LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Transkriptio

1 LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen

2 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on n. ja 15 % on n. yht. n maatilaa 5 kpl 4 kpl 9 kpl Kyllä Mahd. Ei Lämmitysjärjestelmän muutoksesta kiinnostuneet 3 Yritykset Lämmitysratkaisun muutostarve, yritykset (%) Kontiolahti, n=37 Tohmajärvi, n=52 Yrityksiä Pohjois- Karjalassa: n kpl 1 Kyllä Mahd. Ei Lämmitysjärjestelmän muutoksesta kiinnostuneet 4 2

3 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen Metsätaloudellinen merkitys Uusiutuvuus ja paikallisuus (lähilämpöä) Energiantuotannon huoltovarmuus Hintojen vakaampi kehitys Ei synny hiilidioksidin nettopäästöjä Uusia mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita on olemassa Uudet puuenergiatuotteet 5 PUUENERGIAYRITTÄJYYDEN HAASTEET Raaka-aineen hintakehitys kysynnän kasvaessa Tuontipuu Ravinnehävikki ja korjuuvauriokysymykset Hiukkaspäästöt Tukipolitiikka ja tukien jatkuvuus Investointikustannukset ja vakuuksien saanti Sivutoimisuus resurssipula toiminnan laajentamiseen Metsänomistajien ikääntyminen ja tilojen pirstoontuminen Mittauksen, varastoinnin ja rahankierron haasteet Metsätyövoiman saatavuus 6 3

4 Kansainvälinen energiajärjestö: Öljyn kulutus kasvaa nopeasti Maailman öljynkulutus kasvaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan yllättävän nopeasti. Kasvua vauhdittaa järjestön markkinakatsauksen mukaan teollisuusmaiden kokonaistuotannon odotettua voimakkaampi nousu. Metsäteollisuus pelkää pienpuun energiatuen vääristävän markkinoita Maa- ja metsätalousministeriön esittämä pienpuun energiatuki uhkaa vääristää puumarkkinoita ja vähentää puunjalostusta Suomessa, arvioi Metsäteollisuus ry. 7 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 25 JA TAVOITTEET % 2 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala

5 POHJOIS-KARJALAN TAVOITTEET (AMO) JA TOTEUTUMAT Suurin kestävä hakkuukertymä 6,49 milj. m 3 /v v toteutumakeskiarvo 4,67 milj. m 3 /v Taimikonhoito- ja nuoren metsän hoitotavoite yht. 21 ha/v v toteutumakeskiarvo ha/v Ensiharvennustavoite 21 1 ha/v v toteutumakeskiarvo ha/v VMI 1:n mukaan laadun alentuma ylitiheyden takia n. 61 ha:lla, hoitamattomuus syynä 55 ha:lla 9 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖMÄÄRÄT Suomessa vuonna 211 yhteensä 6,8 milj. k-m3 ja tavoite vuonna 22 13,5 milj. k-m3, jonka työllisyysvaikutus n. 6 2 htv METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ SUOMESSA METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ POHJOIS-KARJALASSA k-m3 3 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa 1 3 k-m3 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa Lähde: Metsäntutkimuslaitos Esa Ylitalo

6 METSÄHAKKEEN TEKNINEN KORJUUPOTENTIAALI MILJ. K-M³/VUOSI Latvusmassa kuusikoista Kannot kuusipäätehakkuilta 1,8 1,5 1,2,9,6,3, Latvusmassa männiköistä Nuorten metsien energiapuu Etelä-Rannikko Pohjanmaa-Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metla Juha Laitila 11 POHJOIS-KARJALAN HAKEKERTYMÄSTÄ V. 211 LATVUSMASSAA N. 4 % 12 6

7 RIUKUMETSIEN HARVENNUSPUUTA N. 47 % 13 KANTOJA N. 5 % JÄREÄÄ RUNKOPUUTA N. 8 % 14 7

8 KONEELLINEN KORJUU ON VALTAMENETELMÄ RIUKUMETSISSÄKIN 15 LÄMPÖYRITTÄJYYS YLEISTYY Ensimmäiset laitokset perustettu 1992 Vuonna 21 hoidettavia kohteita 49 kpl Osuuskunnat ja osakeyhtiöt hoitavat 55 % laitoksista ja yksittäiset yritykset ja yrittäjärenkaat 45 % Lämpölaitosten keskiteho 58 kw Vuotuinen metsähakkeen käyttö n. 2 2 i-m 3 /laitos Lämpöyrittäjien vuotuinen puupolttoaineen käyttö yht. n. 1,1 milj. i-m 3 Lähde: TTS tutkimus Harri Solmio

9 LÄMPÖYRITTÄJIEN HOITAMAT KATTILAT POHJOIS-KARJALASSA PUURAAKA-AINEEEN KYSYNNÄN TURVAAVAT PERINTEISET KÄYTTÖTAVAT JA UUDET PUUJALOSTEET 18 9