Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen"

Transkriptio

1 Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita ei luennolla lainkaan käsitellä (hajuaisti, makuaisti jne.) Luennoilla on jonkin verran ns. kiva tietää -asiaa. Nämä asiat on kirjoitettu harmaalla, ja niitä ei kysytä tentissä. Havaintopsykologia I Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 27 Page 3 of 27 Luennot klo 12:15-13:45 Kurssin moodle-sivu: Avain: audiovisual Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Kurssin suorittamiseen kuuluu tentin läpäisyn lisäksi kysymyksiin vastaaminen pienryhmissä (moodlessa) Vaikuttaa siihen, mitä kerrataan Vaikuttaa kurssin läpäisemiseen Ajallaan suorittaminen voi parantaa hieman arvosanaa Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Satu Saalasti pitää luennon puheen havaitsemisesta ja Kaisa Tiippana moniaistisuudesta Tentti (Uusinta ja ) Ei ole suositeltavaa mennä suoraan viimeiseen tenttiin. Page 2 of 27 Page 4 of 27

2 Luennon asiat: Miksi havaintojärjestelmiä tutkitaan? Esimerkkejä meidän laitokselta? Miten havaintojärjestelmiä tutkitaan? Miksi havaintoja ja aistijärjestelmiä tutkitaan? Toisin kuin ehkä monesti luullaan, tiedämme hyvin vähän siitä, miten toisaalta aistit ja toisaalta aivot toimivat! Miten niiden sairauksia voidaan hoitaa / ehkäistä? Miten keinotekoisia aistijärjestelmiä voidaan luoda? Miten aivot yleisemmin toimivat (havaintotoiminnot ovat otollinen malli muillekin aivotoiminnoille)? Page 5 of 27 Page 7 of 27 Miksi havaintoja ja aistijärjestelmiä tutkitaan? Lähes kaikki tietomme maailmasta on saadaan aistijärjestelmien välityksellä! Millä tavoilla ja miksi aistijärjestelmät luovat vääristyneen / muunnellun kuvan fysikaalisesta maailmasta? Miten aistijärjestelmät kykenevät tuottamaan niinkin hyvän ja käyttökelpoisen kuvan maailmasta rajallisella kapasiteetilla? Miten voidaan teknisesti paikata havaitsemisen vajavuuksia? Havainnon ja aistijärjestelmien tutkimusmenetelmiä Introspektio: Taidan nähdä kissani silmät nurkassa, vaikka huone on täysin pimeä! Introspektio voi nykyäänkin olla hyödyllinen hypoteesien ja tutkimusideoiden lähde Behavioraaliset mittaukset: Katson aina huoneeseen tullessani, näenkö kissan silmät jossain ja sytytän sitten valot. Useiden toistojen jälkeen näen, eroaako osumaprosentti tilastollisesti sattumasta. Kertoo parhaimmillaan, että henkilö todella näki kissan silmät pimeässä, eikä vain arvannut oikein. Page 6 of 27 Page 8 of 27

3 Havainnon ja aistijärjestelmien tutkimusmenetelmiä: Psykofysiikka Psykofysiikan menetelmillä tutkitaan miten havaintoelimet ja aivot muuttavat ulkomaailman fysikaaliset ärsykkeet kokemuksellisiksi havainnoiksi. Esim: Tietynlaisen äänen (fysikaalisen) voimakkuuden täytyy kertaistua, jotta havaittu voimakkuus 2-kertaistuu. Hankin asuntooni vielä lisää verhoja. Pyydän ystävääni satunnaisesti joko laittamaan kissani sohvalle tai ei. Tulen ovella ja sanon onko kissa sohvalla. Samalla säädämme asuntoni valaistusta eri verhoilla portaittain ja toistamme mittauksen eri valaistustasoilla. Tuloksena saamme seuraavan funktion. Suunnilleen yhtä kovat äänet. Huomaamme, että osumatarkkuus säilyy hyvänä vaikka muutama verho on suljettu, mutta laskee sitten sattuman tasolle, kun lisää verhoja suljetaan. Eli aivan pimeässä kissan simiä ei näe. 80% oikein - kriteeri havaintokynnykselle: kynnys noin 5 verhoa auki. Page 9 of 27 Esimerkki konstanssimenetelmästä Verhoja auki Page 11 of 27 Weberin-Fechnerin laki: Pienin erotettava ero kahden ärsykkeen voimakkuudessa on suhteessa ärsykkeiden voimakkuuteen. Hauska tietää hav _ muutos k fys _ muutos fys _ taso Näköhavainnon ja -järjestelmän tutkimusmenetelmiä Entä jos yhtenä päivänä ei koe näkevänsä kissan silmiä juuri missään valaistuksessa ja toisena päivänä kokee näkevänsä ne melkein koko ajan? Signaalidetektioteoria huomioi ihmisen sisäisen kohinan ja vastausvinouman: Vakio k eroaa aistien ja ärsyketyyppien välillä. Valon kirkkaus 1/60 Äänen voimakkuus 1/20 Painon raskaus 1/40 Osumat Näki silmät, kun kissa oli sohvalla Väärät hälytykset Näki silmät, kun kissa ei ollut sohvalla Missatut Ei nähnyt silmiä, kun kissa oli sohvalla Oikein hylätyt Ei nähnyt silmiä, kun kissa ei ollut sohvalla Page 10 of 27 Page 12 of 27 Sensation and Perception (2006) Sinauer associates

4 Adaptiiviset menetelmät esim. porrasmenetelmä. Kun osumat esitetään väärien hälytysten funktiona, saadaan ROC-käyrä. Samalla käyrällä herkkyys havaita kissan silmät on sama, riippumatta siitä kuinka herkästi henkilö kunakin päivänä halusi vastata. Ei niin luotettava kuin menetelmät, joissa toistetaan esim. etukäteen valittuja kontrasteja, mutta nopeampi (ei mitata ns. hyödyttömillä arvoilla). Kun mitataan kynnystä, käytetään yleensä 3-1 sääntöä, jolloin oikea vastaus vaikeuttaa 1 pykälän, väärä vastaus helpottaa 3. Seurauksena kynnyksen kriteeri on 80 % oikein. Päivä 1: Henkilö vastasi melko harvoin nähneensä silmät, mutta osui hyvin usein oikeaan Päivä 2: Henkilö vastasi paljon useammin nähneensä silmät, mutta oikeiden havaintojen ohella myös väärien hälytysten määrä kasvoi Paria ensimmäistä käännepistettä ei lasketa - harjoitusta Osumat Käännepisteiden keskiarvo (0.11) on kynnys Väärät hälytykset Page 13 of 27 Sensation and Perception (2006) Sinauer associates Page 15 of 27 Ryhmätyö: Miettikää mitattava asia (mikä tahansa) ja siihen vaikuttava tekijä, ja kuvailkaa tarkasti miten sovellatte sen mittaamiseen joko konstanssitai porrasmentelmää. -Esim. Miten huoneen koko vaikuttaa siihen, miten lähellä vierasta henkilöä voi mukavasti istua? Tai ihan mitä vain! Mitattava asia Vaikuttava tekijä muuttuu vastauksista riippuen. Mitattava asia Page 14 of 27 Page 16 of 27 Vaikuttava tekijä

5 Havainnon ja aistijärjestelmien tutkimusmenetelmiä: Elektrofysiologia Yksittäissolumittaukset eläinten hermosoluista: Miten solun responssi muuttuu tietynlaisen stimulaation seurauksena. Jos eläin tekee psykofysiikkaa samanaikaisesti mittauksen aikana, voidaan etsiä elämyksellisen havainnon neuraalisia korrelaatteja. Aktiopotentiaali 1. Solukalvon kynnys ylittyy Natriumkanavat aukeavat 2. Positiivisesti varautunutta natriumia virtaa sisään Jännite kohoaa 3. Kaliumkanavat aukeavat 4. Positiivisesti varautunutta kaliumia virtaa ulos Jännite laskee Viejähaarakkeen eli aksonin päähän päässyt aktiopotentiaali välitetään seuraavan solun tuojahaarakkeelle eli dendriitille kemiallisesti yli synapsin Aktiopotentiaali seuraavassa solussa, mikäli kynnys ylittyy Mikroelektrodi työnnetty apinan aivokuorelle. Havainnollistus mm Paradoksaalisesti aivoissa ei ole kipua aistivia soluja. Page 17 of 27 Page 19 of 27 Sensation and Perception (2006) Sinauer associates Mitataan solukalvon jännitemuutoksia. Koska informaatio etenee esim. seuraaville aivoalueille aktiopotentiaalien välityksellä, ollaan perinteisesti oltu kiinnostuneita lähinnä niistä. Kukin solu tuottaa vain yhden kokoisia aktiopotentiaaleja. Niinpä tutkitaan, mikä on aktiopotentiaalien määrä sekunnissa (spike rate), kun solulle esitetään tietty ärsyke. Havainnon ja aistijärjestelmien tutkimusmenetelmiä: Aivokuvantaminen Koska tehdään ihmisellä, voidaan tehdä vaativaakin psykofysiikkaa samanaikaisesti Mitataan valtavien solujoukkojen aktivaatiota epäsuorasti Esim. fmri -kuvantamisessa yleisimmin käytetty BOLD -signaali syntyy karkeasti näin: 1) Aivokudoksessa on sekä hapekasta että ei-hapekasta verta Neuraalinen aktivaatio kuluttaa happea 2) Veren happipitoisuus kyseisellä alueella laskee 3)Verenkierto tuo happea alueelle enemmän kuin on tarvetta BOLD signaali nousee BOLD-signaali (karkeasti): hapekkaan veren suhde eihapekkaaseen Page 18 of 27 Page 20 of 27

6 3 2 1 BOLD vaste on yleensä sitä korkeampi, mitä voimakkaampi ärsytys (esim. kontrasti tms.) Aika /s Esimerkki BOLD vasteesta. -Ei tiedetä, miksi verenkierto ylikompensoi -Ei tiedetä tarkkaan, mikä neuraalisessa aktivaatiossa eniten lisää hapenkulutusta -Aktiopotentiaalit eivät kuluta paljon, mutta yleensä BOLD signaali korreloi voimakkaasti aktiopotentiaalien kanssa. Muodosta huolimatta ei liity suoranaisesti Page 21 of mitenkään 27 aktiopotentiaaliin Page 23 of 27 Mante et al. (2005) NatNeurosci Havaintotutkimusta käyttäytymistieteen laitoksella Näkötutkimusryhmä: Myös (ainakin) puhetieteissä ja kognitiivisessa neurotieteessä tehdään havaintopsykologiaa koskettavaa tai sivuavaa tutkimusta. Kun kontrastiärsykkeen esittämishetkellä luminanssi muuttuu, havaittu kontrasti vaimenee, olipa luminanssin muutos ylös tai alas. Luonnollisessa katselussa ei voida päästä luminanssista itsenäiseen kontrastihavaintoon. Käytettiin porrasmenetelmää mittauksen pitkän keston takia. Page 22 of 27 Kilpeläinen et al. (lähetetty) Page 24 of 27

7 Minkä suuntainen oli laatikon osoittamassa paikassa ollut juovasto? Suoritustaso alkaa heiketä jo siirryttäestä yhdestä kahteen muistettavaan ärsykkeeseen. Neljän ärsykkeen jälkeen ei tapahdu mitään romahdusta Työmuistilla ei ole mitään tiettyä määrää lokeroita Käytettiin d ja säätömenetelmiä. Salmela et al. Frequency of response 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 n=1 n=2 n=3 n=4 n= Page 25 of 27 Standard deviation, deg 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 VS JS ML MK SJV Number of items Page 27 of 27 Page 26 of 27

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat

Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Kurssiohjeita: Lue ainakin kertaalleen huolella! Harjoitustyö ja harjoitukset Harjoitustyö palautetaan kahdessa osassa Moodleen. Ensimmäisen osan palautuspäivä

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op)

MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) MS-C2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit (5 op) Aalto-yliopisto 2016 Käytannön järjestelyt Luennot: Luennot ma 4.1. (sali E) ja ti 5.1 klo 10-12 (sali C) Luennot 11.1.-10.2. ke 10-12 ja ma 10-12

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Psykologiaa navetassa

Psykologiaa navetassa 25. oktober 2017 Herning Psykologiaa navetassa Vibeke Fladkjær Nielsen Specialist, SEGES Päivittäinen ongelma Daniel on ollut sinulla töissä 3½ vuotta ja teillä on tarve muuttaa lypsyrutiineja. Toimintatapoja

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv

Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv ivään todellisuuteen Tuukka Raij, LT psykiatriaan erikoistuva lääl ääkäri, HY vieraileva tutkija, Kylmälaboratorion laboratorion aivotutkimusyksikkö,,

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin henkilökunta Vastuuopettaja prof. Paul Lillrank (TU-A1100 ja TU-A1200) Assistentit Joel Kauppi (Pääassistentti) Niko Pronin Elias Peterzens

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 29 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan laitos / Pia Saarinen www.helsinki.fi/yliopisto 4.9.2013 1 Fysiikan perusopinnot, 25 op - kokonaisuutena tai yksittäisinä kursseina 530281 Vuorovaikutukset

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

TVT-kurssimoduulin mitat

TVT-kurssimoduulin mitat Teemu Kerola & Teija Kujala TVT-kurssimoduulin mitat Turun lähiseminaari Kurssin moduulit Moduulien kustannukset 1 Kurssimoduulit Perinteiset kurssimoduulit (esim.) luentokalvot luento oppimismoduuli harjoitustehtävät

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Kansa joka pimeydessä vaeltaa, tekee sen turhaan!

Kansa joka pimeydessä vaeltaa, tekee sen turhaan! Kansa joka pimeydessä vaeltaa, tekee sen turhaan! Suomi on puolet vuodesta pimeä. Syksyisin ja talvisin työmatkat tehdään mennen tullen pimeän vallitessa. Työpäivän päälle kaikille tekisi hyvää lähteä

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6. 12. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 12.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

Psykologia sivuaineena

Psykologia sivuaineena Psykologia sivuaineena Psykologian opiskeluoikeus on rajoitettu. Tasokokeen kautta voi saada joko 65 tai 95 opintopisteen laajuisen sivuaineoikeuden. Suppeampaan sivuaineeseen kuuluvat perusopinnot (25

Lisätiedot

PSYK 225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia. Jussi Saarinen

PSYK 225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia. Jussi Saarinen Luento 1 18.1.2019 PSYK 225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia Jussi Saarinen Perjantaisin ko 10-12 18.1.2019 Haartman-instituutti, sali 2 25.1.2019 Haartman-instituutti, sali 2 1.2.2019 Haartman-instituutti,

Lisätiedot

Lafayette Smart Käyttöopas

Lafayette Smart Käyttöopas Lafayette Smart Käyttöopas DC-70 Smart Yhteystieto: 032344300 www.hjorth.fi www.lafayette.eu Lafayette AB 2017 1 Sisällysluettelo Virran kytkeminen s.3 Normaalitila s.4 Kanavatila s.5 Pikavalinnan/suosikin:

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento

OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA Opintoihin orientoitumisen luento 27.8.2014 Odotukset opiskelulle Keskustele pienessä ryhmässä: Mitä odotat tulevilta luokanopettajaopinnoiltasi? Millaisia taitoja

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi Tämä ja luennon alkuosuus nähtävissä kurssikotisivulla https://courses.helsinki.fi/fi/tum- 412/124268595 Materiaali myös blogipalvelussa, josta myös harjoittelunohjaajat näkevät nämä! TUM-412 Luento 5.11.2018

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017 KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017 Opintojakso Aikataulu Ka1/Aa1/Ea1/PO1/PEDAp1/ Luennot (EDU1): apeda p1 ti 5.9. klo 16.15 17.45 Arto Jauhiainen Johdatus kasvatustieteisiin to 7.9. klo 16.15 17.45

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnan lähikoulutuspäivät

Liikuntaneuvonnan lähikoulutuspäivät Liikuntaneuvonnan lähikoulutuspäivät 1. ja 1.6. Biomedicum, seminaarihuone UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM 15.6.018 1 Koulutuspäivän avaus, Henna Hämäläinen,

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005 S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön

Lisätiedot

AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017

AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017 AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017 Opintojakso Aikataulu Ka1/Aa1/Ea1/PO1/PEDAp1/ Luennot (EDU1): apeda p1 ti 5.9. klo 16.15 17.45 Arto Jauhiainen Johdatus kasvatustieteisiin to 7.9. klo 16.15

Lisätiedot

Hankintojen johtaminen

Hankintojen johtaminen Hankintojen johtaminen sähköinen kurssipalaute, syksy 06 Opetus,0 Yleisarvio,8 Opetustapa, Oma panos,8 Osaamistavoitteet,8 Suhteellinen työmäärä,86 OSTO 6 n= C000 Hankintojen johtaminen (060 0608). Yleisarvioni

Lisätiedot

7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6. 7. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 7.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

YRITYSVASTUU JA -ETIIKKA: KNOWING, DOING, BEING

YRITYSVASTUU JA -ETIIKKA: KNOWING, DOING, BEING A0040 YRITYSVASTUU JA -ETIIKKA (3 op) Kurssiohje (Päivitetty 0.3.08) Opettajan yhteystiedot Nimi: Leena Lankoski S-posti: leena.lankoski@aalto.fi Vastaanottoaika: Tavattavissa kontaktiopetuksen yhteydessä

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21 säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Helsinki University of Technology

Helsinki University of Technology Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 12. Luento: Kertausta,

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Ihmisellä on viisi perusaistia

Ihmisellä on viisi perusaistia Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen

Lisätiedot

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä 7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä R:n pääasiallinen käyttö monelle on tilastollisten menetelmien suorittaminen. Käydään nyt läpi joitain esimerkkitilanteita, alkaen aineiston luvusta ja päättyen

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi TUM-412 Luento 9.11.2017 / JP Yliopistonlehtori Sini Hulmi Jumalanpalveluselämän tehtävät harjoittelun aikana (tarkemmin ohjeita alempana) Kaksi liturgiaa Kaksi saarnaa Osallistuminen kasteen, avioliittoon

Lisätiedot

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot