Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Aluepäivä 22.10.2012 Ulla Soukainen
Puheenvuorossani aiheina Laadunhallinnasta yleensä Varhaiskasvatuksen laadunhallinta Kuntaliitto: Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa Kriteerit Miten Turussa tällä hetkellä? 2
Laadunhallinta Åhlberg 1997: Jatkuvaa laadunkehittämistä tulisi olla paitsi yritysorganisaatioissa, kaikkialla yhteiskunnassa, myös valtion ja kuntien kaikissa organisaatioissa, koulut ja yliopistot mukaan lukien. Jatkuvan laadunkehittämisen ajattelutapa ja välineet tulisi oppia omaan elämään soveltaen jo koulussa. jatkuva laadunkehittäminen perustuu itse asiassa korkealaatuiseen oppimiseen Oppiminen yhdistetään organisaation tavoitteisiin ja strategioihin. Laaditaan organisaatiokohtaisia, ryhmäkohtaisia että henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia. 3
Jatkuva laadunparantaminen (Åhlberg 1997) Kohdistuu: Organisaatioon Laatufilosofiaan, -teoriaan, -politiikkaan Visioon Strategiaan Organisaation ydinprosesseihin Ympäristöön 4
Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa esittely aikaisemmista malleista Kotimaisia yleisimmin tunnettuja laadunarviointimalleja on neljä: Oulun yliopiston toteuttama Laadun arviointi päivähoidossa Efektia Oy:n Lapsi ja laatu hanke Edufin Oy:n Tutki-arvioi-kehitä arviointijärjestelmä Edufin Oy:n Erinomainen varhaiskasvatus. 5
Laadunarviointi päivähoidossa Palvelutaso Puitetekijät Välillisesti ohjaavat tekijät Prosessitekijät Vaikuttavuustekijät SAATAVUUS Tilojen toimivuus Ihmissuhteiden pysyvyys Henkilökunnan ja vanhempien välinen kasvatuswyhteistyö Vasutyöskentley Henkilöstön osaaminen Aikuinen lapsi vuorovaikutus Lasten keskinäinen vuorovaikutus Lapsilähtöisyys Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen RIITTÄVYYS Fyysinen ja psyykkinen Johtaminen Työyhteisö Lasten osallisuus Asiakastyytyväisyys ympäristö Tiedonkulku Sisällölliset orientaatiot ja oppimisen pedagogiikka (Hujala ym. 1999, 80 Lastentarha 2/10) 6
Lapsi ja laatu (Efektia Oy) Arviointiperusteet koostuvat: - muutosvoimaan - päivähoitoyksikön toimintaan - toiminnan tuloksiin liittyen. 7
Lapsi ja laatu jatkuu Johtajuus Strateginen suunnittelu Asiakassuuntautuneisuus Tiedot ja niiden analysointi Henkilöstön kehittäminen Kasvuprosessit Toiminnan tulokset Yhteiskunnalliset vaikutukset 8
TAK- tutki, arvioi, kehitä (Edufin) Asiakastyytyväisyys (lapsi ja vanhemmat) Työtyytyväisyys Johtajuuden arviointi Arvojen määrittely Toiminta-ajatuksen määrittely Pedagogisen perustehtävän arviointi Toistuvan itsearvioinnin järjestelmä 9
Erinomainen varhaiskasvatus (Edufin 2005) TOIMINTA TULOKSET HENKILÖSTÖ KUMPPA- NUUDET JOHTAJUUS PROSESSIT ASIAKAS HENKILÖSTÖ SUORITUSKYKY YHTEISKUNTA RESURSSIT TOIMINTA- PERIAATTEET JA STRATEGIA OPPIMINEN 10
Miten eri tavalla yksikössänne suoritetaan arviointia? Julkaisematon tutkimus, Soukainen N ~% Palaverit/ keskustelut 79 26 Kehityskeskustelut 64 21 Ryhmien/ tiimien arviointi 56 18 Suunnittelu/ kehittämispäivät 34 11 Asiakaspalaute 29 9 Eri tahojen antama palaute 14 ~ 5 Itsearviointi 12 4 Lapsen kehityksen arviointi/ keskustelut vanh. kanssa 11 ~ 4 En tiedä 9 ~ 3 308 11
Tällä hetkellä Ohjaavat asiakirjat Laki ja asetus Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset linjaukset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Esiopetusta määrittelevä laki Strateginen palvelusopimus Operatiivinen palveluntuottamissopimus KVTES 12
Kuntaliiton hanke 13
Työskentelystä Pohjana käytettiin Perusopetuksen laatukriteerejä mukaillen Perusopetus Varhaiskasvatus 1. Johtaminen 1. Johtaminen 2. Henkilöstö 2. Henkilöstö 3. Taloudelliset resurssit 3. Taloudelliset resurssit 6. Opetus ja opetusjärjestelyt 4. Vk:n ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt 10. Fyysinen oppimisympäristö 11. Oppimisympäristön turvallisuus 5. Varhaiskasvatusympäristö 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen 6. Vk:n ja esiopetuksen toteuttaminen 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 7. Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki 8. Osallisuus ja vaikuttaminen 8. Osallisuus ja vaikuttaminen 9. Kodin ja koulun yhteistyö 9. Verkostoyhteistyö 4. Arviointi 10. Arviointi ja vaikuttavuus 14 12. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 13. Koulun kerhotoiminta
15
Mitä laatu on? Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu prosessin, toiminnon, tuotteen, organisaation, järjestelmän, henkilön kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Vaatimukset voivat perustua lainsäädäntöön, määräyksiin, sopimuksiin tai erikseen määriteltyihin asiakkaiden tarpeisiin. SFS EN ISO 8402, 1995 16
1. Johtaminen 1.1. Varhaiskasvatuksessa on määritelty toiminta-ajatus, arvopohja ja strategia, joista kaikki toimijatasot ovat tietoisia. 1.2. Johto luo asianmukaiset edellytykset hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiselle. 1.3. Johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. 1.4. Johdolla on selkeät tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. 17
2. Henkilöstö 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä. 2.2. Jokaiselle on määritelty selkeästi vastuut ja tehtäväkuvat. 2.3. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus on suunnitelmallista ja sitä varten on olemassa seurantajärjestelmä. 2.4. Henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja tiimityö ovat sujuvia. 2.5. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen ja vahvan ammatti-identiteetin omaava henkilöstö. 2.6. Henkilöstön työhyvinvointi on seurannan ja kehittämisen kohteena. 18
3. Taloudelliset resurssit 3.1. Varhaiskasvatukselle varatut resurssit mahdollistavat toiminnan toteutuksen lainmukaisesti huomioiden henkilöstömitoituksen. 3.2. Perheille tarjotaan hyvä ja riittävä palvelutaso (hoitomuodon valinta, lapsen erityistarpeet, tarpeen laajuus, ts. osa-, kokopäivätai vuorohoito). 3.3. Talous suunnitellaan pitkällä aikavälillä ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. 3.4. Varhaiskasvatuksen sisä- ja ulkotilat sekä välineet mahdollistavat monipuolisen leikin ja toiminnan. 19
4. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt 4.1. Lapsiryhmät muodostetaan siten, että lasten hoito, kasvatus ja opetus voidaan toteuttaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon lasten erilaiset tarpeet. 4.2. Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja ihmissuhteiden jatkuvuus lasten näkökulmasta. 4.3. Lapsella on mahdollisuus kehitystään tukevaan monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. 4.4. Toiminnassa sovelletaan monipuolisesti varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisia menetelmiä ja työtapoja. 4.5. Kunnassa on ajan tasalla olevat kunnan ja yksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmat. 4.6. Tukipalvelut (esim. ruokahuolto, tilapalvelu) on järjestetty siten, että ne tukevat varhaiskasvatuksen ydintehtävää. 20
5. Varhaiskasvatusympäristö 5.1 Varhaiskasvatuksen toimintatilat sisällä ja ulkona ovat turvalliset. 5.2 Lapsi kokee olonsa turvalliseksi. 5.3 Henkilöstö tietää, miten toimitaan tavallisuudesta poikkeavassa tilanteessa. 5.4 Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa siitä, että lapsille on liikkumista, tutkimista, leikkimistä ja taiteellista kokemista vastaavia materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla. Ne innostavat monipuoliseen oppimiseen, yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. 21
6. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen 6.1. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. 6.2. Yksikön toiminta perustuu kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän varhaiskasvatus-suunnitelma pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin. Henkilökunta on sitoutunut suunnitelmien toteuttamiseen ja havainnoi lapsia säännöllisesti. 6.3. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma toteutetaan kasvatuskumppanuudessa lapsen huoltajien kanssa. 6.4. Lasten pääasiallinen toimintamuoto on leikki; myös perushoitotilanteet ovat kasvatuksellisien ja opetuksellisien tavoitteiden mukaisia ja suunnitelmallisia. 6.5. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään erityisen tuen suunnitelma, jonka laatimiseen kutsutaan tarvittavat lapsen kuntoutuksesta vastuussa olevat tahot. Suunnitelmaa toteutetaan lapsen hoitopäivän aikana. 22
7. Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki 7.1. Lapsen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä lähipalveluna. 7.2. Lapsen tuen moniammatillinen verkosto toimii suunnitelmallisesti. 7.3. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheiden prosessit on kuvattu. Prosessikuvausten mukaan toimitaan. 7.4. Lapsen tarvitsemat tukitoimet toteutetaan lapsen hoito- tai esiopetuspäivän aikana suunnitelman mukaisesti. 23
8. Osallisuus ja vaikuttaminen 8.1. Huoltajien osallisuus toteutuu kasvatuskumppanuudessa, joka pohjautuu molemminpuoliseen arvostukseen. 8.2. Asiakaskyselyt toteutetaan suunnitelmallisesti. 8.3. Lapsilähtöinen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen havainnointiin. 8.4. Huoltajien kanssa sovitut kasvatusperiaatteet ja tavoitteet näkyvät toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 8.5. Lasta kannustetaan itseilmaisuun ja itsenäiseen päätöksentekoon, ja hän on osallisena toiminnan suunnittelussa. 24
9. Verkostoyhteistyö 9.1. Tietoa lapsesta siirretään yhteistyökumppaneille vain vanhempien luvalla tai vanhempien läsnä ollessa (esim. siirtopalaverit). 9.2. Esi- ja alkuopetuksen opettajille järjestetään mahdollisuus yhteisiin koulutuksiin. 9.3. Oppilashuollon suunnitelman pohjalta sovittuja prosesseja noudatetaan. 9.4. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä alkuopetuksen opetussuunnitelma muodostavat jatkumon. 9.5. Lastenneuvolatoiminnan ja lastensuojelun kanssa luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. 9.6. Varhaiskasvatus on osa alle kouluikäisten ennaltaehkäiseviä palveluja tuottavaa moniammatillista verkostoa. 25
10. Arviointi ja vaikuttavuus 10.1. Kaikki toimijatasot ovat tietoisia varhaiskasvatuksen laadunhallintasuunnitelmasta ja toimivat sitä noudattaen. 10.2. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain. 10.3. Varhaiskasvatuksen toimintamallit on kuvattu ja niitä arvioidaan säännöllisesti. 10.4. Arvioinnin perusteella pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. 26
VASU-asiakirja Kriteeri 2.1. Kriteeri 7.1. Kriteeri 1.1. Kriteeri 3.4. Kriteeri 6.2. Kriteeri 8.1. Kriteeri 10.2. Kriteeri 4.5. Kriteeri 9.4. Kriteeri 5.4. 27
Huomioitavaa Laatutyön tekeminen ja osallisuuden kehittäminen. Arviointikysymykset laaditaan tarpeen, tavoitteen, kohteen ja näkökulman pohjalta. Jokaista arviointikysymystä kohden tulee olla ainakin yksi arviointikriteeri. 24.10.2012 Esittäjän nimi 28
Miten liikkeelle? Laatutyön tavoitteet määriteltävä, työnjako Laatukäsikirjan tekeminen: avattava toiminnan kuvaus ja niihin liittyvät tunnusluvut Omavalvontasuunnitelman sisällyttäminen laatukäsikirjaan Mietittävä mittarit lähtee kriteereistä Mietittävä asiakkaan osallisuus myös lasten osalta mitä kysytään? Miten seurataan? 29
Kehittämissuunnitelma Hankkeen nimi: Laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoprosessi Tavoitteet Laadunhallintamateriaalin päivittäminen/ yhdistäminen/ kokoaminen. Laatuprosessi käytössä. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Laatutyöryhmän/laatujohtoryhmän (alueellinen edustuksellisuus) perustaminen. Kriteerien määrittely (Kuntaliitto?). Vastuuhenkilö ja muut keskeiset toimijat Ulla Soukainen + laatujohtoryhmä Toteutusaikataulu Kevääseen mennessä 2012 prosessi kuvattu, asiakaskysely suoritettu, aikataulutus laadittu. Kustannusarvio/ kustannusvaikutus Työpanos Viestintä/ tiedotus Tiedotus johtotiimiin ja Vesalle. Esimiesten iltapäivä. Jatkuvaa. Seuranta/ kuka vastaa? Vesa Kulmala, Maija-Liisa Rantanen, Ulla Soukainen, CAF-arviointipäivät
Laatujohtoryhmä 1. Kokoaa jo olevassa olevat kyselyt ja tarkistaa, tulevatko kaikki kriteerit huomioiduksi. Kriteerien määrittely kuka arvioi? (lapsi, huoltajat, henkilöstö, johto) Henkilöstöön liittyvät kyselyt (työhyvinvointi, pedagoginen arviointi) Asiakkaisiin liittyvät kyselyt (lasten kyselyt, asiakastyytyväisyys, hoidon aloitus) Johdon arviointi CAF-päivillä 2. Aikatauluttaa prosessin. 3. Ensi alkuun kokoontumisia tulee kuukausittain. Kun prosessi saadaan pyörimään, kokoontumiset harvemmin. 4. Osallistuu CAF-arviointipäiviin (joka toinen vuosi) ja kehittämishankkeiden määrittelyyn.
Liikuntaan liittyvät kriteerit: 1.2, 3.4, 4.3, 5.4, 6.2, 8.3 24.10.2012 Esittäjän nimi 32
24.10.2012 Esittäjän nimi 33
VARHAISKASVATUKSEN LAADUNHALLINNAN VUOSIKELLO Syksy Talvi Kevät Kesä Tiimisopimus (em) Turvallisuussuunnitelma (sisältää vaarojen arviointia)(em) Perehdytyskortit uusille työntekijöille (em) VK:n perehdytysiltapäivä uusille työntekijöille (lokakuu) (taj) Kunta10/ Työhyvinvointi (pht) Lasten laatupeli (turvataidot)(marraskuun loppuun mennessä) (hk) Yksiköiden kehittämispäivä (em) Caf-arviointi (joka toinen vuosi)(pj) Joululomakysely (em) Asiakastyytyväisyys (joulukuun alku)(pht) Hoidon aloitus (koonti tammikuussa)(pht) Kehityskeskustelut (osaamiskartoitukset)(em) Hiihtolomakyselyt (em) Alueelliset liikunnan arviointipalaverit (esimiehet mukana, huhti-toukokuu)(p) Tiimisopimuksen arvionti (pedagoginen arviointi, em, hk) Kesähoidon tarve -kyselyt (em) Lasten laatupeli (mikäli ei pelattu syksyllä)(hk) Koulutuksen toteutuman arviointi (väliraportti)(pht) Hoidon aloitus (koonti kesäkuussa)(pht) Esimiesten kehittämispäivä (taj ja pht) Pph:n kehittämispäivä elokuussa (p, pht ja em) Yksiköiden arviointipäivät (em) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi- ja kehittämispäivä (pht) em = esimies, pht = päivähoidon tarkastaja, pj = palvelujohtaja, taj = tulosaluejohtaja, hk = henkilökunta, p = päällikkö
5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Miten päivähoitohakemuksen käsittely sujui (nopeus) 14 15 5 3 2 39 3,92 Toteutuiko toiveesi hoitopaikan suhteen 32 3 1 2 1 39 4,62 Toteutuiko toiveesi päivähoidon alkamisajan suhteen Miten päivähoitopaikan toiminnasta tiedotettiin etukäteen 33 4 1 1 0 39 4,77 15 8 10 2 4 39 3,72 Yhteensä 94 30 17 8 7 156 4,26 Olemme erittäin tyytyväisiä kyseisen päiväkodin toimintaan!!! Olen hyvin tyytyväinen X päiväkotiin ja sen ihanaan henkilökuntaan. On ilo jättää lapsensa aamulla, kun hän sanoo hei hei ja lähtee leikkimään. Samoin olen tyytyväinen siihen, että aamulla on aina sama tuttu ja turvallinen aikuinen Kiitos!! Toive hoitopaikasta toteutui, tosin vuoden jonotuksen jälkeen. Hakemus oli hävinnyt johonkin paikan saamisen jälkeen,jouduin tekemään uuden hakemuksen..paikan sain melk heti,muttei mitään tiedotettu etukäteen 24.10.2012 Esittäjän nimi 35
Laadulla on tekijänsä Esimies Materiaalin kerääminen arviointiraporttiin Johdon katselmus Raporttien käsittely alueittain esimiesten kehittämispäivällä (Kesäkuu) Ph:n tarkastaja Raporttien aineiston yhteenveto sekä muun materiaalin kerääminen Palvelujohtaja Ph:n tarkastaja Auditointi CAFjärjestelmän mukaan (elokuun alku) Työpaja: Kehittämiskohteet käsitellään, mukana keltot ja tsto-siht. (elokuun loppu) Joti ja laatujohtoryh mä Palvelujohtaja + tulosaluejohtaja Kehittämissalkun laadinta, Joti + laatujohtoryhmä Huomioiminen OPTS ja budjetin laadinnassa Vuosikello, laadun- hallintaprosessi, arviointiraportit Koulutustyöryhmä Koulutussuunnitelman pohjalla Koulutuspaletin rakentaminen, (osaamiskartoitukset) Henkilöstön osaaminen kasvaa Vaikutus laatuun
Lähteinä mm. Alila, K. 2010. Esitys Varhaiskasvatuksen IV johtajuusseminaarissa. Holma, T., Outinen, M., Idänpään-Heikkilä, U. & Sainio, S. 2001. Kirkasta ja uudista laadunhallintaa kehitä laatutalo. Kuntaliitto Karvonen, J. 2010. Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntaliitto Kronqvist, E.-L. & Jokimies, J. Vanhemmat varhaiskasvatuksen laadun arvioijina. Stakes Soukainen, U. julkaisematon tutkimus Åhlberg, M. 1997. Jatkuva laadunparantaminen korkeatasoisena oppimisena. 37