Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä?

Transkriptio

1 Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä? Katja Pynnönen, TtM, tohtorikoulutettava Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pitkää ikää kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakirjastokokous Esityksestä Vanhenemisesta, terveydestä Kulttuurin yhteys hyvinvointiin Kirjasto osana kulttuuripalveluita, lukeminen Cupore 50+ Ikä, ikääntyminen ja sukupolvet -hanke Pohdintaa Miten kirjasto voisi olla lisäämässä ikääntyvien ja iäkkäiden hyvinvointia Miten kirjaston käyttöä voisi edistää 1

2 Väestö vanhenee Elintason nousu, terveydenhuollon kehittyminen Suuret ikäluokat ( syntyneet) tällä hetkellä 62-6-vuotiaita Odotettavissa oleva elinikä pitenee, syntyvyys pysyy samana tai pienenee, maahanmuutto ei runsasta 65 vuotta täyttäneiden suhteellisen osuuden ennustetaan nousevan nykyisestä % => 2 % vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus 200) 85 vuotta täyttäneiden osuus: 2 % => % vuoteen 2060 mennessä Naisten enemmyys vanhemmissa ikäryhmissä Vanheneminen Normaali elämänkulkuun liittyvä asia; yksilöllisyys Biologinen vanheneminen Esim. kehon rakenteen muutokset Luun ja lihaskudoksen määrä pienenee Ikänäköisyys Psyykkinen vanheneminen Esim. muistitoiminnoissa muutoksia joillakin osa-alueilla, mieliala Sosiaalinen verkosto Verkoston koko säilyy usein vakaana, sisällöllisiä muutoksia voi tapahtua; tapaamiset harvenevat Keskittyminen emotionaalisesti läheisiin suhteisiin Eri osa-alueiden yhteen kietoutuneisuus Sosiaalista vanhenemista se, millainen merkitys esim. harmaille hiuksille annetaan Historiallinen aika, kulttuuri 2

3 Normaali vs. sairauksiin liittyvä vanheneminen Tavanomainen vs. onnistuva vanheneminen Rowe ja Kahn: onnistuva vanheneminen (18) Sairauksien ja toiminnanvajauksien välttäminen Aktiivinen elämänote Hyvä kognitiivinen ja fyysinen toimintakyky Vanheneminen ja terveys Ikääntymiseen liittyy usein erilaisia sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä Terveys arjen sujumisena, vapautena, vaivattomuutena, sosiaalisena yhteisyytenä, mielenterveytenä Hyvinvointi ja elämänlaatu rakentuu monista elämän eri ulottuvuuksista Kolmas ja neljäs ikä Terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä luovutaan ensimmäiseksi harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoista Terveys tasapainotila yksilön resurssien, tavoitteiden ja sosiaalisen ja fyysisen ympäristön välillä

4 Toimintakyky (Heikkinen 2008) Kasvu ja vanheneminen Sairaudet Elinolot/ elintavat Perinnölliset tekijät TOIMINTA- KYKY TAVOITTEET MOTIIVIT MERKITYKSET UUSINTAMINEN KULUTTAMINEN SOSIAALINEN TUKI TOIMINTA -työ - harrastukset ADAPTAATIO -arjen askareet VALIKOINTI OPTIMOINTI KOMPENSAATIO FYYSISEN YMPÄRISTÖN TUKI PALAUTE Väestön ikärakenteen muutos ja iäkkäiden määrän lisääntyminen nostaa esiin haasteita myös kulttuurisektorille Tyytyväisyyttä elämään haetaan elämän hallinnasta, elämän kokemisesta merkitykselliseksi, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista ja elämän henkisestä rikkaudesta Kulttuuri osaltaan vastaamassa tähän Kulttuuriset oikeudet; Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoisen käytön mahdollistaminen 4

5 Kulttuuri ja terveys/hyvinvointi Neljä välineellistä vaikutusta hyvinvointiin (Liikanen 200) Taide elämyksenä, merkityksinä ja taidenautintona, osana ihmisen tarpeita Yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin Kulttuuritoiminnan myötä syntynyt yhteisöllisyys Taiteen, rakennetun ympäristön arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän elinpiirin luomiseksi Kulttuuritoimintoihin osallistuminen/harrastaminen Lisää terveyden kokemista hyväksi (Johansson ym. 2001) Vähentää kuolleisuuden riskiä (Bygren ym. 16, Konlaan ym. 2000, Väänänen ym. 200) Pienentää dementiaan sairastumisen riskiä (Verghese ym. 200) Vähemmän lääkärikäyntejä, kaatumisia, yksinäisyyttä sekä parempi mieliala (Cohen ym. 2006) Kulttuuritilaisuuksiin osallistumiselta odotetaan, 50+ suomalaiset (n=88) (Pynnönen & Mitchell 2012) Piristävää ajanvietettä, mieli pysyy virkeänä 5 % Mahdollisuutta irrottautua arjesta 45 % Uusia elämyksiä Korkealaatuista esitystä ja sisältöä 2 % % Uusia vaikutteita ja kokemuksia Taiteen ja kulttuurin luomaa hyvää ilmapiiriä Tapaan ystäviäni 20 % 1 % 21 % Toimintaa ja viihdettä 14 % Yhteinen elävän esityksen kokeminen 10 % Tilaisuutta, jolla on ensiluokkaiset puitteet Minulla on tapana käydä ja osallistua kulttuurielämään En mitään erityistä % % 6 % 5

6 Kirjasto osana kulttuuripalveluita, Lukemiseen käytetty aika Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön (Cupore) 50+ Ikä, ikääntyminen ja sukupolvet tutkimushanke 50 vuotta täyttäneiden suomalaisten haastattelu (n=81) vaihteessa Miehiä 4 % ja naisia 51 % 50-5-v 8%, 60-6-v 5%, 0--v 22% ja 80+ 5% Työssä 1/, työttömänä 6%, eläkkeellä 64% % asui omassa asunnossa ilman kotihoidon palveluita, 1% palvelutalossa tms. 4% koki terveytensä hyväksi/erittäin hyväksi, 40% kohtalaiseksi ja % huonoksi/erittäin huonoksi Tärkeänä pidetyt kulttuuri-instituutiot, 50+ suomalaiset (n=81) Erittäin tärkeää Tärkeää Kirjasto Kirjakauppa Kansalaisopisto taiteen/ kulttuurin harrastamiseksi Teatteri Elokuvateatteri Konserttitarjonta Järjestöjen tarjoamat kulttuuriharrastukset Muut museot Taidemuseo Musiikkikauppa Videovuokraamo Ulkoilmatapahtumat/ -esitykset Kohtaamispaikkoja oman ikäisille Tanssimahdollisuudet muillekin kuin nuorille % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen 6

7 Kiinnostus kulttuuriin, 50+ suomalaiset (n=81) Kirjallisuus/ kirjojen lukeminen 41 Teatteri 40 Musiikki 40 TV:n kulttuuriohjelmat 5 Elokuva 0 Historia/ kulttuurihistoria 2 Tanssi 22 Museot/ näyttelyt 20 Radion kulttuuriohjelmat 1 Kuvataide/ arkkitehtuuri Erilaiset taideharrastukset Liikuntaharrastukset 5 Matkustaminen 1 Urheilu 20 Politiikka Tekniikka/ luonnontieteet % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen Ikäryhmien välisiä eroja kiinnostuksessa kulttuurin osa-alueisiin, 50+ suomalaiset (n=81) Musiikki Elokuva Historia/ kulttuurihistoria v 60-6-v 0--v 80+ Kuvataide/ arkkitehtuuri % Pynnönen ja Mitchell 2012

8 Eroja sukupuolten välillä kulttuurikiinnostuksessa ja harrastamisessa (Pynnönen ja Mitchell 2012) Naiset jonkin verran kiinnostuneempia sekä kulttuuritarjonnasta yleensä että useista eri kulttuurin osa-alueista miehiin verrattuna Naiset: kirjallisuus/lukeminen, teatteri, tanssi, kuvataide, musikaali, ooppera, operetti, eril. taideharrastukset Miehet: historia/kulttuurihistoria, urheilu, politiikka, tekniikka/luonnontieteet Naiset lukevat kaunokirjallisuutta ja aikakauslehtiä miehiä useammin, miehet puolestaan sanomalehtiä naisia useammin Kaunokirjallisuuden lukeminen (h/vk), 50+ suomalaiset (n=81) Ei lainkaan Alle 2h Yli 2h - alle10 h Yli 10h Koko aineisto v v v % 10 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 0 % 80 % 0 % 100 % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen 8

9 Ammatti- ja harrastekirjallisuuden lukeminen (h/vk), 50+ suomalaiset (n=81) Ei lainkaan Alle 2h Yli 2h - alle10 h Yli 10h Koko aineisto v v v % 10 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 0 % 80 % 0 % 100 % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen Sanomalehtien lukeminen (h/vk), 50+ suomalaiset (n=81) Ei lainkaan Alle 2h Yli 2h - alle10 h Yli 10h - alle 20h Yli 20h Koko aineisto v v v % 10 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 0 % 80 % 0 % 100 % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen

10 Aikakauslehtien lukeminen (h/vk), 50+ suomalaiset (n=81) Ei lainkaan Alle 2h Yli 2h - alle10 h Yli 10h Koko aineisto v v v % 10 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 0 % 80 % 0 % 100 % Pynnönen ja Mitchell 2012, mukaillen Kirjallisuudesta kiinnostuneiden kirjastossa käyminen tutkimusta edeltäneen vuoden aikana, 50+ suomalaiset (n=8) Kyllä, useamman kerran Kyllä kerran Ei Koko aineisto v v v % 10 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 0 % 80 % 0 % 100 % Pynnönen ja Mitchell

11 Kulttuuriharrastamisesta eri ikäryhmissä (Pynnönen ja Mitchell 2012) Nuoremmissa ikäryhmissä yleisesti aktiivisempia; lehtien lukeminen ja tiedotusvälineiden seuraaminen keskeistä vanhemmille ikäryhmille Vanhemmissa ikäryhmissä osallistuminen vähäisempää, vaikka aktiivisiakin löytyy; 80+ ikäryhmässä kulttuurikiinnostus ei kaikilla ilmene osallistumisena; irtautumista? 80+ ikäryhmässä jatkuvuutta toiminnan muodon muuttamisen kautta? Koetut esteet kulttuuriharrastamiselle, eroja eri ikäryhmissä (n=81) Terveydelliset syyt 2 Ei ole järjestettyjä kuljetuksia Matkat ovat liian pitkiä 22 Liikenneyhteydet ovat heikot Esityksen tai tilaisuuden aukioloajat ovat hankalia Ei ole aikaa harrastaa kulttuuria v 60-6-v 0--v % Pynnönen ja Mitchell 2012

12 Taustatekijöitä kirjastossa käymiseen niillä, jotka kiinnostuneita kirjallisuudesta ja lukemisesta (n=8) Kirjastossa käyminen useamman kerran vs. kerran/ei lainkaan tutkimusta edeltäneen vuoden aikana Sukupuolten, siviilisäätyryhmien ja eri kuntatyypeissä asuvien välillä ei eroa Koulutustaso, koettu terveys, ulkonaliikkumiskyky, ikä yhteydessä kirjastossa käymiseen Kaunokirjallisuuden ja ammatti- ja harrastekirjallisuuden lukemiseen käytetyssä ajassa ei eroa niillä, jotka käyneet kirjastossa useamman kerran vs. kerran/ei lainkaan edellisen vuoden aikana Kirjasto lisäämässä ikääntyvien hyvinvointia? Kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksista on olemassa tutkimustietoa Kirjasto osa hyvinvointiyhteiskuntaamme; kirjastoa pidetään tärkeänä kulttuuri-instituutiona Kirjasto voi omalta osaltaan olla ylläpitämässä aktiivista ikääntymistä ja lisäämässä iäkkäiden arjen mielekkyyttä, tarjota elämyksiä ja tietoa, lisätä osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia ja siten hyvinvointia 12

13 Miten tukea aktiivista ikääntymistä, terveyden edistämistä ja kirjaston käyttöä? Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012 (Pietikäinen, helmikuu 2012) Yleisajatuksena kestävän aktiivisen ikääntymisen kulttuurin edistäminen Työelämässä Sosiaalinen osallistuminen Itsenäinen asuminen Strategioihin, työryhmä miettimään Yhteiskuntatasolla Kirjastopalvelut riittävän lähellä, palveluiden räätälöintiä Palvelun käytön tukeminen: kuljetuksia, saattoapu Tiedottaminen: sanomalehdet ja puskaradio keskeisiä Iäkkäiden tarpeiden huomioiminen Iäkkäät mukaan päätöksentekoon Yhteiskunnan tuotteiden suunnittelu, osallistuva kävely Teknologiset ratkaisut; käyttötarkoitus, yhdessä suunnittelu Osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa, kulttuurisuunnitelma Kulttuurikahvilat/kirjastokahvilat, keskustelupiirit, kokemusten jakaminen; sosiaalisuus Ikääntyneiden heterogeenisuus Kohtaaminen yksilönä, samalta silmätasolta Kielenkäyttö, asenteet 1

14 Kiitos! Yhteystiedot: Pääasialliset lähteet Heikkinen E, Rantanen T (toim.) Gerontologia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Kulttuuripolitiikan strategia Opetusministeriön julkaisuja 200:12. Liikanen A Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Lyyra T-M, Pikkarainen A, Tiikkainen P (toim.) Vanheneminen ja terveys. Tampere: Edita. Pynnönen K, Mitchell R. Ikääntyvät ja ikääntyneet taiteen ja kulttuurin kentillä. 50+ kulttuuribarometrin tuloksia. Julkaistaan Cuporen julkaisusarjassa kevään 2012 aikana. 14