Hyvä vanhuus -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä Tiina-Mari Lyyra, TtT Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Suomen gerontologian tutkimuskeskus
2 Iäkkäiden ihmisten terveyden edistäminen Miksi? Demografiset muutokset Miksi? Autonomian ja elämänlaadun lisääminen ja säilyttäminen Toimintakyvyn heikkenemisen hidastaminen Pitkäaikaishoidon tarpeen vähentäminen Pidempi ja terveempi elämä Prosessi, joka mahdollistaa iäkkäille ihmisille enemmän kontrollia omasta elämästään -> parempi itsetunto, empowerment
3 Tiedetään, että Toimintakyvyn heikkeneminen ja avuntarpeen lisääntyminen on kombinaatio: Lääketieteellisistä Toiminnallisista Psykososiaalisista Ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä..jotka vaikuttavat toisiinsa -> tarvitaan moniulotteista lähestymistapaa
4 On tärkeää. Ymmärtää iäkkään ihmisen terveys eräänlaisena tasapainotilana, johon vaikuttavat yksilön resurssit ja tavoitteet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Tuntea erilaiset toimintakykymallit ja kompensaatiomekanismit Tunnistaa iäkkäiden ihmisten omat voimavarat ja tukea niitä Tunnistaa riskiryhmät
Mitä on terveys? Tänä päivänä terveys nähdään useimmiten toiminnallisena käsitteenä, voimavarana toimia optimaalisesti, ennemminkin kuin elämän päämääränä. Tämäntyyppinen ajattelu sopii hyvin myös iäkkäiden ihmisten terveyden edistämiseen.
6 Iäkkäiden ihmisten terveys? Toimintakyky esim. ADL, liikkumiskyky, SPPB-battery Objektiivisia terveysmittareita tarvitaan, kun halutaan saada tarkkaa tietoa esimerkiksi erilaisten interventioiden vaikutuksista tai terveydentilan muutoksista. Subjektiiviset terveysmittarit puolestaan antavat tärkeää informaatiota esimerkiksi koetusta terveydestä ja elämänlaadusta Kokemuksellinen terveys
Selviytyminen arjen askareista Vapaus Vaivattomuus Sosiaalinen yhteisyys Mielen tasapaino Omat aktiiviset valinnat Lyyra T-M & Heikkinen R-L: Experienced Health in Older Women with Rheumatoid Arthritis J Women and Aging 18 (4), 2006. Terveyden tasapaino
Kokemuksellinen terveys Iäkkäät ihmiset, joilla oli krooninen sairaus ja toiminnanvajavuuksia, kokivat oman terveytensä ennemminkin tekemisenä ja sopeutumisena kuin sairauden puuttumisena. Terveys nähtiin yleisenä hyvinvointina ja tasapainona, johon pyrkiessään myös he itse tekivät aktiivisia valintoja
TOIMINTAKYKY TASAPAINO TAVOITE- PROFIILI YMPÄRISTÖ -sosiaalinen -fyysinen (Pörn I. 1993)
Terveyden tasapaino Iän myötä voimavarojen heiketessä voidaan tasapainoa pyrkiä palauttamaan eri tavoin: kuntouttamalla, muuttamalla tavoitteita, lisäämällä sosiaalista tukea ja parantamalla fyysistä ympäristöä tai yhdistelemällä eri keinoja.
MAKROTASON FYYSINEN & SOSIOKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ Vanhenemisen ja terveyden biopsykososiaalinen malli (Seeman ja Crimms 2001) DEMOGRAFIA ikä sukupuoli etnisyys Sosiaaliset suhteet rakenteelliset piirteet laadulliset ominaisuudet SOSIO- EKONOMINEN STATUS Psykologiset ominaisuudet esim. pystyvyyden ja hallinnan tunne itsearvostus optimismi Käyttäytyminen esim. liikunta tupakointi ravinto Biologiset reitit: sydän- ja verenkiertosysteemi aineenvaihduntasysteemi immuunisysteemi lämmönsäätelysysteemi verenmuodostussysteemi hypotalamus- -käpylisäkelisämunuaissysteemi sympaattislisämunuaisydinsysteemi Terveysvasteet fyysinen terveys mielenterveys kuolleisuus
Iäkkäiden ihmisten kuolleisuuden riskitekijät Poikkeavat jonkin verran koko väestötasolla tehdyistä kuolleisuuden riskitekijöitä koskevista tutkimuksista. Koko väestötasolla tunnetuimmat riskitekijät, kuten korkea kolesteroli ja lihavuus, eivät enää iäkkäämmässä väestössä ole yhtä selkeästi yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin kun keski-ikäisessä väestössä. Iäkkäämmässä väestönosassa kuolleisuuden riskitekijöitä ovat perimän ohella muun muassa: alhaisempi koulutustaso fyysinen inaktiivisuus matala lihasvoima ja huono liikkumiskyky heikentynyt kognitiivinen kapasiteetti. Erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten hyväksi arvioitu terveys, optimistinen elämänasenne, elämäntyytyväisyys sekä sosiaalinen tuki vähentävät kuolleisuuden riskiä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa.
