MATKARAPORTTI 9.3.2011 Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla Matkalla mukana: Kalkkunatuottajat Seppo Heikkilä, Juhani Viljakainen ja Fredrik Ström Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka Länsi-Kalkkuna Oy:n toimitusjohtaja Erkki Muilu MTT Mikkö Määttä Satafood Kehittämisyhdistys ry Mira Jääskeläinen Tilakäynti: Mukana Ingelsta Kalkonin alkutuotantojohtaja Andreas Rosenlund Ingelsta Kalkonilta. Tila: Tilalla tuotettiin viljaa ja kalkkunoita. Joakim Svensson, 25 v. vastaa kalkkunatuotannosta ja hänen yhtiökumppaninsa vastaa viljelystä. Peltoa on n. 100 ha. Tilalla oli alkukasvatushalli sekä kasvatushalli. Halleissa kasvatettiin vain kukkoja. Vuonna 1964 rakennettu, 500 m 2 vanha broilerhalli toimi alkukasvatushallina. Toisessa hallissa, rakennettu vuonna -91, 32 x 100 m, oli kaksi n. 1500 m 2 osastoa, joissa oli eri-ikäiset linnut. Kasvatushalliin on vuodesta -95 lähtien lain mukaan rakennettava ikkunat, mutta ne on kuitenkin maalattu mustaksi sisältä. Käyntihetkellä tilalla oli 5 päivän ikäisiä, 7 viikon ja 18 viikon ikäisiä kukkoja. Tilalla käytetään omaa viljaa, siilo oli pihalla, josta putket suoraan kasvattamolle. Lämmityksessä käytettiin haketta. Tilan maisemanhoitoa tekivät mahtavat sarvettomat mustavalkeat sonnit.
Alkukasvatus: Linnut olivat alkukasvatushallissa n. 5-6 viikkoa. Hallissa oli 2 ruokintalinjaa ja 3 juomalinjaa. Linnut olivat 5 päivän ikäisiä ja niiden paino oli käyntihetkellä 110 g, ei käytössä tontturuokkijoita. Kuivikkeena kutteri. Hallissa oli automaattivaaka ja lattialämmitys Skovin ohjausjärjestelmä. Hallissa 36,5 astetta. Valotaso oli aika kirkas, yö oli klo 23-04 välillä. Kasvattaja kokeilee Broilactia = finnish soup, nyt ensimmäistä kertaa. Lämmitys yleensä vain 5-6 alkukasvatuksen ajan eli kasvatushalleissa ei lämmitystä. Untuvikkohallissa pesu ja uudet linnut, 4800 kpl, toimitettiin 7 viikon jälkeen. Loppukasvatus: 5-6 viikon jälkeen kukot siirrettiin kasvatushalliin. Kasvatushallissa ruokintalinjat Coretime, SKOVin ohjausjärjestelmä, Plasson-kupit. Happoa (Goldfeed) annettiin 3,5 % koko ajan, kokeilee myös tätä nyt ensimmäistä kertaa. Antaa kun kukot siirretään uuteen halliin ja kuivikkeeksi muutetaan olki. Oljen on oletettu tosin olevan mahdollinen Aspergillus -kontaminaation lähde. Tällä tilalla lämmitys myös loppukasvatuksen aikana mahdollista, mutta muilla kasvattajilla ei lämmitystä kasvattamossa ole. Varsinkin tänä talvena tavoitepainoihin ei ole päästy toivotulla tavalla ja alkutuotantojohtaja arveli sen johtuvan lämmityksen puuttumisesta loppukasvatuksessa. Ilmastoinnissa 13 sisääntuloa ja 9 ulosmenoa sekä kesällä käytössä on 2 jättipuhallinta. Täyttö loppuvaiheessa 45 kg/m2, tavoite-elopaino 17-17,5 kg ja kasvatusaika on 140 päivää. Loppukasvatushallissa oli siis käyntihetkellä 7 ja18 viikon ikäiset kukot. 18 viikkoisten elopaino oli 16,3 kg, hallin lämpötila 14 astetta. Heillä ei ole rintalimakko ongelmaa, mutta Ahtisaaria ja varpusia on paljon. Isäntä seuraa aamuin illoin sekä järjestelmän hallista mittaamia parametrejä että hallin oikeita olosuhteita. Hallissa kaksi lämpötila- ja kosteusanturia n. metrin korkeudella. Tilalla SKOVin ohjausjärjestelmä. Linnut olivat aika likaisia ja varsinkin 7 viikkoisten kukkojen määrä näytti hallissa aika korkealta.
Teuraskuljetus ja vastaanotto: Kävelytetään laatikkoon, yleensä noin puolet saadaan laatikoihin kävelemällä, loput joudutaan lastaamaan käsin. Kukkojen laatikon korkeus on 70 cm, 25 kukkoa/laatikko, 500 kpl / kuorma, kuljetetaan traktorilla teurastamolle (tältä tilalta matkaa n. 3 km). Arvioimme kukkolaatikon kokonaiskooksi 70 x 120 x 250 cm. Laatikko on Ingelstan oma design. Laatikot olivat ruosteisia ja laatikon säleiköt olivat rikkoutuneita.
Muuta: Sähkönkulutus tilalla oli 250 000 kwh/vuosi ja hinta n. 1 kr/kwh. Ingelsta Kalkon- yritysesittely sekä keskustelu Paikalla Ingelsta Kalkonin toimitusjohtaja Martin Lindström, talousjohtaja Torbjörn Persson sekä alkutuotantojohtaja Anders Rosenlund. Ingelsta Kalkonilla käytetään rotua BUT 10. Aiemmin ollut BUT 8 ja se oli hieman suurempi kuin BUT 10 nyt. Vaihto tapahtui Aviagenin päätöksellä. Kalkkunan teuraskasvattajia on 9, joista 5 kasvattaa pelkkiä kukkoja ja kaksi kasvattaa molempia. Kaikki tuottajat ovat n. 20 km etäisyydellä teurastamosta. Kanat: Kasvatusaikainen kuolleisuus kukoilla 10 % ja kanoilla n 3 %. Kierto kukoilla on 3,2 erää/vuodessa. Ingelsta Kalkonilla kanojen kasvatusaika on 70 päivää ja tavoite-elopaino 5 kg. Kanojen kasvatustiheys on 30kg/m 2. Kritiikkiä saatu kanan kuljetuslaatikosta, korkeutta haluttaisiin nostaa nykyisestä 28 cm -> 34 cm. Emoketju: Emot tuodaan 2200 kpl parvina Englannista. Muninnassa on kolme parvea. Munat painavat n. 55-65 g/kpl ja munintamäärä 110 munaa/emo. Hautomo on Blentagin yksityisomistuksessa. Untuvikkojen kuolleisuus on n. 1,5 %. Untuvikon hinta 2,6-2,7 /kukko ja 2,2 /kana. Untuvikkojen koko heillä ei ole tasainen ja asia koetaan ongelmalliseksi, mutta siihen ei ole löydetty ratkaisua. Nokkia ei käsitellä ja untuvikot eivät saa Broilact- sumutetta hautomolla. Salmonella valvonta ja lintujen hyvinvointi: Svensk Fågel- yhdistys valvoo ja kontrolloi salmonellavalvontaohjelmaa sekä lintujen hyvinvointia. Jalkapohjien tarkastuksen perusteella ja jos ongelmia siinä ilmenee, tuottajalle voidaan määrätä pienempi kg/m2 määrä, vaikkakaan asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Sekä tuottajat että yritykset voivat olla Svensk Fågelin jäseniä, ja silloin sitoutuvat lakisääteistä tiukempaan eläinten hyvinvoinnin huomioimiseen, mutta saavat silloin käyttää Svenk Fågelin merkkiä tuotteissaan. Salmonella valvontaan saadaan rahoitus valtiolta. Lihan hinta tuottajalle: Heillä on käytössään perushinta joihin on mahdollista saada korotus kahden kriteerin perusteella: 1) kokonaiskuolleisuus sekä teurashylkymäärät kukoilla on yhteensä alle 12,5 % 2) asetetun tavoitepainon saavuttaminen Lihahinnassa huomioidaan rehukustannusten nousu/lasku. Ingelstan on helpompi viedä rehun hinnan nousu suoraan tuotteiden hintaan, koska tuotteista melkein puolet myydään omien myymälöiden kautta ja Ruotsissa hinnat keskusliikkeille annetaan neljä kertaa vuodessa. Nykyhinta kukoille 1,65 /elopainokilo ja kanoille 1,90 /elopainokilo. Kukon rintafileesaanto on noin 40 %. Rehut: Käyttävät 4 portaista rehustusta.
