KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Transkriptio

1 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy

2 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien energiapuu Metla

3 Kertymiä rajoittavat mm. Kertymät ovat teknisiä korjuupotentiaaleja Rajoittavat ainespuun korjuun suhdannevaihtelut metsänomistajien halukkuus luovuttaa hakkuutähteitä ja kantoja pienpuun tulo markkinoille korjuutuet kestävät kuusen hakkuumahdollisuudet

4 Puupolttoaineen laatu ja siihen vaikuttaminen

5 E. Laitos käyttää 400 GWh puupolttoaineita Korjuu epäonnistuu, varastointi epäonnistuu, haketus epäonnistuu, ajoitus epäonnistuu: e-sisälto 2,6 MWh/tonni, puuntarve 240 Tm3 Kaikki em onnistuu: e-sisältö 3,4 MWh/tonni, puuntarve 185 Tm3 Erotus m3, 30 %

6 INSENTIIVIT JA HAITAKKEET

7 Hankinta - yläjuoksu Kemera Petu? investointituet

8 Polttoaineasiakas valmisteverot energiaverot huoltovarmuusmaksut Päästökauppa (CO2 hinta) CHP-laitosten muuttuva sähköntuotanto-tuki (e. q1, 2011) -> epävarmuus, muuttuvuus, eriaikaisuus

9 Haasteet Metsäteollisuuden puun tarve on varmistettava = vientitulojen tarve Hankintahinta puuenergiamäärien kasvun myötä. (Kysyntä / Tarjonta) Puuenergian artikkelit metsänomistajalle selkeitä tavaralajeja (kuitupuu vs. CHP puu)-> tiedon lisääminen Kuusikoiden päätehakkuiden suuret vuosivaihtelut -> hakkuutähteet + kannot Kantojen noston ympäristövaikutukset ja taloudellisuus Metsäpolttoaineiden lisääntyvä käyttö johtaa vaikeimpiin korjuuolosuhteisiin ja pitempiin hankintasäteisiin (kustannukset nousevat)

10 Haasteet Yrittäjien riittävyys / työntarjoamisen tasaisuus (suuret kausivaihtelut) Energiaa tarvitaan talvella jolloin myös metsäpolttoaineiden laatu on heikoimmillaan. ( vaaditaan tukipolttoainetta -> energiasisältö) Kattilatekniikka; nykyiset kattilat pääosin vaativat seospolttoa (esim. turve ja puu).

11 Haasteet Puuenergian kannattavuus perustuu osiltaan tukiin (käyttäjät ja toimittajat), kauanko tuet jatkuvat? Lisääntyvä energiapuunkäyttö lisää yksittäisen toimituskohteen kuljetusetäisyyksiä, kuitenkin taloudellisesti on järkevin hyödyntää paikallinen puuenergia ( km säde)

12 E (kokopuuhake) Tuotanto tyyristä Korjuu -> pienen litrakoon metsät -> pieni tuotos -> korkea yksikkökustannus Haketus tienvarressa -> kuumaketju -> kallis Haketus terminaalissa -> tehoton kaukokuljetus

13 E 1. Kokopuuhakkeen kustannusrakenne (tuotantok.) Vaihe /MW h Korjuu 10,00 Tienvarsihaketus 4,00 Kaukokuljetus (60 km) 2,75 16,75

14 Vaihe /MWh Korjuu 10,00 Tienvarsihaketus 4,00 Kaukokuljetus (60 km) 2,75 Tuotantokustannukset 16,75 Muut (org. kust, katet., pääomak..) 6,00 Kantohinta 5,00 27,75

15 Metsähakkeen hinta

16 Energian hintoja lämmöntuotannossa syysk ) Sisältää valmisteverot. Metsähakkeen ja jyrsinturpeen hinnat ovat III vuosineljännekselt 2) Hinta ennakollinen. Energialähde 1) Hinta /MWh Vuosimuutos -% 2) Kivihiili (alv 0 %) 30,91 71,8 Maakaasu (alv 0 %) 44,60 39,3 Metsähake (alv 0 %) 18,27 1,1 Jyrsinturve (alv 0 %) 12,53 22,7

17 Haasteet Markkina käyttäytyy kuitenkin eurojen ohjaamana = laitos priorisoi teknistaloudellisesti halvimmat polttoaineet. Näin puuenergia ei voi olla liian kallista -> vrt kevät 2011

18 REGULAATIO Turvevero nousee 4,90 /Mwh Muuttuva sähköntuotannon tuki alenee. Raja-arvot Päästöoikeuden hinta Tukimäärä, /MWh 1,9.(nykyinen) /CO2tn (18 0) 4,9.(2013)10-19,5 /CO2tn (13 0) 5,9.(2015)10 18 /CO2tn (11,5 0)

19 Polttoaineiden hintoja (CO2 10)

20 Polttoaineiden hintoja (CO2 15) 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 Muuttuva Sähkön tuotant CO2 vaikutus, /MWh Energiaverovaikutus (2011)/MWh Valmistevero & huoltov. Maksut /MWh 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00-5,00

21 Polttoaineiden hintoja (CO2 19,5)

22 SUMMA SUMMARUM MARKKINAN TEMPOILEVUUS -> INVESTOITIEPÄVARMUUS -> HUOLTOVARMUUS -> USKOTTAVUUS

23