Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien"

Petteri Katajakoski
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta)

2 Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC, K P Metsänomistajien liitto, Metla) Lokala, småskaliga fjärrvärmeverk Nuläge och utveckling (Centria, UmU ETPC, Mellersta Österbottens Skogsägarförbund, Metla)

3 Energiaosuuskuntien omistamia tai ylläpitämiä lämpölaitoksia 6 kpl (kaikissa vierailtu) Toholammilla on energiaosuuskunta, muttei lämpölaitosta Osakeyhtiöitä 2 kpl (on vierailtu) Martti Härkönen Lestijärvellä on hakkeen kaasutukseen perustuva CHPlaitos

muttei lämpölaitosta Osakeyhtiöitä 2 kpl (on vierailtu) Martti

4 Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Perho (1994) 1400 kw LAKA Y 1, i m 3 /a haketta, 1000 i m 3 /a palaturvetta 5500 MWh/a lämpöä Eskola (2001) 120 kw Arimax Bio i m 3 /a haketta 420 MWh/a lämpöä

5 Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Lohtaja (2002) 300 kw Arimax Bio 300S 1200 i m 3 /a haketta 750 MWh/a lämpöä Halsua (2003) 700 kw LAKA PS i m 3 /a haketta 2600 MWh/a lämpöä

6 Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Kälviä 1 (2003) 1600 kw Arimax Bio 1600 Kälviä 2 (2006) 2000 kw Arimax Bio i m 3 /a haketta 8000 MWh/a lämpöä

7 Osakeyhtiömuotoiset lämpölaitokset Veteli (2008) 1500 kw Calortec Kyro Bio i m 3 /a haketta + brikettiä 972 t/a palaturvetta 3870 MWh/a lämpöä Pääpolttoaineena turve Kaustinen (1999, 2004) 2000 kw kw kattila Thermopoint i m 3 /a palaturvetta 1000 i m 3 /a haketta MWh/a lämpöä

Pääpolttoaineena turve Kaustinen (1999, 2004) 2000 kw + 2000 kw kattila

8 Laitos Vuosi Nimellisteho Hakkeen ja palaturpeen käyttö Tuotettu lämpö Perho EOK kw hake 8000 i m 3 /a 5500 MWh/a turve 1000 i m 3 /a Eskola EOK kw hake 600 i m 3 /a 420 MWh/a Lohtaja EOK kw hake 1200 i m 3 /a 750 MWh/a Halsua EOK kw hake 3500 i m 3 /a 2600 MWh/a Kälviä 1 EOK Kälviä 2 EOK kw 2000 kw hake i m 3 /a (yhteensä) 8000 MWh/a (yhteensä) Veteli kw hake + puubriketti 3870 MWh/a (osakeyhtiö) yhteensä 1900 i m 3 /a turve 1000 t/a Kaustinen 1 Kaustinen 2 (osakeyhtiö) kw 2000 kw turve i m 3 /a hake 1000 i m 3 /a MWh/a YHTEENSÄ 6,12 MW (EOK) 11,62 MW hake i m 3 /a turve i m 3 /a GWh/a GWh/a

12000 i m 3 /a (yhteensä) 8000 MWh/a (yhteensä) Veteli 2008 1500 kw hake + puubriketti 3870 MWh/a (osakeyhtiö) yhteensä 1900 i m 3 /a turve 1000 t/a Kaustinen 1 Kaustinen 2

9 Lämpölaitosten muita yleistietoja Laitos Nimellisteho Savukaasujen puhdistus Tuhkan poisto Jäännöshapen mittaus Perho 1400 kw ei märkä kyllä Lohtaja 300 kw ei kuiva ei Halsua 700 kw sykloni kuiva kyllä Eskola 120 kw ei kuiva ei Kälviä 3600 kw ei märkä kyllä Veteli 1500 kw sykloni kuiva kyllä Kaustinen 4000 kw sykloni märkä kyllä

kuiva ei Halsua 700 kw sykloni kuiva kyllä Eskola 120 kw ei kuiva ei Kälviä 3600

10 Joitakin huomioita vierailuista Hakkeen syöttö kattilaan tankopurkaimilla ja hakeruuveilla Perhossa tankopurkain + kolakuljetin kattilan päälle, josta pudotus tulipesään Ruuvit joissakin liian pienet tai loppuun kuluneet Hakkeen huono laatu aiheuttaa joskus ruuvien tukkeutumista paljon hälytyksiä Hakevaraston lattialämmitys estää kasan jäätymistä Lämpökanaalit alkavat jo olla vanhoja vesivuotoja Varsinaisia savukaasupesureita ei ole missään Mitään mittauksia ei ole varsinaisesti koskaan tehty missään litk laitoksessa

ruuvien tukkeutumista paljon hälytyksiä Hakevaraston lattialämmitys estää kasan jäätymistä Lämpökanaalit alkavat jo olla vanhoja