1. rikottu pelletti 3,5 viikkoa 2. oma rehunsa 3,5-6 tai 7 viikkoon saakka 3. yhdistelmärehu viikot 7-12 4. loppukasvatusrehu 12 viikosta eteenpäin Kalkkunarehuja valmistaa kaksi firmaa, joiden kanssa mahdollista tehdä yhteistyötä ja esim. muuttaa rehuja, mutta ei mitään sopimustoimittajaa. Soijan hinta n 3 kr/kg, n. 330 /tn. Vehnää käytetään 2-50 % rehusta. Tapaamamme tuottaja käytti myös kauraa muutaman prosentin verran. Kukkojen RHS on 3 kg/elopainokilo. Muuta mielenkiintoista: Viettävät Kalkkunapäivää 3. toukokuuta. Lannan saa polttaa, eli ei luokitella jätteeksi. Eläinlääkäri ei voi olla Ingelstan valvova eläinlääkäri, vaan ulkopuolinen. Tämä aiheuttaa ongelmia, koska muilla eläinlääkäreillä ei ole linnuista juuri lainkaan kokemusta ja osaamista. Leikkaamossa lihanleikkuu tehdään manuaalisesti. Tuottajat eivät saa minkäänlaista tukea kalkkunankasvatukseen. Tuottajan mielestä kalkkunan kokoa ei voi enää nostaa, koska sitten puhuttaisiin kalkkunatehtaasta ja hän haluaa pysyä kalkkunantuottajana. Yritysesittely: Ingelsta Kalkon kuuluu Blentaggruppen AB:en ja sen omistajana toimii Jan Håkanssonin perhe. Ingelsta Kalkon on toiminut vuodesta -84 asti. Blentaggruppenissa on alkutuotanto erikseen, ja broilerin jalostuksen hoitaa Guldfågel ja kalkkunan jalostuksen Ingelsta Kalkon. Alkutuotannon liikevaihto on 190 M kr, Guldfågelin 1000 M kr ja Ingelsta Kalkonin 240 M kr. Ryhmällä on omat sopimustuottajat. Kaiken kaikkiaan henkilökuntaa on 200 henkeä.
Ingelsta Kalkon tuottaa 475 000 lintua vuodessa, joista 200 000 on kukkoja. 70 % lihasta myydään jalosteina, 30 % tuoreena lihana. 90 % tuotetuista kanoista myydään kokonaisina. Tuotteista 48 % myydään vähittäiskaupassa, 38 % omien konseptimyymälöiden kautta, 7 % myydään Hotel, Restaurant & Catering -sektorille ja vain 7 % teollisuuden raaka-aineeksi. Portfoliossa n. 60-80 erilaista tuotetta. Tuotteistossa on pyritty pitämään tasapaino suhteessa raaka-ainepohjaan eli tuotteet eivät ole vain fileepohjaisia tuotteita. Heillä on 60 000 VIP- asiakasta, joille lähtee APTIT-lehti 4 kertaa vuodessa sekä kuuluvat sähköpostijakeluun, jolla lähetetään tietoa kuukausittaisista VIPtarjouksista. Ruotsissa lihankulutuksesta (n. 75 kg/vuosi/hlö) 44,5 % on sianlihaa, 34,5 % nautaa, 19,1 broileria, 1,1 % lammasta ja 0,8 % kalkkunaa. Tarkoittaa että kalkkunalihan kulutus Ruotsissa on 0,6 kg/hlö. Lopuksi kävimme tutustumassa Ingelstan omaan myymälään sekä söimme mainiot reisipihvit heidän omassa ravintolassaan.
Tuotteistosta löytyi joka lähtöön. Oli kalkkunan palalihaa (fileepihvejä, kokonaisia fileitä, koipipaloja, siipipaloja) ja raakalihatuotteita laajasta raaka-ainepohjasta tehtynä sekä pintamaustettuna (ei marinoituna) että maustamattomana (suikaleita, pihvejä, rullia). Tavallisia keitto- ja leikkelemakkaroita löytyi tiskistä laaja valikoima erilaisia ja erilailla maustettuna, kylmäsavutuotteita (metvursteja, pieniä keittometvusteja, kylmäsavulihaa), maksamakkaroita, savustettuja kokolihatuotteita, kypsiä paisteja, pussissa keitettyjä paisteja, formutuotteita, leikkeleitä, lihapullia ja leipomosovelluksia (piiraita, rullia). Myymälässä oli myös pakastetuotteita. Myymälästä löytyi myös valikoimaa kalkkunaruokien kanssa sopivista tuotteista esim. mausteita, sinappeja ja maustekastikkeita. Leipomosovelluksia myytiin myös lämpimäisinä.
Lisätietoja: Mira Jääskeläinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry.