Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi? Tutkija MMT Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Seminaari Kokkolassa 3.11.2011 Kyselytutkimuksilla taustatietoa Voisitko tehdä korjuu urakointia osuuskunnan muille jäsenille? Kyllä 27% En 73% EnitenPerhossa 53%, vähiten Halsualla 9% (193/305 energiaosuuskuntien jäsenistä vastasi) Jatkotutkimuksessa kysyttiin: Arvioi keskimääräinen taksa, jolla voisit korjata energiapuuta muille osuuskunnan jäsenille (hakkuu+ajo tien varteen)? Keskiarvoksi tuli 18 /m 3 (runkokoolla 38 litraa/runko) Enemmistö (53 %) haluaisi urakoida sivutoimisesti (10 50% ansiotuloista), loput tärkeimpänä ansiotyönä (21 %) tai vain jos leipätöiltä ehtii (26 %)
Jäsen urakoitsijan investoinnin kannattavuus Selvitetään taloudellisesti kannattavan metsäkoneinvestoinnin edellyttämä vuotuinen korjuuala kun investoijana on energiaosuuskunnassa korjuuta muille jäsenille tekevä jäsen urakoitsija. Jäsen urakoitsijamallin tarkastelu Koneinvestoinnin soveltuvuutta osaksi jäsen urakoitsijamallia tarkastellaan investoinnin edellyttämän korjuualan näkökulmasta vertaamalla sitä neljän energiaosuuskunnan puunkäyttötarpeeseen sekä jäsenten metsäalan pohjalta arvioituun tuotantopotentiaaliin.
Investointilaskentamenetelmä Investointilaskentamenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investoinnin hankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääoman ja koron kuoletuksen sisältäviksi vuosieriksi eli annuiteeteiksi. Investointi titäyttää ttää sille asetetun t laskentakorkokannan kkk mukaisen minimivaatimuksen, jos vuotuiset nettotuotot ovat vähintään annuiteetin suuruiset. Tässä tutkimuksessa investointi koostuu moton ja ajokoneen hankinnasta, kaikki muut koneiden käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset luokiteltiin muuttuviin kustannuksiin. Investointivaihtoehdot: uusi ja käytetty koneketju Investointivaihtoehdoista uuden koneketjun kustannus oli 500 000 (moto 300 000 ja ajokone 200 000 ) ja halvimman markkinoilta helmikuussa 2011 löydetyn käytetyn koneketjun kustannus 80 000 (motojd 870 vm.1997 hinnaltaan 40 000 ja ajokone JD 810 vm. 1999 hinnaltaan myös 40 000 ). Katetuotto (nettotuotto) lasketaan vähentämällä korjuutaksasta muuttuvat kustannukset. Katetuotto % kertoo katetuoton osuuden korjuutaksasta. Katetuotolla onpystyttävä kattamaan yrityksenkiinteätkiinteät kustannukset. Tutkimuksessa oletetaan, että jäsen urakoitsijan korjuutaksa on kiinteä 18 /m 3. Peruslaskelmassa asetetaan ktt katetuottovaatimukseksi tt ti k ki8 /m 3, joka vastaa katetuotto prosenttia ktt tt tti 44.4. 4
Minimityömäärät vuosieristä Aluksi investointivaihtoehdoille laskettiin siis annuiteetti käyttäen korkokantaa k k 5 % ja li laina aikaa ik 10 vuotta. Kummankin investointivaihtoehdon annuiteetti eli vuotuinen tasaerä jaettiin katetuottovaatimuksella, jolloin saatiin minimityömäärä (m 3 /vuosi), joka vaaditaan annuiteettilainan maksamiseen halutuilla tuottovaatimuksilla. Minimeiksi 1293 m 3 ja 8080 m 3 Investointilaskelman mukaan käytetyn koneketjun annuiteetti oli peruslaskelmassa l 10 342 ja vastaavasti uuden koneketjun k annuiteetti i 64 637. Nämä vuosierät jaettiin katetuottovaatimuksella (8 /m 3 ), jolloin saatiin vuotuiset minimikorjuumäärät käytetylle 1293 m 3 ja uudelle koneketjulle 8080 m 3 Minimit alittavat koneketjun vuosikapasiteettina pidettävän 10 000 m 3 Minimit alittavat koneketjun vuosikapasiteettina pidettävän 10 000 m 3 määrän, mutta riittääkö työmaita osuuskunnissa?
Määrien (1293 m 3 ja 8080 m 3 ) vertailu til osuuskuntien hakekäyttöön ja resursseihin Härkösen (2011) mukaan laitosten hakekäyttö (sulkeissa vastaava kiintopuuna k m 3 /v): Kälviä 14000 i m 3 /v (5600 k m 3 /v), Perho 8000 i m 3 /v (3200 k m 3 /v), Halsua 3500 i m 3 /v (1400 k m 3 /v), Lohtaja 1200 i m 3 /v (480 k m 3 /v). Jäsenten metsäalan perusteella laskettuja tuotantopotentiaaleja (1/7 tai 1/2 hakkuusuunnitteesta energiapuuksi) (sulkeissa vastaava kiintopuuna k m 3 /v): Kälviä 6800 24000 i m 3 /v (2720 9600 k m 3 /v), Perho 4500 15600 i m 3 /v (1800 6240 k m 3 /v), Halsua 4000 14100 i m 3 /v (1600 5640 k m 3 /v), Lohtaja 4800 16600 i m 3 /v (1920 6640 k m 3 /v). Analyysi: Jäsen urakointi kannattaa joissakin tapauksissa Tässä lähestymistavassa taloudellinen kannattavuus määritellään investoidulle pääomalle asetetun korkovaatimuksen kautta. Minimityömäärä i it ä kuvaa siis tilannetta, tt jossa investoinnille i ill saadaan tarkalleen kyseisen suuruinen korko. Tätä suuremmat työmäärät johtavat siten asetettua korkovaatimusta suurempaan pääoman korkoon eli jäsen urakoitsijan näkökulmasta parempaan taloudelliseen tulokseen. Analyysi: Energiaosuuskuntien tuotannossatarvittavatarvittava puunkorjuumäärä ei riitä nykyisin missään tapauksessa uudelle koneketjulle, käytetyille koneketjuille korjuumäärä voisi riittää suurimmissa osuuskunnissa, jos jäsenet keskittäisivät kittäi i ätpuunkorjuun jäsen urakoitsijoille. ij ill
Muutosoireita energiaosuuskuntien toimintakentässä? (Tyynelä&Nurmi Maaseudun Uusi Aika 2/2010): UHKIA Oman edun tavoittelu lisääntyy ja jäsenet eivät myy osuuskunnalle puuta Aktiivijäsenet kyllästyvät ja koko osuuskunta hiipuu Jäsenet ikääntyvät, nuoret eivät kiinnostu korjuusta ja kuolinpesät eivät hoida metsiään Urakoitsijoita ei löydy ja jäsenillä ei ole aikaa tai halua korjata puuta MAHDOLLISUUKSIA Osuustoimintahenki vahvistuu nykyisestä, jäsenet panostavat kuin omaan yritykseen Uusia vastuunkantajia löytyy ja kuormitus jakautuu tasaisemmin Nuoria jäseniä saadaan sukupolvenvaihdoksilla ja myös harmaat pantterit aktiivisia Jotkut jäsenet ryhtyvät yrittäjinä korjaamaan energiapuuta myös muilta LISÄÄ UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA Koneisiin ja lämpölaitoksiin ei investoida ja ne vanhenevat Teollisuuden reagointi päästöhintoihin sotkee puumarkkinat kysyntäpiikeillä yy Paikallinen kumppanuus murenee kuntaliitoksissa Kemera ja energiatuet lakkaavat, uusia kannustimia ei tule Ympäristöongelmat (kuten savu ja noki) vahingoittavat imagoa, lisäksi kovenevat arvot ovat tukia vastaan Energiapuun tarjonta poukkoilevan kuitupuun hinnan ja kysynnän armoilla CHP laitoksiin investoidaan ja osuuskunnat tuottavat sähköä Osuuskuntien yhteenliittymä tulee päästökaupan piiriin ja kerää siitä hyötyä y Liitoskuntien energiayhtiöt haluavat rakentaa uusia aluelämpöverkkoja Kannustimet lisääntyvät ja puusta tuotettu sähkö saa tariffihinnan Suopea kansalaismielipide johtaa metsähakkeen lisääntyvään tukemiseen ja käyttöön Energiapuusta tulee pysyvästi oma puutavaralajinsa, jonka halutuimpia ostajia ovat energiaosuuskunnat