ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)"

Transkriptio

1 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin ja ilmenee havaintona. aistinsolu reseptori sensory receptor Solu, joka vastaanottaa fysikaalisia tai kemiallisia ärsykkeitä ja muuntaa ne hermoimpulsseiksi. aistinelin sense organ Aistinsoluja sisältävä elin. aistinvarainen arviointi aistinvarainen analyysi sensory evaluation sensory analysis Näytteen aistittavien ominaisuuksien mittaaminen ihmisen aistein. Aistinvarainen arviointi käsittää aistinvaraisen menetelmän valinnan, arvioinnin toteuttamisen ja tulosten tulkinnan. aistinvarainen kuluttajatutkimus sensory consumer testing Aistinvarainen menetelmä. Kuluttajatutkimus, jossa tuotteen hyväksyttävyyttä ja miellyttävyyttä tai paremmuutta sekä kuluttajan mieltymystä mitataan kuluttajaraadin avulla. aistinvarainen menetelmä sensory method Dokumentoitu menettelytapa aistittavien ominaisuuksien mittaamiseksi. Ks. analyyttiset aistinvaraiset menetelmät Ks. aistinvarainen kuluttajatutkimus aistittava ominaisuus sensory property sensory attribute Tuotteen tai näytteen ulkonäköön, hajuun, makuun ja rakenteeseen liittyvä aistein havaittava ominaisuus. analyyttinen aistinvarainen menetelmä laboratoriomenetelmä analytical sensory method Ne aistinvaraiset menetelmät, joissa koulutettu raati arvioi näytteiden aistittavia ominaisuuksia vakioiduissa olosuhteissa. Esim. kuvailevat menetelmät. Analyyttisilla aistinvaraisilla menetelmillä ei mitata näytteiden miellyttävyyttä eikä arvioijien mieltymyksiä. ankkuri anchor Asteikon ankkurointikohdan sanallinen kuvaus tai esimerkkinäyte. ankkurointi anchoring Asteikon määrittely sanallisesti tai esimerkkinäyttein joko kokonaan tai osittain. ankkurointikohta anchoring point Sanallisesti ja/tai esimerkkinäytteen avulla määritelty asteikon kohta, johon vertaamalla näytteet sijoitetaan asteikkoon. aromaattinen aromatic Kemiallista rakennetta kuvaava termi. Aromaattisessa yhdisteessä on yksi tai useampia bentseenirenkaita. aromi haju aroma 1. Haju (positiivinen). 2. Elintarvikkeen ominaisuus. 3. Tuotteesen lisätty hajua tuottava valmiste (aromiuute). aromikas arominen aromic Hyvänhajuinen, voimakastuoksuinen, tuoksuva

2 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 2(11) aromipyörä aroma wheel Tuotteeseen tai tuoteryhmään liittyvien aromien luokittelu ympyrämuotoon. Sisäkehällä aromit jaetaan ryhmiin ja luokittelua tarkennetaan ulommilla kehillä aina yksittäisiin aromeihin asti. arvioida evaluate rate Suorittaa arviointi. arvioija raadin jäsen assessor panellist Aistinvaraista arviointia tekevä, arviointiin koulutettu henkilö. Raadin jäsen. arviointi evaluation rating 1. Näytteen ominaisuuksien mittaaminen aistinvaraisella menetelmällä. 2. Numeerisen arvon antaminen näytteen aistittavalle ominaisuudelle 3. Arviointitulos arviointijärjestys sample order Järjestys, jonka mukaisesti arvioija arvioi näytteet. arviointikoppi (sensory) booth Arviointia varten rakennettu arviointipaikka, jossa arvioija voi arvioida näytteet itsenäisesti, häiriöttä ja aina samanlaisissa oloissa arviointilomake form Lomake (sähköinen tai paperi), johon arvioija merkitsee arviointituloksen. arviointitulos score rating Arvioinnin tuloksena saatava, yleensä numeerinen, ennalta määrättyjen perusteiden (asteikko) mukaisesti annettu arvo. asiantuntija expert Kokenut tuotteen raaka-aineiden ja valmistuksen osaaja. Ei erityisesti aistinvaraisen arvioinnin tuntija. asiantuntijaraati expert panel Tuotteen asiantuntijoista koottu ryhmä, joka arvioi tuotteen laatua. Ei yleensä vastaa koulutettua raatia. asteikko aistinvarainen asteikko scale sensory scale Aistittavien ominaisuuksien mitta-asteikko. Asteikon esitystapa voi olla numeerinen, sanallinen, kuvallinen, jana tai muu graafinen asteikko. ennakointivirhe error of anticipation Psykologinen arviointivirhe. Voimakkuudeltaan nousevaa tai laskevaa näytesarjaa arvioitaessa syntyvä virhe, kun arvioija ennakoi ärsykkeen tai sen muutoksen. erottaminen discrimination Kahden ärsykkeen havaitseminen erilaisina. Ks. havaitseminen, tunnistaminen, nimeäminen erotuskynnys discrimination threshold difference threshold Pienin havaittava ärsykkeen voimakkuuden muutos. Ks. kynnys erotustesti difference test discrimination test Testi, jolla selvitetään onko kahden näytteen välillä aistinvaraisesti havaittavaa eroa. Soveltuu pienten, juuri havaittavien erojen selvittämiseen. Erotustestejä ovat mm. paritesti, kolmitesti ja on - ei ole -testi

3 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 3(11) esikoe preliminary test Alustava testi, jonka avulla selvitetään sopivatko valitut tutkimusmenetelmät ja/tai koeolosuhteet tutkittavana olevan ongelman ratkaisuun. flavori maku (yleiskieli) flavour, flavor (am.) Suun kautta saatujen aistimusten kokonaisuus, johon kuuluvat maku, nielun kautta aistittu haju sekä kemotunto. flavoriprofiili flavour profile Kuvaileva menetelmä. Rekisteröity, käyttöoikeuden omistaa Arthur D. Little Inc. graafinen asteikko graphical scale graphic scale Asteikko, jossa arvioitavan ominaisuuden määrä ilmaistaan kuvan avulla etäisyytenä tai pinta-alana. Yleisesti käytössä oleva graafinen asteikko on jana-asteikko. haju smell odour 1. Hajuaistin aistimus. 2. Tuotteen aistittava ominaisuus. hajuaisti sense of smell olfaction Aisti. Hajuepiteelissä sijaitsevien aistinsolujen kyky reagoida haihtuviin ärsykkeisiin. hajuepiteeli olfactory epithelium olfactory mucosa Nenäontelon yläosan limakalvossa sijaitseva solukerros, jossa sijaitsevat hajuaistin aistinsolut. hajuhermo olfactory nerve I aivohermo, joka välittää hajuimpulsseja nenästä aivoihin. Muodostuu hajuaistinsolujen viejähaarakkeista, jotka päätyvät hajukäämiin. hajukäämi olfactory bulb Hajuepiteelin yläpuolella oleva aivojen osa, johon hajuhermo päättyy ja josta hajuinformaatio välittyy eteenpäin aivoihin. havainto perception Aistimuksen aiheuttama tietoisuus ulkomaailmasta tai sisäisestä tilasta. havaitseminen perception Havainnon saaminen. Ks. erottaminen, tunnistaminen, nimeäminen havaitsemiskynnys ärsytyskynnys detection threshold stimulus threshold Pienin havaittava ärsykkeen voimakkuus. Ks. kynnys hedoninen testi hedonic test affective test Aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa käytettävä menetelmä, jolla mitataan miellyttävyyttä, mieltymystä tai paremmuutta. Esim. miellyttävyysasteikko, mieltymysasteikko ja paremmuustesti. heikentyminen suppression inhibition Samanaikaisten ärsykkeiden toistensa aistittua voimakkuutta vähentävä vaikutus. hermoimpulssi nerve impulse Hermostossa etenevä solukalvon ionitasapainon hetkellinen muutos joka välittää informaatiota. huomaaminen detection Vähintään havaitsemiskynnyksen suuruisen ärsykkeen aikaansaama aistimus.

4 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 4(11) hyväksyttävyys acceptability Kuluttajan ilmaisema tuotteen hyväksymisen aste, jota arvioidaan mm. miellyttävyys- tai pitämisasteikon avulla. Ks. kuluttajatesti, kuluttajatutkimus jana-asteikko line scale line-marking scale Graafinen asteikko, joka esitetään janana. Yleensä sanallisesti ankkuroitu. Muuttuja saa rajattoman määrän erilaisia arvoja. Arvioija merkitsee janalle arvioitavan ominaisuuden voimakkuuden, joka muunnetaan numeeriseksi mittaamalla merkin etäisyys janan alkupisteestä. järjestysasteikko ordinal scale Mitta-asteikko, jota käytettäessä muuttujan arvojen keskinäinen järjestys tunnetaan, mutta arvojen välistä etäisyyttä ei tunneta. järjestystesti ranking test Aistinvarainen menetelmä, jossa arvioija asettaa näytteet nousevaan tai laskevaan järjestykseen kysytyn ominaisuuden suhteen. järjestysvirhe time-order error Psykologinen arviointivirhe. Näytteiden arviointijärjestyksen vaikutus arviointiin. Näytteiden arviointi yhdessä arviointijärjestyksessä antaa eri tuloksen kuin samojen näytteiden arviointi toisessa järjestyksessä. Vältetään esittämällä näytteet satunnaisessa järjestyksessä tai siten, että jokainen näyte esiintyy yhtä usein näytesarjan kaikissa paikoissa. kaksinapainen asteikko bipolar scale Asteikko, jonka ääripäät edustavat toisilleen vastakohtaisia ominaisuuksia. Esim. juokseva - sakea. kaksisuuntainen testi two-tailed test two-sided test Kaksisuuntaisen testin vaihtoehtohypoteesi on kaksisuuntainen, kun näytteiden välisen eron suuntaa ei tiedetä. Tällöin vaihtoehtohypoteesi on A B, kun nollahypoteesi on A = B. kemiallinen aisti chemical sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä kemiallisia ärsykkeistä. Makuaisti, hajuaisti sekä kemotunto kuuluvat kemiallisiin aisteihin. kemotunto chemesthesis chemosensory Tuntoaistin osa, joka ottaa vastaan kemiallisia ärsykkeitä. irritation kolmitesti triangle test Erotustesti, jossa on kaksi näytettä (A ja B). Näytteet esitetään raadille kolmen näytteen sarjana (AAB, ABA, ABB, BAA, BAB, BBA) satunnaistetusti. Sarjan näytteistä kaksi on samanlaista ja yksi erilainen. Tehtävänä on valita erilainen näyte. Yksisuuntainen testi, johon kuuluu pakkovalinta. koodaus coding Näytteiden merkitseminen arviointia varten numeroin tai kirjaimin. Tavoitteena on, että näytteet voidaan arvioida tuntemattomina. Yleisesti koodina käytetään kolminumeroisia satunnaislukuja.

5 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 5(11) koulutettu raati aistinvarainen raati trained panel sensory panel Aistinvaraista arviointia tekevä, koulutettu ja harjaantunut arvioijien ryhmä. kuluttaja consumer Henkilö, joka käyttää hyödykkeitä. kuluttajaraati consumer panel Tuotteen käyttäjistä tai mahdollisista käyttäjistä (kohderyhmästä) valittu joukko, joka osallistuu (aistinvaraiseen) kuluttajatutkimukseen. kuluttajatesti consumer test Tuotteen hyväksyttävyyttä mittaava kuluttajatutkimuksessa käytettävä testi. kuluttajatutkimus consumer research Tutkimus, jolla selvitetään kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä. Ks. Aistinvarainen kuluttajatutkimus kuuloaisti sense of hearing Aisti. Sisäkorvassa sijaitsevien vastaanotinten kyky reagoida akustisiin ärsykkeisiin. kuvaileva menetelmä profiilimenetelmä descriptive analysis profiling Analyyttinen aistinvarainen menetelmä, jossa koulutettu raati arvioi näytteiden aistittavien ominaisuuksien voimakkuutta. kuvallinen asteikko pictorial scale Valinta-asteikko, jossa muuttujan asteikolla saamat arvot esitetään kuvin. Yleisesti käytössä oleva kuvallinen asteikko on kasvonilmeasteikko. kvantitatiivinen kuvaileva analyysi Quantitative Descriptive Analysis Kuvaileva menetelmä. Rekisteröity, käyttöoikeuden omistaa Tragon Corp. (QDA ) kynnys threshold Ärsykeen voimakkuuden arvo, jonka kohdalla ärsykkeen aikaansaama havainto muuttuu. Kynnys määritetään ärsykkeen fysikaalisen voimakkuuden ja sen havaitsemistodennäköisyyden funktion avulla. Yleisesti kynnyksen arvona käytetään funktion kohtaa, jossa 50% arvioijista tekee havainnon ärsykkeestä. Esim. käytettäessä paritestiä kynnyksen arvo on ärsykkeen voimakkuus, joka havaitaan 50%:ssa arvaustodennäköisyyden ylittävistä vastauksista eli 75%:ssa kaikista vastauksista. Ks. erotuskynnys, havaitsemiskynnys, tunnistamiskynnys, ärsytyshuippu laatuasteikko quality scale Numeerinen tai sanallinen asteikko, jolla mitataan tuotteen aistittavien ominaisuuksien laatu verrattuna tavoiteltuun laatuun. Laatuasteikko on luokka-asteikko, jossa laatuluokat ovat laatutason mukaisessa järjestyksessä ja ne on määritelty sanallisesti, kuvin tai esimerkkinäyttein. lehtinysty foliate papilla Harjanteen tapainen makunysty. Lehtinystyjä on lähinnä kielen sivuilla. luokitteleva muuttuja kvalitatiivinen muuttuja categorical variable qualitative variable Luokka- ja järjestysasteikolla mitattava muuttuja. Ei saa numeerisia arvoja

6 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 6(11) luokittelu grading Näytteen tai näytteiden sijoittaminen luokkiin ennalta määrättyjen perusteiden mukaisesti. Voi perustua myös aistittaviin ominaisuuksiin. luokka-asteikko luokitteluasteikko nominal scale Mitta-asteikko, jota käytettäessä muuttujan arvot luokitellaan yksikäsitteisesti luokkiin jonkun ominaisuuden mukaan. Luokilla ei välttämättä ole keskinäistä järjestystä. maku taste 1. Makuaistin aistimus. Makuja ovat makea, suolainen, hapan ja karvas sekä umami. 2. Tuotteen aistittava ominaisuus. 3. Yleiskielessä: flavori. makuaisti sense of taste Aisti. Makusilmuissa sijaitsevien makuaistinsolujen kyky reagoida ärsykkeisiin, jotka ovat liuenneena sylkeen. makunysty taste papilla Kielen nysty, jonka sivupinnalla on makusilmuja. Kielen pinnalla on neljä erilaista nystytyyppiä: sieni-, lehti-, valli- ja rihmanysty, joista rihmanysty ei ole makunysty. makusilmu taste bud Makuaistinsolujen ryhmittymä, joita on eniten makunystyissä. Niukemmin muualla suuontelon limakalvossa ja kurkunpäässä. miellyttävyysasteikko pleasantness scale Aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa käytettävä tuotteen miellyttävyyttä mittaava asteikko. Käytetään myös hyväksyttävyyden mittaamiseen. mieltymysasteikko pitämisasteikko liking scale Aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa käytettävä tuotteesta pitämistä mittaava asteikko. Käytetään myös hyväksyttävyyden mittaamiseen. mitta-asteikko scale scale of measurement Ominaisuuden mittaamiseen käytettävä väline. Voi olla tyypiltään luokka-, järjestys-, välimatka- tai suhdeasteikko. Mitta-asteikon tyypistä riippuu, kuinka täsmällistä tietoa asteikko antaa mitattavasta ominaisuudesta ja mitkä toimenpiteet ja laskutoimitukset soveltuvat aineiston kuvaukseen. mukautuminen adaptation Ärsykkeen aistitun voimakkuuden väheneminen edeltävän, jatkuvan tai toistuvan ärsytyksen seurauksena. nimeäminen identification Nimen antaminen havainnolle. Edellyttää vertaamista aikaisempaan kokemukseen ja nimen hakua muistista. Ks. havaitseminen, erottaminen, tunnistaminen nollahypoteesi null hypothesis Väittämä, jonka mukaan tutkittavalla asialla ei ole vaikutusta vallitsevaan tilanteeseen. Esim. Tutkittavat näytteet eivät poikkea toisistaan. Nollahypoteesia testataan vaihtoehtohypoteesin avulla. numeerinen asteikko numerical scale Valinta-asteikko, jossa muuttujan asteikolla saamat arvot esitetään numeroin. Yleensä sanallisesti ankkuroitu.

7 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 7(11) numeerinen muuttuja kvantitatiivinen muuttuja numerical variable quantitative variable Välimatka- tai suhdeasteikolla mitattava muuttuja. Saa numeerisia arvoja. näköaisti sense of vision Aisti. Silmän verkkokalvolla sijaitsevien näköaistinsolujen kyky reagoida sähkömagneettisen säteilyn näkyvään osaan, näkyvään valoon. odotusvirhe error of stimulus Psykologinen arviointivirhe. Näytteisiin liittyvän tiedon ja ennakkokäsityksen sekä edellisten arviointien vaikutus arviointiin. Vältetään esittämällä näytteet tuntemattomina ja koodattuina. On - ei ole testi A not A -test Paritesti, jossa näytteet esitetään peräkkäin. Arvioija tutustuu ensin yhteen näytteeseen (A tai B). Näyte otetaan pois, jonka jälkeen arvioija saa toisen näyteen (A tai B). Arvioijan tehtävänä on sanoa, onko toinen näyte samanlainen vai erilainen kun ensimmäinen. pakkovalinta forced choice Testin ominaisuus, joka edellyttää vastaajan valitsevan yhden annetuista vastausvaihtoehdoista, viimekädessä arvaamalla. Pakkovalintaa edellyttävissä testeissä kaikki annetut vastaukset ovat merkityksellisiä tulosten käsittelyssä. paneeli rakennuskuitulevy :) Ks. raati paremmuustesti preference test Kuluttajan mieltymystä tuotteeseen mittaava testi, jossa kuluttaja valitsee annetuista tuotteista paremman tai parhaan. Käytetään aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa. pari-kolmitesti duo-trio test Erotustesti, jossa arvioijalle esitetään vertailunäyte (A tai B) sekä kaksi näytettä (A ja B). Tehtävänä on valita näyte, joka on sama kuin vertailunäyte. Yksisuuntainen testi, johon kuuluu pakkovalinta. paritesti parivertailutesti difference paired comparison directional paired comparison test simple difference test Erotustesti, jossa on kaksi näytettä (A ja B). Näytteet esitetään raadille pareina (AA, BB, AB, BA) satunnaistetusti. Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, ovatko parin näytteet samanlaisia vai erilaisia. Yksisuuntainen testi, johon kuuluu pakkovalinta. 2-alternative forced choice, 2-AFC Erotustesti, jossa on kaksi näytettä (A ja B). Testillä selvitetään eroavatko näyteet toisistaan jonkin aistittavan ominaisuuden suhteen. Näytteet esitetään raadille pareina (AB, BA) satunnaistetusti. Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, kumpi parin näytteistä on voimakkaampi. Yksisuuntainen tai kaksisuuntainen testi, johon kuuluu pakkovalinta.

8 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 8(11) parivertailutesti paired preference (kuluttajatutkimuksessa) test Erotustesti, jossa on kaksi näytettä (A ja B). Testillä selvitetään eroavatko näyteet toisistaan miellyttävyyden tai mieltymyksen suhteen. Näytteet esitetään kuluttajaraadille pareina (AB, BA) satunnaistetusti. Tehtävänä on ilmoittaa, kumpi parin näytteistä on miellyttävämpi. Kaksisuuntainen testi. peittyminen masking Ärsykkeen havaitsemisen vaikeutuminen tai estyminen toisen, samanaikaisesti vaikuttavan ärsykkeen vuoksi. perusmaku basic taste primary taste Makuaistilla aistittavat maut: makea, suolainen, hapan ja karvas sekä umami. pisteytys rating Arviointi numeerisella asteikolla profiili sensory profile Kuvailevan menetelmän tulos. Näytteen kuvailun esittäminen, yleensä graafisesti. psykologinen arviointivirhe psychological error of judgement Aistien toimintaan ja/tai arvioijan käyttäytymiseen liittyvä systemaattinen virhe arvioinnissa. Ks. ennakointivirhe, järjestysvirhe, odotusvirhe, rajoittamisvirhe, tottumisvirhe, vastakohtavaikutus, yleistämisvirhe raati arviointiryhmä (sensory) panel Ryhmä henkilöitä, jotka on tietyin perustein valittu suorittamaan aistinvaraista arviointia. Ks. koulutettu raati Ks. kuluttajaraati rajamenetelmä method of limits method of minimal changes Menetelmä, jossa ärsykkeen voimakkuutta vaihdellaan nousevana ja laskevana sarjana. Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, kun hän havaitsee ärsykkeen tai ei enää havaitse ärsykettä. Kehitetty aikanaan havaitsemiskynnysten määrittämiseen. rajoittamisvirhe response restriction dumping effect Vastausvaihtoehtojen rajoittaminen siten, että jotakin aistittavaa ominaisuutta ei kysytä, aiheuttaa virheen muiden aistittavien ominaisuuksien arvioinnissa. rakenne texture Näytteen rakenteellisista ominaisuuksista johtuvat aistittavat ominaisuudet. Rakennetta aistitaan tunto, näkö ja kuuloaistin avulla. Rakenneominaisuuksia ovat esim. kovuus, rapeus, karkeus, mehukkuus. rakenteen kuva texture profile Kuvaileva menetelmä. Rekisteröity, käyttöoikeuden omistaa General Foods. rihmanysty filiform papilla Kielen pinnalla oleva nysty, joita on koko kielen yläpinnan alueella. Rihmanystyt eivät sisällä makusilmuja, vaan liittyvät ruoan hienontamiseen ja liikutteluun suussa ja tekevät kielen pinnan karkeaksi. ristiinmukautuminen cross-adaptation Ärsykkeen aistitun voimakkuuden väheneminen edeltävän, jatkuvan tai toistuvan ärsytyksen seurauksena, kun ärsykkeet ovat eri yhdisteitä, mutta aiheuttavat saman aistimuksen.

