Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000
|
|
- Kari Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät
2 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2
3 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto Nivelistä, jänteistä ja lihaksista informaatiota välittävät järjestelmät Interoseptio: elimistön sisäisten tilojen aistiminen (hengitys, ruuansulatus)
4 Ihon tehtävät Suojata kehoa ulkoisilta uhilta: mikrobit, kemikaalit, säteily Lämmönsäätely Reseptorisolut välittävät aistimuksia
5 Orvaskesi Karva Talirauhanen Verinahka Hikitiehyt Hikirauhanen Hiussuoni Ihanalaiskudos Hikirauhanen Valtimo Laskimo Karvatuppi
6 Kosketustunto
7 Kosketustunto Arkikielen Tunto -kokemus välittyy mekanoreseptorien välityksellä Iho antaa myöten objektille ja iholle muodostuu objektin peilikuva Ihon venyminen ja painuminen aktivoi mekanoreseptoreita Mekanoreseptorien välittämä tieto Ärsykkeen sijainti Ärsykkeen muoto Ärsykkeen kuviointi Painalluksen voimakkuus Piirteiden muutos ajan funktiona Aktiivinen ja passiivinen kosketus
8 Kosketustuntoa välittävät reseptorit Pacinin kappale (keränen): Nopea liike ja nopea värinä Meissnerin kappale (keränen): Liike ja hidas värinä Ruffinin pääte: ihon venyminen Merkelin solu (kiekko): Ihon hidas painuminen
9 Mekanoreseptorien luokittelu Luokittelu frekvenssiherkkyyden mukaan Hz Merkelin solu (Kokemus: Paineen tunne) Hz Meissnerin kappale (Kokemus: Värinä) Ei herkkä värinälle Ruffinin pääte (Kokemus: Venytys) Hz Pacinin kappale (Kokemus: Värinä) Luokittelu reseptiivisen kentän koon mukaan Pieni reseptiivinen kenttä (Meissner, Merkel) Suuri reseptiivinen kenttä (Ruffini, Pacini) Luokittelu tottumisnopeuden mukaan Nopeasti tottuvat (Pacini, Meissner) Hitaasti tottuvat (Ruffini, Merkel)
10 Tottumisnopeus Merkel Ruffini Hermoimpulssit Tuntoärsyke Meissner Pacini Hermoimpulssit Tuntoärsyke Esimerkki: Vaatteiden luoma tuntokokemus ei ole tietoisuudessa koko ajan.
11 Pacinin kappale (keränen) Reagoi parhaiten: Värinä Frekvenssialue: Hz, optimi 200 Hz Kynnysherkkyys nopealle painallukselle: 0,01 µm esim. puhallus iholle Pitkäaikainen paine: Ei reagoi 1 mm wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/file:gray935.png
12 Pacinin kappale (keränen) Syvällä verinahassa tai ihonalaiskudoksessa Pääasiassa sormenpäissä Isokokoinen, joten paljon tutkittu Sipulimainen rakenne: hermopäätettä ympäröi kapselirakenne, joka muodostuu liuskoista, joiden välissä on nestettä Liuskojen liike aktivoi hermopäätettä Kapselin kautta nopeat muutokset pääsevät helpommin hermopäätteeseen Kapseli vaimentaa pidempiaikaisen paineen vaikutuksen 1 mm wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/file:gray935.png
13 Reseptiivisiä kenttiä Pacinin kappale Ruffinin pääte Merkelin kiekko Meisnerin kappale
14 Meissnerin kappale (keränen) Blausen.com staff (2014). "Medical gallery of Blausen Medical 2014". WikiJournal of Medicine 1 (2). DOI: /wjm/ ISSN