11 Mikä on huipputehon käyttöaika?

Pysyvyyskäyrä huipun käyttöaika Tämä osa tuotettava

vuodessa tuotettu lämpö kattilan nimellisteholla eli 760

nimellistehollaan 3800 tuntia vuodessa, niin tuotettu

12 Pysyvyyskäyrä huipun käyttöaika Tämä osa tuotettava varakattilalla (öljy) Huipun käyttöaika saadaan jakamalla vuodessa tuotettu lämpö kattilan nimellisteholla eli 760 MWh/0,2 MW = 3800 h/a Jos 200 kw kattilaa ajettaisiin nimellistehollaan 3800 tuntia vuodessa, niin tuotettu lämpömäärä olisi sama kuin todellisuudessa! 0,2 MW x 3800 h/a = 760 MWh

MWh/0,2 MW = 3800 h/a Jos 200 kw kattilaa ajettaisiin nimellistehollaan 3800 tuntia

13 Laitosten huipun käyttöaika Laitos Nimellisteho Tuotettu lämpöenergia Huipun käyttöaika (vuodessa 8760 h) Perho 1,40 MW 5500 MWh/a 3920 h/a Lohtaja 0,30 MW 750 MWh/a 2500 h/a Halsua 0,70 MW 2600 MWh/a 3710 h/a Eskola 0,12 MW 420 MWh/a 3500 h/a Kälviä 3,60 MW 8000 MWh/a 2200 h/a Vtli Veteli 150MW 1, MWh/a 2580 h/a Kaustinen 4,00 MW MWh/a 4150 h/a

Halsua 0,70 MW 2600 MWh/a 3710 h/a Eskola 0,12 MW 420 MWh/a 3500 h/a Kälviä 3,60 MW 8000

14 Vuodessa on 8760 tuntia

16 Suunniteltuja jatkotoimenpiteitä Mittauskampanja syksy 2009 kevät 2011 kohteena (ainakin aluksi) Kälviän 1,6 MW lämpölaitos Mittaukset pyritään tekemään useammassa jaksossa osakuormalla ja täydellä kuormalla hyvällä ja huonolla hakkeella hkk (polttoaineella) ll Selvitetään muun muassa: savukaasujen hiukkaspäästöjä sk:jen kaasumaisia päästöjä tuhkan ja kuonan koostumusta laitoksen hyötysuhde jne CO, CO2, NOx hiukkasia

hyvällä ja huonolla hakkeella hkk (polttoaineella) ll Selvitetään muun muassa: savukaasujen

Mittaussuunnitelmia Kälviän 1,6 MW lämpölaitos Savukaasujen O2, H2O,

määrä, kosteus, tiheys, lämpösisältö T P,T Ulkoilman olosuhteet: p,

T T T T T Ensiö ja toisioilma i il määrät Tuhka ja kuonamittaukset

17 Mittaussuunnitelmia Kälviän 1,6 MW lämpölaitos Savukaasujen O2, H2O, hiukkas ja kaasumaiset päästöt sekä p,t Hakkeen koostumus, analyysi, määrä, kosteus, tiheys, lämpösisältö T P,T Ulkoilman olosuhteet: p, T, kosteus, tuulisuus jne Vd Veden massavirta, it meno ja paluuveden T T T T T Ensiö ja toisioilma i il määrät Tuhka ja kuonamittaukset (arina, konvektioosa) Tuotettu (toimitettu) lämpöteho ja lämpöenergia

p, T, kosteus, tuulisuus jne Vd Veden massavirta, it meno ja paluuveden T T T T T Ensiö ja toisioilma

Samankaltaiset tiedostot

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien