumelääkettä tehokkaampia (Waddell ym. 1996). Niiden vaikutus on tulehduskipulääkkeiden veroinen. Lihasrelaksanttien yhdistäminen tulehduskipulääkkeisiin ei lisää vaikuttavuutta. Ne aiheuttavat usein väsymystä. Niiden käyttö voi kuitenkin tulla kyseeseen, jos tulehduskipulääke ei sovellu tai aiheuttaa sivuvaikutuksia. Lihasrelaksantin käytön yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa on todettu vähentävän ibuprofeenin ja diklofenaakin maha-suolikanavaan kohdistuvia sivuvaikutuksia (Berry ja Hutchinson 1988, Asian Pacific Study Group 1998). Manipulaatio. Alle kuusi viikkoa kestäneessä alaselkäkivussa on suositeltu manipulaatiohoitoa potilaille, jotka eivät ole onnistuneet palaamaan päivittäisiin toimiin (Shekelle ym. 1992, Waddell ym. 1996). Hiljakkoin julkaistun tutkimuksen mukaan vähintään viikon kestäneissä, akuuttivaiheessa olevissa selkäkivuissa kokeneiden kiropraktikkojen antama hoito tuotti kuitenkin lyhytkestoisen ja vain hieman paremman oireiden lievittymisen, kun manipulaatiota verrattiin pelkästään ohjevihkosen saaneisiin. Toimintakyvyssä ja työstä poissaoloissa ei ryhmien välillä ollut eroja. Hoidon kustannukset olivat manipulaatioryhmässä suuremmat (Cherkin ym. 1998). Mahdollinen manipulaatiohoito tulee toteuttaa lääkärin ohjauksessa ja valvonnassa. Hoidon antajalla on oltava asianmukainen koulutus (manuaalisen koulutuksen saanut lääkäri tai fysioterapeutti, laillistettu kiropraktikko, osteopaatti tai naprapaatti), jolloin manipulaatiohoidon riskit ovat pienet (Waddell ym. 1996, Airaksinen ym. 1997). Manipulaatiohoidon vasta-aiheina ovat selkärankaa pehmentävät prosessit (esim. vaikea osteoporoosi, kasvain, tulehdus), selkärankareuma, spinaalistenoosi, epästabiilius, spondylolisteesi, vaikea spondylartroosi, tuore vamma, lisääntynyt verenvuototaipumus, raskaus, lapsuusikä sekä iskiasoireyhtymä tai epäily lanneselän välilevytyrästä. Pitkittyneen selkäkivun hoito Pitkittynyttä selkäkipua hoidetaan pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa, yleensä erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Perusterveydenhuolto voi tarjota tässä vaiheessa fysioterapeutin ohjaus- ja neuvontapalveluja (Loisel ym. 1997). Hoidoksi suositellaan asteittain tehostuvia, fysioterapeutin ohjaamia, lihasja yleiskuntoa kohentavia harjoituksia, jotka perustuvat työpaikkakäynnillä saatuun tietoon työn vaatimuksista sekä potilaan suosimiin liikuntalajeihin (Lindström ym. 1992). Kävely, uinti ja hiihto ovat tavallisimmin harrastettuja ja suositeltavia liikuntamuotoja. Fysioterapeutin ohjaamiin harjoituksiin sisältyy kireiden lihasryhmien venyttelyjä, lihasvoimaharjoituksia sekä usein tasapaino- ja koordinaatioharjoituksia. Ohjeita omatoimisista harjoituksista on saatavissa myös potilasoppaista (Lindgren ja Airaksinen 1993). Lääkehoito. Kipulääkitystä käytetään kuurinomaisesti kivun rytmin ja laadun mukaan. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkettä ja lievää opiaattia sisältävää yhdistelmävalmistetta. Pitkittyneessä selkäkivussa voidaan harkita tukihoitona depressiolääkitystä, jos potilaalla on selvä masennusoireisto. Rutiinimaisen depressiolääkityksen hyödystä selkäkivun hoidossa ei ole näyttöä (van Tulder ym. 1997). Neurolepteja ei tule käyttää selkäkivun hoidossa ja bentsodiatsepiineja on syytä välttää (Bigos ym. 1994). Psykososiaalisten liitännäisongelmien hoito. Psykososiaaliset tekijät (esim. uupumus, masennus, virheelliset käsitykset ja mielikuvat, taloudelliset ja motivaatiotekijät) saattavat ylläpitää tai vahvistaa potilaan toimintarajoituksia ja kipukäyttäytymistä. Pysyvä hoitosuhde (oma lääkäri, tarvittaessa muut perusterveydenhuollon tiimin jäsenet) helpottaa psykososiaalisten ongelmien ratkaisua. Hoitotahojen tulee tukea selkäkipupotilaan kokemaa elämänhallintaa ja selviytymistä, ja häntä pitää auttaa löytämään omat ratkaisunsa. Liitännäisongelmien lievittyminen auttaa potilasta voimaan paremmin, vaikka toimenpiteet eivät kohdistuisikaan suo A. Malmivaara ja O. Airaksinen
5 raan selkäongelmaan. Sosiaalityöntekijän tutkimus selventää potilaan elämäntilannetta. Psykologin konsultaatio voi olla aiheellinen, kun potilas on psyykkisesti rasittunut, hänen elämäntilanteensa on vaikea tai hän on sosiaalisesti eristäytynyt (Estlander 1995). Psykiatrin konsultaatio voi olla tarpeen, kun potilaalla arvioidaan olevan selvä psyykkinen häiriö, tavallisimmin vaikea masennustila (Saarijärvi 1992). Työhön paluun helpottaminen. Pitkittyneessä selkävaivassa kannattaa harkita työterveyshuollon tai perusterveydenhuollon työryhmän jäsenen käyntiä työpaikalla (Lindström ym. 1992). Työolot selvitetään ja työn kuormittavuutta pyritään optimoimaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa potilaan esimiehen myötävaikutuksella. Työhön paluuta voidaan edistää fyysisen työkuormituksen tilapäisellä keventämisellä. Kroonisen selkäkivun hoito Yli kolme kuukautta kestäneen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin pitkittyneen kivun vaiheessa. Potilaan tulee osallistua hoitoa ja kuntoutusta koskeviin päätöksiin. Häntä tulee auttaa sopeuttamaan sairaus ja sen hoito omaan elämäänsä. Kroonisen lanneselkäpotilaan kuntoutus vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Harjoitusohjelmien tulisi kestää vähintään viikkoa, jotta vartalon hallinnan ja lihaskunnon todellista kohentumista saataisiin aikaan (Kuukkanen ja Mälkiä 1996). Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla sinänsä sekä osana moniammatillista kuntoutusta on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kroonisten selkäpotilaiden oireisiin ja toimintakykyyn (Alaranta ym. 1991, Järvikoski ym. 1993, van Tulder ym. 1997, Kankaanpää ym. 1999). Kroonisten selkäpotilaiden sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ei kuntoutuksella ole selvää vaikutusta suomalaistutkimusten mukaan. Tuoreen tanskalaisen kaksivuotisen seurantatutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että moniammatillisella kuntoutuksella voitaisiin koettujen oireiden ohella vaikuttaa myös työkyvyn palautumiseen (Bendix ym. 1998). Selkäkoulu on tavallisimmin fysioterapeutin ohjaama ryhmähoitomuoto, joka perustuu selkävaivoja koskevaan terveyskasvatukseen ja neuvontaan. Tavallisesti selkäkoulua käytetään pitkittyneen tai kroonistuneen selkävaivan hoidossa. Selkäkoululla voidaan vaikuttaa selkäkivun kokemiseen, mutta näyttöä menetelmän sairauslomia vähentävästä vaikutuksesta ei ole (Julkunen ym. 1988, Hurri 1989). Selkäkoulusta on kroonisessa selkäkivussa eniten hyötyä, kun se toteutetaan työpaikalla (van Tulder ym. 1997). Fysikaalisen lääketieteen piirissä olevista laitehoidoista (pintalämpöhoidot, ultraääni, lyhytaaltodiatermia, sähkö- ja laserhoidot) ei ole osoitettu olevan hyötyä (Waddell 1996, van Tulder ym. 1997). Manipulaatiohoidolla voi olla ainakin lyhytkestoista vaikutusta myös kroonisessa selkäkivussa (vantulder ym. 1997). Lannerangan venytyshoidolla ei ole voitu osoittaa olevan vaikutusta alaselkäkivuissa tai iskiasoireessa (Waddell ym. 1996), mutta iskiaspotilaalle hoitokokeilu voi olla hyödyllinen. Tukiliivin vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, mutta sen käyttö on turvallista, ja osa potilaista kokee hyötyvänsä siitä (Ahlgren ja Hansen 1978). Pehmytkudoksiin ja fasettiniveleen annettujen steroidiruiskeiden hyödyistä on melko niukasti luotettavaa tietoa eikä vaikuttavuudesta ei ole näyttöä (Waddell ym. 1996). Epiduraalisista steroidiruiskeista voi olla lyhytkestoista hyötyä hermojuuren ärsytystiloissa (Bigos ym. 1994). Depressiolääkkeiden kliinisestä hyödystä selkäpotilaiden hoidossa ei ole näyttöä (van Tulder ym. 1997), mutta krooniseen selkäkipuun liittyvässä selvässä masennuksessa depressiolääkitys voi olla aiheellinen. Ns. neuropaattisessa kivussa depressiolääkityksestä on mahdollisesti hyötyä, joskin näyttöä on lähinnä ääreishermoston sairauksiin liittyvän neuropaattisen kivun osalta (Mc Quay ym. 1996). Selkäkipupotilaan kuntoutus ja työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoutuksen ajoitus. On todettu, että jo yli kuuden viikon työkyvyttömyys ennustaa vaikeutunutta työhön paluuta (Lindström ym. 1992, 1731
6 Indahl ym. 1995). Kuntoutus liittyy olennaisesti potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon. Aktiivinen kuntoutus suositellaan aloitettavaksi käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa selkäkivun pitkittyessä kuuden viikon mittaiseksi, ja sen tulisi olla osa hoitoketjua perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja työhön palautumiseen asti (Lindström ym. 1992, Loisel ym. 1997). Toteutus. Varhaiskuntoutus tulee aloittaa perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon kuntoutusryhmässä tehdyllä arviolla ja heti sen jälkeen käynnistetyillä avohoidon ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon toimenpiteillä. Potilaan tilanteen laajassa selvittelyssä käytetään hyväksi pysyvää hoitosuhdetta ja perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon työryhmää, johon voivat kuulua omalääkäri tai työterveyslääkäri, fysiatri, terveydenhoitaja tai työterveyshoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, (työ)fysioterapeutti, Kansaneläkelaitoksen kuntoutussihteeri, työvoimatoimiston edustaja sekä potilas itse. Perusterveydenhuollon tiimi koostuu vähintään omalääkäristä, fysioterapeutista ja työterveyshoitajasta. Sairausloman kestettyä yli 60 vuorokautta edellytetään jo lain mukaan kuntoutustarpeen arviointia. Selkäkipupotilaiden osalta on selvitettävä sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet työkykyisyyden palauttamiseksi. Avo- ja laitoskuntoutuksella on todettu saavutettavan kipujen ja koetun vajaatoiminnan lievittymistä kroonisista tai toistuvista selkäkivusta kärsivillä potilailla, mutta työkyvyn säilymisessä ei ole todettu merkittävää vaikutusta (Härkäpää ym ja Mellin ym. 1990, Holstila 1997). Haja-asutusalueilla laitoskuntoutus on usein toimivin ratkaisu. Avokuntoutusmahdollisuudet tulisi aina selvittää laitoskuntoutuksen hyvänä vaihtoehtona. ASLAK (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) on Kansaneläkelaitoksen järjestämää nuorten ja keski-ikäisten varhaiskuntoutusta. Niin ikään Kansaneläkelaitoksen järjestämä työkykyä ylläpitävä kuntoutus ja valmennus (TYK) kohdistuu iäkkäämpiin henkilöihin, joiden työkyky on jo heikentynyt mutta joilla on motivaatiota jatkaa työelämässä ja työkykyä arvioidaan voitavan vielä parantaa. Lisäksi edellytetään, että työpaikalla on jo tehty työkykyä edistäviä toimenpiteitä. Kroonisen selkäpotilaan työkyvyn edistäminen edellyttää myös työhön ja työympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä. Työn fyysistä kuormitusta ja hankalia työasentoja vähentävillä ergonomisilla toimilla pyritään ehkäisemään työkyvyn heikentymistä ja helpottamaan vajaakuntoisen selviytymistä työssä. Esimiesten ja työtovereiden hyväksyvä asennoituminen vajaakuntoisuuteen edistää selkäpotilaan työkyvyn säilymistä. Kirjallisuutta Ahlgren S A, Hansen T. The use of lumbosacral corset prescibed for lowback-pain. Prosthesis Orthoses Int 1978; 2: Airaksinen O, Rousi T, Penttinen E, Lindgren K A. Manipulaatiohoidot sittenkin salonkikelpoisia? Kriittinen katsaus manipulaatiohoitojen vaikuttavuuteen. Suom Lääkäril 1997; 52: Alaranta H, Rytökoski U, Rissanen A ym. Progressive work hardening program for patients with low-back pain: controlled clinical trial (AKSELI). Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:103, Alaselän sairauksien hoitosuositus. Selkäsairaudet-konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä: A Malmivaara, E Kotilainen, E Laasonen, M Poussa, M Rasmussen, I Kunnamo. Duodecim 1998; 114: Asian Pasific Study Group. Efficacy and gastrointestinal effects of tizanidine plus diclofenac versus placebo plus diclofenac in patients with pain full muscle spams. Curr Ther Res 1998; 59: Bendix A F, Bendix T, Labriola O T R, Boekgaard P. Functional restoration for chronic low back pain. Two-year follow-up of two randomized clinical trials. Spine 1998: 23: Berry H, Hutchinson D R. A multicentre placebo-controlled study in general practice to evaluate the efficacy and safety of tizanidine in acute low back pain. J Int Med Res 1988; 16: Bigos S, Bowyer O, Braen G, ym. Acute low back problems in adults. Clinical practice guideline No. 14. Agency for Health Care Policy and Research, Public Health Services, U.S. Department of Health and Human Services, Cherkin D C, Deyo A, Battie M, Street J, Barlow W. A comparison of physical therapy, chiropractic manipulation, and provision of an educational booklet for the treatment of patients with low back pain. N Engl J Med 1998; 339: decraen A J M, DiGiulio G, Lampe-Schoenmaechers A J E M, Kessels A G H, Kleijnen J. Analgesic efficacy and safety of paracetamolcodeine combinations versus paracetamol alone: a systematic review. BMJ 1996; 313: Deyo R A, Diehl A K. Psychosocial predictors of disability in patients with low back pain. J Rheumatology 1988; 15: Estlander A-M. Cognitive-behavioural aspects of chronic low back pain. Helsinki: Kuntoutussäätiön julkaisuja 50, Fries J F, Williams C A, Bloch D A, ym. Non-steroidal anti-inflammatory drug-associated gastropathy: incidence and risk factor models. Am J Med 1991; 91: Henry D, Linn L L Y, Rodriguez L A G, ym. Variability in risk of gastrointestinal complications with individual non-steroidal anti-inflammatory drugs: results of a collaborative meta-analysis. BMJ 1996; 312: Holstila A. Kuntoutumisen ennuste pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Sosiaali- ja terveysturvan julkaisuja 18. Turku: KELA, Hurri H. The Swedish back school in chronic low-back pain. Part 1. Benefits. Scand J Rehab Med 1989; 21: Härkäpää K, Mellin G, Järvikoski A, Hurri H. A controlled study on the 1732 A. Malmivaara ja O. Airaksinen
7 outcome of inpatient and outpatient treatment of low-back pain. Part 3. Scand J Rehab Med 1990; 22: Indahl A, Velund L, Reiheraa S. Good prognosis for low back pain when left untampered. A randomised clinical trial. Spine 1995; 20: Jones S L, Jones P K, Katz J. Compliance for low-back pain patients in the emergency department: randomized trial. Spine 1988; 13: Julkunen J, Hurri H, Kankainen J. Psychological factors in the treatment of chronic low back pain: follow-up study of a back school intervention. Psychother Psychosom 1988; 50: Järvikoski A, Mellin G, Estlander A M, ym. Outcome of two multimodal back treatment programs with and without intensive physical training. J Spine Disord 1993; 6: Koes B W, van den Hoogen H M M. Efficacy of bed rest and orthoses of low-back pain. A review of randomized clinical trials. Eur J Phys Med Rehabil 1994; 4: Kuukkanen T, Mälkiä E. Muscular performance after a 3 month progressive physical exercise program and 9 month follow-up in subjects with low back pain. A controlled study. Scand J Med Sci Sports 1996; 6: Kankaanpää M, Taimela S, Airaksinen O, Hänninen O. The efficacy active rehabilation in chronic low back pain. Effect on pain intensity, self-experienced disability, and lumbar fatigability. Spine 1999; 24: Laporte J R, Carne X, Vidal X, Moreno V, Juan J. Upper gastrointestinal bleeding in relation to previous use of analgesics and non-steroidal anti-inflammatory drugs. Catalan countries study on upper gastrointestinal bleeding. Lancet 1991; 337: Lindgren K A, Airaksinen O. Opi hallitsemaan selkäsi. Kuopio, Lindström I, Öhlund C, Eek C, Wallin L, Peterson L-E, Nachemson A. Mobility, strength, and fitness after a graded activity program for patients with subacute low back pain. A randomized prospective clinical study with a behavioural therapy approach. Spine 1992; 17: ANTTI MALMIVAARA, LKT, apulaisylilääkäri antti.malmivaara@occuphealth.fi Työterveyslaitos, työlääketieteen osasto Helsinki Loisel P, Abenhaim L, Durand P, ym. A population-based, randomized clinical trial on back pain management. Spine 1997; 22: MacQuay H J, Tramer M, Nye B A, Carroll D, Wiffen P J, Moore R A. A systematic review of antidepressants in neuropathic pain. Pain 1996; 68: Malmivaara A, Häkkinen U, Aro T, ym. The treatment of acute low back pain bed rest, exercises, or ordinary activity? N Engl J Med 1995; 332: Mellin G, Härkäpää K, Hurri H, Järvikoski A. A controlled study on the outome of inpatient and outpatient treatment of low-back pain. Part 4. Scand J Rehab Med 1990; 22: Nachemson A, toim. Ont i ryggen orsaker, diagnostik och behandling. Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik (SBU). Stockholm: Saarijärvi S. Effectiveness of psychotherapy in low back pain. A selective review of controlled trials. Psychiatr Fenn 1992; 23: Selkäsairaudet, konsensuslausuma. Duodecim 1996; 112: Shekelle P G, Adams A H, Chassin M R, Hurwitz E L, Brook R H. Spinal manipulation for low back pain. Ann Intern Med 1992; 117: Tamreus S Å, Wohrm A, Forshammar U. Värmeackumulerande länderyggsstöd minskar sjukskrivningstiden vid akut lumgabo. Läkartidningen 1989; 86: Van Tulder M W, Koes B W, Bouter L M. Conservative treatment of acute and chronic nonspecific low back pain. A systematic review of randomized controlled trials of the most common interventions. Spine 1997; 22: Waddell G, Feder G, McIntosh A, Lewis M, Hutchinson A. Low back pain evidence review. London: Royal College of General Practitioners, Waddell G, Feder G, Lewis M. Systematic review of bed rest and advice to stay active for acute low back pain. Br J Gen Pract 1997; 47: OLAVI AIRAKSINEN, dosentti, ylilääkäri. olavi.airaksinen@kuh.fi KYS:n fysiatrian klinikka Kuopio 1733
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotKÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)
KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotSisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi
Työstä tukea liikuntaelimille Eira Viikari-Juntura Sisältö 1. Työkyvyn heikkeneminen liikuntaelinten sairauksissa 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotP O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete
ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti
LisätiedotTULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.
TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.2011 Esityksen sisältö Taustaa Varhainen puuttuminen tule-oireissa Vajaakuntoisen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotSelkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri
Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,
LisätiedotFYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus
FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO 10.5.2017 Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus SUORAVASTAANOTTO Tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille Tarve kirjattu
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotSELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
SELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Katja Issakoff-Talala yleislääketieteen el JIK ky Timo Järvi vs oh fysioterapeutti JIK ky 22.9.2016 Tules-potilaan alueellinen neuvottelu ja koulutuspäivä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Alaselkäkipu
Käypä hoito -suositus Päivitetty 10.9.2014, kohdennettu päivitys 27.4.2015 (s. 10) Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotPitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti
Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Missä kipu tuntuu ja koetaan? Kivun säätelysysteemi Neuroplastisiteetti sekä perifeerisesti
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset
Mitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset Timo Pohjolainen 1, Seppo Seitsalo 2, Reijo Sund 3, Hannu Kautiainen 4 1 Kuntoutus Orton, 2 Sairaala Orton; 3 Stakes, 4 Medcare
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotTimo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON
Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista Lääketieteessä tavoite hyvinvoinnin kohentamista tai huononemisen hidastamista Sijoitetaan voimavaroja
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä 26.9.2018 Maija Haanpää Ylilääkäri Ilmarinen Koulutus ja sidonnaisuudet Koulutus Lääketieteen lisensiaatti Neurologian erikoislääkäri Lääketieteen
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotMitä selkävaiva maksaa?
Alkuperäistutkimus Timo Pohjolainen, Seppo Seitsalo, Reijo Sund ja Hannu Kautiainen Mitä selkävaiva maksaa? Selvitimme selkävaivoja sairastaneiden hoito-, kuntoutus-, sairausloma- ja eläketiedot Stakesin
LisätiedotVoiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen
Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen ehkaïsyyn? Vesa Lehtola ftomt, TtM/ Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija/ Itä-Suomen yliopisto Suomen Fysioterapeutit Kipukiertue 13.10.2016
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotArviolta 19 34 % suomalaisesta aikuisväestöstä
Kivunhoidon alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Nora Hagelberg, Anna Valjakka, Irma Laurila ja Erja Melos Lainsäädäntö, hoitoon pääsyn perusteet sekä kansalliset
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotOLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI
OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,
LisätiedotSairauspoissaolotarpeen arviointi
Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotTULE- vaivat, liikunta ja terveys
TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli työhön palaamisessa
Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotSelkäkipupotilaan mittaaminen ja
Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotKATSAUS. Niskan alueen manipulaatio kriittinen katsaus vaikuttavuuteen ja komplikaatioihin
KATSAUS Niskan alueen manipulaatio kriittinen katsaus vaikuttavuuteen ja komplikaatioihin Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen ja Karl-August Lindgren Manipulaatiohoidot ovat olleet kauan tunnettuja
LisätiedotTyöurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa
Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
Lisätiedot