Mitä selkävaiva maksaa?
|
|
- Ismo Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Timo Pohjolainen, Seppo Seitsalo, Reijo Sund ja Hannu Kautiainen Mitä selkävaiva maksaa? Selvitimme selkävaivoja sairastaneiden hoito-, kuntoutus-, sairausloma- ja eläketiedot Stakesin hoitoilmoitusrekisterin sekä Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterien avulla ajalta Selkäsairauksien hoitokustannukset ovat kymmenen vuoden aikana vakiintuneet 35 miljoonaan euroon vuodessa. Välilevytyräleikkaukset ovat vähentyneet 27 %, dekompressioleikkaukset lisääntyneet 37 % ja luudutusleikkaukset yli kolminkertaistuneet. Selkäleikkausten kustannukset ovat nykyään 20 miljoonaa euroa vuodessa kuten kymmenen vuotta aiemminkin. Reaalivähenemä Kansaneläkelaitoksen selkäkuntoutuskustannuksissa on 6 %. Sairauspäivärahakustannukset ovat nousseet 43 % 104,5 miljoonaan euroon. Selän takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt vuoden 1995 jälkeen 25 % henkilöön. Työkyvyttömyyseläkemenojen reaalinen vähenemä samana aikana on lähes 35 %. K ipu on ensisijaisena tai osasyynä 40 %:ssa perusterveydenhuollon lääkärillä käynneistä. Kipupotilaiden käyntisyistä tuki- ja liikuntaelin- eli TULE-oireiden osuus on 42 % (Mäntyselkä 1998). Vajaa puolet TULE-oireista on selkävaivoja ja neljännes nivelrikkoa (Kansaneläkelaitos 2004). Vain viidesosa väestöstä välttyy kokonaan selkäongelmilta ja puolella ilmenee toistuvia kipujaksoja (Suomen Akatemia 1996). TULE-sairauksista aiheutuu maassamme 684 miljoonan euron vuotuiset työkyvyttömyyseläkemenot. Summa on 30 % kaikista työkyvyttömyyseläkekustannuksista (Eläketurvakeskus 2005). Selkävaivat eivät kuitenkaan vaikuta lisääntyneen Suomessa ja 1990-luvulla. Mini-Suomi-terveystutkimuksen ( ) aineistossa pitkäaikainen alaselkäoireyhtymä oli 17 %:lla tutkituista (Kalimo ja Antikainen 1978). Terveys 2000 tutkimuksessa pitkäaikaisen selkäoireyhtymän esiintyvyys oli miehillä 10 % ja naisilla 11 % (Aromaa ja Koskinen 2002). Selkävaivat rajoittavat usein potilaiden työja toimintakykyä. Huomattava osa työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään kroonisten selkävaivojen perusteella. Työkyvyttömyys on TULEsairauksien kallein yhteiskunnallinen seuraus (Häkkinen 1996). Työkyvyttömyysetuuksien hakeminen TULE-sairauksien perusteella yleensä lisääntyy taloudellisen kasvun aikana ja vähenee lama-aikana (Salminen 2003). Suomessa sairaanhoidon kustannuksista vastaavat pääasiassa kunnat. Kansaneläkelaitos maksaa lääkkeistä ja sairauspäivärahakustannuksista osan sekä järjestää selkäpotilaille kuntoutusta. Työeläkeyhtiöt maksavat pääasiassa työkyvyttömyyseläkkeet. Kokonaiskustannuksista on vain niukasti tutkimustietoa. Vuonna 1995 lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja potilaiden edustajat laativat konsensuslausuman»selkäsairaudet», joka oli synteesi selkäsairauksien esiintyvyyttä ja myös kustannuksia koskevista tiedoista (Suomen Akatemia 1996). Konsensuslausuman jälkeen selkävaivojen ja -sairauksien osalta ei ole tehty kattavia tutkimuksia terveyspalvelujen käytöstä, työkyvyttömyydestä ja kustannuksista. Selvitimme rekisteritietojen pohjalta selkävaivoista aiheutuneita kustannuksia vuoden 1995 jälkeen. Duodecim 2007;123: T. Pohjolainen