Sosiaalinen tuki
Taulukko 3. Lastenlasten tapaamisen riittävyys 65 69-vuotiailla jyväskyläläisillä miehillä ja naisilla vuosina 1988, 1996 ja 2004. Kohorttivertailu vuosina 1919-1923, 1927-1931 ja 1935-39 syntyneiden henkilöiden välillä. Tilastolliset erot testattu χ 2 - testillä,(%). Lastenlasten tapaamisen riittävyys Tapaa riittävästi Haluaisi tavata useammin Yhteensä Miehet Naiset 1988 1996 2004 p 1988 1996 2004 (n=112) (n=98) (n=97) (n=163) (n=146) (n=118) p 70,5 49,5 49,5 59,5 61,0 43,2 29,5 50,5 50,5 0,002 40,5 39,0 56,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 0,007 Sukupuolierot, p 1988 0,061 1996 0,087 2004 0,410 Lyyra, Lyyra & Tiikkainen 2006
Kuolleisuuden riski non-assistance related social support -ryhmän tertiileissä, naiset HR (95%CI) ylin 1 1 HR (95%CI)* alin 2.48 (1.45-4.26) 2.21 (1.25-3.89) keskiverto 1.50 (0.85-2.63) 1.65 (0.92-2.95) *mallissa huomioitu kognitiivinen kyvykkyys, kävelynopeus, yksinasuminen. depressiivisyys, koulutuksen pituus ja vakavat sairaudet
Kuolleisuuden riski koetun sosiaalisen tuen 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 tertiileissä 80-vuotiailla naisilla Log rank: Group 1 vs. 3: p = 0.001 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 lowest middle best
Tärkeimmät kuolleisuuden riskiin yhteydessä olevat sosiaalisen tuen ulottuvuudet iäkkäillä naisilla Vähäiset kokemukset arvostuksen tunteesta Vähäiset kokemukset siitä, että joku tarvitsee Vähäiset kokemukset kuulumisesta johonkin
Teorioita sosiaalisen tuen ja terveyden välisestä Stressiin liittyvä teoria: suhteesta sosiaalisen verkosto toimii puskurina elämän stressitilanteiden ja yksilön välillä ->vähentää stressin haitallisia vaikutuksia. Sosiaaliset suhteet sinällään vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen ja auttavat esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuutta ja käyttöä. Toimiva sosiaalinen verkosto antaa parhaimmillaan iäkkäille ihmisille kokemuksia itsearvostuksesta ja turvallisuudesta sekä siitä, että häntä yhä tarvitaan ->motivaatio itsestä huolehtimiseen
Kuolleisuuden riski Zest faktorin kvartiileissa ruotsalaisilla kaksosilla, n=320 (elämääntyytyväisyys) Simple Model Full model HR (95%CI) HR (95%CI) a Alin vs. ylin 2.01 (1.38-2.91) 1.90 (1.27-2.83) Keskiryhmä vs. korkein 1.12 (0.82-1.55) 1.13 (0.82-1.56) Sukupuoli 0.53 (0.40-0.70) 0.57 (0.42-0.76) Ikä 1.17 (1.11-1.23) 1.17 (1.11-1.23) Vakavat sairaudet 1.53 (1.38-1.70) 1.46 (1.31-1.63) Variance for frailty p=0.38 p=0.50 A Malli vakioitu koulutuksen pituudella, yksinasumisella, depressivisyydellä, fyysisellä ja kognitiivisella toimintakyvyllä ja sosiaalisilla kontakteilla (Lyyra et al 2006)
Yhteenveto Tutkimus osoitti vahvan yhteyden tämänhetkisen elämääntyytyväisyyden ja pienentyneen kuolleisuuden riskin välillä Emotionaalinen hyvinvointi on tärkeää iäkkäiden ihmisten terveydelle.
Esitettyjä teorioita psykologisten tekijöiden ja terveyden välisestä yhteydestä Positiivinen elämänasenne edistää aktiivista osallistumista ja motivoi itsestä huolehtimiseen (Scheier and Carver 1992). Positiivinen asenne on yhteydessä myös sosiaaliseen tukeen, jonka on havittu olevan yhteydessä iäkkäiden ihmisten pidempään elinikään (e.g. Berkman & Syme 1979; Blazer 1982; Lyyra & Heikkinen 2006). Henkisesti hyvinvoivilla iäkkäillä ihmisillä on enemmän erilaisia copingkeinoja; esimerkiksi optimistit harvemmin käyttävät kieltämisen ja periksiantamisen strategioita vaikeissa tilanteissa (Segerstrom, Taylor, Kemeny ja Fahey 1998). Subjektiivinen hyvinvointi vaikuttaa terveyteen ja elinikään myös suoraan esimerkiksi immuunijärjestelmän kautta (esim. Cohen & Herbert 1996).
Lopuksi Psykososiaalinen hyvinvointi on fyysisen terveyden ohella vahvasti yhteydessä iäkkäiden ihmisten pidempään elinikään. Etenkin tyytyväisyys tämänhetkiseen elämään ja turvallisuuden ja arvostuksen tunteet ovat tärkeitä iäkkäiden ihmisten terveydelle. Löydös asettaa haasteita sellaisten uusien sosiaalisten innovaatioiden kehittämiselle, joiden avulla iäkkäät ihmiset voivat kokea yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi itsensä kokemisen tunteita. Sekä yhteiskunta että yksittäiset kansalaiset voivat osaltaan edesauttaa iäkkäiden ihmisten kokemusta siitä arvostuksen tunteesta, jonka he ovat ansainneet.
Vanhoissa ihmisissä on voimavaroja, joita meidän tulee tukea ja ottaa myös esimerkkiä!
Kiitos mielenkiinnosta ja antoisaa päivää!