Toimenpidesuunnitelma ehdotus

Transkriptio

1 Timenpidesuunnitelma ehdtus Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastihin - hanke

2 1 Sisällys 1. Jhdant Kkelma Kkelman mudstus E-aineistlinjaus Omakustanteet ja digitinti valtakunnallisesti Julkishallinnn tuttama tiet E-aineistn hankinta E-aineistn käyttö ja käytettävyys Käytettävyys Käyttö ja kknaisratkaisu Kirjastn rli verkssa ja muuttuvassa timintaympäristössä Tiedn kkaminen ja e-aineistn löydettävyyden helpttaminen Kuvailutiet E-aineistn löydettävyys Osaamistarpeet ja kulutus Tiedtus ja markkininti Tiedtus Markkininti Tutkimus ja yhteistyö Yhteenvet ja tiivistelmä... 12

3 2 1. Jhdant Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastihin hanke laati keväällä 2012 e-aineiststrategian, jka n esitelty Opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Yleisten kirjastjen neuvstlle. Hyväksytyn strategian phjalta n nyt valmistumassa timenpidesuunnitelma. Timenpidesuunnitelman tarkitus n lla knkreettinen sisältäen sekä yhteisesti svittuja linjauksia että vaihtehtisia tteuttamistapja. Timenpidesuunnitelma n pyritty laatimaan siten, että se justavasti taipuu jatkuvaan muutkseen ja kehitykseen, jka n vallitseva e-aineistmaailmassa. E-aineistt termi viittaa tässä yhteydessä digitaalisessa mudssa leviin tallenteisiin kuten esimerkiksi kirjihin, erilaisiin raprtteihin, lehtiin, musiikkiin, äänikirjihin ja elkuviin. E-aineiststrategiassa käsiteltiin j sitä viitekehystä, jlla n vaikutusta suraan kirjastn palveluihin. E-aineistpalveluja suunniteltaessa n humiitava erityisesti kansalliset linjaukset, jissa tavitteena vat mm. palveluiden yhteen timivuus ja avimet ratkaisut. Valtakunnallisia palveluja rakennettaessa n suunnittelulla ja eri vaihtehtjen arviinnilla erityisen suuri merkitys. Tätä timenpidesuunnitelmaa laaditaan tilanteessa, jssa kirjastjen e-aineistt puhuttavat niin Yhdysvallissa, kuin naapurimaissammekin. Keskustelua herättää erityisesti kirjastjen ikeus päättää itsenäisesti e-aineistkkelmiensa sisällöistä ilman erilaisia aikatai aineistrajitteita. Sumessa e-aineistt vat vasta tulssa yleisten kirjastjen kkelmiin. Erilaisia ratkaisuja arviitaessa nkin tärkeää humiida niiden maiden kkemukset, jissa e-aineistt vat lleet sa yleisten kirjastjen kkelmia j pidemmän aikaa. Kkemukset muualta sittavat, että yleisten kirjastn ma aktiivinen rli e-aineistjen hankinnan, hallinnan ja jakelutapjen suhteen n leellisen tärkeää. Tietämys asiakaskunnan tarpeista syntyy lähellä timintaa ja vain siten vidaan luda timivia ratkaisuja, jtka aidsti palvelevat khderyhmäämme, yleisten kirjastjen asiakkaita. Tekstissä käytettävät lyhenteet: AVI = Aluehallintvirast ELY = Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus FinElib = Kansallinen elektrninen kirjast JHS = Julkisen hallinnn susitukset KDK = Kansallinen digitaalinen kirjast OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö SSYK = Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastihin hanke YKN = Yleisten kirjastjen neuvst 2. Kkelma 2.1 Kkelman mudstus E-aineistlinjaus Yleisissä kirjastissa e-aineistkkelman mudstus n llut ngelmallinen tehtävä. Asiakkaille n haluttu tarjta aineistja myös digitaalisessa mudssa, mutta hankittujen aineistjen käyttö n jäänyt vähäiseksi. Yleisten kirjastjen tarjama e-aineist ei vastaa nykyisellään kirjastjen asiakaskunnan tarpeisiin. Tisaalta aineistjen tiedtus, käytönpastus ja markkininti vat myös lleet riittämättömiä.

4 3 Kkelmalinjauksista päätettäessä yleiset kirjastt jutuvat arviimaan vusittain myös e- aineistkkelmansa. Arviinnin tueksi ja avuksi n syytä luda yhteinen yleisten kirjastjen e-aineistlinjaus. E-aineistlinjaus timii kkelmatyön tukena, mutta jkainen kirjast lunnllisesti päättää edelleen itse e-aineistkkelmansa sisällön. E-aineistlinjauksen perustana n kirjastjen hankkimien e-aineistjen aktiivinen käyttö, mikä tarkittaa myös henkilökunnan hyvää perehtyneisyyttä tarjlla levaan aineistn. Kkelman käyttöarv n tärkeämpi tekijä kuin kkelman laajuus. Oleellista n, että käytettävissä levat e-aineistt tunnetaan ja niitä sataan tarjta asiakaskunnalle. Hajanainen useasta eri paikasta hankittu kkelma erilaisine käyttöehtineen n liian hankala ja raskas jalkauttaa tehkkaasti saksi asiakaspalvelua. Hyvin tehty linjaus vaatii infrmaatita. Sitä tarvitaan eri lähteistä ja eri tavin hankittuna. Linjauksen phjaksi tehdään seuraavaa: Teetetään kuluttajatutkimus. Tutkimuksen avulla selvitetään mm. digitaalisen musiikin rlia yleisten kirjastjen kkelmissa. Onk digitaalinen musiikki sa kirjastjen kkelmia, vai nk syytä keskittyä muiden aineistlajien tarjntaan digitaalisena? Tutkimuksen avulla vidaan selvittää myös muiden digitaalisten aineistjen käyttöä, ja löytää mahdllisesti niiden asiakkaiden tarpeet, jtka tällä hetkellä eivät käytä kirjastjen palveluja. Kuluttajatutkimuksen phjaksi mietitään tutkimuskysymykset lkamarraskuun aikana. Yleisten kirjastjen tietkantjen käytöstä pyydetään tilastt FinElibiltä, sekä muutamilta suurilta kirjastkimpilta. Tietkantjen evaluinnilla pystytään selvittämään, mitkä tietkannat vat leellisia kirjastjen kkelmissa. Viitetietkannat vat perusteltuja vain siinä tapauksessa, js niiden käyttö n runsasta, tai ne vat tärkeitä tietpalvelun apuvälineitä. Tällaisia viitetietkantja vivat lla esimerkiksi jtkin artikkeliviitetietkannat. Kirjastjen tulisi myös tarkkaan harkita, nk kuntalaisten edunmukaista, että samja aineistja lisensidaan mnien eri tahjen kautta: krkeakulujen, muiden ppilaitsten ja yleisten kirjastjen timesta. Tutkitaan ereading hankkeen kekäyttövaiheen tulkset. Kekäyttö tteutetaan Helmet-kirjastissa vuden 2012 lpulla ja siitä saadaan alustavaa käyttö- ja käytettävyysinfrmaatita linjauksen tueksi. Tämän avulla pystytään mahdllisesti ennustamaan ktimaisen kirjallisuuden kysyntää ja arviimaan tarjttavan palvelun käytettävyyttä. E-reading hankkeesta saadaan tivttavasti myös ennuste siitä, millin ja minkälaisin ehdin ktimainen kaunkirjallisuus n sa yleisten kirjastjen digitaalista aineista. Yleisille kirjastille tämä infrmaati n tärkeää, jtta hankintihin vidaan varautua määrärahjen puitteissa. Arviidaan Helmet-kirjastjen käyttöönttamaa OverDrive-palvelua. OverDrive antaa viitettä vieraskielisen, erityisesti englanninkielisen aineistn käytöstä ja tarpeesta. Selvitetään yhteistyössä OKM:n kanssa, nk mahdllista staa jitakin aineistja kaikkien yleisten kirjastjen käyttöön. Vapaaksi stettava aineist visi lla esimerkiksi kirjallisuutta, jsta painkset vat lppuneet tai kansallisesti tärkeää ja käyttäjiä kiinnstavaa aineista Omakustanteet ja digitinti valtakunnallisesti Kustannustiminnan muuts ja makustanteiden määrän jatkuva kasvu heijastuu j maa-

5 ilmalla yleisten kirjastjen timintaan. Yhdysvallissa yleiset kirjastt vat j suuntautumassa sellaisten digitaalisten jakeluratkaisujen käyttöönttn, jtka mahdllistavat asiakkaiden makustanteiden ja pienten kustantajien testen liittämisen kirjastn kkelmaan. Suunniteltaessa yleisten kirjastjen e-aineistpalvelukknaisuutta myös tämä mahdllinen kustannuskentän muuts tulisi humiida. Selvitetään valtakunnallista timintatapaa ja prsessia: miten yleiset kirjastt sallistuvat mahdllisesti asiakkaiden mien testen julkaisuun millä tavalla prsessi n järkevintä rganisida minkälaisia kustannuksia se teettää niin henkilö- kuin hjelmisthankintjenkin salta Kirjastissa syntyvän digitaalisen materiaalin hyödyntäminen sana kkelmaa, esim. videidut satutunnit ym. 4 Aineistjen digitinnin suhteen n lisäksi selvitettävä: mikä n yleisten kirjastjen suus ja tehtävä digitinnissa. Yleisten kirjastjen timintakenttään visi kuulua luntevasti paikallisaineistn digitinti ja sen liittäminen saksi yhteiskäyttöistä valtakunnallista kkelmaa, jsta vitaisiin luda haluttaessa näkyminä paikallisia Digitaalisia lähikirjastja. Kirjastt timivat näin kulttuuriperinnön välittäjinä ja kansalaisten sallisuuden rakentajina. Yhteistyö muiden timijiden, kuten maakuntamuseiden kanssa n leellinen sa timintaa. Yleisten kirjastjen tärkeänä tehtävänä n nähtävä myös paikallisen kulttuuriperinnön jakaminen ja sen välittäminen eteenpäin yhteiseen kansalliseen (KDK) ja eurppalaisen (Eurpeana) prtaaliin. tulisik yleisten kirjastjen tarjta digitintimahdllisuus asiakkaiden käyttöön ja minkälaisia kustannuksia palvelun tarjnnasta syntyisi Julkishallinnn tuttama tiet Julkishallint tuttaa suuret määrät sähköisessä mudssa levia julkaisuja, jtka vat tärkeitä yleisten kirjastjen asiakkaille. Ongelmana n, että tiet näistä julkaisuista n hajallaan ja hankalasti hallittavissa. Tiet tulisi kta ja indeksida helpsti löydettäväksi. Julkishallinnn tuttaman tiedn kkamisen eri vaihtehtja n tutkittava. Tärkeää n, että ratkaisu perustuu jatkuvuudelle ja, että se n helpsti yhdistettävissä kirjastjärjestelmiin. Ilman integrintia kirjastjärjestelmiin n vaarana, että tiet jää löytymättä esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa. Kirjastt.fin lppuvudesta julkaistava Makupalat palvelu mahdllistaa julkishallinnn tuttaman tiedn kkamisen ja integrinnin. Makupalat n mahdllista myös yhdistää rajapinnan kautta kirjastjärjestelmiin. Makupalat palvelua ja muita mahdllisia vaihtehtja tutkitaan niin käytettävyyden kuin kknaisarkkitehtuurinkin kannalta. 2.2 E-aineistn hankinta Yleisten kirjastjen timintakenttä n laaja ja asiakkaiden aineistkysyntä vi vaihdella

6 npeassakin syklissä. Asiakastiveisiin vastaaminen vaatii justavaa ja tarpeisiin muuntautuvaa hankintaa. E-aineistjen hankinnassa yleisten kirjastjen yhteistyöllä vidaan saavuttaa merkittävää taludellista ja päällekkäistyön säästöä niin hankinnassa kuin spimusneuvtteluissa. E-aineistn justavan hankinnan tukemiseksi valmistellaan yleisten kirjastn knsrtin kautta tapahtuvaa hankintaa. Yleisten kirjastjen knsrti n llut lemassa vudesta 2004 lähtien. Alun perin knsrti perustettiin verkkpalvelujen kehittämistä sekä sähköisen aineistn keskitettyä hankintaa ja hallinnintia varten. Knsrti li sillin nimeltään Pallas-maakuntaknsrti ja siihen kuului Pallas-kirjastjärjestelmää käyttävät maakuntakirjastt. mukataan em. knsrtispimusta siten, että se kattaa kaikki Sumen yleiset kirjastt. vidaan em. knsrtispimus myös laatia niin, että sen timinta kattaa tarvittaessa sellaisia yhteisiä hankintja ja timintja, jtka n taludellisesti järkevää tehdä knsrtiphjalta. Knsrtin valmisteluryhmään n nimetty Erkki Lunasvuri, Virva Nusiainen-Hiiri, Inkeri Näätsaari ja Rebekka Pilppula. Aija Laine sallistuu valmisteluryhmän työhön hankkeen palkattuna työntekijänä. Kuntaliitn kanssa n alitettu neuvttelut tarkituksena saada heiltä lainpillisia neuvja ja tukea knsrtin spimustekstin laadinnassa. Tavitteena n, että knsrtin avulla tehtäisiin ensimmäisiä hankintja vuden 2013 aikana. Yleisten kirjastjen knsrtin yhteistyö FinELibin kanssa vaatii määrittelyä. FinELib knsrtissa n meneillään palvelujen uudistamisprjekti, missä myös haetaan uutta timintamallia FinElibin ja yleisten kirjastjen yhteistyölle. Tässä yhteydessä n myös syytä miettiä tarvitaank palveluspimuksen uudelleen määrittelyä mitkä e-aineistnhankintaan liittyvät tehtävät säilyvät jatkssakin FinElib-knsrtissa mitkä siirtyvät yleisten kirjastjen knsrtin vastuulle (FinElib hankinnat jatkuvat kuitenkin nrmaalisti vielä ainakin vuden 2013 ajan) E-aineistn käyttö ja käytettävyys Käytettävyys Kirjastissa tarjttavien e-aineistpalvelujen ngelmaksi mudstuu usein niiden heikk käytettävyys. Palvelut vat hajallaan ja käyttö tapahtuu erillisten käyttöliittymien kautta. Usein myös henkilökunta kkee e-aineistt liian mnimutkaiseksi kknaisuudeksi ja näin ne eivät jalkaudu luntevaksi saksi kkelmaa. Kirjastjen mahdllisuus käytettävyysratkaisuihin n rajattu. Aineistn sujauskäytännöt vat ikeudenhaltijiden määräämiä ja näin llen niihin ei kirjastilla le päätäntävaltaa. Sen sijaan kirjastt vivat parantaa käytettävyyttä mm. valitsemalla sellaisia kaupallisia palveluja, jissa asiakkaiden ja kirjastjen tarpeet n humiitu. Julkisia tiethallintpalveluja hjaavat myös JHS susitukset, jissa painpistealueina vat tietjärjestelmien yhteen timivuus, yhteisten tietvarantjen hyödyntäminen, asiintikäyttöliittymät, tietturva ja tietsuja, sekä palvelujen kehittämistä tukevat hyvät käytännöt. JHS susitukset timivat phjana myös e-aineistpalvelujen määrittelyssä.

7 6 Esimerkki timivasta e-aineistpalvelusta asiakkaan näkökulmasta: Yhden kirjautumisen periaate (asiakas kirjautuu kerran kirjastn palveluun ja sen jälkeen hän vi myös halutessaan ladata e-aineista) Kaikki digitaalinen aineist yhden käyttöliittymän kautta (ei välittäjäkhtaisia näkymiä) Kansallinen näkymä, palvelu samanlainen kaikkialla Sumessa; käyttöperiaate n helpp ppia Asiakas saa kirjastn asiakaskäyttöliittymän kautta näkyviin kaikki lainansa ja varauksensa, painetun ja e-aineistn Online ja ffline mahdllisuudet, asiakas valitsee Mbiilikäyttöliittymä Susitukset ja uutuudet helpsti ja hukuttelevasti nähtävillä Helpt hakuminaisuudet Hyvät kuvailutiedt Fasetit Varausmahdllisuus Hankintaehdtukset Selkeät hjeet ja pasvidet Susitukset Aineistn käyttömahdllisuus useammalla laitteella Ominaisuuksia jita pitäisi lla timivassa e-aineistpalvelussa kirjastn näkökulmasta: Aineistn pysyvyys: ei pelka aineistn saatavuuden lppumisesta jhtuen esimerkiksi kustantajien ja välittäjien välisistä spimuksista Hankittu aineist mahdllista siirtää tiseen järjestelmään, js spimus välittäjän kanssa päättyy Integrinti kirjastn muihin järjestelmiin, esimerkiksi yhteiseen valtakunnalliseen käyttöliittymään Erilaiset lisenssit mahdllisia, mnikäyttö/nidekhtainen käyttö, hintavaihtelut aineistn iän mukaan Laina-aikjen päätäntä kirjastlla Avimet rajapinnat Aineistn avimet frmaatit, ei laitesidnnaisuuksia aineistn suhteen Datan avaaminen mahdllista Helpp uutuusseuranta Lisäkappaleiden tilaamisen autmatisintimahdllisuus, esimerkiksi tietty varausmäärä -> autmaattinen tilaus Tietjen siirt kirjastjärjestelmiin autmaattisesti ja npeasti tilauksen jälkeen Mnipuliset tilastintimahdllisuudet. Esimerkkejä tarvittavasta tilastinfrmaatista: lainaustilastt nimekkeittäin, genreittäin ja lukittain lainaustilastt päivämäärän ja kellnajan mukaan keskimääräinen laina-aika nimekkeittäin/lukittain tp-listat yhteydentttilastt jateltuna mbiilsvelluksen/verkkkäyttöliittymän välillä Lisäksi tilastintikyselyjen räätälöintimahdllisuus Aineistn pistmahdllisuus kirjastn kkelmista

8 7 Mahdllisuus asiakkaan lainamäärän rajaamiseen Tilaushistria saatavilla esimerkiksi ajanjaksittain Sujuva ylläpit ja kulutus E-aineistn käyttöä vidaan helpttaa myös yhteisen käyttöliittymän avulla. Käyttöliittymän rli n erityisen tärkeä, kska se n samalla näyteikkuna ja prtti digitaalisen aineistn maailmaan. Valtakunnalliseen käyttöliittymään vidaan kta myös kaikki pastus- ja tiedtusmateriaali. Käyttöliittymästä n mahdllisuus mukata mbiilisvellus helpttamaan lisääntyvää mbiiilikäyttöä. Lisäksi käyttöliittymään vidaan tuda susituksia, vinkkejä ja uutuusseurantaa Käyttö ja kknaisratkaisu Hankkeen yhtenä päätavitteena n kehittää e-aineistjen jakeluratkaisu yleisille kirjastille. Jakelun käsitetään kattavan kk ketju kirjan julkaisijalta itse lppukäyttäjälle eli kirjastn asiakkaalle. Jakeluratkaisun selvittäminen n eräs hankkeen haastavimpia siita. Digitaalinen maailma n jatkuvassa muutstilassa ja ratkaisussa tulisi humiida myös tulevaisuuden muutkset. Jakeluratkaisun tulee tukea yleisten kirjastjen timintaa ja mahdllistaa eri kanavien kautta tulevien digitaalisten tallenteiden jakaminen, esimerkkinä makustanteet ja tekijänikeusvapaa aineist. Yleinen kirjast ei le vain väylä jakaa aineista julkaisijalta käyttäjälle, vaan kirjastn tulee tuttaa tähän kknaisuuteen myös lisäarva tai palvelua. Maissa, jissa e-aineistt vat lleet j pitkään sa yleisten kirjastjen kkelmia, kehitetään uusia kirjastratkaisuja. Nykyiset palvelut eivät le tyydyttäneet yleisten kirjastjen tarpeita. Nämä kehitystyöt ja niiden seurauksena syntyvät ratkaisut n syytä tutkia hulella. Näkökulma näissä ratkaisuissa n yleisten kirjastjen asiakkaiden kysyntään vastaaminen. Tutkimustyö tehdään mallintamalla erilaisia jakeluratkaisuja. Mallinnukset viedään asteittain khti knkreettisia kuvauksia. Mallinnusten avulla arviidaan eri vaihtehtjen kustannukset ja niiden tarvitsemat resurssit. Päätavite n jka tapauksessa valtakunnallinen yleisten kirjastjen ratkaisu. Jakeluratkaisuun vaikuttaa myös se, mihin kirjastjen infrastruktuuri tulee kehittymään kknaisuudessaan. Siirrytäänkö kirjastjärjestelmissä avimiin ratkaisuihin vai pysyvätkö kirjastjärjestelmät suljettuina jatkssakin. selvitetään, vik KDK:n avimella lähdekdilla tteutettu asiakasliittymä Finna lla yleisten kirjastjen e-aineisttarjnnan ja tiednhaun käyttöliittymä. mallinnetaan maailmalla käytössä levia erilaisiin it -arkkitehtuurin phjautuvia e- aineistn jakeluratkaisuja. Mallinnuksissa arviidaan myös ratkaisujen vaatimat kustannukset, mukaan lukien htv:t ylläpitkustannuksineen. Tutkittavia malleja: Kaupallinen välittäjä(t), stettu metadata, kirjastn ylläpitämä valtakunnallinen käyttöliittymä (ns. Tanskan malli) Kaupallisten välittäjien lisäksi kirjastn ma Adbe Cntent Server, jka mahdllistaa sellaisten testen jakelun ja sujauksen, jtka hankitaan suraan julkaisijilta. (DCL)

9 8 Kknaan ulkistettu jakelujärjestelmä tutkitaan uudet e-aineistn jakeluratkaisut. Esimerkiksi Yhdysvallissa llaan kehittämässä DCL (Duglas Cunty Libraries) -malliin phjautuvaa e-aineistn jakelujärjestelmää, jka tteutetaan kaupallisena palveluna phjautuen kuitenkin avimiin rajapintihin ja avimeen lähdekdiin. Kanadassa pulestaan tullaan tdennäköisesti vielä tämän vuden aikana valitsemaan kirjastn jakelujärjestelmän timittaja, jka vastaa yleisten kirjastjen ja kustantajien vaatimusmäärittelyjä. 3 Kirjastn rli verkssa ja muuttuvassa timintaympäristössä 3.1 Tiedn kkaminen ja e-aineistn löydettävyyden helpttaminen Kuvailutiet Sumeen n parhaillaan rakentumassa kaikille kirjastille yhteinen kansallinen metatietvarant, Melinda. Kansalliskirjastn rganisimana kirjastt vivat sallistua aineistjen yhteiseen kuvailuun jk viemällä uusia tai rikastamalla j lemassa levia kuvailuja. Melindassa levat kuvailutiedt vidaan siirtää maan kirjastjärjestelmään tai mahdlliseen muuhun svellukseen. Melindan kautta näkee myös, missä kirjastissa aineist sijaitsee. E-aineistt eivät mudsta pikkeusta, vaan vat tulevaisuudessa sa Melindaa. Js e- aineistlle löytyy vastaava fyysinen aineist, niin tällöin vidaan käyttää yhteistä sisällöllistä kuvailua. Etenkin julkishallinnn tuttama, usein vain sähköisessä mudssa levat aineistt vat haasteellisia, sillä tällä hetkellä ne vat pääsääntöisesti kirjastjen hakujärjestelmien ulttumattmissa. Tällaisia aineistja vat mm. erilaiset selvitykset, raprtit ja vaikkapa petusvidet. SSYK hanke pyrkii malta saltaan edistämään yhteisen Melindan rakentumista. Timenpidetaslla n tärkeätä, että e-aineistjen kuvailutiet n npeasti käytettävissä kustantajan tai jnkun välittäjän tuttamana ennakktietna tai peruskuvailuna peruskuvailu täydentyy ja rikastuu kirjastjen timesta yleisten kirjastjen knsrti sallistuu aktiivisesti kuvailuprsessien kehittämiseen E-aineistn löydettävyys Asiakkaan kannalta n tärkeätä, että kirjastjen e-aineistt vat mnipulisesti haettavissa ja helpsti käytettävissä Löydettävyys: KDK ja Finna Kansallinen Digitaalinen Kirjast, KDK n kaikkien kirjastjen, museiden ja arkistjen yhteinen palvelukknaisuus. Sen yksi päätehtävä n kirjastjen, arkistjen ja museiden

10 yhteisen asiakasliittymän Finnan ylläpit ja kehittäminen. Finnaan vidaan rakentaa erilaisia asiakasnäkymiä, esim. e-aineistille mansa. Finna timii siten, että se haravi kirjastjen, museiden ja arkistjen taustatietkannista kuvailutietja yhteisiin hakuindekseihin. SSYK-hanke selvittää, miten e-aineistjen haku ja tarjnta vitaisiin järjestää Finnan kautta. Selvitettäviä vaihtehtja n klme: Yleisillä kirjastilla n ma e-aineisttietkanta, jnka Finna haravi miin indekseihinsä ja jiden phjalta räätälöidään yleisten kirjastjen e-aineistille ma asiakasnäkymä tai sitten kirjastjen massa käyttöliittymässä n Finna mana hakuikkunana. E-aineistt ertetaan Finnassa kirjastjen aineisttietkannista maksi kknaisuudeksi, jhn rakennetaan räätälöity asiakasnäkymä. E-aineistjen haku tapahtuu Finnassa kuten muukin aineisthaku ja aineistn mudn rajauksella hakutulksiin tulevat ainastaan e-aineistt. Alustavia keskusteluja n j käyty Finnan edustajien kanssa. Neuvttelut eri vaihtehdista jatkuvat vuden 2013 pulella Löydettävyys: Kustantajat Kustantajat luvat pääsin e-kirjamarkkinat ja tarjnnan. Kustantajilla n käyttökelpista kuvailutieta, jta vi mnipulisesti hakea ja jka laadultaan tyydyttää useimpien yleisten kirjastjen asiakkaiden hakutarpeet. SSYK-hanke selvittää: miten edistää kustantajien ja kirjastjen välistä kuvailuyhteistyötä riippumatta siitä, minkälaiseen asiakas- tai käyttöliittymään SSYK-hankkeessa päädytään. Yksi tärkeä vaikuttamiskanava n NextMedian Reading-hanke, jssa yleisillä kirjastilla n edustus Löydettävyys: Oma käyttöliittymä E-aineistjen man käyttöliittymän etuna vi nähdä sen, että palvelun vi suunnitella yhdessä kustantajien kanssa ja e-aineistja vidaan hakea yhdestä paikasta, mistä niitä vi myös sujuvasti käyttää. Tähän ratkaisuun lisi helpmpi liittää myös mat digitinnit ja halutessa kansalaisten tuttamat digitidut makustanteet. Js tähän ratkaisuun päädytään, niin SSYK-hanke selvittää: miten e-aineistjen haun ja käytön visi tteuttaa Finnan kautta jk mana räätälöitynä asiakasliittymänä tai massa käyttöliittymässä lisi hakuikkuna Finnaan (ks. luku ). miten e-aineistjen haku ja käyttö timisi, js se lisi itsenäinen käyttöliittymä Osaamistarpeet ja kulutus Aineistjen digitalisituessa myös henkilökunnan saamistarpeet muuttuvat. Kirjastissa tarvitaan mnenlaista e-aineistihin liittyvää tieta: yksityiskhtaisesta käytönpastukses-

11 ta digitaalisten sisältöjen tuntemukseen. E-aineistihin liittyvä kulutus n myös jatkuva prsessi. Muutksia tapahtuu niin kirjastmaailman ulkpulella kuin sen sisälläkin. Kulutus pitääkin j alkujaan suunnitella niin, että se päivittyy tarpeiden mukaan. Digitaaliset aineistt n tettava saksi jkapäiväistä timintaa ja ymmärrettävä saamisen ydinalueeksi. Kulutus n myös suunniteltava ja tutettava valtakunnallisesti, jtta erja eri kirjastjen välillä ei syntyisi. Aluehallintvirastjen keskeiset arvit peruspalvelujen tilasta julkaisun arviinnin taustalla levassa kyselyssä kirjastilta tivttiin ehdtuksia verkkaineistjen saatavuuden ja käytön kehittämiseksi. Aineistjen käytön lisäämiseksi kirjastt pitivät ensisijaisen tärkeänä asiantuntemuksen kehittämistä. 10 Kulutuksen phjaksi harkitaan mahdllisuutta laajentaa SSYK työryhmän timintaa maakunnalliseen suuntaan, jllin kkuksia lisi harvemmin, mutta suuremmalla santtajamäärällä. Näin uusin tiet saataisiin kaikkiin maakuntiin ja samalla vitaisiin luda maakunnallisten e-aineisthenkilöiden verkst. E-aineisthenkilöt timivat linkkinä keskitetyn kulutuksen, sekä tiedtuksen ja man maakuntansa välillä Jatkssa kulutusta pyritään tuttamaan keskuskirjastjhtisesti. Yleisten kirjastjen knsrtimalliin perustuva hankinta vidaan rganisida niin, että samalla hulehditaan myös aineistn kulutuksesta. Osaamisen tueksi n tarpeen luda kulutusmalli ja standardit, jiden avulla vidaan suunnitella kulutusten sisältö ja tteutustavat. Standardit tulee päivittää jatkuvasti, jtta ne aidsti vastaavat tarpeisiin. selvitetään, miten kirjastjen laite- ja hjelmistresurssit saataisiin vastaamaan nykypäivän tarpeita. Näistä vidaan ainakin antaa susitukset kirjastille vietäväksi eteenpäin kunnalliselle taslle. Kulutusmateriaalia tutetaan mnen eri kanavan kautta (sivust, videt ja maakuntakulutukset). Yhteistyö ELY ja AVI- keskusten kanssa kulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. 5. Tiedtus ja markkininti 5.1. Tiedtus Hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee edistysaskeleista tiedttaa ensisijaisesti alan sisällä. Ulkinen tiedtus n kuitenkin tarpeen, kun hankkeen timenpiteet edistyvät ja vaikuttavat myös kirjastjen sidsryhmiin. Tiedtuksen khderyhmät:

12 11 Kirjastjen jht, hankinnasta vastaavat, FinElibin henkilökunta ja YKN Kirjastjen henkilökunta Kunnalliset päättäjät: lautakunnat ja jhtavat virkamiehet Kustantajat, välittäjät Muut sidsryhmät, esim. Kuntaliitt ja Kunta-IC Media Tiedtuksen pääväline n alkuvaiheessa hankkeen verkksivut, jnne ktaan tärkein infrmaati ja hankkeeseen liittyvä materiaali. Verkksivujen aineiststa tiedtetaan Kirjastt.fi:n tiedtteissa, ammattikalenterissa ja ssiaalisessa mediassa. YKN ja kirjastjen jht saavat tieta surapstituksin ja eri kkusten kautta. YKN:n kkuksissa, Keskuskirjastkkuksessa ja muissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa käydään säännöllisesti läpi e-aineisttilanne. Valmistuvaa kirjasthakemista vidaan käyttää henkilökunnan tiedtuksen apuvälineenä. Tiedtus kustannuskentälle sekä NextMedia/eReading-hankkeeseen tapahtuu pääasiassa henkilökhtaisin kntaktein. Tiedtusta hitaa SSYK-työryhmä ja Kirjastt.fi. Jatkssa tiedtustehtäviä siirtyy myös perustettavan yleisten kirjastjen knsrtin tehtäviin. Mediatiedtusta tehdään lähinnä sillin kun käynnistetään kkeiluja, jtka näkyvät asiakkaille. Alan sisäisenä tiedtuskanavana timii Kirjastt.fi:n ympäristön lisäksi Kirjastlehti Markkininti Markkininnissa markkinintimateriaalineuvttelut kuuluvat lennaisena sana näkymättömän hyödykkeen hankintaan. Kustantajien ja välittäjien kanssa neuvtellaan hankinnan ja käytön eri vaiheisiin sijittuvan materiaalin tuttamisesta ja jakelemisesta yhteistyössä Kyseessä n uusi tute, jka vaatii uudenlaista ja tehkasta markkinintia.. Kirjastjen sisäinen markkininti, materiaalit: sähköinen tiedtusmateriaali kkelmaan tulevista uutuuksista tekniset hjeet aineistjen käytöstä ja spimuksista Asiakkaille: Medialle: tekniikan ja käytön pastuksen sähköiset ja paperiset hjeet kkelman esittelyyn liittyvät kuvat ja tekstit sähköisenä, sekä fyysiseen tilaan liittyvinä materiaaleina kuvat ja markkinintitiedtteet kausiphjaisesti Markkinintiaineistn suunnittelu ja tutant tulisi tteuttaa keskitetysti knsrtissa svittavalla tavalla. Aineistn levitystä varten tulee kehittää Kirjastt.fi:n aineistpankkia tai jtain muuta helpsti käytettävä verkktilaa Valmistuvan kirjasthakemistn käyttöä kehitetään niin, että asiakkaat vivat sen avulla helpsti löytää kirjastjen e-aineistt, lainattavat laitteet ym.

13 12 Markkininti- ja tiedtuskanavien timinnasta tulee saada ajantasaisesti tilasttieta ja niiden tulee mahdllistaa myös palautteen antaminen mnipulisella tavalla. Markkinintiyhteistyön kumppaneita vidaan etsiä kustantajista, välittäjistä, hjelmist- ja laitetimittajista. Tavitteena n, että e-aineistjen käyttö tulisi Sumessa tutuksi. 6. Tutkimus ja yhteistyö Tutkimus ja yhteistyö eri tahjen kanssa vat leellinen sa hanketta. Tätä kautta saadaan tärkeää tieta siitä, mitä esimerkiksi kustannusalalla tapahtuu. Tisaalta yhteistyö n hyvä väylä jakaa tieta hankkeesta eteenpäin ja tuda yleisten kirjastjen tarpeita esiin. Yhteistyökumppaneita: Hankkeen seuranta ja arviinti: OKM, YKN Aineistt: Kustantajat, välittäjät, Kansalliskirjast, kirjastjen asiakkaat Tiedtus ja markkininti Kirjastt.fi, kustantajat ja median edustajat, valtakunnalliset hankkeet kuten Next Media (ereading) Tutkimus Krkeakulut. Kansalliskirjast, Next Media Kulutus ELY, AVI Tekniikka Kirjastt.fi, Kansalliskirjast, alan kaupalliset timijat Kansainvälinen yhteistyö E-aineistjen kanssa työskentelevät kirjastalan timijat ja järjestöt kuten EBLIDA 7. Yhteenvet ja tiivistelmä Tässä timenpidesuunnitelmassa käytiin läpi ne asiat, jita SSYK hanke ehdttaa tteuttavaksi yleisten kirjastn e-aineistjen suhteen. Kenttä n laaja. Timenpiteet kskevat e-aineistjen hankintaa, kkelman mudstusta, e-aineistjen käyttöä ja käytettävyyttä, tiedn löydettävyyttä, kulutusta ja markkinintia. Laajasta timinta-alasta hulimatta jkainen si n leellinen kknaisuutta rakennettaessa. Hankinnan kautta saadaan aineistja, jita asiakkaat tivvat, käytettävyydellä ja tiedn löydettävyyden parantamisella ne saatetaan asiakkaiden käyttöön, kulutuksella rakennetaan saamista aineistjen hallintaan, ja tiedtuksen ja markkininnin avulla ne saatetaan henkilökunnan ja asiakkaiden tietn. SSYK - hanke jatkaa timintaansa paneutumalla jkaiseen sin ja selvittämällä timintatavat ja vastuut, jiden avulla timenpiteet tteutetaan käytännön taslla. Laaja timinta

14 vaatii kattavaa yhteistyötä, jssa sallisena n ltava niin yleiset kirjastt kuin sektrin ulkpulisetkin timijat. SSYK hanke n nnistunut timinnassaan siinä vaiheessa, kun yleisten kirjastjen käytössä n asiakkaita tyydyttävä e-aineistkkelma, digitaalinen aineist löytyy helpsti ja asiakkaat saavat sen käyttöönsä justavasti ja tarvittaessa asiantuntevan pastuksen kera. Meillä n kaikki mahdllisuudet nnistua lumaan sumalaisille tasa-arvinen ja laadukas e-aineistjen palvelukknaisuus. Tämä n päämäärä, jhn n pyrittävä. 13