15 Meissnerin kappale (keränen) Reagoi parhaiten: Liike iholla Frekvenssialue: Hz, optimi 50 Hz Kynnysherkkyys nopealle painallukselle: 8 µm Pitkäaikainen paine: Ei reagoi Huulissa, kämmenissä, jalkapohjissa Kohtisuorassa ihon pintaan nähden 2-6 hermosyytä kiertää spiraalimaisesti läpi Kappaleen sisällä liuskoja, joiden läpi hermosyy kulkee. Herkkyys venymiselle 150 mikrometriä Esimurrosikäisen sormenpäässä 50 kpl/mm 2 50-vuotiaan sormenpäässä 10 kpl/mm 2 Kyky erottaa pieniä yksityiskohtia heikkenee
16 Reseptiivisiä kenttiä Pacinin kappale Ruffinin pääte Merkelin kiekko Meisnerin kappale
17 Ruffinin pääte
18 Ruffinin pääte Reagoi parhaiten: Ihon venyminen Frekvenssialue: Ei herkkyyttä värinälle Kynnysherkkyys nopealle painallukselle: 40 µm Pitkäaikainen paine: Reagoi. Adaptoituu hitaasti. Muodoltaan sukkulamainen (pituus 1-2 mikrometriä), ihonsuuntainen Muodostuu yhdestä hermosyystä, joka työntyy kapselin sisään, jossa jakautuu ohuiksi aksonipäätteiksi. Reagoivat venymisen aiheuttamiin kollageenin siirtymiin. wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/file:gray937.png
19 Reseptiivisiä kenttiä Pacinin kappale Ruffinin pääte Merkelin kiekko Meisnerin kappale
20 Merkelin kiekko Reagoi parhaiten: Ääriviivat, pistemäinen paine Frekvenssialue: Hz, optimi 5 Hz Kynnysherkkyys nopealle painallukselle: 8 µm Pitkäaikainen paine: Reagoi. Adaptoituu hitaasti. Blausen.com staff (2014). "Medical gallery of Blausen Medical 2014". WikiJournal of Medicine 1 (2). DOI: /wjm/ ISSN
21 Kosketustunnon osatekijät Absoluuttinen herkkyys: yhden ihon pisteen tuntokyky ja aistimusten suhde ärsykkeen voimakkuuteen. Tärinän havaitseminen. Spatiaalinen tarkkuus: kyky erotella lähekkäin olevia kosketusärsykkeitä toisistaan. Kuinka hyvin erottelemme erilaisia pintarakenteita toisistaan. Maskaus- eli peittämisilmiöt: ajallisesti ja paikallisesti lähekkäin esitettyjen ärsykkeiden vaikutus toisiinsa Vaimentaminen Voimistaminen Ominaisuuksien muuttuminen Ihonmyötäisen liikkeen ja liikesuunnan havaitseminen iholla Grafestesia: Toisiaan seuraavien erisuuntaisten liikkeiden mieltäminen symboliksi Stereognosia: Kyky tunnistaa esine sitä tunnustelemalla
22 Absoluuttinen herkkyys Ihon yhden pisteen tuntokyky Yksinkertaisin tuntokyvyn mittari Keskeisin myös erilaisten teknologioiden suunnittelussa Mittaus Lyhyt- tai pitkäkestoiset paineärsykkeet = tärinä Pidempikestoiset paineärsykkeet Tuntokyky paranee distaalisesti, eli vartalosta raajojen ääripäihin mentäessä
23 Absoluuttinen herkkyys Tärinän havaintokynnys Paras tuntokyky Hz Tärinän frekvenssi (Hz) Bolanowski et al (1988) Four channels mediate the mechanical aspects of touch. Journal of the Acoustical Society of America 84(5)
24 Vaihtelu paikan mukaan Tärinän havaintokynnys Tärinän frekvenssi (Hz)
25 Spatiaalinen erottelukyky: Kaksipistekynnys Kuinka kaukana kahden iholle kohdistuvan painalluksen täytyy olla toisistaan, jotta ne erotetaan erillisiksi. Kokeile itse: ota kaksi kynää ja anna jonkun toisen painaa kynät esimerkiksi kämmeneesi. Kaksipistekynnys on se kynän kärkien välinen etäisyys, jolla erotat, painaako kättäsi kaksi vai yksi kynää. Sormenpäissä 1 mm, selässä 40 mm Pistekirjoitus: pisteiden väli 3 mm
26 Kaksipistekynnys
27 Spatiaalinen erottelukyky: Kaksipistekynnys Tarkin etusormessa, heikkenee muissa sormissa Naisilla parempi tarkkuus Kaksipistekynnyksen neuraalinen perusta: reseptiiviset kentät Reseptorit Hermosolu
28 Lateraali inhibition parantaa erottelua
29 Reseptoreista kohti aivoja
30 Somatosensorinen aivokuori Somatosensorinen aivokuori Hermosyy Hermosyy Talamus Hermosyy Hermosyy Aivorunko Takapylväs Hermosyy Selkäydin Takajuosteet Mekanoreseptorit tai Proprioseptioreseptorit Kipu- ja lämpöreseptorit Spinotalaaminen rata Hermosyy A-delta -säikeet: terävä kipu C-säikeet: tylppä, jomottava kipu
31 Somatosensorinen alue
32 Reseptorien tarkkuus tietyllä vaikuttaa edustuksen kokoon aivoissa Klassiset tutkimukset: Penfield stimuloi aivoalueita leikkauksen aikana
33 Kultuuriset tekijät ja neurotiede
34 The Sensory Cortical Representation of the Human Penis: Revisiting Somatotopy in the Male Homunculus Kell, C. A. et al. J. Neurosci. 2005;25: Copyright 2005 Society for Neuroscience
35 Reseptiivisiä kenttiä Center-surround Liikesuunnan suhteen valikoiva Suunnan suhteen valikoiva
36 Reseptiivisten kenttien muotoutuvuus Reseptiivisten kenttien koko ennen ja jälkeen stimulaatiovaiheen. Muotoutuvuus = plastisiteetti. Sokeiden parantunut kosketustunto
37 Aavejäsenet ja aivojen muotoutuvuus Aavejäsenet ovat jäänteitä uudellenmuotoutumisprosessista. Amputoitu käsi
38 Aktiivinen kosketus
39 Aktiivinen kosketus Reseptiiviset kentät ovat analogia näköaistin kanssa: ne ottavat vastaan ulkoisia ärsykkeitä ja reagoivat niihin. Esimerkiksi näin: Sormet liikkuvat hitaasti pintakuvioinnin ylitse (Merkel, Meissner) Peukalo osuu pieneen yksityiskohtaan (Merkel) Käsi puristuu lasin ympärille (Ruffini) Tämä on kuitenkin aktiivinen tilanne, kuten suuri osa valveillaoloajasta Aktiivinen kosketus = tilanne, jossa henkilö kontrolloi kosketuksen määrä
40 Haptinen havaitseminen Kolmiulotteisten objektien muotoa tunnustellaan aktiivisesti Usean järjestelmän vuorovaikutus Ihon kosketustunto Käden motoriikka Kognitiot: kuinka tunnistamme objektit Kruger (1970): terävä objekti osuu ihoon Passiivinen kosketus: Tunnen ihollani pistävän tunteen Aktiivinen kosketus: Tunnen terävän esineen Arkipäivän objektin tunnistaminen tunnon avulla vie 2-3 sekuntia, tapahtuu eksploratiivisten kädenliikkeiden avulla (vrt. aivovauriot) Objektin pinnan suuntaiset liikkeet (Pintakuviointi) Painaminen (Kovuus) Ympäröiminen (Muoto, voluumi) Ääriviivojen seuraaminen (Tarkka muoto)
41 Sekuntia Sekuntia Haptinen havaitseminen Tekstuuri Painaminen Ympäröiminen Pinnansuuntaiset liikkeet Ääriviivojen seuraaminen Objektin pinnan suuntaiset liikkeet Painaminen Muoto Ympäröiminen Ympäröiminen Ääriviivojen seuraaminen Painaminen Pinnansuuntaiset liikkeet Ääriviivojen seuraaminen
42 Haptinen havaitseminen Hermosolujoukon aktiviteetti viestii muotoa Aktivaatio lisääntyy Ei lisääntynyttä aktivaatiot Kaareutuvuus välittyy hermosolujen aktivaatiossa Hermosolu reagoi vain kun käsi tartuu tiettyyn objektiin
43 Kylmä- ja lämpötunto
44 Kylmän ja lämpimän aistimus Termoreseptorit välittävät kylmän ja lämpimän aistimuksia vapaat hermopäätteet Kukin reseptori on herkkä muutokselle: joko kylmenemiselle tai lämpenemiselle Herkkyysalueet: kylmillä astetta, lämpimillä astetta Yhden lämpimälle herkän reseptorisolun vasteen muutos Muutos tapahtuu suhteessa alkulämpötilaan!