2 Aineisto ja menetelmät Selkävaivoja sairastaneiden kuntoutuskustannukset selvitettiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastoista (Kansaneläkelaitos 1996, 2001, 2006). Tiedot alkaneista sairauspäivärahakausista, korvatuista sairauspäivärahapäivistä ja maksetuista sairauspäivärahoista saatiin Kansaneläkelaitoksen aktuaariosastolta. Työeläketiedot ja -kustannukset selvitettiin Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Kipulääkkeiden käyttö- ja kustannustiedot saatiin Kansaneläkelaitoksen tutkimusosastolta. Kunnallisten terveyspalveluiden käyttö selän sairauksissa (ICD10, M40-M54) tutkittiin Stakesin ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) vuosien osalta DRG- ja leikkauskoodien avulla. Kustannukset deflatoitiin kiinteähintaisiksi vuoden 2005 tasolle käyttäen elinkustannusindeksiä. Tulososassa kustannusmuutoksia tarkastellaan sekä käyvin hinnoin että deflatoiduin reaalimuutoksin. Terveyspalvelujen käytössä keskityttiin sairaanhoitojaksojen, hoitopäivien ja selkäleikkauksien lukumääriin sekä hoitokustannuksiin. Tietoja verrattiin aikaisempiin tietoihin vuosilta (Seitsalo ym. 1999). Tulokset Avohoitokäynnit. Selkäkivun takia tehdyistä avohoidon lääkärissäkäynneistä, radiologisista, laboratorio- ja muista tutkimuksista sekä matkakustannuksista ei ole mahdollista saada luotettavia tietoja. Vuonna 1995 avohoitopalvelujen käyttöä arvioitiin haastattelujen perusteella. Silloin selkäkivun takia arvioitiin tehtävän noin lääkärissäkäyntiä. Avohoidon lääkkeet. Vuonna 2005 Suomessa henkilöä käytti sairausvakuutuksen korvaamia kipulääkkeitä (opioidit ja parasetamoli). Käytöstä aiheutuneet kustannukset olivat 29 miljoonaa euroa. Tulehduskipulääkkeitä käytti henkilöä, ja kustannukset olivat 42 miljoonaa euroa. Sairauslomien syiden ja selkävaivojen yleisyyden (Aromaa ja Koskinen 2002) perusteella arvioimme, että ainakin kolmannes sairausvakuutuksen korvaamista kipulääkekustannuksista eli yli 20 miljoonaa euroa on aiheutunut selkävaivojen oireenmukaisesta hoidosta. Kipulääkkeistä parasetamoli-kodeiinija ibuprofeeni-kodeiinivalmisteet sekä suurin osa kipupotilaiden käyttämistä parasetamolivalmisteista eivät kuulu sairausvakuutuksen perusteella korvattaviin lääkkeisiin. Selkäkipuiset käyttävät oireiden hoitoon myös käsikauppalääkkeitä, joten selkäkipujen takia käytettyjen lääkkeiden kokonaiskustannukset voivat olla miljoonaa euroa vuodessa. Kuntoutus. Kansaeläkelaitos korvasi avohoidon fysioterapiaa vuonna 2005 hieman yli kaksi miljoonaa hoitokertaa 17 miljoonan euron arvosta. Hoitojen aiheita ei tiedetä tarkasti, koska lääkärit Kansaneläkelaitoksen säännöksistä huolimatta kirjoittavat diagnoosinumeron vain alle puoleen fysioterapialähetteistä. Väestötutkimuksessa (Suomen Akatemia 1996) 47 % ilmoitti fysioterapian aiheeksi selkä- ja iskiaskivun, ja tätä prosenttilukua käytettiin selkäsairauksia koskevassa konsensusselvityksessä. Tämän mukaan arvioimme, että avohoidon fysioterapiaan käytetään selkäkivun vuoksi hoitoon noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Kunnallisen terveydenhuollon kuntoutuskustannusten kohdentumisesta ei ole luotettavia tietoja minkään sairausryhmän osalta. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannukset selkäsairauksissa olivat vuonna 1995 yhteensä 32 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 summa oli 34 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskustannusten reaalivähenemä selkäsairauksissa oli vuosien 1995 ja 2005 välillä 6 %. Kuntoutusrahakustannukset olivat näinä vuosina noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Hoitojaksot ja -päivät. Selkäsairauksien konservatiiviseen ja leikkaushoitoon käytettyjen hoi- Miljoonaa euroa Kuva 1. Selkäsairauksien konservatiivisen ja leikkaushoidon kiinteähintaiset kustannukset vuosina vuoden 2005 tasolla. Mitä selkävaiva maksaa? 2111
3 tojaksojen lukumäärä on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana noin vuodessa. Hoitopäivät ovat vuosien 1995 ja 2005 välillä vähentyneet noin :sta noin :een (13 %). Selkäsairauksista aiheutuneet kiinteähintaiset hoitokustannukset ovat kymmenessä vuodessa hieman laskeneet ja vakiintuneet noin 35 miljoonaan euroon vuodessa (kuva 1). Selkäleikkaukset ja niiden kustannukset. Välilevytyrään kohdistuneet leikkaukset lisääntyivät vuodesta 1987 vuoteen 1994 yhteensä 58 %. Seuraavien kymmenen vuoden aikana ne vähenivät 27 %, dekompressioleikkaukset lisääntyivät 37 % ja luudutusleikkaukset yli kolminkertaistuivat (kuva 2). Välilevytyräleikkauksista vuosittain aiheutuneiden hoitopäivien lukumäärä on puolittunut vuosien 1995 ja 2005 välillä, dekompressioleikkausten hoitopäivät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan ja luudutusleikkausten hoitopäivät ovat lisääntyneet 151 %. Vuonna 2005 välilevyleikkausten kustannukset olivat 8,1 miljoonaa, dekompressioleikkausten 5,9 miljoonaa ja luudutusleikkausten 6,1 miljoonaa euroa. Lanneselkään kohdistuvien leikkausten reaalikustannuksissa ei ole tapahtunut vuoden 1995 jälkeen muutosta (kuva 3). Työkyvyttömyys. Vuonna 2005 maassamme alkoi yhteensä sairauspäivärahakautta TULE-sairauksien (M00-M99) takia. Määrä on lähes kolmasosa kaikista. Vuonna 2005 Suomessa korvattiin noin 16 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista kolmasosa eli noin viisi miljoonaa päivää TULE-sairauksien takia. Selkäsairauksien takia alkaneet sairauspäivärahakaudet lisääntyivät vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen ne ovat vähentyneet (taulukko 1). Samanaikaisesti sairauslomien keston vuoksi Kansaneläkelaitoksen korvaamat sairauspäivärahapäivät vähenivät selkäsairauksien osalta, minkä jälkeen ne lisääntyivät vuoteen 2005 mennessä 2,3 miljoonaan päivään. Selkäsairauksista aiheutuneiden sairauspäivärahakustannusten reaalihintainen kasvu vuodesta 1995 vuoteen 2005 oli 25 % (taulukko 1). TULE-sairauksien vuoksi maksetuista sairauspäivärahakustannuksista selkäsairauksien osuus oli 43 % vuonna Vuonna 2005 kokonaistyöeläkemenot olivat Suomessa miljoonaa euroa. TULE-sairauksien aiheuttamat työeläkemenot olivat 684 miljoonaa euroa eli 30 % vuotuisista työeläkemenoista. Vuonna 2005 selkäsairauksien osuus TULE-sairauksien aiheuttamista työeläkemenosta oli 48 %. Vuonna 1995 selkäsairauksien takia oli työkyvyttömyyseläkkeellä henkilöä ja työkyvyttömyyseläkemenot olivat 405,5 miljoonaa Välilevyleikkaukset Dekompressiot Luudutusleikkaukset Miljoonaa euroa 30 Välilevyleikkaukset Dekompressiot Luudutusleikkaukset Kuva 2. Lanneselän leikkausten lukumäärät vuosina Kuva 3. Lanneselän leikkausten kiinteähintaiset kustannukset vuosina vuoden 2005 tasolla T. Pohjolainen
4 Taulukko 1. Selkäsairauksien perusteella alkaneet sairauslomakaudet, Kansaneläkelaitoksen korvaamat sairauspäivät ja maksetut korvaukset vuosina Alkaneet kaudet Sairauspäivät (x 1000) 2 828, , , ,8 Maksetut päivärahat, miljoonaa euroa 101,4 73,2 79,7 104,6 euroa. Selkäsairauksien takia eläkkeellä olevien määrä on vähentynyt kymmenen vuoden aikana selvästi. Vuonna 2005 heitä oli yhteensä Selkäsairauksien perusteella maksetut työeläkekustannukset olivat 329,4 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkemenojen reaalinen vähenemä on lähes 40 % vuoteen 1990 ja lähes 35 % vuoteen 1995 verrattuna (kuva 4). Pohdinta Terveys 2000 tutkimuksen mukaan väestön pitkäaikaiset selkä- ja niskaoireyhtymät sekä nivelrikko ovat varsin yleisiä, mutta ne ovat kuitenkin Mini-Suomi tutkimuksen ( ) jälkeen vähentyneet (Kalimo ja Antikainen 1978). Rekisteritietojen puuttumisen takia tarkkoja tietoja kaikista selkäsairauksien kustannuksista ei % Päivärahat Työkyvyttömyyseläkkeet Kuva 4. Työkyvyttömyyskustannusten suhteelliset reaalimuutokset vuodesta 1990 vuoteen Mitä selkävaiva maksaa? ole saatavissa. Erityisesti perusterveydenhuollon avohoitokäyntien määristä, radiologisista ja laboratoriotutkimuksista, kunnallisen terveydenhuollon fysioterapia- ja kuntoutuskustannuksista ja matkakuluista ei ole olemassa rekisteritietoja. TULE-sairaudet aiheuttavat harvoin kuoleman vaaraa, mutta niiden aiheuttamat noin 925 miljoonan euron vuotuiset työkyvyttömyyskustannukset ovat niin huomattavat, että niitä voidaan pitää merkittävinä kansansairauksina. Jo aikaisemmin selkäkipujen kuten muidenkin TULE-sairauksien aiheuttamat epäsuorat kustannukset on arvioitu suoria kustannuksia merkittävästi suuremmiksi (Nachemson 1991). Selkävaivojen ja -sairauksien takia alkaneet sairauspäivärahapäivät ovat lisääntymässä, ja sairauslomien reaalikustannukset ovat nousseet 25 % kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus selkäsairauksissa on viimeisten viiden vuoden ajan vähentynyt. Vahva tutkimusnäyttö on saatu kroonisen selkäkipupotilaan aktiivisen harjoitteluun keskittyvän selkäkuntoutuksen (Guzman ym. 2001, Schonstein ym. 2003, Hayden ym. 2005), behavioraalisen terapian (Ostelo ym. 2005a) ja välilevytyräleikkauksen jälkeisen aktiivisen harjoittelun (Ostelo ym. 2005b) vaikuttavuudesta. Kohtalainen näyttö on saatu subakuutin ja kroonisen selkäkipupotilaan aktiivisesta moniammatillisesta kuntoutuksesta ja työterveyshuollon aktiivisia toimenpiteitä sisältävästä kuntoutuksesta (Guzman ym. 2001, Karjalainen ym ja 2003, van Tulder ym. 2005). Vaikuttavuusnäytön perusteella perusterveydenhuollon erityisesti työterveyshuollon kuntoutustoimenpiteiden tehostaminen näissä potilasryhmissä on aiheellista. Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta selkäsairauksis- 2113
5 sa tulisi lisätä ja samalla tarkistaa kuntoutuksen laatua ja sisältöä. Tutkimuksemme keskeinen havainto on, että selkäsairauksien aiheuttamat työkyvyttömyyden reaalikustannukset ovat huomattavasti vähentyneet. Selkäsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on selvästi vähentynyt vuodesta Muutos on merkittävä, koska se on ajoittunut suurten ikäluokkien tyypilliseen selkäsairauksien ilmaantumisikään. Tieto selkäsairauksien ja varsinkin välilevytyrän hyvänlaatuisesta luonnollisesta kulusta on tavoittanut lääkärit ja mahdollisesti vähentänyt leikkaushoitoja. Lääkäreiden toimintakyvynarviointikoulutuksella, muuttuneilla sairauslomatodistusten kirjoittamiskäytännöillä, aktiivisen selkäkuntoutuksen yleistymisellä, lainsäädäntömuutoksilla ja lisääntyneillä kuntoutusmuodoilla saattaa olla vaikutusta kustannusten vähenemiseen. Selkää fyysisesti kuormittava työ on myös todennäköisesti vähentynyt. Systemoitujen Cochrane-katsausten antama tieto leikkaushoidon vaikuttavuudesta selkäsairauksissa on jonkin verran lisääntynyt. Katsauksen mukaan lannerangan välilevytyrän avoleikkaus johtaa nopeampaan iskiaskivusta toipumiseen kuin konservatiivinen hoito, mutta leikkauksen vaikutus välilevyrappeumaan on epäselvä (Gibson ym. 2005a). Mikroskooppiavusteisten ja avoleikkauksien vaikuttavuudessa ei ole eroa. Välilevytyrän leikkaushoidon vaikuttavuutta koskeva satunnaistettu tutkimus osoitti sairauden verrattain hyvän luonnollisen kulun leikkaamattomillakin potilailla. Toisaalta leikattujen hiukan parempi hoitotulos on säilynyt vielä kuuden vuoden seurannassa (Österman ym. 2005). Selän dekompressio- ja erityisesti luudutusleikkaukset ovat maassamme lisääntyneet. Cochrane-katsauksen mukaan spinaalistenoosin hoidosta ei voida esittää päätelmiä (Gibson ym. 2005b). Katsauksen jälkeen on julkaistu kotimainen satunnaistettu vertailututkimus, jonka mukaan leikatut potilaat saivat paremman avun kipuihin vuoden ja kahden vuoden sekä vielä 5 6 vuoden seurannassa (Slätis ym ja 2006, Malmivaara ym. 2007). Luudutusleikkausten vaikuttavuudesta on ristiriitaisia tutkimustuloksia (van Tulder ym. 2006), eikä näytä olevan perusteita näiden leikkausten lisäämiseen. Koska välilevytyräleikkausten määrässä on sairaanhoitopiirien välillä jopa kolminkertaisia, luudutusleikkauksissa viisinkertaisia ja spinaalistenoosileikkauksissa kymmenkertaisia eroja (Mikkola ym. 2005), leikkaushoidon vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimuksia. Tässä tutkimuksessa ei ollut käytössä ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä tietoja, mutta todennäköistä on, että nämä tiedot ovat pysyneet lähes samoina koko tutkimusjakson. Väestössä tapahtuneet ammatilliset ja sosiaaliset muutokset eivät mielestämme näin lyhyellä aikavälillä selitä hoidosta ja työkyvyttömyydestä aiheutuneiden reaalikustannusten muutoksia. Lopuksi Selkäsairausperäisestä työkyvyttömyydestä aiheutuneet yhteiskunnalliset kustannukset ovat vähentyneet. Hoito- ja kuntoutuskustannukset ovat kuitenkin varsin pieniä epäsuoriin kustany d i n a s i a t Selkäsairauksien hoitokustannukset ovat kymmenen vuoden aikana vakiintuneet 35 miljoonaan euroon vuodessa. Välilevytyräleikkaukset ovat vähentyneet 27 %, dekompressioleikkaukset lisääntyneet 37 % ja luudutusleikkausten määrä on kolminkertaistunut. Kansaneläkelaitoksen järjestämä selkäkuntoutus on vähentynyt kymmenessä vuodessa reaalisesti 6 %. Selkäsairauden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt henkilöstä henkilöön, ja työkyvyttömyyseläkemenot ovat laskeneet 405,5 miljoonasta 329,4 miljoonaan euroon T. Pohjolainen
6 nuksiin verrattuna, sillä selkävaivoja sairastavien fysioterapiakustannukset ovat vain vajaat 2 %, leikkaus- ja lääkehoitokustannukset vajaat 5 % ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskustannukset noin 8 % vuotuisista työkyvyttömyyskustannuksista. Mielenkiintoista olisi selvittää, lisääkö tutkimusten ja hoidon viivästyminen työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia selkäsairauksissa. Kivunhoidon, fysiatrian ja muiden konservatiivisten alojen hoitotakuun myötä työkyvyttömyydestä aiheutuneet kustannukset todennäköisesti alenevat. Lisäksi tulisi selvittää kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus selkäsairauksien osalta. Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki 2002:63. Eläketurvakeskus. Eläkkeensaajat, tilastotiedot. Helsinki Gibson JNA, Waddell G. Surgical interventions for lumbar disc prolapse. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2007: Gibson JNA, Waddell G, Grant IC. Surgery for degenerative lumbar spondylosis. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2005(b):4. Art.No.:CD Guzman J, Esmail R, Karjalainen K, ym. Multidisciplinary rehabilitation for chronic low back pain: systematic review. BMJ 2001; : Hayden J, van Tulder M, Malmivaara A, Koes B. Exercise therapy for treatment of non-spesific low back pain. Cochrane Database of Systematic Reviews Art. No.: C Häkkinen U. Selkäsairauksien kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa: Selkäsairaudet. Suomen Akatemian julkaisuja 6/96. Helsinki: Edita 1996, s Kalimo E, Antikainen I. Selkäsairauksien esiintyminen Suomessa. Suom Lääkäril 1978;33: Kansaneläkelaitos. Tilastollinen vuosikirja. Helsinki: Kansaneläkelaitos Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. Kansaneläkelaitos. Aktuaari- ja tilastoryhmä, Helsinki Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. Kansaneläkelaitos, tilastoryhmä, Helsinki Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. Kansaneläkelaitos, tilastoryhmä, Helsinki Karjalainen K, Malmivaara A, Pohjolainen T, ym. Mini-intervention for subacute low back pain. A randomized controlled trial. Spine 2003;28: Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M, ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low back pain in working-age adults: a systematic review within the framework of the Cochrane Collaboration Back Review Group. Spine 2001;26: Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M, ym. Surgical or nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis. A randomized controlled trial. Spine 2007;32:1 8. Mikkola H, Järvelin J, Seitsalo S, Keskimäki I. Ortopediset leikkaukset Suomessa Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen. Duodecim 2005;121: Mäntyselkä P. Kipupotilas terveyskeskuksessa. Kuopio: Kuopion yliopisto, Nachemson A. Ont i ryggen: orsaker, diagnostik och behandling. Statens Beredning för Utvärdering av medicinsk metodik (SBU), Stockholm Ostelo RWJG, van Tulder MW, Vlaeyen JWS, Linton SJ, Morley SJ, Assendelft WJJ. Behavioural treatment for chronic low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2005(a). Art. No.: CD DOI: / CD pub2 Ostelo RWJG, de Vet HCW, Waddell G, Kerckhoffs MR, Leffers P, van Tulder MW. Rehabilitation after lumbar disc surgery. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2005(b). Art. No.: CD DOI: / CD Salminen J. Talouslama ja sairauslomat. Suom Lääkäril 2003;58:21 4. Schonstein E, Kenny DT, Keating J, Koes BW. Work conditioning, work hardening and functional restoration for workers with back and neck pain. The Cochrane database of Systematic Reviews Art. No.: C Seitsalo S, Keskimäki I, Kotilainen E. Selkäkipujen leikkaushoito on poikkeusratkaisu miksi selkäleikkaukset yleistyvät? Duodecim 1999;115: Slätis P, Malmivaara A, Heliövaara M, ym. Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistetun kontrolloidun hoitotutkimuksen kahden vuoden seuranta. S Ortop ja Traumatol 2004;27: Slätis P, Sainio P, Heliövaara M, ym. Leikkaushoidon vaikuttavuus spinaalistenoosissa. Satunnaistetun hoitotutkimuksen kuuden vuoden seuranta. S Ortop. Ja Traumatol 2006:29: Suomen Akatemia. Selkäsairaudet. Konsensuskokous. Suomen Akatemian julkaisuja 6/96. Helsinki: Edita, Österman H, Seitsalo S, Malmivaara A. Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistetun vertailututkimuksen 6 vuoden seurantatulokset. S Ortop ja Traumatol 2005;28: van Tulder M, Malmivaara A, Esmail R, Koes B. Exercise therapy for low back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews van Tulder M, Koes B, Seitsalo S, Malmivaara A. Outcome of invasive treatment modalities on back pain and sciatica: an evidence-based review. Eur Spine J 2006;15: TIMO POHJOLAINEN, dosentti, erikoislääkäri timo.pohjolainen@invalidisaatio.fi Invalidisäätiö, Kuntoutus Orton Tenholantie HELSINKI SEPPO SEITSALO, professori, erikoislääkäri Invalidisäätiö, Sairaala Orton Tenholantie HELSINKI REIJO SUND, VTM, tilastotieteilijä Stakes PL 220, Helsinki HANNU KAUTIAINEN, biostatistikko Reumasäätiön sairaala Pikijärventie HEINOLA 2115
Mitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset
Mitä selkävaiva maksaa - selkäsairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset Timo Pohjolainen 1, Seppo Seitsalo 2, Reijo Sund 3, Hannu Kautiainen 4 1 Kuntoutus Orton, 2 Sairaala Orton; 3 Stakes, 4 Medcare
LisätiedotSelkäkirurgian vaikuttavuus
Näyttöön perustuva ortopedia HEIKKI ÖSTERMAN, TEIJA LUND, KALEVI ÖSTERMAN JA JYRKI KANKARE Selkäkirurgian vaikuttavuus Selkäkirurgiaa voidaan pitää näyttöön perustuvan ortopedian edelläkävijäalueena. Suuri
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotSpinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010
Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotKÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)
KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009
Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotLeikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen
Pannaanko selkä kerralla kuntoon? Uusintaleikkausriski lanneselän luudutusleikkauksen jälkeen Seppo Seitsalo, Reijo Sund, Heikki Österman, Antti Malmivaara, Ilmo Keskimäki Sairaala ORTON, Finohta/Stakes,
LisätiedotTerveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015
Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotKela lääketutkimuksen rahoittajana
Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana
LisätiedotSairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
LisätiedotTimo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON
Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista Lääketieteessä tavoite hyvinvoinnin kohentamista tai huononemisen hidastamista Sijoitetaan voimavaroja
LisätiedotJaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, KATSAUS Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo Iskiaskivulla tarkoitetaan 2429 Duodecim 2008;124:2429 35
Jaro Karppinen, Jukka-Pekka Kouri, Olavi Airaksinen ja Seppo Seitsalo KATSAUS Iskiasoireen luonnollinen kulku on yleensä hyvänlaatuinen. Näyttö iskiaskivun hoitojen vaikuttavuudesta vaihtelee. Vaikean
LisätiedotMilloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?
Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata? Esa Kotilainen Neurokirurgian yksikkö, TYKS, Turku Lanneselän välilevytyrän aiheuttamalla iskiaksella on hyvä spontaani paranemistaipumus, ja ainoastaan
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotKannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta
Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia.
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotSairaanhoitokorvaukset vuosina
Tilastokatsaus Lisätietoja: 02.05.2012 Raija Pajunen, puh. 020 634 1361, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairaanhoitokorvaukset vuosina 1986 2011 Sairausvakuutus maksoi 1 811,4 milj. euroa sairaanhoitokorvauksia
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotVaatimus vaikuttavuudesta
TULE-parlamentti 28.11.2007 2007 Aktiivisuutta tule-sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen Dosentti, fysiatri ORTON HUS Vaikuttavuus - doing the right things right Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotKUNTOUTUKSEN HUOMIOIMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA
PUHEENVUORO KATRIINA KUKKONEN-HARJULA MARI HONKANEN ANTTI MALMIVAARA ILONA AUTTI-RÄMÖ JYRKI KETTUNEN TIINA LAMBERG RAIJA SIPILÄ HEIKKI TIKKANEN JORMA KOMULAINEN KUNTOUTUKSEN HUOMIOIMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA
LisätiedotMiten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa?
Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Käypä hoito toimittaja, Duodecim Sidonnaisuudet Terveyden
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotSelkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri
Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
Lisätiedot05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould
05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotVammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto
Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotKehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi
1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen
LisätiedotLeikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus
228 SOT 2/2002 VOL 25 Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus Operative treatment for moderately severe lumbar spinal stenosis. One year results
LisätiedotMihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?
SOT 4/2004 VOL 27 Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa? Seppo Seitsalo Sairaala ORTON Kansainvälisen selkätutkimusseuran (International Society for Study of the Lumbar Spine) viime kesän
LisätiedotSisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi
Työstä tukea liikuntaelimille Eira Viikari-Juntura Sisältö 1. Työkyvyn heikkeneminen liikuntaelinten sairauksissa 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotLanneselän välilevytyräleikkausten tulokset
Selkävaivat Matti Hurme ja Hannu Alaranta Hyvää leikkaustulosta voidaan ennustaa nuorehkolle välilevytyräpotilaalle, jolla on selvät leikkausaiheet mutta ei psyykkisiä eikä sosiaalisia ongelmia eikä ylipainoa
LisätiedotSelkävaivan konservatiivinen hoito. Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen
Selkävaivat Antti Malmivaara ja Olavi Airaksinen Anamneesi ja kliininen tutkimus ovat selkäpotilaan hoidon perusta. Selkäkivun vakavat syyt sekä hermojuuren kompressiotilat tulee havaita varhain. Akuutin
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen uudet haasteet
Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotSpinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua
Spinaalistenoosin leikkaus on vaikuttava hoito, mutta uuteen selkäleikkaukseenkin saattaa joutua - rekisteripohjainen riskianalyysi Johdanto Selkäsairauksien luonnollista kulkua on pidetty pääosin hyvänlaatuisena.
Lisätiedot16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries
Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00
LisätiedotKehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot
Kehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot Tarvitaanko käyttöönottoon uusia lähestymistapoja? Mitä nämä voisivat olla? Kuopio 9.5.2019 Susanne Bergius, Amgen Ansaintalogiikat ja hinnoittelu muuttuvat
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotVakuutuslääketiede Vapaaehtoiset henkilövakuutukset Jarkko Pärssinen
Vakuutuslääketiede Vapaaehtoiset henkilövakuutukset 5.5.2015 Jarkko Pärssinen 2 Vapaaehtoisia henkilövakuutuksia Suomessa Sairausvakuutus - Vakuutus sairauskulujen varalta - Vakuutus vakavan sairauden
LisätiedotSELKÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT JA EHKÄISY
SELKÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT JA EHKÄISY Kaija Vestervik Ruumiillinen työ (etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä), vähäinen vapaa-ajan liikunta, vartalolihasten heikkous, autolla ajo,
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotLeikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen
Näyttöön perustuva ortopedia HENNAMARI MIKKOLA, JUTTA JÄRVELIN, SEPPO SEITSALO JA ILMO KESKIMÄKI Ortopediset leikkaukset Suomessa 1987 22 Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen
LisätiedotJouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina
Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotLääkkeiden hintalautakunta
Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän
LisätiedotHYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö
HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotKelan lääkerekisterit ja niiden käyttö
40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus
LisätiedotPotilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus
Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus DRG Käyttäjäpäivät Rovaniemi 5.- Laskennan lähtökohdat Täydellisyys; kaikki potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset mukana ja vain ne?
LisätiedotTutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010
Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu
LisätiedotKUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE
KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotYrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen
1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotLaki. sairausvakuutuslain muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n
Lisätiedotettä»selkäkipujen leikkaushoito on poikkeusratkaisu» miksi selkäleikkaukset yleistyvät? Seppo Seitsalo, Ilmo Keskimäki ja Esa Kotilainen
Selkävaivat Selkäkipujen leikkaushoito on poikkeusratkaisu miksi selkäleikkaukset yleistyvät? Seppo Seitsalo, Ilmo Keskimäki ja Esa Kotilainen Lanneselkäkipujen yleisyyteen verrattuna näiden potilaiden
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
Lisätiedot