Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Transkriptio

1 Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus

2 Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien toiminnan tehostamista estää pula urakoitsijoista ja toiminnan laajentuminen vaatii uusien liiketoimintamallien käyttöön ottoa. TAVOITTEET: 1. Tavoitteena on kehittää ja testata uusia liiketoimintamalleja sellaisessa energiapuun hankintaketjussa, jossa energiaosuuskuntien jäsenet ottavat energiapuun kokonaisurakoinnin kaupallisen liiketoimintansa piiriin. 2. Lisäksi tavoitteena on kehittää erilaisia malleja jossa energiaosuuskunta toimii puunkorjuun alueurakoitsijan alihankkijana ja hoitaa alueurakoitsijan energiapuunhankinnan.

3 HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta mitään buumia esimerkiksi hakeosuuskuntien perustamisessa ei ole havaittavissa. Buumi ei synny eikä kehity itsestään 2008: 71 kpl. Osuustoiminta lehti 3/09

4 Farmari maatalousnäyttelyssä kyselyyn vastanneiden 498 henkilön kesken arvottiin t paitoja. Vastaajien keski ikä oli 50 vuotta kun alaikäiset oli karsittu. Kävijöistä 51% oli tullut lähimaakunnista (KP, EP tai RP) ja loput 49% muualta Suomesta

5 Mikä näistä tekijöistä rajoittaa eniten energiapuun tuotantoa? (N=454) Ei ole urakoitsijoita/metsureita Ei ole ostajia Ei ole kannattavaa Osuus vastauksista % Mikä näistä lisäisi eniten energiapuun tuotantoa? 1. Valtion tukea lisää50 % 2. Ostajia lisää 38 % 3. Urakoitsijoita lisää 12 %

6 Tulisiko kuntien lisätä hakkeen ostoa osuuskunnilta? 1 % Ei missään tapauksessa 81 % Kyllä ehdottomasti Tulisikoosuuskuntienalkaa osuuskuntien myydä/välittäähaketta voimaloille? 1,5 % Ei missään tapauksessa 76 % Kylläehdottomasti Vrt. Laurila ym. (2009): 80% lisäisi puuenergian käyttöä, 78% suosisi lämpöyrittäjiä isojen sijaan (N=272, 25 % vastauspros.)

7 Maksuhalukkuus: hake vs. öljy Kysyttäessä yy maksuhalukkuutta hakelämmityksestä öljylämmitykseen verrattuna joka kymmenes vastasi haluavansa maksaa siitä enemmän kuin öljystä. Enemmistö halusi maksaa saman verran (47 %) tai vähemmän kuin öljystä (43 %).

8 Johtopäätöksiä Farmari tuloksista Tulokset osoittavat, että kansalaismielipide on voimakkaasti energiaosuuskuntien tuotannonlaajentamisen kannalla kansalaiset pitävät valtion tuen lisäämistä tärkeänä muuten kannattamattoman metsäenergian tuotannon lisäämisessä. i ä Energiaosuuskuntien jäsenten ja muiden kansalaisten vastauksissa ei ollut eroja.

9 Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien jäsenten lomakekysely: postitus 307 jäsenelle saatiin 205 hyväksyttyä vastausta vastausprosentti 67 %

10 Energiaosuuskuntien vastausprosentit: 1. Halsua 85% 23/27 jäsentä 2. Kannus 70% 21/30 jäsentä 3. Kälviä 69% 40/58 jäsentä 4. Lestijärvi 64% 21/33 jäsentä 5. Perho 57% 33/58 jäsentä 6. Kaustinen V. 55% 33/60 jäsentä 7. Lohtaja 54% 22/41 jäsentä

11 Oletko saanut riittävästi tietoa energiapuun laatuun vaikuttavista tekijöistä (kasa, sijainti, peitto)? Kyllä 93 % En 7 % Hl Halsualla ll yksimielisesti ki ili tikyllä osuuskunnan asioista (esim. energiapuutarpeesta)? Kyllä 64 % En 36% Lestijärvellä myönteisimpiä (80 %)

12 Tulisiko osuuskunnan etsiä lisää lämmityskohteita tai raaka aineen välityskohteita? Ei 15 % Jonkin verran lisää 71 % Paljon lisää 14 % Lisäysintoisimmat jäsenet: 1. Lohtaja (1,27) 2. Kaustinen V. (1,12) Vähiten intoa Halsualla (0,91) ja Perhossa (0,78)

13 Käsirahan maksu energiapuukasasta eli nk. Lepistön malli? Onko mielestäsi ongelma, että osuuskunta maksaa energiapuusta vasta kun se on haketettu? Ei 68 % Jonkin verranongelma 27 % Suuri ongelma 5 % Osuuskunnista vähiten pidetään ongelmana Halsualla ja eniten Kälviällä (jossa mallion kehitetty). Myisitkö enemmän energiapuuta osuuskunnalle, jossemaksaisinoin se kolmasosan käsirahan jäsenelle heti kasan arvioinnin jälkeen ja loput 2/3, kun hake on laitoksella? En 65 % Jonkin verran enemmän 32 % Paljon enemmän 4 % Osuuskunnista vähiten myyntiä lisättäisiin Halsualla ja Lestijärvellä, eniten Kälviällä ja Kaustisella

14 Korjaatko energiapuuta itse? Kyllä 84 % Yli 90 % Kälviä, Halsua ja Lesti vähiten Lohtajalla 77% Oletko korjannut energiapuuta Viitk Voisitko tehdä korjuu urakointia k muille metsänomistajille? osuuskunnan muille jäsenille? Kyllä 20 % Kyllä 27 % En 80 % En 73 % Eniten Perhossa 31 % Vähiten Halsualla 4 % Eniten Perhossa 53 % Vähiten Halsualla 9 %

15 Alustavia johtopäätöksiä kyselyn tuloksista perusteita tutkimuksen jatkolle Jäsenet toivovat yleisesti osuuskuntien etsivän jonkin verran lisää lämmityskohteita / raaka aineen välityskohteita Energiaosuuskuntien jäsenillä on runsaasti korjuukapasiteettia ja hlkk halukkuutta tehdä korjuu urakointia k i muille jäsenille liiketoimintamallien kehittäminen jatkuu tältä pohjalta

16 Tutkimus ja kehitystoiminta jatkuu Viestintää luvassa Metsäviestissä ja paikallislehdissä