45 Kiputunto
46 Kivun aistimus (nosiseptio) Kipuviestit kertovat uhkaavasta tai tapahtuneesta kudostuhosta (vrt. kyvyttömyys koekea kipua) Kivun aistimus on eräs ihon monimutkaisemmista aistimuksista. Sitä välittävät erityiset kipureseptorit, jotka reagoivat mekaaniseen ärsytykseen (eli siis esimerkiksi terävyyteen) lämpöön. Näiden reagointi alkaa noin 45 plusasteen jälkeen polymodaaliset, jotka reagoivat sekä mekaaniseen ärsytykseen, kuumaan ja kylmään Esimerkki lämpötilalle herkästä kipureseptorista
47 Kivun aistimus (nosiseptio) Kipuviestit kertovat uhkaavasta tai tapahtuneesta kudostuhosta Kaksi pääkomponenttia Sensoris-diskriminatiivinen kipukomponentti: kudostuhon ajallis-paikalliset ominaisuudet, jyskyttävä, pistävä, kuuma, tylppä Affektiivis-motivationaalinen komponentti: kivun kärsimys: ärsyttävä, piinallinen, pelottava Kipuun liittyy myös Motoriset vasteet (esimerkiksi suojaheijasteet: käden vetäminen kuumalta levyltä)
48 Kivun aistimukseen vaikuttavat tekijät Mielentila tai odotukset saattavat voimistaa kivun kokemusta Masentuneena tai väsyneenä kivut saattavat tuntua voimakkaammilta Kivun odottaminen voi lisätä kivun kokemusta, minkä esimerkiksi hammaslääkäri selvästi osoittaakin. Mielentila voi lieventää kivun kokemusta Stressaavassa tilanteessa kivun kokemus voi jäädä huomaamatta. Vaikkapa jalkapallo-ottelussa voimakkaasti otteluun eläytyvät pelaaja ei huomaa nyrjähtänyttä nilkkaansa ennen kuin vasta ottelun jälkeen kun stressi hellittää Uskonnollinen hurmostila tai voimakas rentoutuminen voivat lievittää kivun kokemusta. Tarkkaavaisuuden siirtäminen muuhun: Virtuaalikypäräkokeet
49 Kivun aistimukseen vaikuttavat tekijät Tätä ilmiötä on kuvattu Ronald Melzakin porttikontrolliteoriassa, jonka mukaan selkärangan kiputietoa välittäviin ratoihin välittyy aivoista inhiboivia yhteyksiä, jotka voivat tarpeen vaatiessa katkaista kipusignaalin tulon aivoihin. Voivat tulla joko korkeammista prosesseista tai muista tuntoreseptoreista Hermosyy: lisää kivun kokemusta Hermosyy: vähennä kivun kokemusta Välittää muita kosketusaistimuksia Lähettävät solut Kivun kokemus Korkeammat prosessit voivat aktivoida
Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit
Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotAvoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän.
Pikaviestit Kyllä-palaute (jatka, saa puhua / viittoa) Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. käden liike: ylös-alas liike, kevyt liikkeen nopeus: voi vaihdella liikkeen toisto:voi vaihdella
LisätiedotAki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS
Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska Opinnäytetyö Kevät 2013 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun
LisätiedotKertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut
Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -
LisätiedotMITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten
MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotVärinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen
Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena Tero Kivinen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Roope Raisamo Toukokuu 2015 ii Tampereen
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotSimo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.
Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen
LisätiedotKaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1
Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, 4.2.3.1, 15.10.1, 21.3.2,
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotTaukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana
Taukojumppa Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana Olet ehkä huomannut viime vuosina uutisia, joissa kerrotaan istumisen olevan hengenvaarallista.
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotTekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden
Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden kuituihin sisällytetyt bioaktiiviset mineraalit hellästi stimuloivat
LisätiedotOHUT TYÖKÄSINE. - Käsineen ominaisuudet
OHUT TYÖKÄSINE Synteettistä nahkaa Ohut työkäsine synteettisestä materiaalista. Vuoriton työkäsine, jossa kämmen Amaramateriaalia, joka antaa hyvän otepidon kuivassa ja kosteassa. Päällinen valmistettu
LisätiedotHETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun
HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotLIFE PLANKTON. SENSITIVE EMULSION Kosteuttava ja rauhoittava emulsio herkälle iholle. #SensitiveCanBeStrong ARVIOITU KULUTTAJAHINTA
L e h d i s t ö t i e d o t e j o u l u k u u 2016 LIFE PLANKTON SENSITIVE EMULSION Kosteuttava ja rauhoittava emulsio herkälle iholle ARVIOITU KULUTTAJAHINTA BIOTHERM LIFE PLANKTON TM SENSITIVE EMULSION
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotKaavio 1a - Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, , , , , 23.1, 24.1, 25.1, 26.1
Kaavio 1a - Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, 4.2.3.1, 19.3.2.4, 21.3.2.1, 21.3.3.1, 23.1, 24.1, 25.1, 26.1 Kaavio 1b Pelialue S. 1, 1.4, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4, 1.4.5, 1.4.6, 4.2.1, 4.2.3.1,
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa
Lisätiedot1. TrendyNailWraps kynsikalvot koko kynnelle
1. TrendyNailWraps kynsikalvot koko kynnelle TrendyNailWraps kynsikalvot on valmistettu yhdysvalloissa erityiselle laminoidulle pinnalle joka on niin kestävä että sen päälle voidaan karhentamisen jälkeen
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotLASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille
LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille Maarit Söderena Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Kasvatustieteiden
LisätiedotTänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)
Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotLENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA
LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella
LisätiedotADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle
Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2
LisätiedotKESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26
KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotVENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotSelkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.
1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotSpiraalistabilaatio. Vakaa asento - Ojennus - Liike! Spiral Stabilization, SPS
Spiraalistabilaatio Spiral Stabilization, SPS Vakaa asento - Ojennus - Liike! Löydät SPS-metodiin kouluttautuneet ohjaajat ja terapeutit Spiraalistabilaatio -sivuilta osoitteessa: www.spiraalistabilaatio.fi
LisätiedotAnna Ryynänen. Gummerus
Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys
LisätiedotVALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen
VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotKESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput
92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla
LisätiedotNäköhavainnon perusteet
Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti
LisätiedotHavaintomotoristen taitojen opettaminen & non-lineaarinen pedagogiikka. Taito tarttuu seminaari Oulu Sami Kalaja
Havaintomotoristen taitojen opettaminen & non-lineaarinen pedagogiikka Taito tarttuu seminaari Oulu 23.2.2018 Sami Kalaja Ongelmat ratkaistaan taidolla Sport is a problem solving activity where movements
Lisätiedot