9 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 9(11) sanallinen asteikko verbaalinen asteikko verbal scale Valinta-asteikko, jossa muuttujan asteikolla saamat arvot esitetään sanallisesti. satunnaistaminen randomisation Arviointijärjestyksen muodostaminen siten, että näytteet asetetaan arvioijakohtaisesti satunnaisesti vaihtuvaan järjestykseen satunnaislukujen avulla. sieninysty fungiform papilla Sienen muotoinen makunysty, joita on kielen pinnassa kauttaaltaan. Runsaasti etenkin kielen kärjessä ja reunoilla. Spectrum menetelmä Spectrum method Kuvaileva menetelmä. Rekisteröity, käyttöoikeuden omistaa Sensory Spectrum Inc. strukturoitu asteikko structured scale Asteikko, jonka jokainen muuttujan arvo on ankkuroitu. suhdearviomenetelmä method of magnitude estimation Arviointi asteikolla, jonka arvot jokainen arvioija päättää itse niin, että näytteiden aistittavien ominaisuuksien tai niiden miellyttävyyksien voimakkuudet ovat suoraan suhteessa toisiinsa. Esim. näytteen A makeus saa arvon 3 ja näytteen B makeus arvon 9, jolloin näyte B on kolme kertaa niin makea kuin näyte A. suhdeasteikko ratio scale Mitta-asteikko, jota käytettäessä muuttujan arvojen väliset etäisyydet ja asteikon absoluuttinen nollapiste tunnetaan. suutuntuma mouth-feel Näytteen aiheuttama tuntoaistimus suun limakalvolla arvioinnin aikana ja sen jälkeen. synergia synergy Kahden ärsykkeen yhdessä aiheuttama aistitun voimakkuuden lisääntyminen suuremmaksi kuin molempien aistittu voimakkuus yhteensä. tottumisvirhe error of habituation Psykologinen arviointivirhe. Voimakkuudeltaan nousevaa tai laskevaa näytesarjaa arvioitaessa syntyvä virhe, kun arvioija pitäytyy edellisessä arvionnissa, vaikka ärsykkeen voimakkuus muuttuu. tunnistaminen recognition Havainnon kokeminen tuttuna, ennen koettuna. Edellyttää vertaamista aikaisempaan kokemukseen. Ei edellytä havainnon nimeämistä. Ks. havaitseminen, erottaminen, nimeäminen tunnistamiskynnys recognition thershold Pienin ärsykkeen voimakkuus, jolla ärsyke voidaan tunnistaa. Yleensä kyseessä on näytteen nimeäminen, joten täsmällisempi termi on nimeämiskynnys - identification threshold. Ks. kynnys tuntoaisti sense of touch tactile sense Aisti. Sisäelimissä, ihossa sekä ihonalaisissa kudoksissa sijaitsevien vapaiden hermopäätteiden kyky reagoida kosketukseen, kemialliseen ärsytykseen, lämpötilaan, paineeseen, liikkeeseen, kipuun ja asentoon.

10 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 10(11) tuoksu fragrance scent Yleensä kukkiin, kosmetiikkaan ja parfyymeihin liittyvä (miellyttävä) haju. tuottamismenetelmä method of adjustement ad libitum mixing Menetelmä, jossa arvioija tuottaa annetuista komponenteista näytteen, joka vastaa vertailunäytettä tai on miellyttävin. Tulos perustuu tuotettujen näytteiden pitoisuusmäärityksiin. ulkonäkö appearance Näytteen näkyvät aistittavat ominaisuudet. Esim. väri, muoto, koko ja pinnan kiiltävyys. umami umami Maku. Natriumglutamaatille ja ribonukleiinihapoille tyypillinen maku. Umami on japaninkielinen termi, jonka käännös voisi olla suunnilleen maistuva tai maittava (englanniksi savoury, meaty). Umamia on mm. sienissä, tomaatissa, lihassa ja merilevässä. vaihtoehtohypoteesi vakioärsykemenetelmä alternative hypothesis method of constant stimulus Nollahypoteesin vastainen väittämä. Nollahypoteesi ja vaihtoehtohypoteesi yhdessä kattavat kaikki mahdolliset tutkimustulokset. Menetelmä, jossa ärsykkeen eri voimakkuuksia verrataan pareittain vakiovoimakkuuteen. Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, kumpi ärsyke on voimakkaampi. Kehitetty aikanaan erotuskynnysten määrittämiseen. valinta-asteikko category scale Asteikko, jossa muuttujan arvon kaikki vaihtoehdot on esitetty. Arvioija valitsee yhden (tai useammman) annetuista arvoista. Vaihtoehtojen määrä on yleensä vallinysty circumvallate papilla Makunysty, joita on kielen takaosassa muodostaen sinne V- kirjaimen muotoisen 'vallin'. vapaavalintainen profiili free choice profiling Kuvaileva menetelmä. vastakohtavaikutus kontrastivirhe contrast effect Psykologinen arviointivirhe. Aistittavan ominaisuuden voimakkuuden arviointi miedommaksi voimakkaan näytteen jälkeen ja voimakkaammaksi miedon näytteen jälkeen. voimakkuuden keston mittaaminen time-intensity method TI Aistittavan ominaisuuden voimakkuuden arviointi ajan funktiona. Esim. jatkuva aromin voimakkuuden arviointi alkaen siitä hetkestä kun näyte laitetaan suuhun jatkuen pureskelun ajan ja päättyen näytteen sylkemiseen. voimakkuusasteikko intensity scale Asteikko, jolla mitataan tuotteen aistittavien ominaisuuksien voimakkuuksia. voimistuminen enhancememt Ärsykkeen aistitun voimakkuuden lisääntyminen toisen samanaikaisen ärsykkeen johdosta. välimatka-asteikko interval scale Mitta-asteikko, jota käytettäessä muuttujan arvojen väliset etäisyydet tunnetaan. yhteisvaikutus yhdysvaikutus interaction Ärsykkeen vaikutus jonkin toisen ärsykkeen aiheuttamaan ärsytykseen ja/tai havaitsemiseen.

