Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Transkriptio

1 Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to , Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus

2 Esityksen rakenne Lämpöyrittäjyys Suomessa (TTS 2011: Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2010) Kannattava lämpöyrittäjyys? Lämpöyrittäjyyden laajentaminen rivitaloyhtiöiden lämpöpalveluun kannattavuuden arviointia

3 Lämpöyrittäjyyden kehitys Vuonna 2010 Suomessa oli 490 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta, jotka käyttivät 1,3 miljoonaa kuutiometriä biopolttoaineita TTS 2011

4 Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjäkohteet yhtiömuodoittain TTS 2011

5 Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjien puupolttoaineiden käyttö alueittain: TTS 2011

6 Perustietoja lämpöyrityksistä Lämpöyrittäjien puupolttoaineiden käytön kehitys: TTS 2011

7 Lämmön hintarakenne lämpöyrittäjäkohteissa

8 Lämpöyrittäjyyden kannattavuuden arviointia

9 Lämpöyrittäjyyden kannattavuus Kannattavuuteen useita näkökulmia: Kannattavuus lämmön myyjän näkökulmasta Kannattavuus asiakkaan näkökulmasta Kannattavuus metsänomistajan näkökulmasta Kannattavuus aluetalouden näkökulmasta Kannattavuudesta ei ole paljon tutkimustietoa, tieto pääasiassa yrittäjien kokemuksiin perustuvaa Kannattavuus on tapauskohtaista usein paikallisia ja räätälöityjä ansaintamalleja Samk /Tiina Sauvula-Seppälä 2010: Lämpöyrittäjyyden kannattavuustutkimus Etelä-Pohjanmaalla

10 Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Postikysely vuonna 2009, 22 lämpöyrittäjää vastasi Tuloksia: Toiminta oli kannattavaa Lämmöntuottamisen kulut olivat keskimäärin 44 /MWh ja tuotot keskimäärin 56 /MWh Hieman yli 50% tuotantokuluista eli 23 /MWh muodostui kiinteän polttoaineen hankinnasta, haketuksesta ja kaukokuljetuksesta Yli 1MW:n laitoksissa nettotulot olivat keskimäärin vuodessa Pienimmissä <200 kw:n laitoksissa nettotulot olivat keskimäärin 4000 vuodessa Lämpöyrittäjät saivat lisäksi tuloja puunmyynnistä sekä korvauksia laitosten valvonnasta ja huollosta

11 Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Lämpöyrittäjien keskimääräiset menot ja menojen keskihajonnat ( ) Laitoksen lainanhoito Lämmönjakeluverkoston lainanhoito Polttoöljyn hankinta Kiinteän polttoaineen hankinta Haketus ja kuljetus Toimintahäiriöt, henkilöstö ja kalusto Muut kulut

12 Kannattavuus E-Pohjanmaalla (Sauvula-Seppälä 2010) Metsänomistajan tulot energiapuun myynnistä ja kemera- tuista sekä energiapuun hankintakulut. Nettotulot koneellisessa korjuussa /MWh, ilman kemeraa n. /MWh

13 Kannattava lämpöyrittäjyys? Varmuus lämmön myyntimäärästä Varmuus polttoaineen saatavuudesta ja hinnasta Oikein asetetut liiketoiminnan tavoitteet Riskien hallinta Investointiriskit Tekniset/toiminnalliset riskit Yhteistyö, paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen

14 Kannattavaa lämpöyrittäjyyttä rivitalokohteissa? (Lämpöyrittäjä investoijana)

15 Tausta ja tavoitteet Energiansäästökonsepti ESCo on käytössä laajalti teollisuuden ja kaupan energialiiketoiminnassa, mutta sen soveltaminen taloyhtiöiden energiaratkaisuihin on haasteellista Toimintamalli on heikosti tunnettu Hankkeet koetaan monimutkaisiksi Säästömahdollisuudet nähdään alhaisina (liiketoiminnan kannattavuus heikkona) Tavoitteena on: a) Selvittää yrittäjälähtöisen investoinnin soveltuvuutta taloyhtiöiden lämmöntuotantoon, b) Selvittää investoinnin dynamiikkaa, kannattavuutta ja riskin jakautumista

16 Mitä yrittäjän investointi tarkoittaa? Motiva 2006; Okkonen 2008

17 Aineisto ja menetelmä Lähtöaineistona Lieksan ja Kontiolahden alueella sijaitsevat taloyhtiöt (26 kpl) ja niiden vuosittainen öljynkulutus (Väkeväinen 2010) Laskenta (Suhonen Okkonen 2012) Investoinnin kannattavuustarkastelut nykyarvomenetelmällä Yrittäjän ja asiakkaan osuuksien määrittely Lähtöoletuksia: Kevyt polttoöljy /MWh Pelletti 53.4 /MWh Korkotaso 5% Pellettijärjestelmän huoltokulut 2% investoinnista a Energiakulujen säästö (voitto) jaetaan 50% lämpöyritykselle ja 50% asiakkaalle Sopimusjaksot (k) 7,10 ja 15 vuotta

18 Tuloksia (Lieksa) Taloyhtiö Öljyn kulutus (MWh/a) Pellettiinvestointi (euro) Nykyarvo NPV (euro) Takaisinmaksuaika Riskipreemio (euro) Lämmityskulut öljyllä (euro) Lämmityskulut pelletillä (euro) Huoltokulut (euro) ESCo maksu (k=7) ESCo maksu (k=10) A B C D E F G H I J K L M N O P Q ESCo maksu (k=15)

19 Tuloksia (Kontiolahti) Taloyhtiö Öljyn kulutus (MWh/a) Pellettiinvestointi (euro) Nykyarvo NPV (euro) Takaisinmaksuaika Riskipreemio (euro) Lämmityskulut öljyllä (euro) Lämmityskulut pelletillä (euro) Huoltokulut (euro) ESCo maksu (k=7) ESCo maksu (k=10) A B C D E F G H I Yrittäjälähtöiset investoinnit ovat kannattavia, mutta vasta noin 10 vuoden sopimusajalla lämmityskulut ovat asiakkaalle vastaavat kuin öljylämmityksessä Asiakkaan näkökulmasta: Asiakkaan intressinä pitkä sopimusaika, jolloin energiakulut ovat alhaisemmat investoinnista alkaen ja energiapalvelu (käyttö/huolto) saatavissa yritykseltä Yrittäjän näkökulmasta: Pääomaa sitoutuu investointeihin pitkäksi ajaksi ja investointien tuottavuus heikko -> lyhyemmät takaisinmaksuajat tai suurempi osuus saavutetusta energiakulujen säästöstä (voitosta) ESCo maksu (k=15)

20 Johtopäätöksiä Nykyisellä tukitasolla, polttoaineiden hinnoilla ja tasaisella voitonjaolla yrittäjälähtöinen investointi on hyvin haasteellinen taloyhtiöiden lämpöhuollossa Ansaintapohjaa laajennettava? 1. Mittakaavaetu: enemmän kohteita 2. Rivitalokohteet täydentävät lämpöyrittäjyyttä, ansainta saavutetaan suuremmilla kohteilla 3. Integrointi muuhun talohuoltotoimintaan? lämpöpalvelu vain osa taloyhtiön muuta huoltopalvelua, asiakas investoi edelleen itse lämmitysjärjestelmään

21 Kiitoksia mielenkiinnosta! Lasse Okkonen