11 ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 11(11) yksinapainen asteikko unipolar scale Asteikko, jonka ääripäät ovat saman ominaisuuden eri voimakkuuksia. Esim. hieman makea - erittäin makea. yksisuuntainen testi one-tailed test one-sided test Yksisuuntaisen testin vaihtoehtohypoteesi on yksisuuntainen, kun tiedetään ennakolta, mihin suuntaan ero näytteiden välillä on mahdollinen. Vaihtoehtohypoteesi on esim. A > B, kun nollahypoteesi on A = B. yleistämisvirhe halo-effect Jonkin aistittavan ominaisuuden arvioinnin vaikutus toiseen, siitä riippumattomaan ominaisuuteen. ärsyke stimulus Aistinsolua ärsyttävä energia, joka voi olla fysikaalista tai kemiallista. Tekijä, joka johtaa aistinsolun reaktioon, ärsytykseen. ärsytys stimulation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolun reaktio, joka synnyttää hermoimpulssin. ärsytyshuippu terminal threshold Pienin ärsykkeen voimakkuus, jonka jälkeen ärsykkeen aikaansaama havainto ei enää voimistu. Ks. kynnys

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Aistinvaraiset menetelmät

Aistinvaraiset menetelmät Aistinvaraiset menetelmät Leena Lilleberg Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemian ja toksikologiantutkimusyksikkö Elintarvikeanalytiikkajaosto Aistinvarainen analytiikka Evirassa Akkreditoituja aistinvaraisia

Lisätiedot

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?

Lisätiedot

IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen

IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen Raija-Liisa Heiniö ja Anja Lapveteläinen 1. Johdanto Erotustestit on kehitetty näytteiden välisten pienten erojen havaitsemiseen: ne ovat erityisen herkkiä testejä.

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä

Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä Ihmisen aistijärjestelmä Kolme tärkeää osa-aluetta: Aistinreseptorisolut, jotka vastaanottavat aistimuksia Hermosyyt, jotka välittävät aistimen ärsytyksestä syntyviä

Lisätiedot

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

V Kuvailevat menetelmät

V Kuvailevat menetelmät V Kuvailevat menetelmät 1. Johdanto Kuvailevat menetelmät ovat aistinvaraisen arvioinnin menetelmistä kehittyneimpiä. Niitä oikein käyttämällä saadaan objektiivinen kokonaiskuva tuotteen keskeisimmistä

Lisätiedot

Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena

Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena 6-8.6.2016 Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena Kari Solala, Pasilankatu 2, FI-00240 Helsinki, Finland // www.makery.fi Esityksen rakenne Yleistä aisteista ja niiden merkityksestä

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Elintarviketekniikka 2012 Rosita Johansson AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

Mistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan?

Mistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.-23.8.2017 Tuula Kajolinna Hajujen muodostumisesta Yleensä ympäristössä esiintyvät hajut

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä

Lisätiedot

Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN

Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemisja talousala Kevät 2006 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto

Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto Piia Manninen Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 13.4.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

A. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp)

A. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp) Nimi: Henkili::itunnus Kysymys 66. (Max. 7p.) Heikkila Tarja: Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki. 2014, 9. uudistettu painos. Luvut 1-7 (s. 1-115). Kirjoita vastauksesi annettuun tilaan. Tilan ulkopuolella

Lisätiedot

AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ

AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ Johanna Nyman AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Syyskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 29.9.2011 Tekijä(t) Johanna

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N

Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N 11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi

Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi Turunen, Anniina Stoor, Maarit 2010 Leppävaara Laurea ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Jogurttimakujen kehittäminen

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli

Lisätiedot

Keittokoetta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos ruho ja elimet hylätään patologisanatomisten muutosten perusteella.

Keittokoetta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos ruho ja elimet hylätään patologisanatomisten muutosten perusteella. Vastuuhenkilö Leena Lilleberg Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Menetelmä soveltuu nauta- ja kavioeläinten, sian, lampaan ja vuohen lihan aistinvaraiseen laadunarviointiin lihantarkastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina 7. 7.1. Johdanto Tämä luku perustuu kirjaan C. Wohlin et al., Experimentation in Software Engineering, An Introduction, Kluwer Academic Publishers, 2000. ISBN 0-7923-8682-5. Tähän asti olemme käsitelleet

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä Minna Juurikivi 27.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Minna Juurikivi Koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön

Lisätiedot

SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS

SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS Opinnäytetyö SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS Elina Tenhu Elintarviketekniikka 2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Bio- ja elintarviketekniikka TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet

Lisätiedot

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot SIRKKAA SOPASSA Esityksen sisältö Miten kuluttajat saadaan innostumaan hyönteisistä elintarvikkeena? Miten kuluttajat saadaan haluamaan hyönteisruokaa? Esteet hyönteisten hyväksyttävyyteen näyttävät olevan

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä. AISTIT ULKONA Leena Taivalsaari Liite 1 Näköaisti 1. Näköaisti-tietokortit Näköaisti Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä aistina. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä. Ihmissilmä

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Anna Saarinen. Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun

Anna Saarinen. Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun Anna Saarinen Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun Opinnäytetyö Syksy 2011 Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan toimipiste Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä

Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Sisältö Talousvesi NMKL- menetelmä Nro 183

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Ikäihmisten ateriat remonttiin Senioriraati ateriakehityksen tukena

Ikäihmisten ateriat remonttiin Senioriraati ateriakehityksen tukena Ikäihmisten ateriat remonttiin Senioriraati ateriakehityksen tukena Seniori-Sapuska-projektin lehdistötilaisuus 27.11.2014, Postitalo, Helsinki Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö, VTT Miltä ruoka maistuu,

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset.

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset. Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Testit suhdeasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Kahden riippumattoman otoksen t-testit,

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

SOUS VIDE KYPSENNYSMENETELMÄN VAIKUTUS KIRJOLOHEN AISTITTAVAAN LAATUUN

SOUS VIDE KYPSENNYSMENETELMÄN VAIKUTUS KIRJOLOHEN AISTITTAVAAN LAATUUN Opinnäytetyö (YAMK) Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma 2012 Sirkka-Liisa Havunen SOUS VIDE KYPSENNYSMENETELMÄN VAIKUTUS KIRJOLOHEN AISTITTAVAAN LAATUUN 2 OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita

Lisätiedot

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. IHMINEN Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Käydään läpi perustietoa terveydestä

Lisätiedot

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Perunan kemiaa Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Sisältö Kemiaa 1 maku ja rakenne Kemiaa 2 peruna ravintona Peruna (Solanum tuberosum) Yksi eniten käytetyistä ravintokasveista

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Myyntiin hyväksynnän arviointilomake lihatuotteille

Myyntiin hyväksynnän arviointilomake lihatuotteille Tatu Kankaanpää Myyntiin hyväksynnän arviointilomake lihatuotteille Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Bio- ja elintarviketekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Lasten ja aikuisten omenamieltymykset

Lasten ja aikuisten omenamieltymykset Lasten ja aikuisten omenamieltymykset Monipuolinen omena seminaari Laila Seppä Tutkijatohtori Helsingin yliopisto Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Aistinvaraisen tutkimuksen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Yleistetyistä lineaarisista malleista

Yleistetyistä lineaarisista malleista Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit

Lisätiedot

Tekstiilien tutkiminen ja testaus

Tekstiilien tutkiminen ja testaus Tekstiilien tutkiminen ja testaus Yleistä johdatusta tekstiilien tutkimusmenetelmiin elokuu 2006 Riikka Räisänen Helsingin yliopisto Miksi tekstiilejä tutkitaan? Tutkimus (teoreettinen metrologia) Määritykset,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1 Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1 Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa

Lisätiedot

Kenguru 2019 Student lukio

Kenguru 2019 Student lukio sivu 0 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Koodi (ope täyttää): Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat:

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat: Mat-.04 Tilastollise aalyysi perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avaisaat: Testit suhdeasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Kahde riippumattoma otokse t-testit, Nollahypoteesi, p-arvo, Päätössäätö, Testi,

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot